Poikani on kuuden päivän ikäinen, ja meilä on ongelmia imetyksessä. Oli vetänyt lapsivettä henkeen synnytyksen aikana, ja sitä jouduttiin imemään pois useaan otteeseen, ja sairaalassa arvelivat että se olisi syy, miksi ei välitä imeä.
Maidontulon alkaminen kesti muutaman päivän, kuitenkin yritettiin sairaalassakin imettää. Paljaaseen rintaan poika ei koske ollenkaan, rintakumin kanssa onnistuu aina jonkin aikaa, ennen kuin alkaa meuhkata.
Saan pojan rinnalle, mutta tämä ei malta imaista kuin muutaman kerran ennen kuin alkaa raivota, huutaa ja meuhkata käsillään niin ettei meinaa sylissä kestää. Pistää vastaan kaikin voimin.
Kun maitoa sitten alkaa tulla, sitä tuleekin yhtäkkiä aivan liiankin kanssa, kumi on täynnä maitoa saman tien. Poika ottaa kumin suuhunsa ja imeekin sitä, mutta en ole varma nieleekö lainkaan, suurin osa tuntuu valuvan pois suusta.
Muutenkin ei pidä kumia suussa kuin osittain silloin kun maitoa tulee, jos sitä yrittää laittaa syvemmälle poika alkaa vain yskimään, aivan kuin se olisi liian syvällä ja maito valuisi henkeen.
Joudun pumppaamaan rintojani tyhjemmiksi, muuten ne ovat jatkuvasti aivan todella kireät ja kipeät, en vain tiedä onko se järkevää, vai kiihtyykö maidontuotanto entisestäänkin.
Neuvoja kaivataan
5
665
Vastaukset
- pahalta
Annatko lapsellesi korvikkeita, vai saako hän pelkästään rintamaitoa. Syökö hän pullosta lainkaan? Kuulostaa toi määrä nimittäin erittäin vähälle, mitä lapsesi syö jos on pelkällä rintamaidolla&imetyksellä. Johan tuossa verensokeri on niin alhaalla pienoikaisella, ettei jaksa imeä, eiköhän kannatta ottaa yhteyttä neuvollaan / synnytyssairaalaan ja pikaisesti.
Että maidontuotanto tasaantuisi rinnoissasi pitäisi kysynnän ja tarjonnan kohdata ja näinhän ei sinun tilaanteessasi käy. Joten hanki pikaisesti apua noista edellä mainitsemistani paikoista ja netistä imetystukilistalta http://www.imetystukilista.net/- Wulfie
Niin siis vauva kyllä syö pullosta maitoa jonka lypsän tai joka valuu toisesta rinnasta imetyksen aikana ,ja saa kyllä aina kyllikseen syödäkseen.
Eniten rassaa tuo jatkuva pumppuaminen ja pienen raivokas vastustelu, kun yritän imettää. En kuitenkaan haluaisi joutua pelkälle tuttipullolinjalle, vaan imettää, sillä helpompaahan se olisi liikua jossain ihmistenkin ilmoilla jos ei tarvitsisi etsiä tuttipullon lämmityspaikkaa nälän yllättäessä.
Mutta ei rinnalle oikein voi pakottaakaan, miten ihmeessä saisin siitä mukavan tapahtuman, kun nyt vauva tuntuu saavan samantien hepulin. - pahalta
Wulfie kirjoitti:
Niin siis vauva kyllä syö pullosta maitoa jonka lypsän tai joka valuu toisesta rinnasta imetyksen aikana ,ja saa kyllä aina kyllikseen syödäkseen.
Eniten rassaa tuo jatkuva pumppuaminen ja pienen raivokas vastustelu, kun yritän imettää. En kuitenkaan haluaisi joutua pelkälle tuttipullolinjalle, vaan imettää, sillä helpompaahan se olisi liikua jossain ihmistenkin ilmoilla jos ei tarvitsisi etsiä tuttipullon lämmityspaikkaa nälän yllättäessä.
Mutta ei rinnalle oikein voi pakottaakaan, miten ihmeessä saisin siitä mukavan tapahtuman, kun nyt vauva tuntuu saavan samantien hepulin.Lukaiseppa
http://www.imetystukilista.net/faq/rintaraivarit.php
jos sieltä löytyisi apua.
- kuulopuhetta
mutta mitäpä jos käsin alkuun pumppaisit maitoa rintakumiin niin että kun vauva alkaa imeä hän saa heti suuhunsa maitoa... ja alkaa sitten imeä rauhallisemmin kun saa jotakin.
Siis että maitoa on hurjasti mutta pakkautuneena niin että vauva ei sitä heti saa ja sitten kun sitä alkaa tulla tulee niin paljon että vauva ei kerkiä niellä. Siihen auttaa hekä vauvan pitäminen vähän pysytymmässä syöttötilanteessa.
Jos maitoa tulee todella paljon, kannattaa imettää /pumpata vain sen verran että paine rinnoissa helpottaa mutta säännöllisesti ettei rintatulehdus yllätä. Se imoittelee punottavana alueena rinnan ihossa tai/ja kuumeena.
Toiset reippaat vauvat ovat tempperamenttisempia kuin toiset ja kun on nälkä niin on nälkä eikä siihen mikään muu auta. Vauvat on suunniteltu niin. Toivottavasti tästä oli apua. - kahden pojan äiti
Meillä on jo imetysikä lapsilla ohi, onneksi.
Ensimmäisen kanssa ei imetys sujunut ollenkaan. Rintakumin kanssa yritettiin ja ruokailuhetket olivat kaikkea muuta kuin idyllisiä, itseasiassa juuri kuvailemasi kaltaisia.
Ja mitä syyllisyyttä tunsinkaan siitä, että en pystynyt imettämään vauvaani. Ajattelin, että minua ei ole lainkaan luotu äidiksi, enkä oikein kehdannut tunnustaa asiaa missään. Myös mieheni sanoi, että siitä ei sitten puhuta.
Ruokailuhetket olivat edelleen yhtä itkua, molemmat itkivät: äiti ja vauva. Neuvolasta käskettiin olla antamatta pullosta maitoa, niin että olisi vauva sitten nälkäinen, kun imetystä taas yritetään. Luin silmät ristissä väsymyksestä erilaisia vauvanhoito-oppaita ja imetystä käsitteleviä artikkeleita, ja tunsin edelleen syyllisyyttä. Olin ihan varma siitä, että jos lopetan imettämisen ja annan tuttelia, niin lapsesta tulee sairas ja allerginen ja muutenkin epäonnistuu elämässään vain ja ainoastaan siitä syystä, että äitistä ei ollut imettäjäksi.
Vauvan ollessa kuukauden ikäinen menimme neuvolaan. Tapasin odotushuoneessa minulle vieraan naisen, äidin myös. Tuo reipas nuori nainen katseli, kun kyynelsilmin puin vauvaani. Pyytelin anteeksi itkuisuuttani, ja kysyin sitten varovasti, onko tämä tavallista lapsen syntymän jälkeen. Minulla oli silloin ensimmäinen vauva. Nainen sanoi, että tuttua on. Kerroin sitten, että olen ihan väsynyt imettämiseen ja maidon pumppaamiseen siinä välillä ja nyt minulle oli neuvolalääkäri antanut vielä jotain lääkettä, jonka avulla maidontuotanto lisääntyisi. Pelkäsin sivuvaikutuksia (väsymys), sillä olin jo ennestään tavallisen poikki. Nainen (en muista enää nimeä, josko sitä koskaan kysyinkään) sanoi, että pakkaa pillit pussiin ja anna vauvalle reilusti korviketta pullosta. Siihen loppuu itkut ja suuremmat väsymykset, vauvakin saa tarpeeksi ruokaa ja kaikki ovat tyytyväisiä. Turhaan tunnet syyllisyyttä siitä, ettei imetys suju, sillä ei se oikeasti suju muutenkaan kaikilla; siitä ei vain puhuta tai siitä syyllistetään vetoamalla kaikkiin niihin hyötyihin, mitä äidinmaidosta lapselle on.
En kiellä rintamaidon arvokkuutta lapselle. Tein neuvojen mukaan ja niin kävi, että itkuisuus minulta ja tietysti vauvaltakin loppui, minä sain annettua juuri sen verran ruokaa kuin tarvitsi ja vauva sai syötyä ilman itkua tai meuhkaamista sen minkä tarvitsi. Kiitän tänä päivänäkin tuota neuvolassa tapaamaani naista, sillä olin todella epävarma tuore äiti, enkä ehkä olisi itse uskaltanut ilman tönäisyä toimia toisin kuin neuvolassa oli kehotettu.
Sain tietysti kuulla esimerkiksi anopiltani piikittelyjä siitä, että olin vain niin laiska, etten viitsinyt imettää. Anoppia kun korpesi, että miehenikin heräsi välillä yöllä syöttämään vauvaa - olihan se mahdollista, kun syötettiin pullosta korviketta.
Toisen lapsen synnyttyä imetys sitten käynnistyikin mallikkaasti sen kummempia ihmettelemättä. Paitsi että jouduin sairaalaan joksikin aikaa vauvan ollessa viikon ikäinen. Vauva jäi isänsä kanssa kotiin ja minun rintamaitoni ei lääkkeiden vuoksi käynyt vauvalle. Kotiin tullessani maidontulo oli lähes ehtynyt eikä vauva enää tiennyt muusta kuin tuttipullosta ja korvikkeesta.
Nyt ovat molemmat pojat hyvin kasvaneita, terveitä ja urheilullisia poikia. Syyllisyyttä en tunne edes siitä, että esikoisella oli pitkään tutti ja nyt hampaita sitten oiotaan. Kuopuksella ei sen sijaan ollut tuttia lainkaan, mutta hänenkin hampaansa tulevat vielä oiottavaksi.
En kehota sinua luopumaan imetyksestä ihan suin päin, mutta hae sinä sinulle ja vauvallesi se sopiva ruokailutapa ja elämäntapa välittämättä ihan kaikista virallisista ohjeista. Toisilla sitä maitoa vain tulee ja toisilla ei. Toiset vauvat oppivat imemään heti, toiset vähän myöhemmin ja jotkut eivät ihan oikeasti koskaan.
Ai. Itse en ole muuten saanut koskaan rintamaitoa. Äitini sairastui synnytyksen yhteydessä ja jouduin hoitoon mummolaan kuukaudeksi heti elämäni alkuun. En ole allerginen millekään, ei ole astmaa, ei ole muita sairauksia kuin nämä tavanomaiset kulkutaudit. Luun murtumia on ollut elämän aikana useammin kuin keskimäärin tuttavapiirissä on tapana, mutta siitä tuskin voi syyttää äitiäni, joka ei imettänyt minua vauvana.
Hyvää jatkoa! Olet vauvallesi se paras äiti, imetit tai et.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti40330637Martinan lapset JÄLLEEN valjastettu valkopesureiksi
Ei tuo nainen todellakaan täysillä käy. Vauvakin tajuaa että kysymykset ja vastaukset ovat Martinan itsensä tekemiä, lapset vastaa mitä on käsketty. J4764096Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?972697Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1321865Teille, Venäjällä pelottelijat
Oletatteko ja väitättekö te, että Venäjä pystyisi tuosta vain miehittämään Suomen?5891643- 861579
Kakista se ulos nainen vihdoin viimein
Että haluat, kummatkin halutaan. Otan sinut kuumaan syleilyyn sitten.751555Ujostuttaa eräs aikuinen mies...
Mitä se tämmönen on... tuo mies aiheuttaa minulle ylimääräsiä tykytyksiä... Rohkeampana pyytäsin häntä ulos mut jospa hän... Miten mun vaistot ilmoit591477Jos me käytäs nainen
Ulkona niin mitkä olisi ne kolme asiaa joita tahtoisit kysyä tai kertoa minulle?721228