eli onks tää normaalia: mua ahdistaa kaikki! mua hermostuttaa jos joku ei mee niinkuin pitäs mennä esim cd soitin ei toimi ni mä saatan pistää sen palasiks,jos tietokone tilttaa ni mulla melkeen repee pää. jos joku ottaa vaikka mun polkupyörän lainaan mitään sanomatta,niin mulla nousee karmee vitutus,jos illalla ei saa unta ja joku metelöi,ni mä voisin tappaa sen.sitt mulla tulee illalla sellasii ajatuksii ett joku tekee ilkeesti mua kohtaan ni mä tapan sen.tai haluun vetää sitä lättyyn.
eli mä saan raivarin itselleni pienistäkin asioista.ihan pienistä! sitt aikuiset ihmiset vituttaa mua ihan kympillä.kavereitten kans pystyy oleen aika rennosti,mut nekin alkaa ahdistaa jos ne tulee kyllään.. mua stressaa raha koska haluan sitä aina lisää ja lisää! sitt jos joku tulee mulle haastaan riitaa ni mä en suutu herkästä mut sitten kun suutun vaivun sellaseen tilaan,mä vaan pistän sen kaverin kentään ja sitt oho sori!
eli mä saan raivarin itselleni pienistäkin asioista.ihan pienistä! sitt aikuiset ihmiset vituttaa mua ihan kympillä.kavereitten kans pystyy oleen aika rennosti,mut nekin alkaa ahdistaa jos ne tulee kyllään.. mua stressaa raha koska haluan sitä aina lisää ja lisää! sitt jos joku tulee mulle haastaan riitaa ni mä en suutu herkästä mut sitten kun suutun vaivun sellaseen tilaan,mä vaan pistän sen kaverin kentään ja sitt oho sori!
Vastaukset 7
Vanhimmat
olet alkanut ihmetellä omaa olotilaa. Murrosiän oireita tai B-vitamiinin puutos luulisin.
luulen että olen jo murrosiän aika lailla ylittänyt. onko tollanen hermoilu ihan tavallista?
Ei ole normaalia tuollainen joka asiasta raivostuminen. Tee ihmeessä jotakin itsellesi, eläminen on paljon mukavampaa, kun suurimman osan ajasta möllöttää tyytyväisenä. Jos et yksin löydä helpotusta, tuollaisissa oireissa voi ihan hyvin kääntyä ammattiavunkin puoleen.
Ota yhteys paikkakuntasi mielenterveystoimistoon/psykiatrian poliklinikalle. Et sä täältä ainakaan mitään oikeata apua saa. Siellä ne pystyy ainakin joten kuten auttamaan.
sinä olet ylirasittunut,eikä mikään mielenterveys toimi siihen apua anna vaan sinä! lepäät ja alat nauttia..
Itsekin olin vielä helmikuussa samassa jamassa kuin sinä! Mutta nyt osaan arvostaa elämää ihan erilailla. Kävin lääkärissä (vaikka pelkäsin mennä) ja sain apua. Sain lääkettä joka auttoi sekä käyn psykologin kanssa keskustelemassa. Molemmat ovat välttämättömiä toipumisen kannalta.
Huhtikuussa olin jo niin hyvässä kunnossa että nautin pikkulintujen laulusta (jotka ärsyttivät minua ennen). Ja ystäväni tunnistavat minut nyt taas sellaisena kuin olin ennen. En ole enää hermoheikko. Toivottavasti viestistäni on sinullekin apua ja rohkaisua! Ainakin vilpittömästi toivon niin.
Toi sun kireys voi johtua monestakin tekijästä 1. Henkinen hyvinvointi: paljon riippuu siitä millaset kotiolot sulla on/on ollu ja sekin et minkälaisessa seurassa liikut.
2.Fyysinen hyvinvointi: Voi olla ihan siitäkin kiinni et miten syöt ja nukut, et miks hermos on niin kireällä. Joittenkin vitamiinien yms puutos voi kyllä aiheuttaa ja aiheittaakin kireyttä ihmisessä. Nukkuminenkin vaikuttaa paljon.
Sit se voi olla ihan sitäkin et elimistö tuottaa jotain ainetta liikaa tai liian vähän, sellasetkin vaikuttaa, eli siis lähinnä sellaista joka vaikuttaa aivotoimintaan(:D)
Mut sellaset kyl selviää vain ja ainoastaan lääkärissä.
3.Hengellinen hyvinvointi:Ihminen on hengellinen olento ja Mä ainakin uskon Jumalaan joten kantsii sekin alue ottaa huomioon... tietenkin saat ite olla mitä mieltä lystät. Jos sua kiinnostaa ni voithan mennä jutskaa jonkun kanssa mut mormonit, jehovan todistajat ja sen suuntaiset kantsii jättää väliin. Ev. lut, vapaakirkko ja muut terveet kirkkokunnat on ihan suositeltavia.
jos ei oikein mikään sovi sun tilanteeseen ni kantsii tosisaan käydä lekurilla jos se jatkuu pidempään.