Kaksi vuotta sitten eräs kissoistani sai pentuja.Ihastuin heti yhteen niistä.Kaikki muut annoimme pois mutta sen yhden pidimme.Annoimme sille nimeksi Mikki.Mikki oli reipas kollipoju,joka rakasti ulkona leikkimistä.Vuosi meni ja Mikki oli edelleen meillä.Mutta sitten tuli joulu.Mikki sai viettää sen meidän kanssamme.
Mutta tammikuussa jouduimme antamaan sen pois.Äidin ja isän mielestä se oli liian "väkivaltainen"(puri äitiä käteen).Itkin monta viikkoa Mikin lähdön jälkeen.
Onko tämä mielestänne oikein??Kyllähän kollit yleensä ovat vähän riehakkaita!Ja ne pystyy leikkauttamaan!!!
Mutta tammikuussa jouduimme antamaan sen pois.Äidin ja isän mielestä se oli liian "väkivaltainen"(puri äitiä käteen).Itkin monta viikkoa Mikin lähdön jälkeen.
Onko tämä mielestänne oikein??Kyllähän kollit yleensä ovat vähän riehakkaita!Ja ne pystyy leikkauttamaan!!!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Antaa nyt kissa pois tommosesta! HÖH!
No on se nyt aika vikkelä päätös antaa kissa pois moisen takia. Leikkauutaminenhan yleensä vähentää nuo tyypilliset kollinkujeet minimiin... Ja saa kissallekin sanoa EI! Jos ei kissalle koskaan opeteta mitä tarkoittaa sana EI! niin on aika vaikea saamaan sitä lopettamaan kenkkuilun.
Meillä kissat eivät kävele keittiönpöydällä eikä ruokapöydällä eivätkä mene vaate-/ liinakaappeihin. Meni siihen pitkä aika ennenkuin sana meni perille (mieheni ei pikkuisiaan oiken loogisesti koskaan kouluttanut), mutta oppi kuusivuotias leikattu tyttökin lopulta mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Pitää vain olla yhdenmukainen, ei voi välillä kieltää esim. ruoan kerjäämisen ja seuraavana päivänä antaa syödä omalta lautaselta. Meillä tiedetään hyvin mitkä ovat kissojen lautaset ja mitkä ovat isäntäväen, ja toisiin ei saa koskea (vaikka kalkkunansiivut leivällä kyllä joskus voittavat emännän sanan, heh!).