Raaka totuus

Lukiessani tämän palstan tekstejä, huomaan harvinaisen ahdasmielistä keskustelua sekä mielipiteitä, jotka tarkastelevat asioita vain yhdeltä kantilta. Tämä on tietenkin jokseenkin ymmärrettävää palstan nimen perusteella, mutta silti asiat ovat yhteisiä, joten näkemystä on tuotava tänne muualtakin.

Haluaisin nostaa esille yhden kuumimmista perunoista sen enempää "provoilematta". Ja toivon, että pahimmat amk-kiihkoilijat pystyisivät nostamaan itsensä sivistävälle keskusteluntasolle. Kyse on kaupallisen alan koulutuspolitiikasta, eli lähinnä merkonomien, tradenomien ja ekonomien koulutuksista ja tavoitteista. Oma näkökulmani on kauppatieteen ylioppilaan vinkkelistä.

Ennen nykyistä amk-järjestelmää Suomessa olivat eri opistot vastuussa merkonomien, eli nykyisten tradenomien koulutuksesta. Nykyään merkonomi ei ole ns. opistotasoinen koulutus vaan toisen asteen tutkinto. Miksi sitten kehitettiin tradenomi-tutkinto? Tätä kysymystä pohtiessa täytyy palata valtion tavoitteeseen "korkeakouluttaa" n. 70 prosenttia väestöstä. Mutta miksi juuri 70 %? Äkkiä ajateltuna se vaikuttaa aika suurelta. Absoluuttisina lukuina vielä suuremmalta. Ikäluokan koko on n. 55000-60000 ja heille on varattu 8000 aloituspaikkaa tradenomikoulutukseen, sekä 1600 aloituspaikkaa ekonomikoulutukseen.

Kyseessä on kaksijakoinen politiikka, toisaalta halutaan pienentää työttömyyttä laittamalla suuri määrä kansalaisia helpohkoon koulutukseen ja toisaalta varautua tulevaan rakennemuutokseen väestörakenteessa. Nyt on jo nähtävissä, että näitä tradenomeja aletaan valmentaa valtion virkamieskoneistoon (esim. uusi oikeustradenomi). Sekä vähäpätöisiin, mutta opiskelua vaativiin toimiin (kirjanpitäjä, sihteeri). Suomi tarvitsee tulevaisuudessa selkeästi kahdenlaisia talouden osaajia. Ensiksikin näennäisisti koulutettuja, matalaan palkkatasoon tyytyviä tradenomeja, sekä huippuosaajia, jotka osaavat ratkaista tulevaisuuden ongelmatilanteet.

Nykyään puhutaan, että tradenomit olisivat viemässä ekonomien työpaikkoja. Suhtaudun tähän väittämään erittäin kriittisesti, koska ekonomien tehtävä ei ole ylläpitää samoja rutiineja matalan talouskasvun maassa, kuten Suomi. Ekonomien taidot tulevat esiin silloin, kun ollaan talouden murroskohdissa, silloin kun tilanteet muuttuvat ja uusia asioita tapahtuu ja tarvitaan ongelmanratkaisijoita. Jokainen voi itsekseen miettiä, miten monta tradenomia esim. Nokia on värvännyt Suomesta valloittamaan Kiinan ja Intian markkinoita...

Aivan.
Koulutuksissa on niin suuret erot, ettei niistä juurikaan voida puhua samana päivänä. Jotkut kanssaopiskelijani ovat viettäneet välivuotensa AMK:ssa ja ystävällisesti kutsuneet sitä farmiliigaksi. Mielestäni tämäkin on liian hyvä termi, koska kyseessä olevat pelit ovat erilaiset.

Yleisesti näissä keskusteluissa ei edes oteta huomioon sitä, että merkittävä osa ekonomeista siirtyy töihin ulkomaille, kovalla rahalla. On vaikea kuvitella suomalaista takahikiän taavia tradenomin papereilla tekemässä bisnestä Frankfurtissa, Pekingissä, Bangaloressa jne.

Suomi on pelannut korttinsa oikein. Meillä on tarpeeksi inflaatiota kärsinyt tutkinto, tradenomi, jonka haltijat sijoittuvat valtiomme tukirakenteisiin tulevaisuudessa. Tämän lisäksi meillä on yliopistojärjestelmä, joka tuottaa huippuosaajia suomalaisten monikansallisten yhtiöiden palvelukseen ja näin edesauttavat suomalaisen hyvinvoinnin säilymistä.
On pakko huomauttaa tässä välissä, ettei nykyinen julkisten menojen kulurakenne tule säilymään kymmentä vuotta, mutta se onkin eri tarina.

Loppujen lopuksi haluasin kiittää kaikkia tällä palstalla keskustelevia aktiivisesta, joskin joskus aggressiivisesta keskustelusta meille kaikille yhteisistä asioista. Tulevaisuus lähenee päivä päivältä, otetaan se avosylin vastaan.