Naapuri A vieraili naapuri B:n grillikodassa ja heille syntyi riitaa. Naapuri B hermostui ja raahasi isännän oikeudella A:n grillikodasta kadulle ja pahoinpiteli lähes sammumistilassa olevan A:n sairaalakuntoon - mm A:ltä murtui luita.
Juttu menee Vantaalla rosikseen 11.1. ja syytöksiä on heitelty puolin jos toisin.
Syyttäjä syyttää B:tä pahoinpitelystä ja vammojen aiheuttamisesta. Todisteena tästä on lääkärintodistus ja B on myöntänyt kuulusteluissa lyöneensä ja kaataneensa itsepuolustukseksi A:n mutta kiistää pahoinpitelyn.
B syyttää A:ta kotirauhan häiritsemisestä ja pahoinpitelystä. Todistajana on B:n vaimo, lääkärintodistusta B:n vammoista ei ole.
B nosti syytteen niin myöhään, että tapahtumasta oli kulunut yli vuosi ja esimerkiksi lievä pahoinpitely oli jo vanhentunut.
Taustatietoa:
B:n grillikota on rakennettu ilman rakennuslupaa Vantaan kaupungin puistoalueeksi luokiteltuun metsään ja rakennelmasta on 5 metriä B:n tontinrajalle. B:llä on muitakin rakennelmia puistoalueella.
B ei missään vaiheessa kehoittanut A:ta poistumaan paikalta vaan kävi kiinni humalaiseen ukkoon pikaistuksissaan.
A vaateet ovat aika suuret, lakimiehen palkkio on noin 2000 €, A haluaa kivusta & särystä 600 € ja A:n vakuutusyhtiö sairasloma-ajan palkan 3000 €.
Mitenkä käy?
1. Lasketaanko puistoalueella oleva "luvaton" grillikota kotirauhan piiriin?
2. Oliko B:llä oikeus käydä A:n kiinni ja lähteä raahaamaan häntä väkisin kodasta tielle?
3. Onko B itseasiassa myöntänyt pahoinpitelyn kun kertoi poliisikuulustelussa lyöneensä A:ta "itsepuolustukseksi" (näkijöitä on vain B:n vaimo - muut kuulustellut ihmiset eivät tappelua havainneet vaan kertoivat B:n kuskanneen A.ta väkisin kadulle)?
4. Menevätkö A:n vammat B:n piikkiin? B väittää ettei hän ole aiheuttanut vammoja eikä tiedä mistä A on ne saanut (lääkärintodistuksen mukaan vammat ovat kuitenkin syntyneet iskuista ja potkuista).
5. Joutuuko B maksamaan A:n kaikki okeudenkäyntikulut?
6. Onko A:n vaatimus 600 € kohtuullinen murtuneista kylkiluista?
7. Joutuuko B maksamaan myös vakuutusyhtiölle sen korvaaman sairasajan palkan?
Kaikki mielipiteet ovat tervetulleita.
Juttu menee Vantaalla rosikseen 11.1. ja syytöksiä on heitelty puolin jos toisin.
Syyttäjä syyttää B:tä pahoinpitelystä ja vammojen aiheuttamisesta. Todisteena tästä on lääkärintodistus ja B on myöntänyt kuulusteluissa lyöneensä ja kaataneensa itsepuolustukseksi A:n mutta kiistää pahoinpitelyn.
B syyttää A:ta kotirauhan häiritsemisestä ja pahoinpitelystä. Todistajana on B:n vaimo, lääkärintodistusta B:n vammoista ei ole.
B nosti syytteen niin myöhään, että tapahtumasta oli kulunut yli vuosi ja esimerkiksi lievä pahoinpitely oli jo vanhentunut.
Taustatietoa:
B:n grillikota on rakennettu ilman rakennuslupaa Vantaan kaupungin puistoalueeksi luokiteltuun metsään ja rakennelmasta on 5 metriä B:n tontinrajalle. B:llä on muitakin rakennelmia puistoalueella.
B ei missään vaiheessa kehoittanut A:ta poistumaan paikalta vaan kävi kiinni humalaiseen ukkoon pikaistuksissaan.
A vaateet ovat aika suuret, lakimiehen palkkio on noin 2000 €, A haluaa kivusta & särystä 600 € ja A:n vakuutusyhtiö sairasloma-ajan palkan 3000 €.
Mitenkä käy?
1. Lasketaanko puistoalueella oleva "luvaton" grillikota kotirauhan piiriin?
2. Oliko B:llä oikeus käydä A:n kiinni ja lähteä raahaamaan häntä väkisin kodasta tielle?
3. Onko B itseasiassa myöntänyt pahoinpitelyn kun kertoi poliisikuulustelussa lyöneensä A:ta "itsepuolustukseksi" (näkijöitä on vain B:n vaimo - muut kuulustellut ihmiset eivät tappelua havainneet vaan kertoivat B:n kuskanneen A.ta väkisin kadulle)?
4. Menevätkö A:n vammat B:n piikkiin? B väittää ettei hän ole aiheuttanut vammoja eikä tiedä mistä A on ne saanut (lääkärintodistuksen mukaan vammat ovat kuitenkin syntyneet iskuista ja potkuista).
5. Joutuuko B maksamaan A:n kaikki okeudenkäyntikulut?
6. Onko A:n vaatimus 600 € kohtuullinen murtuneista kylkiluista?
7. Joutuuko B maksamaan myös vakuutusyhtiölle sen korvaaman sairasajan palkan?
Kaikki mielipiteet ovat tervetulleita.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jotain faktoja tuohon löytyy:
1.
Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen.
Joten metsään (ei yksityisaluetta) rakennettu grillikatos ei täytä sinänsä kotirauhan määritelmää.
2.
Jos kerran grillikatos ei kuulu kotirauhan piiriin, niin B:llä ei ollut oikeutta puolustaa kotirauhaansa. Joten B:n teon voisi rinnastaa siihen, että saako ihmisen ylipäätään poistaa yleisestä paikasta, varsinkaan väkivalloin!? Ei saa.
3.
Jos A:lla on lääkärintodistus vammoista, ja todistajat ovat nähneet "retuutuksen", riittää se luultavasti pahoinpitelytuomioon. B:n lausunto on myös hyvin oleellinen, mutta hän voi oikeudessa silti valehdella tai väittää toisin.
4.
Mikäli A esittää riittävän syy-yhteyden vammojen ja tapahtumien välillä ja todistajien lausunnot lääkärin lausunto tätä tukee, ei ole syytä epäillä vammojen aiheutuneen muualla.
5.
Jutun hävinnyt maksaa yleensä molempien oikeudenkäyntikulut
6.
Kivusta ja särystä kohtuullinen korvaus tuollaisessa tapauksessa voisi olla 500-1000€, riippuen tietysti lääkärin lausunnoista yms.
Lisäksi A:lla on oikeus saada korvausta mm. sairaanhoitokuluista yms. mitä hänelle on aiheutunut.
7.
Vakuutusyhtiöllä on regressioikeus (eli oikeus periä aiheutuneet kulut vahingon aiheuttajalta), ainakin kun kyseessä on tahallinen teko.
Joten B on aika heikolla, ainakin näillä tiedoilla....
Vahingon aiheuttajalta
"näillä tiedoilla". Tässä on vain toisen osapuolen näkemys asiasta. Ei suinkaan epäselvää, ettei se ole aivan subjektiivinen.
Tappelutilanteessa toisen vahingoittaminen ei ole automaattisesti pahoinpitely. Mahdollista on myös, että jos B on meuhkannut A.lle ja A on ensin käynyt kiinni B:hen, riippuen kenen tarinaa oikeus uskoo, B on puolustanut itseään. Mahdollista siis on, että kumpikin vastaa vammoistaan ja kuluistaan, ja oikeudenkäyntikulut menee puoliksi.
B kertoo, että kadulle heitetty A syöksyi B:n kimppuun ja siitä syntyi tappelu, jossa nän löi A:ta. B:n vaimo todistaa tämän.
Kuulustelupöytäkirjoissa on kaksi kertomusta:
1. B:n vaimo kertoo, että A saatettiin "siististi" kadulle. Siellä sitten A kimpaantui ja kävi B:n päälle saaden kuitenkin turpaansa B:ltä.
2. Ulkopuolinen todistaja kertoo, että B sekä B:n vaimo lähtivät väkisin voimakeinoin kuljettamaan lähes sammumistilasse olevaa A:ta kaupungin puistoalueelta tielle. Todistaja ei nänyt mitä kadulla tapahtui, mutta B ja B:n vaimo tulivat hetken kuluttua takaisin ja riemuitsivat, että A sai turpaan ja B esitteli lyönneistä rikkoutuneita rystysiään.
Kertomukset menevät siis ristiin.
Ulkopuolisen todistajan mukaan pustoalueella käytiin A:n kiinni voimakeinoin, B:n ja hänen vaimonsa kertomusten mukaan näin ei tapahtunut.
Oikeudenkäynnissä todisteina on A:n lääkärintodistus, ulkopuolisen todistajan kertomus, B:n kertomus ja B:n vaimon kertomus, joka on identtinen B:n kertomuksen kanssa.
B:llä ei ole lääkärintodistusta vaikka väitti saaneensa ruhjeita.
A muistaa vasta kun häntä lyötiin ja hän makasi maassa.
Pelkkä "meuhkaaminen" ei anna oikeutta puolustautumiseen voimakeinoin. Hätävarjelussa on kuitenkin kyse siitä että oma tai toisen henki/terveys on uhattuna. Pelkkä suun soittaminen ei täytä uhkaamisen kriteeristöä. Ja hätävarjeluun vedotessa tulisi siis toisen näyttää toteen että oikeutettu hyökkäys on alkanut/alkamassa ja että hän on käyttänyt puolustautumiseen vain tarpeellisia voimakeinoja...
Ja jos toinen on "käynyt kiinni" ensin, on toisella oikeus vastaavilla voimakeinoilla puolustaa itseään.
Esim. jos toinen repii takista (eli käy kiinni), ei ole oikeutta lyödä nyrkillä naamaan. Tällöin kyse on hätävarjelun liioitteluna tehdystä pahoinpitelystä.
Mutta on tosiaan mahdollista että molemmat maksaa omat kulunsa, jos näyttö on kauhean ristiriitainen.
Jeah,
D: Hovimestarin syyytä.
Gaad.