Kajakkia

>Tottelee ennakoitavasti eikä juurikaan kiemurtele surffatessa.

Kysymys: Mitkä muodon piirteet ovat ratkaisevassa asemassa, jotta kajakki kulkisi vakaasti suoraan surffissa? Olen kesän melonut paljon seuran avaloneilla, lähinnä melaniella. Juuri tämä sivuun änkeäminen surffissa on näiden muuten loistavien kajakkien ärsyttävin piirre. En ole taitava meloja, suurin osa kokemuksestani on peräsimellisellä kaksikoilla. Tällä kaudella tosin meloin yksiköillä yli 700km.

Toinen kysymys on isojen miesten retkikajakki. Tiedän: nordkapp ei ole sellainen. Arvioisin, että melojan tavaratilojen tarve kasvaa melojan pituuden neliössä: vaatteet vievät enemmän tilaa. Siis 193cm meloja (minä) tarvitsisi 37% enemmän tilaa kuin 165cm nainen. Kajakkien tilavuudet eivät kasva tässä suhteessa.

Siis pitkällä tähtäimellä haluaisin suunnitella ja tehdä oman yksikköni, mutta nyt haluaisin ostaa muutamaksi vuodeksi jonkun kompromissin. Ja valinta on vaikea: mikä olisi vähiten huono?

Yusa kirjoitti:

>Tottelee ennakoitavasti eikä juurikaan kiemurtele surffatessa.

Kysymys: Mitkä muodon piirteet ovat ratkaisevassa asemassa, jotta kajakki kulkisi vakaasti suoraan surffissa? Olen kesän melonut paljon seuran avaloneilla, lähinnä melaniella. Juuri tämä sivuun änkeäminen surffissa on näiden muuten loistavien kajakkien ärsyttävin piirre. En ole taitava meloja, suurin osa kokemuksestani on peräsimellisellä kaksikoilla. Tällä kaudella tosin meloin yksiköillä yli 700km.

Toinen kysymys on isojen miesten retkikajakki. Tiedän: nordkapp ei ole sellainen. Arvioisin, että melojan tavaratilojen tarve kasvaa melojan pituuden neliössä: vaatteet vievät enemmän tilaa. Siis 193cm meloja (minä) tarvitsisi 37% enemmän tilaa kuin 165cm nainen. Kajakkien tilavuudet eivät kasva tässä suhteessa.

Siis pitkällä tähtäimellä haluaisin suunnitella ja tehdä oman yksikköni, mutta nyt haluaisin ostaa muutamaksi vuodeksi jonkun kompromissin. Ja valinta on vaikea: mikä olisi vähiten huono?

Lue lisää

"Kysymys: Mitkä muodon piirteet ovat ratkaisevassa asemassa, jotta kajakki kulkisi vakaasti suoraan surffissa? Olen kesän melonut paljon seuran avaloneilla, lähinnä melaniella. Juuri tämä sivuun änkeäminen surffissa on näiden muuten loistavien kajakkien ärsyttävin piirre."

Aallokossa vesimolekyylit pyörivät ympyrää, siten että harjalla liike on aallokon suuntaan suuntautuvaa ja pohjalla vastakkaista. Sopivankokoisessa kanootissa tämä nopeusero tuntuu lisääntyvänä kitkana eri märkäpinnoissa, jolloin kajakki hakeutuu lähimpään enegiaminimiin, joka yleensä löytyy jostain viistosuunnasta. Rungon muodolla on merkitystä, pystykeulaiset ja -peräiset ovat alttiimpia tälle ilmiölle kuin loiva- ja teräväkeulaiset. Tärkeää on että aallon mukana edetessään kajakki saa tuke mahdollisimman pitkältä matkalta - olo voi käydä huteraksi jos aalto kantaa keulaa ja perää muttei keskiosaa. Jotkut kaksikot ovat alttiita aallokkohuteruudelle. Jos ilmiön huomaa vesillä kannattaa ruveta siksakkaamaan suoraan melomisen sijaan. Rättikanootit ovat senverta joustavia rungoltaan että niissä huteruutta ei yleensä ilmene. Aleuttityylisissä baidarkoissa perään rakennettiin lisäksi levennyssiivekkeet, jotta se kantaisi surffatessa paremmin.

"Toinen kysymys on isojen miesten retkikajakki. Tiedän: nordkapp ei ole sellainen. Arvioisin, että melojan tavaratilojen tarve kasvaa melojan pituuden neliössä: vaatteet vievät enemmän tilaa. Siis 193cm meloja (minä) tarvitsisi 37% enemmän tilaa kuin 165cm nainen. Kajakkien tilavuudet eivät kasva tässä suhteessa. "

Ei mutta ota huomioon että varustus ei koostu pelkästään tekstiileistä, keittovehkeet on yleensä samat kaikille, vesitonkat samoin. Ruoan määrään vaikuttaa enempi retken pituus ja huoltologistiikka kuin syöjän koko. Jos tuntuu että tarttisit lisää tilaa niin kaksikoita voi myös meloa yksinään taka-aukosta kun laittaa eteen sokkopeitteen. Jos markkinoilta ei löydy omannäköistä kanoottia on mahdollista tehdä sellainen itse kuten nää ruotsalaiset: http://www.gkf.info/paddling/Utrustning/KajakBygge/Kompositkajak.htm

Meloja kirjoitti:

"Kysymys: Mitkä muodon piirteet ovat ratkaisevassa asemassa, jotta kajakki kulkisi vakaasti suoraan surffissa? Olen kesän melonut paljon seuran avaloneilla, lähinnä melaniella. Juuri tämä sivuun änkeäminen surffissa on näiden muuten loistavien kajakkien ärsyttävin piirre."

Aallokossa vesimolekyylit pyörivät ympyrää, siten että harjalla liike on aallokon suuntaan suuntautuvaa ja pohjalla vastakkaista. Sopivankokoisessa kanootissa tämä nopeusero tuntuu lisääntyvänä kitkana eri märkäpinnoissa, jolloin kajakki hakeutuu lähimpään enegiaminimiin, joka yleensä löytyy jostain viistosuunnasta. Rungon muodolla on merkitystä, pystykeulaiset ja -peräiset ovat alttiimpia tälle ilmiölle kuin loiva- ja teräväkeulaiset. Tärkeää on että aallon mukana edetessään kajakki saa tuke mahdollisimman pitkältä matkalta - olo voi käydä huteraksi jos aalto kantaa keulaa ja perää muttei keskiosaa. Jotkut kaksikot ovat alttiita aallokkohuteruudelle. Jos ilmiön huomaa vesillä kannattaa ruveta siksakkaamaan suoraan melomisen sijaan. Rättikanootit ovat senverta joustavia rungoltaan että niissä huteruutta ei yleensä ilmene. Aleuttityylisissä baidarkoissa perään rakennettiin lisäksi levennyssiivekkeet, jotta se kantaisi surffatessa paremmin.

"Toinen kysymys on isojen miesten retkikajakki. Tiedän: nordkapp ei ole sellainen. Arvioisin, että melojan tavaratilojen tarve kasvaa melojan pituuden neliössä: vaatteet vievät enemmän tilaa. Siis 193cm meloja (minä) tarvitsisi 37% enemmän tilaa kuin 165cm nainen. Kajakkien tilavuudet eivät kasva tässä suhteessa. "

Ei mutta ota huomioon että varustus ei koostu pelkästään tekstiileistä, keittovehkeet on yleensä samat kaikille, vesitonkat samoin. Ruoan määrään vaikuttaa enempi retken pituus ja huoltologistiikka kuin syöjän koko. Jos tuntuu että tarttisit lisää tilaa niin kaksikoita voi myös meloa yksinään taka-aukosta kun laittaa eteen sokkopeitteen. Jos markkinoilta ei löydy omannäköistä kanoottia on mahdollista tehdä sellainen itse kuten nää ruotsalaiset: http://www.gkf.info/paddling/Utrustning/KajakBygge/Kompositkajak.htm

Lue lisää

>"Sopivankokoisessa kanootissa tämä nopeusero tuntuu lisääntyvänä kitkana eri märkäpinnoissa, jolloin kajakki hakeutuu lähimpään enegiaminimiin, joka yleensä löytyy jostain viistosuunnasta. Rungon muodolla on merkitystä, pystykeulaiset ja -peräiset ovat alttiimpia tälle ilmiölle kuin loiva- ja teräväkeulaiset. "

Tuo on ihan hyvä kuvaus. Voisiko sen sanoa toisin myös niin, että takaa nouseva aalto työntää perää samalla kun keulaa jarruttaa aallonpohja tai jopa edellisen aallon takareuna? Ilmeisesti se työntö on usein toivottava ominaisuus, mutta jyrkän keulan jarrutus ei. Mutta siinä on myös selvä sivuttain vääntävä momentti? Olisiko se vastaava ilmiö, jota käytetään käännettäessä kajakkia kallistamalla ulkokaarteeseen? Nyt se kallistuksen tekee vain takaa työntävä aalto, jos kajakki on hiemankin vinossa aallon kulkusuuntaan. Nordkapille on luonteenomaista rungon peräosan rakenteellinen "kiintoevä". Siis tästä ominaisuudesta ei ole haittaa? Keulan "evästä", voimakkaan koverosta muodosta joissakin muissa kajakeissa (tarkoituksena "leikata aaltoa") lienee surffissa haittaa?


>Jos tuntuu että tarttisit lisää tilaa niin kaksikoita voi myös meloa yksinään taka-aukosta kun laittaa eteen sokkopeitteen.

Tästä minulla on paljon kokemusta :)

>Jos markkinoilta ei löydy omannäköistä kanoottia on mahdollista tehdä sellainen itse kuten nää ruotsalaiset:

Sitähän minä suunnittelen. Yhden olen jo tehnyt. Nyt vaan toistaiseksi ei ole rakennustiloja, mutta tämän kyselyn yksi ajatus on hankkia lisää ymmärrystä suunnittelukriteereistä. Saisipa jostakin virtaussimulaattorisoftan aallokon simulointiin!

Yusa kirjoitti:

>"Sopivankokoisessa kanootissa tämä nopeusero tuntuu lisääntyvänä kitkana eri märkäpinnoissa, jolloin kajakki hakeutuu lähimpään enegiaminimiin, joka yleensä löytyy jostain viistosuunnasta. Rungon muodolla on merkitystä, pystykeulaiset ja -peräiset ovat alttiimpia tälle ilmiölle kuin loiva- ja teräväkeulaiset. "

Tuo on ihan hyvä kuvaus. Voisiko sen sanoa toisin myös niin, että takaa nouseva aalto työntää perää samalla kun keulaa jarruttaa aallonpohja tai jopa edellisen aallon takareuna? Ilmeisesti se työntö on usein toivottava ominaisuus, mutta jyrkän keulan jarrutus ei. Mutta siinä on myös selvä sivuttain vääntävä momentti? Olisiko se vastaava ilmiö, jota käytetään käännettäessä kajakkia kallistamalla ulkokaarteeseen? Nyt se kallistuksen tekee vain takaa työntävä aalto, jos kajakki on hiemankin vinossa aallon kulkusuuntaan. Nordkapille on luonteenomaista rungon peräosan rakenteellinen "kiintoevä". Siis tästä ominaisuudesta ei ole haittaa? Keulan "evästä", voimakkaan koverosta muodosta joissakin muissa kajakeissa (tarkoituksena "leikata aaltoa") lienee surffissa haittaa?


>Jos tuntuu että tarttisit lisää tilaa niin kaksikoita voi myös meloa yksinään taka-aukosta kun laittaa eteen sokkopeitteen.

Tästä minulla on paljon kokemusta :)

>Jos markkinoilta ei löydy omannäköistä kanoottia on mahdollista tehdä sellainen itse kuten nää ruotsalaiset:

Sitähän minä suunnittelen. Yhden olen jo tehnyt. Nyt vaan toistaiseksi ei ole rakennustiloja, mutta tämän kyselyn yksi ajatus on hankkia lisää ymmärrystä suunnittelukriteereistä. Saisipa jostakin virtaussimulaattorisoftan aallokon simulointiin!

Lue lisää

"Nordkapille on luonteenomaista rungon peräosan rakenteellinen "kiintoevä". Siis tästä ominaisuudesta ei ole haittaa?"

Ainakin mun perstuntuma surffaukseen sanoo että se vaan suoristaa menoa. Joskus onnistuin tekemään Artisaanilla, jossa on kulmikas keula, aikamoiset mutkat surffeissa mutta meno rauhottui heti kun heitin pohjaevän ala-asentoon. Tyynissä vesissä nopeasti laskeutuva keula tuo tietty lisää nopeutta kun vesilinjan pituus kasvaa, mutta surffatessa siitä sitten joutuu maksamaan mutkittelutaipumuksena. Jos tykkäät surffimisesta niin matala tuki melalla ja melaperäsintekniikka on syytä olla hallussa.