ainakin Helsingin Hankeniin sisäänpääsyprosentti noin 40-50, kun taas kadun toisella puolella HKKK:lla vuodesta riippuen 15-22%.
0Äänestä
hurripojka
että hankkenille on helppo päästä sisään koska se houkutellee ulkomaalaisia opiskelijoita, varsinkin riikinruotsalaisia. Pisnessä tärkein on suhteita ulkomaalaisiin, jopa tärkeämpi kuin derivaatat.
0Äänestä
sadfdssfd
hurripojka kirjoitti:
että hankkenille on helppo päästä sisään koska se houkutellee ulkomaalaisia opiskelijoita, varsinkin riikinruotsalaisia. Pisnessä tärkein on suhteita ulkomaalaisiin, jopa tärkeämpi kuin derivaatat.
eikö se riitä että on ilmainen koulutus? pitää viel päästä helposti sisään.. voi juma =(
lääkiksessä asia on yhtä epäreilu : ruotsinkieliset pääsevät helpommin sisään. ja eliitti pitää huolta itsestään.
0Äänestä
ylioppilas
vaikka itse olenkin suomenruotsalaista sukujuurta, jonka isoisän isoisä jo suomalaisti sukunimen, niin voin sanoa, että lääkiksessä ei ole mitään kielikiintiöitä, kaikki hakevat samalla viivalla äidinkielestä huolimatta, tosin erikseen pyytäessä saa koekysymykset tietysti ruotsiksi, muita vaihtoehtoja ei suomen lisäksi ole.
ainoastaan sairaanhoitajilla oli epäreilu pieni kiintiö ja ainoastaan Turun lääkikseen, joka sekin onneksi loppuu nyt EU-rahan loppuessa.
0Äänestä
joo
Jos Hankenille pääsee helpommin kuin kaupikseen, niin eihän se tarkoita, että ruotsinkielisille olisi jotkin ihmeen kielikiintiöt. Pääseehän sitä korson lukioonkin helpommin kuin norssiin, eikä silti valiteta, että pohjois-vantaalaisilla olisi epäreilut kiintiöt lukiomaailmaan.
0Äänestä
asdfafds
tämän lisäksi kauppiksessa on kiintiö (jotain 10-20 hengen luokkaa) suomenruotsalaisille. eli jos jonain vuonna kävisi niin että kokeeseen osallistuukin esim vain 1 suomenruotsalainen, hän pääsisi sisään vaikka yhdellä pisteellä.
0Äänestä
taitaa pitää.
Ruotsinkielisille pitäisi riittää 5%, vaan eipä tunnu riittävän.
Tasa-arvo on Suomessa ikävä kyllä jäänyt juhlapuheiden sanahelinäksi.
Suomenkielinen on tosiaan Suomessa toisen luokan kansalainen.
0Äänestä
j..
hkkk:sta en tarkkaan tiedä, mutta ilmeisestisinne otetaan vuosittain n 250-300 opiskelijaa (turkuun 302), joten eikös tuo 10-20 henkeä ole aika lähellä viittä prosenttia
0Äänestä
ylioppilas
j.. kirjoitti:
hkkk:sta en tarkkaan tiedä, mutta ilmeisestisinne otetaan vuosittain n 250-300 opiskelijaa (turkuun 302), joten eikös tuo 10-20 henkeä ole aika lähellä viittä prosenttia
miksi ihmeessä pitää olla joku kiintiö sen mukaan mikä on äidinkieli??? eihän sukupuolenkaan mukaan ole kiintiöitä esimerkiksi. siis sama pääsykoe, mutta vain rotsinkielelläkin saa tehdä kuka haluaa sen ja parhaat otetaan sisään ilman kiintiöitä, se on oikeudenmukaista.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kai opiskelijajärjestöt pitää asiasta meteliä?
ainakin Helsingin Hankeniin sisäänpääsyprosentti noin 40-50, kun taas kadun toisella puolella HKKK:lla vuodesta riippuen 15-22%.
että hankkenille on helppo päästä sisään koska se houkutellee ulkomaalaisia opiskelijoita, varsinkin riikinruotsalaisia. Pisnessä tärkein on suhteita ulkomaalaisiin, jopa tärkeämpi kuin derivaatat.
eikö se riitä että on ilmainen koulutus? pitää viel päästä helposti sisään.. voi juma =(
ei todellakaan.
Paljonkos niitä paikkoja sitten on?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000108&posting=22000000012392797
lääkiksessä asia on yhtä epäreilu : ruotsinkieliset pääsevät helpommin sisään. ja eliitti pitää huolta itsestään.
vaikka itse olenkin suomenruotsalaista sukujuurta, jonka isoisän isoisä jo suomalaisti sukunimen, niin voin sanoa, että lääkiksessä ei ole mitään kielikiintiöitä, kaikki hakevat samalla viivalla äidinkielestä huolimatta, tosin erikseen pyytäessä saa koekysymykset tietysti ruotsiksi, muita vaihtoehtoja ei suomen lisäksi ole.
ainoastaan sairaanhoitajilla oli epäreilu pieni kiintiö ja ainoastaan Turun lääkikseen, joka sekin onneksi loppuu nyt EU-rahan loppuessa.
Jos Hankenille pääsee helpommin kuin kaupikseen, niin eihän se tarkoita, että ruotsinkielisille olisi jotkin ihmeen kielikiintiöt. Pääseehän sitä korson lukioonkin helpommin kuin norssiin, eikä silti valiteta, että pohjois-vantaalaisilla olisi epäreilut kiintiöt lukiomaailmaan.
tämän lisäksi kauppiksessa on kiintiö (jotain 10-20 hengen luokkaa) suomenruotsalaisille. eli jos jonain vuonna kävisi niin että kokeeseen osallistuukin esim vain 1 suomenruotsalainen, hän pääsisi sisään vaikka yhdellä pisteellä.
Ruotsinkielisille pitäisi riittää 5%, vaan eipä tunnu riittävän.
Tasa-arvo on Suomessa ikävä kyllä jäänyt juhlapuheiden sanahelinäksi.
Suomenkielinen on tosiaan Suomessa toisen luokan kansalainen.
hkkk:sta en tarkkaan tiedä, mutta ilmeisestisinne otetaan vuosittain n 250-300 opiskelijaa (turkuun 302), joten eikös tuo 10-20 henkeä ole aika lähellä viittä prosenttia
miksi ihmeessä pitää olla joku kiintiö sen mukaan mikä on äidinkieli??? eihän sukupuolenkaan mukaan ole kiintiöitä esimerkiksi. siis sama pääsykoe, mutta vain rotsinkielelläkin saa tehdä kuka haluaa sen ja parhaat otetaan sisään ilman kiintiöitä, se on oikeudenmukaista.