hei
onko kellään käsitystä tai tietoa, olivatko kirkonkirjaan merkityt kummit aina läsnä kastetilaisuudessa. Vai voitiinko heidät merkata poissaolevinakin kummeiksi?
Askarruttaa seuraava: Perheeseen on syntynyt poika v 1797. Hänen kummikseen on merkitty isän sisar. Kirkonkirjassa on kuitenkin sisaresta muuttomerkintä: "till Stockholm 21.8.1795 återkommer 1800".
hmm ja hmm.
Toistaiseksi en ole löytänyt muuttaneesta siskosta enää jälkeäkään kirkonkirjoista noiden merkintöjen jälkeen.
onko kellään käsitystä tai tietoa, olivatko kirkonkirjaan merkityt kummit aina läsnä kastetilaisuudessa. Vai voitiinko heidät merkata poissaolevinakin kummeiksi?
Askarruttaa seuraava: Perheeseen on syntynyt poika v 1797. Hänen kummikseen on merkitty isän sisar. Kirkonkirjassa on kuitenkin sisaresta muuttomerkintä: "till Stockholm 21.8.1795 återkommer 1800".
hmm ja hmm.
Toistaiseksi en ole löytänyt muuttaneesta siskosta enää jälkeäkään kirkonkirjoista noiden merkintöjen jälkeen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Google, hiski, siellä kohtaan 6 Agrigola arkisto siirtolaisintituutti, kokeile löytyykö Stocholm'ista.
koskapa juuri kummit veivät lapsen kastettavaksi. Äiti oli " saastainen" eli hän ei päässyt ko. tilaisuuteen lainkaan. Oli ensin saatava se papin antama puhdistus-rippi-.
Nimenomaan kummit olivat läsnä, ehkä ei aivan kaikki, niitähän saattoi ns. parempiosaisilla olla jopa kymmenen. Tavan rahvaalla yleensä 2 henkeä.
kiitti vastauksestasi. Olin näköjään vähän lyhytsanainen viestissäni.
Kummeja oli näet 7 kpl: Perheen ystävä, isän veli ja hänen vaimonsa, äidin veli, mahdollisesti hänen vaimonsa, kastaneen pastorin vaimo, ja viimeisenä kirjattu isän sisko (hän joka mahdollisesti on Tukholmassa mutta merkitty kummeihin).
Voisipa hyvinkin olla, että hänet on poissaolevana merkitty luetteloon. (?)
Lapsi oli 1700-luvulla lain mukaan kastettava 7 päivän sisällä syntymästä. Usein lapsen vei kummit kasteelle kirkolle. Saattaa olla, että lapsi kiikutettiin kastettavaksi jo samana päivänä kun oli syntynyt, usein parin päivän vanhana.
Kaukaisimmilla salomailla kuudennusmies tai kuka hyvänsä arvostettu henkilö sai hätäkastaa lapsen, ettei tarvinnut lähteä 30 virstaa ajamaan talvipakkasilla. Pappi vain vahvisti kasteen myöhemmin, kun asiaa oli muutenkin kirkolle.
Äidit kirkotettiin sitten kuukauden-parin päästä. Myöhemmiltä ajoilta voidaan kastekirjoista huomata, että lapsi kastettiin vasta samaan aikaan.
Kirkottaminen päättyi 1800-luvun alussa. Olisiko vaikuttanut siihen uusi Venäjän vallan aika?
ei välttämättä