Onko olemassa jotain listaa tai sääntöä mitkä sukunimet ovat oikeasti tulleet Ruotsin puolelta?
Jossain vaiheessahan supisuomalaiset esim. sotilaat muuttivat nimensä ruotsalaiseksi. Niin ja suurella osalla suomalaista väestöä oli -son loppuinen sukunimi.
Ovatko jotkut Ruotsista tulleet nimet olleet ns. suojattuja?
Kiinnostaa jo 1800-luvulla esiintyneet sukunimet ja tietysti tämän päivän ruotsalaiset sukunimet, joita maassamme esiintyy.
Jossain vaiheessahan supisuomalaiset esim. sotilaat muuttivat nimensä ruotsalaiseksi. Niin ja suurella osalla suomalaista väestöä oli -son loppuinen sukunimi.
Ovatko jotkut Ruotsista tulleet nimet olleet ns. suojattuja?
Kiinnostaa jo 1800-luvulla esiintyneet sukunimet ja tietysti tämän päivän ruotsalaiset sukunimet, joita maassamme esiintyy.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Vasta itsenäisyytemme aikana sukunimi tuli pakolliseksi.
Kyllä kuitenkin jo 1900-luvun alussa kaikilla sukunimi oli käytössä, mutta sen sai ottaa mielensä mukaan. Ruotsinkielisellä alueella tuli varmaankin silloin yleiseksi nuo -son päätteiset nimet. Ehkä vain muutettiin isännimi sukunimeksi koko perheelle.
Tuohon aikaan syntyivät myös yleiset Virtaset ja Lahtiset, vaikka nen-päätteisiä nimiä kyllä oli jo aikaisemminkin ollut jo kauan.
Länsi-Suomessa saattoi olla vielä 1800-luvun loppupuolellakin Matti Jaakonpoikia ja Riitta Jaakontyttäriä. "Liikanimenä" heillä oli ehkä sen torpan nimi, jossa asuivat.Kun muuttivat toiseen torppaan, muuttui liikanimikin.
Kirkonkirjoihin kirjoitettiin nimet ruotsiksi 1800-luvun puoliväliin saakka, sillä kirkonkirjojen kieli oli ruotsi, myös venäjän vallan aikaan!
Niinpä yllämainitut henkilöt olivat kirkonkirjasa Matts Jakobsson ja Birgitha Jakobsdotter. Itä-Suomessa oli sukunimet käytössä jo 1600-1700-luvuilla. Ruotsinkieliset papit vain kirjoittivat ne oman näkemyksensä mukaisesti. Eli Ikonen oli Iggoin, Tarvainen oli Tarfvain, Kankkonen oli Kanckoin, jne.
Sotilasnimet muodostuivat siten, että sotilaalle annettiin väkeen mennessään nimi, joka ns. sotilasrullassa pysyi muuttumattomana. Kun sotilas lähti sotilastorpasta ja tilalle tuli uusi, sai hän saman sotilasnimen kuin edeltäjänsä.
Ruotsin puolelta ei tänne juuri väkeä jäänyt, päin vastoin, täältähän miehet komennettiin Ruotsin puolelle hakkapeliitoiksi.
V. 1809 sodastahan koko Ruotsin armeija livisti Suomesta ja jätti suomalaiset yksin taistelemaan venäläisiä vastaan. Tuskin tänne kovinkaan moni ruotsalaissotilas jäi.
kirjoitit että
"...sotilaalle annettiin väkeen mennessään nimi, joka ns. sotilasrullassa pysyi muuttumattomana. Kun sotilas lähti sotilastorpasta ja tilalle tuli uusi, sai hän saman sotilasnimen kuin edeltäjänsä."
Olen tutkiskellut Pohjanmaata 1700-luvun esi-isien takia. Esi-isäni syntyi Ruotsissa 1720-luvulla, tuli Suomeen lapsineen vaimoineen ja jäi tänne. Myös veli tuli Suomeen, palveli samassa sotilastalossakin. Perheeseen syntyi Suomessa lapsia, osasta tuli sotilaita, yksi niinikään palveli samassa sotilastalossa. - Kirkonkirjasta onneksi näkee, että kyseessä oli oikeasti lapsi eikä joku vaan samaan taloon palvelukseen tullut sotilas, joka olisi ottanut perheen sukunimen.
Tarkoitat ehkä eri asiaa sotilastorpalla?
"Ruotsin puolelta ei tänne juuri väkeä jäänyt, päin vastoin, täältähän miehet komennettiin Ruotsin puolelle hakkapeliitoiksi".
Löytyypä siis aina poikkeuksiakin.
Isovihan melskeissä harveneiden suomalaispataljoonien rivejä täydennettiin sadoilla ruotsalaisnuorukaisilla. Heidät laivattiin Suomeen 1721 ja sitämyöten komennenttiin edeltäjiensä ( siis kaatuneiden suomalais-ruotusotilaiden ) ruotuihin. Tässä naputtelee erään jälkeläinen...
Onko se paljon vai vähän lienee makuasia. Enemmän toki suomalaisverta on valunut Ruotsin puolesta kuin päinvastoin.
tunnen n.60 vuotiaita ruotsalaisia joiden vanhemmilla ei vielä ollut sukunimiä.
1809 sodassa eivät muuten Ruotsalaiset suomalaisia avustaneet:
- Ruotsi tarvitsi kaikki miehensä Ruotsiin peläten että Napoleon joukkoineen hyökkää Tanskasta, eikä keväälläkään pohjoisessa sotineet ruotusotilaat saaneet apua... yksin suomalaiset siellä taistelivät.
Revonlahden ja Siikojoen voittojen jälkeen edettiin Alavudelle ja Juvalle, mutta Oravaisten tappio pakotti perääntymään. Vioporin antauduttua venäläisille ´Ruotsi antautui ja Suomi liitettiin Venäjään.
"Sukulaisen sukulaisen" isä oli saanut nimen siten, että hänen patronyyminsä jäi käyttöön sukunimenä, koska hän ei ollut aloitteellinen 1890-luvulla oikean sukunimen hankkimisessa.
Hänen lapsensa - 1900-luvun alkukymmenellä syntyneet - olivat siis ensimmäinen polvi, jolla oli oikea sukunimi. Se oli tietenkin ruotsalaistyyppinen Nnnnsson.
Luulenpa, että moni "Andersson" on saanut nimensä samalla tavalla.
, nimittäin sama sukunimi voi olla joko ruotsalaisperäinen, tai suomessa otettu. Vaikkapa minun erään esi-isäni: Frisk . Se voi olla myös suomalaisen ruotusotilaan sotilasnimi, jota myös jälkeläiset alkoivat käyttämään.
tai sitten Kakkinen, se onkin alunperin ollut ruotsalasinen Gagge= tynnyri, joka on suomentunut.
Aatelisnimetkin sekä pappien- ja lukeneiston- voivat olla vain otettuja supisuomalaiselle tai sitten oikeita ruotsalaisperäsiä sukunimiä.
Otapa siitä selvää.. no, toki otetaan;)
Kakkinen on alun perin KAGGE, ei gagge. Tarkoitti pientä tynnyriä, nassakkaa tai lekkeriä. Englannissa sama sana on "keg".
Et ole tainnut tutustua SSS:n (Suomen Sukututkimusseura) sivuilta niihin sivuihin, joissa kerrotaan tästä nimiasiasta.
Niin, ja -son ei ollut mikään "sukunimi" entisaikaan, se oli PATRONYYMI!
kirjoitit "jo 1800-luvulla" esiintyneistä sukunimistä.
Kyllä niitä oli jo ennemminkin. Eikä ne olleet mitään taloon sidottuja nimiä, vaan 'ihan oikeita' sukunimiä. Ainakin omilla ruotsalaisilla esi-isilläni 1600-luvulta.
Ja Karjalassa onneksi oli tapana, että naistenkin nimet kirjattiin ominaan kirkonkirjoihin. Pystyy tutkimaan syntyjä syviä paljon paremmin kuin joillakin muilla Suomen alueilla.
http://www.algonet.se/~hogman/slsoldat.htm
Linkin takana mielenkiintoista tietoa Ruotsin sotaväestä. Siellä on linkki ns. sotilasnimiin.
Sivulta selviää sekin, että ruotujakolaitos (indelningsverket) lakkasi 1901, tosin pitkällä siirtymäajalla, ja viimeinen ruotusotilas kuoli vasta 1983.
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/aatelisnimet.htm
Mun sukunimi on oikeasti ruotsalaisperäinen.
Blomros on vapaasti suomennettuna kukkaruusu.
Ruotsalaista alkuperää olevat suvut
Armfelt, Cedercreutz, Colliander, Cronstedt, Dahlström *2-3, Gripenberg, af Hällström, von Julin, Kihlman, Krogius, Lagerborg, Mörne, Nykopp, Olsoni, Söderhjelm, Tigerstedt, von Törne, Wasastjerna ja Winter *2.
(Suomen aatelis- ja säätyläissukujen alkuperä)
Tähän voikin listata jo palstalta aikaisemmin esiin tulleita nimiä, jotka ovat peräisin Ruotsista.
Fahlander (1600-)
Hornaeus (1600-)
Petraeus (1600-)
Tillaeus (Tilaeus), (1600-)
Isovihan jälkeen Suomeen tuli paljon ruotsalaisia pappeja, paikkaamaan isovihassa menetettyjä ihmisiä.
kertoi optimistisesti, että Itä-Suomessa voi tutkia syntyjä syviä paremmin kun siellä käytettiin jo kauan sitten yleisesti sukunimiä - myös naisilla.
Juu. Mullakin on hiemän kokemusta systeemin kivuudesta. Siellä kun sitten sukunimien ansiosta jätettiin paljon patronyymejä käyttämättä, ja kun erilaisia sukunimiä oli suht rajoitetusti, niin kyllä hankaluuksia piisaa. Mm. kolme Valpuria, jotka syntyivät ajallisesti aika lähekkäin, tietysti samana vuonna ja samalla sukunimellä, teettivät huomattavasti töitä, että ne sai lokeroitua kunkin omaan paikkaansa ja sitten oikean esille. Heille kun ei papit viitsineet myöhemmin kirjata patronyymejä.
eivät ollu kaikki samalla sukunimellä.