on se niin vaikeeta ;) :/

Olen niin ihastunut, niin toivoton! On kaksi tosiasiaa, jotka olen tullut kokeneeksi: kun antaa miehelle pikkurillin, se vie koko käden ja kun rakkaus astuu ovesta sisään, järki painelee ovesta ulos. Mun ongelma on vaikea. Olen samanaikaisesti todella ahdistunut ja toisaalta myös onnellinen. Mieheen, joka veti minulta jalat melkein alta, ihastuin n.3 vuotta sitten, minkä jälkeen meillä on ollut melkoista peliä ystävyyden varjolla. Kumpikaan meistä ei ole varattu, vaan kyse on uskonnosta. Olemme eri uskontoa ja uskonto on oikeastaan ainoa este meidän suhteelle. Uskontojemme erot ovat melko jyrkkiä, joten kummankaan ei ole helppo tehdä elämänmuutosta. Itse edustan uskontoa, joka on miltein mahdoton sovittaa yhteen saman katon alle toisen uskonnon kanssa. Näkemykseni on hyvin vahva ja en tavallaan "uskalla" luopua siitä. Samalla kuitenkin tuntuu, että tämä mies on koko elämäni ja pelkään todella paljon, että joku kaunis päivä hän onkin kelpuuttanut jonkun muun kun ei kerran minusta tahdo saada kumppania. Tää kohtalo tuntuu niin epäreilulta! onko kellään muulla samanlaisia kokemuksia, neuvoja tai kommentoitavaa?
4564
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Pistää itseään halalle jonkun uskonnon takia. Onko nykypäivänä vielä noita jeesustelijoita? Vaikea "uskoa". :D

Äänestä
  • oli kirjoittaa hajalle...

    Äänestä

siitä kuinka vahva on sinun uskosi. Itse tiedät sen parhaiten.

Äänestä

Älä jätä uskoa vaihda se!!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


merilia kirjoitti:

Olen niin ihastunut, niin toivoton! On kaksi tosiasiaa, jotka olen tullut kokeneeksi: kun antaa miehelle pikkurillin, se vie koko käden ja kun rakkaus astuu ovesta sisään, järki painelee ovesta ulos. Mun ongelma on vaikea. Olen samanaikaisesti todella ahdistunut ja toisaalta myös onnellinen. Mieheen, joka veti minulta jalat melkein alta, ihastuin n.3 vuotta sitten, minkä jälkeen meillä on ollut melkoista peliä ystävyyden varjolla. Kumpikaan meistä ei ole varattu, vaan kyse on uskonnosta. Olemme eri uskontoa ja uskonto on oikeastaan ainoa este meidän suhteelle. Uskontojemme erot ovat melko jyrkkiä, joten kummankaan ei ole helppo tehdä elämänmuutosta. Itse edustan uskontoa, joka on miltein mahdoton sovittaa yhteen saman katon alle toisen uskonnon kanssa. Näkemykseni on hyvin vahva ja en tavallaan "uskalla" luopua siitä. Samalla kuitenkin tuntuu, että tämä mies on koko elämäni ja pelkään todella paljon, että joku kaunis päivä hän onkin kelpuuttanut jonkun muun kun ei kerran minusta tahdo saada kumppania. Tää kohtalo tuntuu niin epäreilulta! onko kellään muulla samanlaisia kokemuksia, neuvoja tai kommentoitavaa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu