Tässä se nyt on. Ja laittakaa toki kommenntiakin.
Pahoittelen mahdollisia kirjoitusvirheitä.
Jack meni muistinsa ohjaamana keskuksen metallisia käytäviä pitkin tuttuun huoneeseensa. Huoneen numero oli kuusikymmentäseitsemän. Ovessa oli lasinen neliö. Jackia hiukan jännitti. Miltä tuntuisi taas mennä omaan tuttuun ja turvalliseen huoneeseen? Hän laski kätensä lasiselle pinnalle ja siihen syttyi sininen valo. Ensin siinä näkyi häen kätensä kuva ja kaikkien sormienpäiden kohdalle ilmestyi punainen ympyrä. Sitten koko kuva katosi ja siihen ilmestyi kuva hänen kasvoistaan. "Tervetuloa", kuului vaimea konemainen ääni.
Jack astui varmoin askelin omaan hyttiinsä. Tuttu ja ihana tuoksu. Seinillä oli julisteita ja katonrajassa oli stereot juuri sellaisessa kohdassa että raskas metallimusiikki saavutti hänen kuuloelimensä parhaiten. Sotilaiden huoneet oli äänieristetty juuri siitä syystä.
Vaatekaapitkin olivat metallisia sulkuovia ja ne aukesivat vain peukalon sormenjäljellä. Niisä kuitenkin oli sensorit jotka tarkkailivat jatkuvasti sen sisältöä ja ne oli ohjelmoitu tunnistamaan kaikki kielletyt aineet. Näitä olivat erityisesti huumeet. Sotilas jolla on yllään viimeisin tekniikka ja mitä tappavimmat aseet voisi saada todella pahaa jälkeä jos tämä saisi jonkin psykoosin kesken kaiken. Aseet oli tehty läpäisemään melkein mitä tahansa, ja ne menivät helposti kevyen luokan suojapanssareista läpi. Tämä tarkoitti myös kevyttä energiakilpeä.
Raskaissa kulkuneuvoissa käytettyjä taas ei saanut nollaan ilman ohjuksia ja siihen tarkoitukseen tehtyjä aseita.
Huoneen päässä oli suuri parivuode jonka yllä oli seinässä mukava näköala ikkuna. Se näytti kaukaisuudessa näkyvän supernovan ja rapusumun hohteen. Jack oli aluksi pelännyt ajatusta että hänen huoneensa ja tappavan tyhjiön välissä oli vain lasi. Se oli kuitenkin tehty kestämään ja se suojasi hyvin. Hyökkäyvaaran uhatessakin se peittyi panssarilevyyn. Jackin yöpöydällä oli hänen entinen kypäränsä. Se toimi yhä lähes moittettomasti mutta siitä oli kärähtänyt pari liitosta joten se ei näyttänyt infrapunaa enää lainkaan. Lämpökuva ja liikesensorit toimivat silti hyvin. Jo pelkkä kypäräkin maksoi helvetin paljon ja oli ihme että hänen annettiin edes pitää se. Vanhoja varusteita ei korjattu sillä johtajat tahtoivat olla täysin varmoja niiden toimivuudesta taistelussa, sen vuoksi jonkin vian ilmaantuessa ne vaihdetiin aina uusiin. Hänellä oli tapana leikkiä sillä kun ei ollut muuta tekemistä. Hän saattoi katsella ikkunasta ulos se päässään ja ihmetellä lukemia mitä hänen silmiensä eteen ilmestyi. Jack nosti kypärän eteensä ja katsoi sen sinisiä soikeita silmiä jotka kulkivat sen sivuilla. Se oli ollut hyvä kypärä, uudet tietysti olivat parempia. Se toi jotenkin mieleen vanhan ajan alien-elokuvat. Hän ei elänyt kaksituhatta-luvun alussa mutta televisiolähetykset syytivät niitä vieläkin. Jotkin niistä olivat ihan hyviäkin.
Jack kuuli jonkun kävelevän huoneensa oven ohi. "Hetkinen!", Jack hämmästyi. Äänivaimennettu huone. Hän ei siis kuullutkaan mitään. Hän jollakin tavalla aisti sen. Jack laski kypärän pöydälle ja päätti ottaa nokoset ennen kuin menisi muiden mukana juhliin. Hän kävi pitkäkseen ja nukahti nopeasti.
Jack heräsi varhain ennen oikeaa aikaa ja lähti hytistään J:n hyttiä kohti. Hän huomasi jonkun insinöörin astelevan vastaan. "Hei, kiva saada sinut takaisin", tämä totesi iloisesti.
Jack pääsi hytin luokse. Ei ketään missään. Hän aikoi painaa kätensä tunniste ruutuun jolloin huoneessa olijalle ilmoitettaisiin vierailijasta. Ovi kuitenkin liukui sivuun ja koko hytti oli täynnä porukkaa. Jack astui huoneeseen. Tietysti hänet toivotettiin tervetulleeksi ja kaikki löivät kättä päälle ja taputtivat olkapäähän. "No mitenkäs se meidän KT miehemme jaksaa?" (Tarkoittaa kadonnut Taistelussa).
"Mikäs tässä. En muista hirveästi joten pitää kai tuottaa pettymys."
Muut naurahtivat vaisuina. Huoneessa oli noin parikymmentä henkeä. Miehiä ja naisia. Useimmat naisista olivat insinöörejä tai mekaanikkoja mutta kyllä hänellä oli tuttuja sotilaspuolellakin.
"Mitä tässä odotellaan, pannaan juhlat pystyyn!"
Yksi jätkisä löi Jackille olutpullon kouraan.
"Tervetuloa takaisin."
Jack kohotti pulloa hieman. "On hyvä olla kotona!"
Juhlat alkoivat ja Jack sai arvatenkin kertoa tarinaansa vaikei kaikkea muistanutkaan. Hän joi siinä sivussa pullon toisensa jälkeen kunnes ei enää pystyisi puhumaan kunnolla. Tarina jatkui silti hyvää vauhtia. Hän kertoi kuinka virui pimeässä sellisään ja hänet pelastettiin. Se oli vähän yli tunnin mittainen kertomus. Muutama tyyppi heilui kännissä taka-alalla yrittäen mongertaa jotakin. Muut viittasivat kintaalla ja keskittyivät taas päivänsankariin. "Paljonko olet juonut?"
"Kolme pulloa kai."
Se tiesi juomakisaa. Yleinen keino pitää hauskaa.
Kaksi iosa kulho täytettiin viinalla ja Jack otti mittaa J:n kanssa.
"Katsotaan ovatko taitosi ruostuneet", Jay virnisti.
"Osaan kyllä ryypätä vaikka olen poissa ollutkin ."
Kilpailijat kohottivat juomansa huulilleen ja joivat muiden kannustaessa takana. Jack joi omansa ensimmäisenä ja Jay vasta hänen jälkeensä.
Voittaja olikin se joka säilyisi hereillä. Jay alkoi huojua hiukan ja kohta tämä jo nojasikin pöydän kulmaan. Jack ei tuntenut mitään. "Tuntuuko missään?", Barry kysyi. "Ei vähääkään."
"Antakaan hänelle lisää!"
Jack joi pullollisen viiniä päälle. Outoa sinänsä, hänen päässään ei tuntunut sitä tuttua tunnetta. "Entä nyt?"
Jack mietti hetken. "Minun on käytävä kusella."
Hän katosi käymälän puolelle ja muut ihmettelivät takana. Barry ja Jim katsoivat vakavina toisiinsa. Ne lukemat tulivat auttamatta kummankin mieleen.
Jack ilmaantui aikanaan takaisin. "Kuinka paljon sinä oikein otit?"
"En ole ennen juonut noin paljoa, sammun aina sitä ennen."
Hälytysääni pärähti soimaan. Kaiuttimista kuului: "tunkeutuja hälytys! Iskuryhmä aluksia havaittu!
Kaikki taisteluyksiköt välittömästi aseistamolle!"
"Voi perkele!", Barry ärähti.
"Antakaa Jaylle ja muille pistokset!"
Puhuja takoitti selvennyspistosta. Se oli tehty juuri tällaisia hetkiä varten, se oli alkoholin vasta-aine. Verenkiertoon päästessään se neutraloi tehokkaasti kaiken alkoholin ja potilas on jo alle minuutissa selvinpäin.
Jim otti hyllystä pistoolinmallisen laitteen ja painoi sen juopuneen toverinsa kaulalle liipaisinta painaen. Neula upposi valtimoon ja antoi selventävän annoksen. Hän toisti sen kaikkien kohdalla ja lähti muiden mukana. Kunnes muut heräisivät he tajuaisivat häkytysäänestä mitä pitää tehdä.
Yksin (toiseksi viimeinen)
4
304
Vastaukset
- bsb
Mietin näitä arvosteluja, miten sovittaa ohjeet/arvostelut tekijän tasolle? Ei ammattilaisena kuvittelen ettei arvostelusta ole hyötyä, ellei se anna täsmäohjeita tilanteeseen jossa tekijä on.
Viisikymppinen kirjoittaja pystyy ottamaan vastaan oppia toisin kuin toisella kymmenellään oleva. Vaikka kirjoittaisin tähän että näin ja noin ja tämä toimii, tekijä ei voi soveltaa ohjettani käytäntöön, ellei hänellä ole tietopohjaa mihin se istuttaa.
Vanha ohje lukekaa paljon, auttaa varmasti kaikkia kirjoittajia. Lukekaa ääneen kirjoittamanne, auttaa ainakin kömpelöimpien lauseiden löytämiseen, vai auttaako? Miten ja millä perustein äidinkielen opettajat arvostelevat aineita? Miten tukea kirjoittajaa eteenpäin omalle tielleen, ei yleisesti normitetulle radalle? Tästä tekstistä löydän pilvin pimein kohtia joita voisi parantaa, mutta mikä on oikea tapa nostaa nuo kohdat esiin? Ohitanko täysin kompastelun joka johtunee kirjoittajan iästä ja kokemattomuudesta, kehoitanko vain tarkentamaan juonen punaista lankaa? Vai nokitanko jokaiseen turhaan, selittelevään lauseeseen?
Useimmat tarinoista ovat hyviä kuten tämä, ne vain kerrotaan puuduttavasti jolloin niiden sielu hukkuu mannavelliin. En tiedä minkä muun ohjeen antaisin, kuin~> Jos teksti ei kaipaa kyseistä sanaa, jätä se pois, jos kaksi sanaa voi korvata yhdellä, korvaa se. Kun miettii synonyymeja, ensiksi mieleen juolahtanut on paras.- Tarinoitsija
...ne kohdat itsekin ja voisin kirjoittaa ne paremminkin mutta en vain ole tottunut kirjoittelemaan tällaiseen "pikkulaatikkoon."
- sbs
Tarinoitsija kirjoitti:
...ne kohdat itsekin ja voisin kirjoittaa ne paremminkin mutta en vain ole tottunut kirjoittelemaan tällaiseen "pikkulaatikkoon."
Ensin Wordilla ja kopio tähän laatikkoon, ei näihin luovuutta sovi, tai edes oikoluku onnistu.
- Tarinoitsija
sbs kirjoitti:
Ensin Wordilla ja kopio tähän laatikkoon, ei näihin luovuutta sovi, tai edes oikoluku onnistu.
... sitäkin kokeillut mutta jotenkin aina kiirehtii kirjoitusten kanssa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti40330820Martinan lapset JÄLLEEN valjastettu valkopesureiksi
Ei tuo nainen todellakaan täysillä käy. Vauvakin tajuaa että kysymykset ja vastaukset ovat Martinan itsensä tekemiä, lapset vastaa mitä on käsketty. J4764186Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?972725Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1331892Teille, Venäjällä pelottelijat
Oletatteko ja väitättekö te, että Venäjä pystyisi tuosta vain miehittämään Suomen?5901657- 861593
Kakista se ulos nainen vihdoin viimein
Että haluat, kummatkin halutaan. Otan sinut kuumaan syleilyyn sitten.751565Ujostuttaa eräs aikuinen mies...
Mitä se tämmönen on... tuo mies aiheuttaa minulle ylimääräsiä tykytyksiä... Rohkeampana pyytäsin häntä ulos mut jospa hän... Miten mun vaistot ilmoit591500Jos me käytäs nainen
Ulkona niin mitkä olisi ne kolme asiaa joita tahtoisit kysyä tai kertoa minulle?721245