Kertokaa, mitä voisin tehdä...
Murkkuni kertoi menevänsä kaverinsa luokse yöksi, ja kaveri kertoi äidillensä tulevansa meille yöksi.
Juttelin murkkuni kaverin äidin kanssa puhelimessa jolloin teinien juoni paljastui.
Nyt molempien kännykät ovat pois päältä.
Olen kierrellyt tätä kylää pitkin ja poikin, samoin toisen äiti. Olemme soittaneet kaikki numerot läpi, mutta mistään ei kaksikkoa ole löytynyt.
Konstit alkavat loppua...
Onko tämä sit vain odottelua, että huominen tuo karkulaisen kotiin, vai mitä minun pitäisi tehdä?
Olen kunnioittanut murkkuni tahtoa, etten käy hänen huoneessaan. Mutta, nyt haluaisin mennä, josko sieltä jotain johtolankoja löytyis.
Kertokaa ja neuvokaa...
Lähden taas kierrokselle...
Kiitos jo etukäteen...
Murkkuni kertoi menevänsä kaverinsa luokse yöksi, ja kaveri kertoi äidillensä tulevansa meille yöksi.
Juttelin murkkuni kaverin äidin kanssa puhelimessa jolloin teinien juoni paljastui.
Nyt molempien kännykät ovat pois päältä.
Olen kierrellyt tätä kylää pitkin ja poikin, samoin toisen äiti. Olemme soittaneet kaikki numerot läpi, mutta mistään ei kaksikkoa ole löytynyt.
Konstit alkavat loppua...
Onko tämä sit vain odottelua, että huominen tuo karkulaisen kotiin, vai mitä minun pitäisi tehdä?
Olen kunnioittanut murkkuni tahtoa, etten käy hänen huoneessaan. Mutta, nyt haluaisin mennä, josko sieltä jotain johtolankoja löytyis.
Kertokaa ja neuvokaa...
Lähden taas kierrokselle...
Kiitos jo etukäteen...
Vastaukset 14
Vanhimmat
menisin kyllä kiireen vilkkaa huoneeseen ja etsimään vaihtoehtoja. Toisaalta ajattelisin, että koska tuntuu niin laskelmoidulta, niin ehkä suurta hätää ei vielä ole.... Tarkoitan, että ei ole kaapattu eikä raiskattu tai tapettu. kuulostaa kamalalta, mutta äitinä tiedän, että kamalimmatkin vaihtoehdot ovat tosia, kun epävarmuus iskee.
Pääsetkö itse katselemaan paikkoja, mistä mahtaisi löytyä? Eikä ole mitenkään hävettävää turvautua poliisivoimiinkaan, kun on hätä. Onnea etsintään ja älä kaihda mitään keinoja yrittäessäsi selvittää lapsesi polkuja. Se on välittämistä, rakkautta!
Kiitos viestistäsi...
Kävinkin ulko-etsinnän jälkeen hänen huoneessaan, ja löysin osoitekirjan, josta soitin numerot läpi. Ei tulosta ja sit uusi lenkki ulkona. Nyt en ole kehdannut enää soitella uusille numero-löydöille.
Kello on vasta puoli kaksi...
Mitä teen, kun en voi tehdä mitään, eikä uni tule?
Onko tyttösi minkä ikäinen?Sekin vaikuttaa asioihin,ainakin jos täytyy lähteä virka-apua pyytämään.Oletan että mitä nuoremmasta lapsesta on kyse,sitä ripeämmin apua saa.JOS ei tyttäresi ole vielä palannut kotiin ja jaksat vielä odotella,niin kokeilepa psyykata itseäsi eli mieti ja suunnitttele sopivaa rangaistusta,mieti kaikki vaihtoehdot,ja pura kiukkuasi jollain tavalla(koska siihen sinulla on oikeus äitinä),odotellessasi tyttöä kotiin.Näin pääset tilanteen herraksi nopeammin sitten kun on aika eli tyttösi saapuu kotiin.Olet asiaa pohtineena fiksumpi,rauhallisempi ja turvallisempikin lapsellesi..Ja selviät kiirastulesta voittajana!Joku seuraus valehtelusta on paikallaan.Varsinkin yöaikaan valvottaminen on ikävää.Itsekin monia kertoja odotellut tyttöäni kotiin myöhään.Mutta routa aina ajanut porsaan kotiin,luojan kiitos.Karkureissuja ei ole tarvinnut kestää,mutta muuten myöhäisiä kotiintuloja kylläkin.Nyt jo 17v. ja menee aika lailla oman päänsä mukaan..vaikeaa valvoa menemisiä tai kahlehtia kotiin.Elämää..Koeta jaksaa odotella kärsivällisesti muutama tunti tai aamuun asti?(josko olisivat tytöt suunnitelleet viipyvänsä koko yön?,kun kerta kertoneet yöpyvänsä kaverilla),riippuen tietysti tyttösi iästä,ainakin alle 16v. kohdalla tietty huolestuisin nopeammin.Tee niinkuin itse koet parhaimmaksi,sinä tunnet tyttösi kuitenkin parhaiten.Jaksamista!
Mulla täyttää vasta 15 ensi vuonna. Siksi tää on ihan hirveetä.
Lenkit taas tehneenä, enkä ole löytänyt mitään...
Tää on ihan toivotonta.
Olen lähettänyt tekstiviestit murkkujen kännyköihin, ja heti kun ne sen saavat piippaa mullakin.
Kun ajattelen itseäni tuon ikäsenä, en osannut mitään tuollaista edes ajatellakaan silloin.
No, minä jatkan partioimista... ja kiitos teille.
Ota yhteys poliisiin jos lapsesi ei ole kotona aamuun mennessä,eikä puhelinyhteys onnistu.Tuo puhelimen sulkeminen/toimimattomuus(paitsi jos on akku lopussa eikä voi ladata misään)on vihoviimeinen asia!Eli nootin paikka kun kotiutuu,ainakin itselleni olisi.Kyllä puhelimeen on vastattava jos vaan pystyy!Ja puhelin "lomalle" rangaistukseksi,jospa oppisi sitten sitä käyttämäänkin.Helppoa sanoa että ole jämäkkä jne...ei se ole helppoa täälläkään!Mutta yritä kuitenkin!Toivotaan että kaikki on ok,että kyseessä on vain teinien kapinointi ja tulevat ok-kunnossa pian kotiin.Kerro kun ehdit,miten kävi,olisi mukava tietää.Yötä.
Kiitos teille huolenpidosta.
Huolissani vielä olen, mutta eipä tässä muutakaan voi, kuin odottaa.
Sanktiot myöhemmin...Pääasia, että teini tulee ehjänä kotiin. "Viha" on kauan aikaa sitten muuttunut huolestuneeksi.
missä olivat, oliko rapula? Muista nyt kuiteskin helliä, että tuli ehjänä takaisin.
Siitä huolimatta saa antaa rangaistuksen, puhelin pois, viikkoraha pois, telkkari pois jne...
Ei saa olla kivaa viikkoon, kahteen, niin muistaa.
Oluesta napsahtas meillä vielä lissää "tuomiota2.
Sitten nuori passitetaan huoneeseen ja vaaditaan kirjallinen seikkaperäinen selvitys tapahtuneesta. Syyt miksi ovat päätyneet kyseiseen temppuun ja mitä he uulevat vanhempien tehneen kun ovat huomannet heidän juonen sekä miltä he luulevat vanhemmista tuntuneen. lopuksi nuori itase määrittelee mikä on sopiva rangaistus asiasta. Sen jälkeen istutaan pöydän ääreen vastakkain jotta voitte rauhallisesti käydä asiaa läpi. Mitä tulee rangaistukseen jos on mielestänne liian lievä antakaa vaihtoehtoja josta valita. Tässä nuori joutuu todella pohtimaan asioitaan ja mikä parasta oppimaan ottaa vastuuta teoistaan. Meillä tämä keino on tepsinyt ja sen jälkeen onkin aina neuvoteltu kuitenkin niin että aikuinen on se joka viime kädessä määrittelee säännön. Meillä ainakin tämä toimi ja sen jälkeen kyseinen ei ole onnistunut kun nuori oivalsi mitä on kun menettää luottamuksen ja kuinka työlästä on rakentaa se uudestaan takaisi. Maltti on valttia.
on tullut kotiin?
Kännykkä piippasi vähän ennen puolta päivää.
Ja soitto murkulle. Kotiutui surkeana. Keskustelut käyty ja rangaistukset asetettu.
Oli ollut, mulle tuntemattoman, kaverin luona. Joka taas oli isoveljensä kanssa kaksin kotosalla. Siideriä oli maistettu.
Kännykkä siksi pois päältä, kun en olisi antanut lupaa kuitenkaan. Luottamus meni, ja enkä tiedä kertoiko hän kaiken, toivottavasti.
Olipa kamala viikonloppu, jota en toivoisi kenenkää kokevan.
Mutta kiitos teille. Olen ihan väsynyt, mutta helpottunut. Nyt uni maistuu meille molemmille.
käy hyvin ja hommasta opitaan. Onneksi nytkin!
Olen kokenut saman nuoreni kanssa joka silloin oli 12 - 13 vuotias. Kaikesta olen viisastunut.
Ensinnäkin jos lapsellanne / nuorellanne on kännykkä älkää missään nimessä laittako häntä puhelimen haltijaksi vaan pitäkää se oikeus itsellänne koska puhelinyhtiöt eivät paikkallista puhelinta jos ei ole "haltijan" lupaa, ja noilla reissuillahan eivät nuoret lupaa tekstariin anna.
Toiseksi, älkää tehkö poliisille etsintäpyyntöä vaan laittakaa katoamisilmoitus. Minulle sanottiin että ne on kaksi eri asiaa.
Nuoreni oli kaksitoista päivää kadoksissa ja myöhemmin kertoi istuneensa bussipysäkillä kun poliisit ajoivat ohi. Poliiseilla oli valokuva ja muut tuntomerkit. Myöhemmin kun selvitin asiaa niin he selittivät että etsintäpyyntö ei oikeastaan ole mitään. Minulla vaan oli yksi helvetti olemassa.
Onneksi se kaikki on nyt takana päin.
saat teinin vihat niskaasi jos huoneeseen menet, vähintäänkin luottamus rakoilee, jos huoneeseen menet. Haluaisitko, että murkku penkoo SINUN henkilökohtaisia tavaroitasi? Ainakin teini-iässä päiväkirjat yms ovat sellainen asia, että sulta lähtee lapsi kohta kotoa lätkimään, jos huoneeseen menet.
Huominen tuo yleensä murkun kotia.
Mikä luottamus? Johan tuossa tytär on rikkonut luottamuksen... eikä se äiti...