SEKTIO

Huh huh
on ollut rankka alku, mutta ah niin mielenkiintoista..
Koira jouduttiin siis leikkaamaan kunnei poltot jatkunut.
Herättyään oli reipas emo, joka kotiuduttuaan pelkäsi omia pentujaan.
Kiinnostui vaan napanuorantyngistä.Retuutti pentujaan nuorista ja järsi ne ihan lyhyeksi..mutta kun pentu lähestyi, meni pakoon.
Syötin näitä oliota, ja takaan etä oli aika rankkaa.
varsinkin kun mielessäni aloin funtsimaan miten saan työt ja kaiken meneen yhteen..kahden tunnin välein.Ja syöttämiseen punnituksiin lämpötyynyjen lämmittämisiin ja kuivauksiin , meni tunti..sitten olikin tunti aikaa itselleen..kauhistelen ajatusta että se on tätä sitten nelisen viikkoa.
Kehuin narttua kun hän kiinnostuipennuistaan, hieroin pikkuiset voimariiniin, jotta se edes nuolis heitä.Alussa se napa oli tärkein, joten hieroin itse lämpimällä pumpulilla pentuja.
Petiin j anukkumaan ja herätys..ja näen ihmeen.Isoin uros imi emän nisää.Emo oli tajunnut äitiyden ihanuuden vihdoinkin.Punnituksessa kakilla oli noussut paino edelliskerrasta paitsi yhdellä, jolle annoin emon vastusteluista ja huolista lisämaitoa ruiskusta.
Tuli mieleeni että tarttis kai olla joku maitopankki olemassa..eli emoja jotka suostuisi ottamaan muutaman vieraankin hoitoonsa.
Toivon mukaan meillä menee kaikki hyvin, minulla sentään on emo elossa ja tuntuu kun kaikki alkaa tästä sujumaan..tosin pennut on vasta puoli vuorokautta vanhoja, ja silti näin paljon edistystä...huh huh..oli pakko jakaa tämä ilo..ja nytten nukkumaan hiukan edes...
Kiitollinen olen ihanalle ystävilleni, jotka auttoivat minua matkassa, ja heitä jotka sanoi että kyllä me nämä asiat hoidetaan jollakin tavalla.Eritoten eläinlääkärille joka otti asiani todesta kun soitin , eikä käskenyt odottaa..joka hoisi homman kotiin.Taisin vihdoinkin löytää eläinlääkärin , jolla on sydän.