Mikä tähän palstaan on mennyt, viime viikon (ja alkavan uuden) kirjoitukset ovat olleet syyttelyä toisia kohtaan. Mistään "kunnon" asiasta ei ole tullut juttuja.
Siksipä minä haluaisin nyt toisten mielipiteitä siitä, että miksi yleensä monet vihaavat syksyä? Minun mielestäni syksy on aivan ihana: marjojen ja kasvisten säilöminen talven varalle, värikrikas luonto. Myskytuulet antavat tekosyyn jäädä sisään hyvästä kirjasta ja lempimusiikista nauttimaan tai jos oikein haluaa karaistua niin on ihanaa kävellä sateessa ja tuntea tuulen voima.
Se aika, jolloin en viihdy Suomessa on alkutalvi ennen lunta, kun on pimeää ja kylmää ja myös ihan keskitalvi pakkasten ja lumisteen keskellä tarpoessa.
Siksipä minä haluaisin nyt toisten mielipiteitä siitä, että miksi yleensä monet vihaavat syksyä? Minun mielestäni syksy on aivan ihana: marjojen ja kasvisten säilöminen talven varalle, värikrikas luonto. Myskytuulet antavat tekosyyn jäädä sisään hyvästä kirjasta ja lempimusiikista nauttimaan tai jos oikein haluaa karaistua niin on ihanaa kävellä sateessa ja tuntea tuulen voima.
Se aika, jolloin en viihdy Suomessa on alkutalvi ennen lunta, kun on pimeää ja kylmää ja myös ihan keskitalvi pakkasten ja lumisteen keskellä tarpoessa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Oli niin paljon ongelmia, ihan murheita, menneellä viikolla ettei ainakaan minulle jäänyt aikaa avata keskusteluja, jopa varoin niitä. Seurasitko? Jälkimaininkeja tähän seriffiyteen liittyenkin on ihan liian kanssa.
Itse olen myös syksyn ystävä. Värikkään kuulas, aurinkoinen, syksyinen päivä, on tosi kaunis. on hyvä liikkua kun ei helle kiusaa. Myrskykin tavallaan viehättää, luonto näyttää voimiaan ja ihmisen pienuuden. Kodin/asunnon turvankin kokee suurempana. Talvi on minulle liukkauksineen raskas, enkä pidä kylmästäkään. Oletko koskaan kokenut sen "lehmänhenkäyksen" kasvoillasi kun astut myöhäissyksyllä vaikkapa Teneriffan lämpöön.
Sinne - eiks vaa?
Lämmin henkäys - hm.
Täytyy tunnustaa sinulle Ruuneperi, etten ole kartaakaan käynyt Kanarinsaarilla. Espanjassa kyllä ja Välimerellä. En on myöskään koskaan käynyt Turkissa tai Rhodoksella. Taidan välttää noita suomalaisten suosikkikohteita. Ehkäpä siksi, että haluan aina tutustua uusiin kulttuureihin, maisemiin ja mielellään ulkolaisiin ihmisiin.. Jos menee Kanarialla niin siellä sanotaan olevan melkein kuin kotimaassa (niin paljon suomalaisia). Liekö niin?
Ehkäpä tänä talvena voisi käydäkin esim. Teneriffalla.
Teneriffan pohjois-osassa on minun paikkani. Kaunis pikkukaupunki ja ihana ilmasto.
Kipaisin R-kioskille ja sain - arvatkaapa- pari kiloa matkaesitteitä kassiini. Hmm... miten olisi 65 treffit kaukomailla, tai omamatkailuna tai...?
Monesti matkan antoisin vaihe on se kun lukee esitteitä, tutkii eri vaihtoehtoja ja katselee esitteiden hienoja kuvia ... no ei ihan vastaa sitä oikeaa matkaa, mutta kyllä se mukavaa on. Myös televisiosta tulevat matkaohjelmat ovat usein tosi hyviä - tietää olosuhteet mihin matkustaa, jos on suunnitellut sinne matkaa.
Miellyttäviä nojatuolimatkoja ... kesähelteellä.
Olen kevätihminen. Syksy saa minut apeaksi. Se on raskain vuodenaika. Syksy on luopumista. Joulun jälkeen helpottaa.
Inhottaa kun lehdet tippuu puista ja alastomat koivut riiputtavat märkiä oksiaan. On kieltämättä kauniitakin syyspäiviä jos on ruska-aika ja aurinko värittää syysvärisiä puita joiden kontrastina on sinitaivas.
Minulle jo kanervien kukkiessa ja horsmien pöllytessä soi syyssävel. Illat pimenevät ja päivä lyhenee. Kukat ja ruoho lakastuvat. Maisema alkaa näyttää jotenkin takkuiselta ennenkuin lumi peittää ja pehmentää vaikutelman.
Järvien rannoilla vesi on matalalla. Ei kuulu lintujen huumaavaa kevätkonserttiä. Talitiaiset sen sijaan alkavat katsella ikkunalaudoilla, et hei herätys meille ruokaa.
Talvivaatteita täytyy pikkuhiljaa ottaa esille ja muutenkin usein tuulee kylmästi ja palelee.
Tällaisena minä näen ja koen syksyn.
Älkää nyt vielä hätäilkö syksystä kun eilenkin oli 28 varjossa.
Mökillä oli ihana uida ja istua pimeässä illassa saunan terassilla ja päivällä katsella puutarhojen kukkaloistoa. Toivottavasti tämä shortsikeli jatkuu vielä eikä tule tulvat kuten keski Euroopassa.
on alettu keskustella ja kirjoitella viime vuosina yhä enemmän. Onko tuttua? Oireita ovat lisääntynyt unen tarve, jatkuva väsymys nukkumisesta huolimatta, aloitekyvyttömyys, makean himo jne. Hoitona suositetaan valoa: etelän aurinkoa, kotona lisää valopisteitä, kynttilöitä, "ilopillereitäkin" on tarjolla. Ja tämä tauti kuuluu syksyyn ja pimeään eikä saa kyllä syksyä rakastamaan. Itse kärsin tästä jonkin verran, mutta tunnen ihmisiä, joille tämä vaiva on todella riesa. Iloton juttu kerrassaan...
kylmän väreet kiirivät selkäpiissä. Niin no Syksy on ihanaa aikaa jos aurinko paistaa ja linnut laulaa. Mutta jos on sateista ja harmaata päivät ympäriinsä niin kyllä siinä äkkiä hymy hyytyy.
Lunta odottavat kaikki. Lumi se mielen piristää.
No tietenkin ruska-aikaa ei mikään voita jos hiukankin on aurinkoista.