Halusin kirjoittaa, koska tuntuu niin pahalle.
Toivottavasti joku jaksaa lukea.
Olen 18-vuotias tyttö ja isoäitini on sairastanut Alzheimeria jo monta vuotta. Hän on mennyt nyt pahempaan suuntaan viimeisten vuosien aikana ja minä en ole pystynyt käydä häntä katsomassa, koska se sattuu niin paljon.
Hän on laitoshoidossa ja hänellä on ilmeisesti paljon kipuja. Hänellä on myös vatsassa syöpä, joka ei kuitenkaan etene, vaan on koteloitunut. Tänään kävin kuitenkin pitkästä aikaa häntä katsomassa. Hän vain makasi sängyssä, eikä tajunnut mistään mitään. Hetken aikaa hän tunnisti isäni, mutta sitäkin kesti vain muutaman sekunnin. Puhua hän ei pysty, muuta kuin sanomaan 'hei' tai 'joo'.
Miten te olette kestäneet sen asian, että sukulaisenne vain makaa yksin sängyssä ympärivuorokauden? Kyllähän siellä hoitajia on tietysti, mutta kuitenkin.
Olimme hyvin läheisiä hänen kanssaan, hän hoiti meitä aina pienenä. Sen tekia minun on todella vaikea käydä häntä katsomassa.
Ja tätähän voi jatkua monta vuotta. Toivoisin, että eutanasia olisi sallittu tällaisissa tapauksissa. Todella kamala katsoa kun rakas ihminen kärsii koko ajan niin paljon.
Famo ja Alzheimer
5
1091
Vastaukset
- mammas
Kuule tyttö hyvä, uskon, että tuntuu tosi pahalta.
Aina tuntuu kun rakas läheinen on siinä kunnossa.
Mutta jos suinkin - kuitenkin jaksat- niin käy katsomassa famuasi - kyllä hän sen jollain tasolla tajuaa ja vaistoaa jos olet lähellä.
Ei sinun muuta tarvitse, kuin pitää häntä kädestä, jutella vaikka entisistä ajoista, jos hällä on ollut lemmikkejä koira yms niin näytä koiran/lemmikin kuvia - uskomattoman usein alzheimer potilas silminnähden valpastuu kun näkee kuvan entisestä rakkaasta koirasta kissasta tms.
Alzheimer potilaan kohtalo on hirvittävän kolkko ja raaka - sairaaloissa ei aina toimita kovinkaan inhimillisesti.
Tiedän, koska om äitini kuoli vähän aikaa sitten, hälläkin oli syöpä joka ole levinnyt, hällä oli myös dementoituva tauti mutta ei alzheimer.
Ne tuskat, joita kärsin, kun kävin katsomassa äitiä - ei niitä voi sanoin kuvailla. Nähdä rakas oma ihminen sairaalan sängyssä, täysin toisten avun varassa ja se apu ei aina ole kovinkaan inhimillistä. Ikävä sanoa, mutta näin vain on.
Jos teitä sukulaisia on monta, yrittäkää sopia että joku kävisi jokainen päivä - tai voimienne mukaan.
On suuri apu, kun hoitajat huomaavat, että vanhuksella on omaisia jotka välittävät.
Oma äitini ei pystynyt syömään itse, usein hän jäi ilman ruokaa koska hoitajat eivät"ehtinee" syöttää ja kun joku vihdoin ja viimein tuli joskus syöttämään niin se sairaalamössö oli ihan kylmää.
Ei kenenkään ihmisen pitäisi tarvita maata odottamassa kuolemaa kolkossa sairaalassa.
Se on niin epäinhimillistä ja väärin.
Voimia sinulle tyttöseni ja kuten kirjoitin: yritä kuitenkin käydä katsomassa famua, famu arvostaa sitä kyllä ja sinullakin on parempi mieli.
Alzheimerin tauti on hirveä rangaistus ihmiselle. Sinunkin famusi on aikanaan tehnyt työtä, auttanut lapsenlapsiaan ja nyt?- annie
Hoidin Alzheimerin tautia sairastavan isäni kalkkiviivoille asti kotona. Työpaikka ymmärsi, antoi palkatonta vapaata. Yötkin vietin vanhempieni luona, isän sängyn vierellä oli pieni patjantapainen ( unen tuli olla kevyttä).
Nyt kun hän on poissa, ei ole mitään katumisen aihetta.
Toivon mahdollisimman monelle halua ja voimia hoitaa dementiapotilaansa kotona. - .....
annie kirjoitti:
Hoidin Alzheimerin tautia sairastavan isäni kalkkiviivoille asti kotona. Työpaikka ymmärsi, antoi palkatonta vapaata. Yötkin vietin vanhempieni luona, isän sängyn vierellä oli pieni patjantapainen ( unen tuli olla kevyttä).
Nyt kun hän on poissa, ei ole mitään katumisen aihetta.
Toivon mahdollisimman monelle halua ja voimia hoitaa dementiapotilaansa kotona.isäsi ei sairastanut kauaan kun sait palkatonta vapaatakin. Meillä Alzheimer nyt jo kymmenettä vuotta.
- dementikon tytär
..... kirjoitti:
isäsi ei sairastanut kauaan kun sait palkatonta vapaatakin. Meillä Alzheimer nyt jo kymmenettä vuotta.
Täällä yksi Alzheimeria sairastavan tytär, joka asuu kotona äitinsä kanssa. Muita ei ole, jotka hoitaisivat/haluaisivat hoitaa häntä. Kaksi veljeä asuu 200 km:n päässä eikä haluja löydy äidistä huolehtimiseen.
Alzheimer ainakin vuodesta 2000. Äidillä lisäksi polymyalgia (reumaattinen niveltulehdus). Lääkitystä Alzheimer-lääke 2 x pvä, vatsalääke 2 x päivä, kortisoni kerran päivässä, minä hoidan lääkityksen.
Äiti "hoitaa" huushollia ja minä korjaan jäljet. Huolehdin vanhukselle sopivat vaatteet aamuisin ja iltaisin, itse ei ymmärrä, eikä ilman kehotusta ymmärrä huolehtia edes omasta hygieniastaan.
Työssä käyn kaiken ohella. Oma elämä on pilalla, eikä loppua näy. Äidillä on kyllä nyt hyvä, mutta minulla ei. Tässä voi kysyä, kenen elämä on arvokkaampi, hoidetun vai hoitajan. Toisen elämä on joka tapauksessa pilalla, hoidettiin äiti sitten laitoksessa tai kotona. - Ezzy
dementikon tytär kirjoitti:
Täällä yksi Alzheimeria sairastavan tytär, joka asuu kotona äitinsä kanssa. Muita ei ole, jotka hoitaisivat/haluaisivat hoitaa häntä. Kaksi veljeä asuu 200 km:n päässä eikä haluja löydy äidistä huolehtimiseen.
Alzheimer ainakin vuodesta 2000. Äidillä lisäksi polymyalgia (reumaattinen niveltulehdus). Lääkitystä Alzheimer-lääke 2 x pvä, vatsalääke 2 x päivä, kortisoni kerran päivässä, minä hoidan lääkityksen.
Äiti "hoitaa" huushollia ja minä korjaan jäljet. Huolehdin vanhukselle sopivat vaatteet aamuisin ja iltaisin, itse ei ymmärrä, eikä ilman kehotusta ymmärrä huolehtia edes omasta hygieniastaan.
Työssä käyn kaiken ohella. Oma elämä on pilalla, eikä loppua näy. Äidillä on kyllä nyt hyvä, mutta minulla ei. Tässä voi kysyä, kenen elämä on arvokkaampi, hoidetun vai hoitajan. Toisen elämä on joka tapauksessa pilalla, hoidettiin äiti sitten laitoksessa tai kotona.Juuri tätä asennetta minäkin olen ihmetellyt, että jonkun pitäisi uhrautua hoitamaan dementikkoa kotona ja luopua omasta elämästä, perheestä, urasta, kaikesta! eihän se ole oikein, kyllä sinunkin pitäisi olla sen verran itsekäs, että elät omaa elämääsi. kai sinä saat ainakin omaishoitotukea ja myöskin lakisääteiset vapaapäivät joka kuukausi?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 923392
- 623097
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4342604- 802393
- 802343
- 962076
Toiselle puolikkaalleni
Sinulla ei taida olla kaikki nyt ihan hyvin? Minua itketti eilen kauheasti, sinunko itkuja itkin? Kyllä kaikki selviää j402046Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan211679- 121676
Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil391614