periaatteeni ovat parisuhteessa uskollisuus,rakkaus,toisen kunnioitus,väkivallattomuus,avoimuus,eläämän pienistä,mutta niin tärkeistä asioista nauttiminen.kuin myös ilon,surun jakaminen..Kolme suhdetta,avioliitto,kaksi avoliittoa takana,joissa alkoholi,väkivalta,uskottomuus puolisoiltani tekivät elämästämme helvetin.EN OLE TÄYDELLINEN itsekään,mutta minkä takia kaikki nämä kiemurat oli koettava.Tällä hetkellä asun lapsen kanssa kaksin,käyn töissä,normaalia arkea.Olen ns.onnellinen,on ystävä,miespuolinen,toisella paikkakunnalla,kehkeytyykö tästä suhteesta se,mitä etsin vai pidänkö sydämmeni ovet kiinni,etten enää satuttaisi itseäni.Ohitanko tämän vain ystävyytenä,odottaen sitä oikeaa,vai jäänkö kutomaan sukkia keinutuoliin,olenhan jo keski-iässä.
Velhotar
etsien käyn
1142
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hienoa, huomaatko kuinka periaatteitasi on testattu käytännössä. Ja kuinka ne ovat paljastaneet elämän inhimillisyyden, olet joutunut kokemaan kaiken mikä on periaatteitasi vastaan. Ajatuksesi ovat oikeudenmukaisia, jaloja, elämä ei ole sitä.
Olet tyytyväinen elämääsi, kuitenkin jotain puuttuu, ei ole aika vielä jäädä sukkia kutomaan, elämällä on vielä paljon sinulle annettavaa. Sinun täytyisi selvittää itsellesi, miten ajaudut suhteisiin miesten kanssa jotka eivät ollenkaan vastaa sinun käsitystä onnellisesta suhteesta, tämä on hyvin tärkeä asia sinun selvitää ennekuin alat kestävään suhteeseen.
Nauti tästä mitä nyt on. Rakkaus satuttaa aina siihen liittyy riskinsä ja sinä olet jo paljon kokenut ei sinulla ole pelättävää, rohkeasti anna tunteittesi tulla sellaisina kun tulevat.
Teille voi kehittyä tästä antoisa yhteinen elämä hiljaa hyvää tulee.