Miten olette pärjänneet?
Meillä mies vuorotöissä, ja pari pikku koululaista kuopus päiväkotiin.Perheessä vain
yksi auto, ja miehellä pitkät työmatkat.
Tuntuu välillä siltä, että olenko haukannut liian ison palan.Toisaalta, lapset kasvavat;ovat jo kaikki isoja koululaisia opintojeni loppusuoralla. Turhaan en varmaankaan kouluttaudu,töitä(sijaisuuksia) luulisi löytyvän isosta kaupungista.Mutta kyllä tää jännittää!
Kotona on oltu monta vuotta mökkihöperyyden rajamailla, ja nyt pitäisi sopeutua opiskelijaelämään(ikä:kolkyt ja risat). Toisaalta taas itsetuntoa nostaa, kun onnistuin pääsemään haluttuun kaupunkiin opiskelemaan. Joten kertokaapa kokemuksistanne, kaipaan rohkaisua...
Opiskelevat äidit
7
1016
Vastaukset
- Lähihoitaja/äiti
olen myös 30 ja risat... kolme lasta, kaksi koulussa, yksi alle kouluikäinen. Valmistuin lähihoitajaksi monimuoto-opiskeluna keväällä (n. 2v kesti opiskelu) ja tein samalla koko ajan omaa työtäni, eli olen perhepäivähoitaja.
Voin sanoa, että ihmeen hyvin meni (sain jopa stipendin) kyllä ne kaikki vain sai sovitettua yhteen ihan hyvin. Kun vain on motivaatio korkealla, ja päättää selviytyä. Eli välillä oli työharjoittelujaksoja, ja sillon en tietenkään hoitanut hoitolapsia... Mutta TSEMPPIÄ!!! Pystyt kyllä!- tuleva sh
Mukavaa,että sinulla on mennyt opinnot erinomaisesti.Tuo on tavallaan eräs minun peloistani;nimittäin tuntuu erityisesti siltä, että meidän opiskelevien äitien pitäisi suoriutua tavanomaista paremmin opinnoistamme,kun olemme niin motivoituneet opiskeluun.Motivaatio on korkealla, mutta taidot ovat ruostuneet(kielet,matematiikka).
Lähihoitajaksihan minäkin ensin suunnittelin, mutta sairaanhoitajista tuntuu olevan myös pulaa nykyisillä ja tulevilla työmarkkinoilla.
Uskalsin pistää paperit vetämään, kun huomasin että lastenhoidolta jää jo muuhunkin aikaa(liikaakin).Päätin kyllä jo hakiessa, että jos tärppää, niin ilman paperia en koulusta pois kävele.Ei kait se auta muun perheen kuin sopeutua tilanteeseen, että äippä ei enää olekaan passaamassa aamusta iltaan. Voi tehdä jopa hyvääkin...
Kunhan sais aamulla kaikki hereille ennen kouluun lähtöä!(yksi suurimmista murheista)
Onkos teillä muilla ollut tukijoukkoja käytettävissä(suku/isovanhemmat)opiskeluaikana.
Meillä tuntuu siltä, että vain äärimmäisessä hädässä kehtaa opiskelun vuoksi hälyttää apua paikalle? Olen kyllä asioita etukäteen kovasti suunnitellut, mutta käytäntöhän sen näyttää miten asiat alkaa sujua.Kommentoikaa... - Lähihoitaja/äiti
tuleva sh kirjoitti:
Mukavaa,että sinulla on mennyt opinnot erinomaisesti.Tuo on tavallaan eräs minun peloistani;nimittäin tuntuu erityisesti siltä, että meidän opiskelevien äitien pitäisi suoriutua tavanomaista paremmin opinnoistamme,kun olemme niin motivoituneet opiskeluun.Motivaatio on korkealla, mutta taidot ovat ruostuneet(kielet,matematiikka).
Lähihoitajaksihan minäkin ensin suunnittelin, mutta sairaanhoitajista tuntuu olevan myös pulaa nykyisillä ja tulevilla työmarkkinoilla.
Uskalsin pistää paperit vetämään, kun huomasin että lastenhoidolta jää jo muuhunkin aikaa(liikaakin).Päätin kyllä jo hakiessa, että jos tärppää, niin ilman paperia en koulusta pois kävele.Ei kait se auta muun perheen kuin sopeutua tilanteeseen, että äippä ei enää olekaan passaamassa aamusta iltaan. Voi tehdä jopa hyvääkin...
Kunhan sais aamulla kaikki hereille ennen kouluun lähtöä!(yksi suurimmista murheista)
Onkos teillä muilla ollut tukijoukkoja käytettävissä(suku/isovanhemmat)opiskeluaikana.
Meillä tuntuu siltä, että vain äärimmäisessä hädässä kehtaa opiskelun vuoksi hälyttää apua paikalle? Olen kyllä asioita etukäteen kovasti suunnitellut, mutta käytäntöhän sen näyttää miten asiat alkaa sujua.Kommentoikaa...Itse pelkäsin ihan kamalasti lääkelaskuja, ruotsia jne... siis aivan hirveästi. Olin AIVAN varma, että suoritan niitä vuoden muiden jäljessä. En ole koskaan ollut koulussa mikään haka... kielet ja matikka just täysin hukassa, mutta kuinkas sitten kävikään!!!
Tsemppasin, tsemppasin, luin, luin ja laskin ja opettelin, aivan vallattomasti... Ja etätyöt sujuivat aina 4 ja 5 arvosanoilla(koulussa aineet ym. huonolla tolalla) mutta kun aihe oli "mun juttua" niin johan tuli tekstiä. Lapset oppivat tosi nopeasti, että "äiti on tietsikalla, ollaan hiljempaa, äiti lukee tenttiin, tai laskee lääkelaskuja" siis aivan mielettömän hienosti antoivat opiskelurauhaa... ja mies :) aina kun tein etätöitä, hän hoisi lapset, vaikka koko ajan kuulin heidän juttuja, menivät ulos, söivät ym... minä vaan tein tehtäviä, joskus meni koko lauantai- sunnuntai, mutta ne kesti sen...
Ja ne aamut (minulla oli 4 kpl:tta 1-2kk:den työharjoitteluja...) Ja silloin saatiin tuo aamun ilo kokea, mutta kummasti nekin vain sujuivat, keskimmäinen aloitti kolmantena työharj. aikana jopa koulun ja mainiosti meni... Välillä oli kamalia aamuja, mutta aikaa vaan rutkasti niin kyllä se sujuu...
Isovanhemmat asuu lähistöllä, mutta anoppi tekee vanhustyötä ja oma äitini lasten parissa, joten apua ei kehdannut/raaskinut kysyä. Välillä luin anatomiaa, lääkehoitoa, aseptiikka kun lapset touhusivat hiekkalaatikolla, niin siinä istuin ja kuin :) SINÄ PÄRJÄÄT!!! - tuleva sh
Lähihoitaja/äiti kirjoitti:
Itse pelkäsin ihan kamalasti lääkelaskuja, ruotsia jne... siis aivan hirveästi. Olin AIVAN varma, että suoritan niitä vuoden muiden jäljessä. En ole koskaan ollut koulussa mikään haka... kielet ja matikka just täysin hukassa, mutta kuinkas sitten kävikään!!!
Tsemppasin, tsemppasin, luin, luin ja laskin ja opettelin, aivan vallattomasti... Ja etätyöt sujuivat aina 4 ja 5 arvosanoilla(koulussa aineet ym. huonolla tolalla) mutta kun aihe oli "mun juttua" niin johan tuli tekstiä. Lapset oppivat tosi nopeasti, että "äiti on tietsikalla, ollaan hiljempaa, äiti lukee tenttiin, tai laskee lääkelaskuja" siis aivan mielettömän hienosti antoivat opiskelurauhaa... ja mies :) aina kun tein etätöitä, hän hoisi lapset, vaikka koko ajan kuulin heidän juttuja, menivät ulos, söivät ym... minä vaan tein tehtäviä, joskus meni koko lauantai- sunnuntai, mutta ne kesti sen...
Ja ne aamut (minulla oli 4 kpl:tta 1-2kk:den työharjoitteluja...) Ja silloin saatiin tuo aamun ilo kokea, mutta kummasti nekin vain sujuivat, keskimmäinen aloitti kolmantena työharj. aikana jopa koulun ja mainiosti meni... Välillä oli kamalia aamuja, mutta aikaa vaan rutkasti niin kyllä se sujuu...
Isovanhemmat asuu lähistöllä, mutta anoppi tekee vanhustyötä ja oma äitini lasten parissa, joten apua ei kehdannut/raaskinut kysyä. Välillä luin anatomiaa, lääkehoitoa, aseptiikka kun lapset touhusivat hiekkalaatikolla, niin siinä istuin ja kuin :) SINÄ PÄRJÄÄT!!!innostavasta palautteesta!Tuntuu hyvältä kuulla,että tästä selviää, kunhan tahdonvoimaa riittää.Tiedän senkin, että varmasti välillä tulee tökkimään ja pahastikin, mutta täytyy vaan pitää mielessä se päämäärä ja koota itsensä takaiskujen jälkeen.
Hyvää joulua Lähihoitaja-äidille ja muillekin äideille perheineen!
t: tuleva sh - Lähihoitaja/äiti
tuleva sh kirjoitti:
innostavasta palautteesta!Tuntuu hyvältä kuulla,että tästä selviää, kunhan tahdonvoimaa riittää.Tiedän senkin, että varmasti välillä tulee tökkimään ja pahastikin, mutta täytyy vaan pitää mielessä se päämäärä ja koota itsensä takaiskujen jälkeen.
Hyvää joulua Lähihoitaja-äidille ja muillekin äideille perheineen!
t: tuleva shMutta tiedätkö mitä... itse olin opiskellut kutakuinkin 17v sitten viimeksi, enkä mitenkään hyvillä malleilla... mutta kun tähän lähdin mukaan, ja opinnot eteni... kummasti löysi "piileviä" taitoja... ja huomasi, että vaikka yrittää aina parhaansa, osaa myös joustaa ja laittaa rimaa alemmallekin, ja jopa opettajat sanoi, että se on myös esim. näytöissä erittäin hienoa, että uskaltaa myöntää, ettei ymmärrä jotakin, mutta halu oppia on.
Ja aikuisena sitä on elämänkokemusta joka jo sinäänsä antaa pärjäämisen tunteen...
Ja välillä tässä oli 4 hoitolasta, oma 3v (silloin) ja vielä kaksi omaa isompaa... mutta kummasti se vain aina eteni se opiskelu... ja 10 kotona olon jälkeen, se tuntui niin "omalta jutulta" ja niin hirveän tärkeältä. Joulua ja Opiskelu intoa!
- Nitta-22
Minä opiskelen kaksoistutkintoa tällä hetkellä. On yksi lapsi ja olen yh.
Kyllä joskus väsyttää ja harmittaa, mutta hengittää vaan syvään ja laskee kolmeen, kyllä se siitä.
Itse olin yli 3v kotona; ihanaa aikaa josta nautin suunnattomasti, mutta nyt nautin tästä, että nyt mulla on ihan oma juttuni, jolla on vielä tärkeä rooli tulevaisuuden kannalta.
Tykkään opiskella, vaikka tämä kuvio kaikkine mausteineen on tosi rankkaa yksinään soutaa läpi, mutta pienet asiat antaa energiaa.
Ja lopussa kiitos seisoo. Hope so. :)- tuleva sh
kuulostaa rankalta. Onko kysymyksessä siis tällainen uudenmallinen yo ammattitutkinto samassa paketissa? Varmasti on rankkaa opiskelua.
Muistelin vaan omia lukioaikojani,kun sai illat pitkät ähertää mm. matematiikan tehtäviä että saisi edes tyydytttävän tuloksen kokeista,saatikka että samaan aikaan vielä ammattiopinnot päälle! Oot vielä yksinhuoltaja...
täytyy sinullekin nostaa hattua:)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1331925- 69842
Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.28812Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?259724Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r64703Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132670- 10664
- 26639
- 77637
Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.200627