Ammattitauti

määritelmä

Mikä on ammattitauti?

Kun työntekijä sairastuu työssään siten, ettei voi enää tehdä ammattiaan vstaavaa työtä, kutsutaan sitä ammattitaudiksi. Ammattitauti ei milloinkaan voi johtua kosteusvaurioituneesta rakennuksesta vaan ammatinharjoittamiseen käytettävistä aineista, työtavoista tms. jolle ammatinharjoittaja työssään altistuu.

7

2607

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Homeherkkä

      Kerroppas se lähdeaineistosi mihin turvaat sanoessasi, että ns. kosteusvauriomikrobit eivät aiheuta ammattitauteja?

      • järki hoi

        Ammattitauti sana tarkoittaa nimensä mukaisesti tautia, jonka voi saada tietyssä ammatissa.

        Esimerkki:

        Leipuri saa allergiaoireita jauhoista. Se on selvä ammattitauti. Jauhojen käsittely kuuluu aika oleellisesti leipurin työnkuvaan.

        Leipuri saa oireita johtuen leipomossa olevista kosteusvaurioista. Leipuri voi kuitenkin jatkaa leipurina toimimista jossain muussa leipomossa jossa ei vaurioita ole. Kosteusvaurioituneessa kiinteistössä oleskelu ei kuulu leipurin ammatinkuvaan. Kyse ei ole ammattitaudista.

        No ehkä homejuustojen tekijä voi olla ammatti, johon äskeinen määrittely ei sovellu.


      • anneli
        järki hoi kirjoitti:

        Ammattitauti sana tarkoittaa nimensä mukaisesti tautia, jonka voi saada tietyssä ammatissa.

        Esimerkki:

        Leipuri saa allergiaoireita jauhoista. Se on selvä ammattitauti. Jauhojen käsittely kuuluu aika oleellisesti leipurin työnkuvaan.

        Leipuri saa oireita johtuen leipomossa olevista kosteusvaurioista. Leipuri voi kuitenkin jatkaa leipurina toimimista jossain muussa leipomossa jossa ei vaurioita ole. Kosteusvaurioituneessa kiinteistössä oleskelu ei kuulu leipurin ammatinkuvaan. Kyse ei ole ammattitaudista.

        No ehkä homejuustojen tekijä voi olla ammatti, johon äskeinen määrittely ei sovellu.

        totta puhut ammattitaudista,ja silloin mennään uudelleenkoulutukseen,eli toiseen ammattiin.


      • Homeherkkä
        järki hoi kirjoitti:

        Ammattitauti sana tarkoittaa nimensä mukaisesti tautia, jonka voi saada tietyssä ammatissa.

        Esimerkki:

        Leipuri saa allergiaoireita jauhoista. Se on selvä ammattitauti. Jauhojen käsittely kuuluu aika oleellisesti leipurin työnkuvaan.

        Leipuri saa oireita johtuen leipomossa olevista kosteusvaurioista. Leipuri voi kuitenkin jatkaa leipurina toimimista jossain muussa leipomossa jossa ei vaurioita ole. Kosteusvaurioituneessa kiinteistössä oleskelu ei kuulu leipurin ammatinkuvaan. Kyse ei ole ammattitaudista.

        No ehkä homejuustojen tekijä voi olla ammatti, johon äskeinen määrittely ei sovellu.

        Aina ei voi kouluttaa.

        Se lähdetäänkö homeherkistynyttä työntekijää kouluttamaan uuteen ammattiin riippuu monista tekijöistä kuten esim. herkistyneen sairauden laadusta, immunologisesta herkkyystasosta homeitiöille, keuhkovaurio-asteesta ja iästä.

        Mikäli sairaus on vaikea-asteinen homeastma (TTL:n toteama), astmaatikko joutuu käyttämään erittäin voimakasta lääkitystä astman kurissapitämiseen ja jopa nebulisaattoria ja pef-arvot roikkuvat siitä huolimatta parin kolmensadan vaiheilla; koulutuksessahan ei ole mitään järkeä; saatetaan jopa myöntää ammattitautilain mukainen korvaus, yleensä työkyvyttömyyseläke.
        Tosin vakuutusyhtiön vaatimuksesta selvittely saattaa kestää vuosia vakuutusyhtiön kuntotutusselvittely-yrityksineen homekuntoutuslaitoksissa, joissa muutaman päivän altistus homeitiöille aiheuttaa keuhkotulehduksen keskeyttäen kuntoutustoimenpiteen.

        Onhan näitäkin tapauksia, jossa vakuutusyhtiö on
        laittanut herkän homeallergikon uudelleenkoulutukseen homekouluun, jossa muutaman tunnin altistus aiheuttaa ambulanssikyydin teho-osastolle.
        Ammattitautilain mukainen korvaus myönnetään työpaikan kosteusvauriomikrobialtistuksen perusteella.

        Mikäli olisit perehtynyt paremmin tämän palstan antiin, olisit huomannut, että hometyöpaikan (Oyks) homeherkistyttämä hilkkaliisa (terveydenhoitaja; TTL:n toteama ammattiastma) ammattikoulutettiin sosionomiksi homekoulussa, jota koulua hän kävi uskollisesti, kansalaisvelvollisuutensa täyttäen, hengityssuojaimet päässä päätyen sosionomiksi.
        Herkkänä homeallergikkona hänen pitäisi vain löytää homeitiövapaa työpaikka, jota ei ole saatavilla.
        Hänellekin on myönnetty työkyvyttömyyseläke ja hänkin taistelee yhä edelleenkin oikeutetusta ammattitautilain mukaisesta korvauksestaan.

        Lääketiedegurummehan ovat myöntäneet herkkien siitepölyallergikkojen olemassaolon, joka tarkoittaa alle kymmen ilmakuutiossa olevan siitepölyhiukkasen pystyvän aikaansaamaan immunologista oireilua.
        Herkkä siitepölyallergikko voi henkäistä helpotuksesta siitepölykauden ohituessa.
        Lääketiedegurumme ovat myöntäneet myös herkkien kissa- ja koiraallergikkojen olemassaolon.
        Eräällekin herkälle koira-allergikolapsen vanhemmalle lääkäri totesi, että jos jalkakäytävällä tulee koira vastaan, pitää siirtyä toiselle puolen katua olevalle jalkakäytävälle.

        Lääketiedegurumme eivät ole todenneet herkkien homeallergikkojen olemassaoloa, vaikka homeitiöt ovat allergeenejä siinä missä siitepöly- ja eläinepiteelitkin.
        Homeitiöitä on vain kaiken aikaa kaikkialla aina lumettoman ajan luontoa myöten, jolta altistukselta herkkä homeallergikko ei voi välttyä.

        Herkkiin homeallergikkoihin kohdistuvat kuntoutus- koulutustoimenpiteet tarkoittavat aivan samaa kuin jos herkkää koira-, kissa- ja siitepölyallergikkoa alettaisiin kouluttaa-kuntouttaa näitä proteiineja sisältävissä yksiköissä.
        Tai vaikkapa maitoallergikolle, jota allergiaa lääketieteemme ei myöskään pysty todistamaan prick- ja lapputestein, alettaisiin juottaa pakolla maitoa.

        Valitettavasti vielä tänäkin päivänä herkkiä homeallergikkoja saa kohdella kuka tahansa miten tahansa.
        Todella harvoin herkkälle homeallergikolle myönnetään ammattitautilain mukainen korvaus työpaikan homeitiöaltistuksen johdosta.
        Myönnetään kuitenkin, olkoonpa ammattinimike mikä tahansa.

        Myönnetään harvoin myös siksi, että maamme ammattitautilain mukaisen tutkimusykikön, TTL:n, oletusarvo sitten vuoden 1995 on ollut se, että työpaikan homeitiöaltistuksen kohteeksi joutuvat sairastuvat vain ammattiastmaan ja ammattinuhan suhteen vain hektiseen nuhareatioon.


      • hilkkaliisa
        anneli kirjoitti:

        totta puhut ammattitaudista,ja silloin mennään uudelleenkoulutukseen,eli toiseen ammattiin.

        Ammatillisella kuntoutuksella tarkoitetaan laajentunutta yksilön työhön sijoitukseen ja työhön kuntoutukseen liittyvää toimintaa. Sen tavoitteena on pyrkiä tukemaan sopivan työn saamista, säilyttämistä sekä työssä etenemistä ja sopeuttamista yhteiskuntaan. (Kinnula ym. 1997, 625 – 626.)

        Työkyvyttömyyden uhkaamalle työntekijälle tuli oikeus (liite 2) vuoden 2004 alussa saada ammatillista kuntoutusta. Uudistuksen tavoitteena on edistää kuntoutuksen käynnistämistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin kuntoutus on yleensä tuloksellisinta. Tavoitteena on myös työkyvyttömyyseläkkeen saajien työkyvyn palauttaminen ammatillisen kuntoutuksen avulla silloin, kun se on mahdollista. (STM 2003, 53.)

        Ammatillisen kuntoutuksen asioissa (työ- ja koulukokeilut, ammattitaitoa parantavat kurssit sekä jatko- ja uudelleenkoulutus) ohjaavat Kelan paikallistoimistot ja työvoimatoimistot. Jos palvelusuhde jatkuu ja työpaikalla tehdyissä selvittelyissä päädytään tehtävien muutokseen, saattaa työeläkelaitoksen rahoittama ammatillinen kuntoutus tulla kyseeseen. Lisätietoja saa kotisivuilta osoitteesta www.kela.fi ja Kuntien eläkevakuutuksen kuntoutusneuvojilta. Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen säädökset sisältävät vajaakuntoisen ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvelvoitteen sekä säädökset harkinnanvaraisesta lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä. Hoitovastuu kuuluu edelleen terveydenhuollolle, vaikka järjestämisvastuu onkin Kelalla. Kuntoutusajalta Kela maksaa kuntoutusrahaa. Myös hoito- ja vammaisetuudet tulevat Kansaneläkelaitoksen kautta. (Kinnula ym. 1997, 631.)

        Ammatinvalinnassa on huomioitava allergiat ja ihottumat. Allergian puhjetessa aikuisiässä voidaan joutua tilanteeseen, jossa henkilö ei selviydy entisessä työssään. Kuntoutuksen avulla kuitenkin voidaan parantaa henkilön mahdollisuutta saada sellainen työ, jossa allergia tai sen aiheuttama haitta on mahdollisimman vähäinen. Sopeutumisvalmennuskursseja ja ammatillista kuntoutusta voidaan harkita allergisten oireiden ja iho-ongelmien pitkittyessä. 1990-luvulla astmaa sairastavien ammatillinen kuntoutus on vähentynyt noin neljänneksen. Vain ammattiastmaa sairastavilla on joustava järjestelmä kuntoutuksen järjestämisessä. (Kallanranta ym. 2001, 324 – 334.)

        Kela järjestää myös ASLAK- (ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus) varhaiskuntoutusta työssä olevalle väestölle. Sitä toteutetaan työpaikan, työterveyshuollon, kuntoutuksen palvelun tuottajan ja Kelan välisenä yhteistyönä. ASLAK on suunniteltu niille työntekijöille ja ammattialoille, joilla työstä johtuva fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuormitus on poikkeuksellisen suuri johtaen helposti terveysongelmien kasaantumiseen. Kurssin tavoitteena on työkyvyn pitkäaikainen parantaminen ja säilyttäminen. Kursseille haetaan Kelan kuntoutushakemuslomakkeella. Lisätietoja ja hakukaavakkeita tulevista kursseista löytyy Kelan internetsivuilta www.kela.fi.

        TYK on Kelan järjestämä työkykyä ylläpitävä toiminta ja parantava valmennus. Valintakriteerinä kurssille on: ikääntynyt / ”raihnainen” työntekijä, työkyky olennaisesti heikentynyt, pitkittyviä sairauslomia/pitkäaikaissairastavuutta, runsas (työ)terveys-palvelujen käyttö, työterveyshuollon toimenpiteet osoittautuneet riittämättömiksi, työskentelyä on tapahtunut pitkään fyysisesti ja henkisesti kuluttavassa työssä, työsuhde voimassa. Lisätietoja saa Kelan internet sivuilta www.kela.fi.

        Lääkinnällinen kuntoutus on vajaakuntoisen henkilön fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn parantamista (Kinnula ym. 1997, 625 – 626.) Lääkinnällisellä kuntoutuksella tarkoitetaan monimuotoisia ja kuntoutujan tilanteen kokonaisvaltaisesti huomioonottavia palveluja. Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut kohdistuvat sekä kuntoutujaan että hänen läheisiinsä. Palveluja järjestävät terveyskeskukset ja sairaalat. Palveluihin sisältyvät kuntoutusohjaus, kuntoutustutkimukset sekä työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja työkokeilut, erilaiset terapiat, avo- ja laitoskuntoutusjaksot sekä apuvälineet. Vaikea-vammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä on vastuu Kelalla, joka ostaa nämä palvelut yksityisiltä ammatinharjoittajilta tai kuntoutuslaitoksilta. Kuntoutus perustuu kuntoutussuunnitelmaan, joka tehdään kuntoutuksesta vastaavassa yksikössä 1 – 3 vuoden ajaksi. (Kettunen ym. 2002, 328 – 329.)

        Sairaaloissa on nimetty eri klinikoihin kuntoutuksesta vastaavat lääkärit, joiden johdol-la on perustettu kuntoutustyöryhmiä. Terveyskeskuksissa on myös kuntoutuksesta vas-taavat lääkärit. Keskussairaaloissa on kuntoutustutkimusyksiköt, joiden yhteydessä on kuntoutustutkimuspoliklinikoita vaativien kuntoutustutkimuksien suorittamiseksi. Joi-hinkin sairaaloihin on perustettu lääkinnällisen kuntoutuksen osastoja, joissa annetaan laitosmuotoista kuntoutusta ja tehdään vaativia kuntoutussuunnitelmia sekä apuväline-suunnitelmia ja –opastusta. (Suomen Kuntaliitto 1994, 8-13.)

        Kuntoutusta järjestävien organisaatioiden on huolehdittava siitä, että kuntoutujalle annetaan tietoja kuntoutusmahdollisuuksista ja että hänet ohjataan niiden piiriin. Kun henkilön eläkettä tai muita etuuksia koskeva hakemus hylätään, on tärkeää, että hänelle annetaan tietoja ja ohjataan eteenpäin. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän on varmistettava, että kuntoutujalla on yhteyshenkilö, joka huolehtii kuntoutuksen toteutumisesta ja viranomaisten välisestä yhteistyöstä (STM 2003, 53.)

        Kallanrannan (2001) mukaan kuntoutujan oikeuksien ja oikeusturvan parantamiseksi on säädetty laki kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä (604/1991). Lain mukaan yhteistyö on ensisijaisesti osa viranomaisten ja palvelujärjestelmien tavanomaista toimintaa. Jokaisen kunnan on huolehdittava siitä, että kunnassa tai useamman kunnan alueella toimii kuntoutuksen asiakaspalvelun työryhmä, joka edistää yhteistyötä yleensä ja ratkaisee ongelmalliset asiakastapaukset. Alueellisen yhteistyön edistämiseksi on jokaisessa sairaanhoitopiirissä lääninhallituksen asettama kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyötoimikunta, jossa toimii moniammatillinen yhteistyöryhmä. Tavallisin yhteistyöryhmän asiakas on 46-55 vuotias vajaakuntoinen työtön, jonka asiaa on jo usea viranomainen yrittänyt ratkaista. Asiakastyön keskeisenä tavoitteena on löytää osapuolten kesken ratkaisuja asiakkaan kuntoutumis- ja työllistymisongelmiin. (Kallanranta ym. 2001, 121 – 122.)

        Suomen perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasaarvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelusuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin määrätään. Yhdenvertaisuusoikeuksille tunnusomaista on, etteivät ne takaa ihmisille erityistä aineellista oikeutta, vaan edellyttävät ihmisten samanlaiseen kohteluun. Yleiseen yhdenvertaisuussäännökseen sisältyy mielivallan kielto ja vaatimus samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa. Viranomaisten tulee soveltaa lakia samanlaisten edellytysten vallitessa samalla tavoin keskenään samanlaisiin tapauksiin. Syrjintäkielto ja yhdenvertaisuuskielto sisältyvät kansalaisoikeuksiin ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 26 artiklaan. (Husa, Pohjolainen 2002, 178 – 180.)

        Työterveyslaitoksen ylilääkäri Henrik Nordman on huolestunut homesairaiden toimeentuloturvan ratkaisuista. Nordmanin mielestä homeongelmien ollessa kyseessä lait saattavat kääntyä työntekijää vastaan. Sosiaalilainsäädännön väliinputoajien tilanne paranisi paljon, jos Sosiaali- ja terveysministeriö, vakuutusyhtiöt, Kela ja työnantajapuoli sopisivat yhdessä pelisäännöistä, miten homeen aiheuttamat terveyshaitat korvataan työntekijälle. (Melleri 2003, 70.)

        Helsingin Sanomien yleisönosaston kirjoituksessa ”vieraskynä” (2000, liite 4) Työterveyslaitoksen sosiaalityöntekijä Irmeli Koskinen ja ylilääkäri, tutkimusprofessori Henrik Nordman ilmaisevat myös huolensa työpaikalla homealtistuksesta sairastuneiden sosiaaliturvan eriarvoisuudesta ja epäkohdista. Kelan mielestä työnantaja on velvollinen korvaamaan kosteusvauriohomeiden aiheuttamat sairauslomat. On viitattu muun muassa työsopimuslain 27.§:n 1. momenttiin: ”Jos työntekijä sopimuksen mukaisesti on ollut työnantajan käytettävissä, hänen kuitenkaan työnantajasta riippuvasta syystä saamatta tehdä työtä, palkka on hänelle maksettava.”

        Keuhkovammaliitto (nykyinen Hengitysliitto Heli) 11.6.1997 on tehnyt aloitteen Sosiaali- ja Terveysministeriölle sekä Kelalle sairauspäivärahan maksamisesta homeille altistuneille, jotka eivät kykene palaamaan entiseen tai entisen kaltaiseen työhönsä ja jäävät sosiaalilainsäädännön ulkopuolelle eli ”väliinputoajiksi”. Kela vastasi muistios-saan, että mikäli henkilö on muuten terve ja oireilee ympäristötekijöistä työpaikan homeen vuoksi, vastuun terveyshaittojen estämisestä mm. kosteusvaurioiden korjaamisen ajalta ei pitäisi olla sairausvakuutuksen kustannusvastuulla, ellei päivärahaan ole muuten edellytyksiä. Kela vetosi lakiin, joka velvoittaa työnantajaa jatkuvasti tarkkailemaan ympäristöään mm. terveyshaittojen ja vaaratilanteiden selvittämiseksi (9§). Tähän sisältyy myös homeiden terveyshaitallisten vaikutusten poistaminen työpaikalta. Yrittäjän ollessa kyseessä on hänellä itsellään vastuu työpaikkansa työolosuhteista. Työpaikan työterveyshuolto on käytännössä taho, jonka toimenpitein terveyshaittoja todetaan yksi-lökohtaisesti ja oireileva henkilö saadaan ohjatuksi tarpeen mukaan hoitoon.

        Kelan valtuutettu Anne Huotari (26.2.2004) vastasi Jussi Piipon valitukseen (Kaleva / mielipide 20.2.2004,30 ”vakuutusyhtiöiden ja Kelan paperilääkäreiden tekemistä ihmeteoista pöytiensä takana potilasta näkemättä”):
        ”Jussi Piippo puuttui tärkeään asiaan mielipiteessään, nimittäin paperilääkäreiden eläkepäätöksiin. Tämä asia puhuttaa kansanedustajia joka käänteessä, erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniä ja Kelan valtuutettuja… On todella kummallista, että kolmen tai neljänkin erikoislääkärin lausunnon mukaan henkilö on pysyvästi työkyvytön, mutta vakuutuslääkärin päätöksen mukaan työkykyinen. Olen tutustunut kymmeniin ihmisiin, jotka ovat vuosikausia joutuneet taistelemaan eläkkeestään täysin työkyvyttöminä. Heidät on heitetty työttömyyskortistoon, johon he eivät kuulu, koska eivät ole työkykyisiä, mutta joutuvat siellä olemaan, koska päiväraha on loppuun käytetty ja työttömyyspäiväraha on ainut turva sen jälkeen. Yksi ongelmista on vakuutuslääkäreiden jääviys päätöksentekoon… Hallitus on lopulta osittain tajunnut tämän ongelman, mutta aikoo ratkaista sen noin 2500 ihmisen osalta siirtämällä heidät tutkimusten jälkeen eläkkeelle. Pääongelma kuitenkin jää edelleen eli se, että eläkepäätöksiä vakuutusyhtiöissä tekevät sen palkkalistoilla olevat henkilöt. Vaikka valituskanavissa onkin puolueettomat henkilöt, pitää asiakkaan pystyä aina esittämään jotakin uutta, mikä muuttaisi vakuutuslaitoksen päätöksen. Taistelumme siis jatkuu eduskunnassa”. (Huotari 26.2.2004, 29. Kaleva, mielipide.)

        Suomelle on annettu tuomio Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT) 27.1.2004 asiassa, joka koski erään eläkeasian käsittelyä. Nimettömänä pysyneiden ”paperilääkäreiden” kumottua aina asiantuntija-lääkäreiden lausunnot ja lisäksi puutteellisesti perustellut kieltävät lausunnot saivat helsinkiläismiehen viemään vuosikausia kestäneen tuloksettoman kierrättelyn EIT tuomioistuimeen, jossa Suomelle langetettiin tuomio, koska viranomaisten menettely rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimuksen kuudetta artik-laa, joka takaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin. Suomi määrättiin (Etelä-Saimaa 28.1.2004,8) maksamaan miehelle 4000 euroa korvauksia sekä 1500 euroa oikeuskulu-ja. Helsingin Sanomat kirjoitti miehen joutuneen elämään ilman mitään korvauksia ja sairauspäivärahaa, koska hänen eläkeprosessinsa oli kesken. Komitean mukaan pitäisi luoda järjestelmä, jossa ammattituomarit pyytävät tarvittavat lausunnot asiantuntijoilta ja asianosaisilla on mahdollisuus kommentoida niitä. Ylilääkäri Sakari Tola Keskinäisestä työeläkeyhtiöstä arvioi tilanteen muuttuneen Suomessa. ”Nykytilanne on se, että kaikki paperit näytetään hakijalle, ja myös lääkäreiden nimet ovat julkisia. Mitään salai-lua ei ole”, Tola korostaa. (Tola 28.1.2004, A8. Helsingin Sanomat.)

        Nordmanin mukaan työpaikalla homealtistuksesta sairastuneiden taloudellisesta tukemisesta on kehitteillä uusia lakiehdotuksia. Homevauriot on vuonna 2003 mainittu ensimmäisen kerran hallitusohjelmassa. Ohjelmassa luvattiin kiinnittää huomiota home- ja kosteusvaurioiden ennaltaehkäisyyn ja kohentaa homevaurioista kärsivien asemaa. (Melleri 2003, 70.)


    • työsuojeluvaltuutettu evp.

      oli työperäisen hengitystiesairauden aiheuttamia työkyvyttömyyteen johtaneita sairastumisia noin saman verran aloilla, joissa pöly oli orgaanista tai epäorgaanista. Tämän päivän tiedot ovat niukat, koska tilastoja ei saa taikka ne ovat niukkoja, peiteltyjä tai salaisia. Sen verran on tietoa, että työsuojelun tehostumisen seurauksena on epäorgaanisen pölyn aiheuttamat tapaukset lähes kokonaan poistuneet ja orgaanisen pölyn tapaukset vähentyneet merkittävästi. Uutena ryhmänä on tullut toimistotyö, hoitoala ja kauppa.
      Voidaan vain kysyä, mistä tämä johtuu.

    • hilkkaliisa

      Ammattitaudeilla tarkoitetaan sairauksia joiden pääasiallinen aiheuttaja on työhön liit-tyvä fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä. Suomen lainsäädännön mukaan ammattitauti on korvattava, kun se syntyy työ- tai virkasuhteen perusteella tai maatalo-usyrittäjänä suoritetussa työssä. Muilla itsenäisillä yrittäjillä ammattitautistatuksen ja korvauksen saaminen edellyttää vapaaehtoista ammattitaudin kattavaa vakuutusta. Ammattitautiasetuksessa on lueteltu ammattitautien aiheuttajia. Ammattitaudin määri-tys perustuu kaksiportaiseen syysuhteeseen. Ensiksi tieteellisen tutkimusten perusteella tulee olla selvää, että kyseinen tekijä voi aiheuttaa kyseisen taudin ja toiseksi on osoitettava, että henkilön sairaus johtuu kyseisestä altisteesta todetussa altistuksessa.. Allergisen sairauden ei tarvitse olla mainittu ammattitautiasetuksessa, jos esimerkiksi iho- tai altistuskokeissa voidaan osoittaa, että uudella taudinaiheuttajalla on spesifinen (kokeellisesti todettu tarkka) syy-yhteys sairauteen. (www.työterveyslaitos.fi 12.7.2004.)

      Ammattitautilaki on tullut voimaan 1.1.1968. Työstä johtuvia oireita ei korvata, ellei korvattavaa sairautta ole todettu. Ammattitautiasetuksen (1347/88) mukaan sairauden toteaminen edellyttää sellaista lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto työssä tapahtuneesta altistuksesta ja joista vastaa alaan perehtynyt lääkäri. Sairau-den katsotaan olevan ammattitauti, kun asetuksessa mainittu tietty fysikaalinen, biolo-ginen tai kemiallinen tekijä esiintyy työssä siinä määrin, että sen altistava vaikutus riit-tää aikaansaamaan tämän sairauden, jollei osoittaudu, että sairaus on selvästi aiheutunut työn ulkopuolisesta altistuksesta. Myös työn ulkopuolella syntyneen sairauden (esim. astman) paheneminen työssä voidaan korvata ammattitautilain perusteella sen olennai-sen pahenemisen osalta. Korvattavaa on tällöin pahenemisesta aiheutunut työkyvyttö-myys, sairausloma ja hoito. (Pohjola 1998, 14.)

      Työntekijällä on oikeus Majvikin suosituksen (liite 1) mukaiseen kosteusvauriomikro-bien aiheuttamien oireiden selvittämiseen. Työpaikalla voidaan tehdä koko henkilökun-nalle Örebro- tai Tuohilampi-kysely, joilla pyritään selvittämään henkilökunnan oirei-lua ja niiden suhdetta työolosuhteisiin. (Suomen Lääkärilehti Vsk 53 • Nr: 18 - 19 / 1998 • s. 2149.) Ammattitautilainsäädäntö (liite 2) on erityisen merkittävä keuhkosai-rauksissa, sillä se liittyy työperäisiä hengityselinsairauksia ja ammattiastmaa sairastavi-en kuntoutukseen. (Kinnula ym. 1997, 631).
      Työturvallisuuslain mukaan (liite 2) työsuhteessa olevalla työntekijällä on vakuutusturvaan perustuva oikeus ammattitautitutkimuksiin, mikäli on perusteltua epäillä, että kyseessä on ammattitauti tai muu työperäinen sairaus. Työterveyshuollon odotetaan tunnistavan työympäristöperäiset sairaudet parhaiten. Muualla potilas voi joutua helposti tutkimusrullaan, jossa erilaisia orgaanisia sairauksia pois sulkemalla pyritään selvittämään ennemminkin, mikä potilasta ei vaivaa, kuin sitä, mikä häntä vaivaa. (Husman 1998, sisäilmastoseminaari.)

      Työterveyslaitoksen ylläpitämän ammattitautirekisterin mukaan Suomessa on ilmoitettu vuonna 2002 homeen aiheuttamia allergisia alveoliitteja 15 ja ODTS-tapauksia 8. Far-marinkeuhkotapauksia, jotka ovat maanviljelijöiden allergisia alveoliitteja, ilmoitettiin 38 ja RADS (Reactive Airways Dysfunction Syndrome, voimakkaasta ärsytyksestä joh-tuva astma) tapauksia oli 2. Homesieniastmoja ilmoitettiin 79, kun niitä oli 48 tapausta vuonna 2000. Ilmoitettujen homeastmojen määrän kasvu on osoituksena edelleen jatku-vista työpaikkojen sisäilmaongelmista. Homenuhia rekisteröitiin 15. (Työterveyslaitos 2003,17-22.)

      Ammattitaudin kriteerit ovat hyvin tiukat. Kiistattoman diagnoosin teko voi olla hankalaa. Hengitysteiden altistustestit oikein suoritettuna ovat edelleen varmin tapa osoittaa ammattiastma. Spesifillä altistustestillä voidaan tutkia ammattitaudiksi epäiltyä yliherkkyysnuhaa tai astmaa. Sen sijaan alveoliitin sairastaneita ei altisteta homeille. Altistustestien reaktioiden tulkinnassa on kuitenkin vaikeuksia, koska objektiivisia mittausmenetelmiä on vähän. Altisteiksi sopivia homeuutteita on toistaiseksi saatavilla vain kolmelle homeelle, vaikka tarvetta olisi kymmenille eri testiuutteille. Jos testiuute ei ole oikea, siis nimenomaan sitä hometta, jolle henkilö on herkistynyt, tai testiuutteen laatu on huono, provokaatiokoe antaa auttamattomasti väärän tuloksen, jääden altistuksessa negatiiviseksi, joka on väärä negatiivinen. Niinpä kaikki homealtistuksissa syntyneet homeallergiset astmat eivät käy ilmi testeissä. Korvauksia ei myönnetä, jos katsotaan, että homeoireilu ei ole merkki ammattitaudista. Se, ettei varsinaista mikrobialtistumisen aiheuttamaa oireyhtymää, sairasrakennus-oireyhtymän tapaan ole määritelty, heijastuu vakuutusjärjestelmän käsittelyssä. Vakuutusjärjestelmät ja viranomaiset eivät ole sopineet keskenään pelisäännöistä, minkä potilaat usein joutuvat huomaamaan. Monet sairastuneet voivat erittäin huonosti ilman "etikettiä", diagnoosia, jääden oireilemaan työoloihinsa. Oireille ei myöskään aina löydetä lääketieteellistä selitystä. Lopputuloksena on usein monin tavoin kärsimään jäävä sosiaaliturvajärjestelmän väliinputoaja. (Työterveyslaitos 1999, 20; Nordman 2002, 169 – 171 ja 2003, 70.)

      Ammattiastmalla tarkoitetaan sairautta, joka syntyy altistumisesta ja herkistymisestä työympäristön biologisille tai kemiallisille aiheuttajille. Tämä määritelmä on johdettu Suomen ammattitautilaista ottamalla huomioon, että ammattiastmalla on monta meka-nismia. Kaikki mekanismit eivät perustu allergiaan. (Haahtela ym.1985, 122-125.) Työssä voi altistua herkistävien pölyjen lisäksi myös kaasuille tai huuruille, jolloin am-mattiastmakirjoon kuuluvat myös byssinoosi (puuvillan tai hampun pitkäaikaisesta hen-gittämisestä aiheutuva keuhkosairaus) ja RADS, Reactive Airways Dysfunction Syn-drome (liite 1) (Kinnula ym. 2000,604).

      Ammattiastman oireet voivat vaivata vuosia altistumisen loputtuakin, sillä alun perin vain altistuksen yhteydessä ilmaantuva astmatulehdus voi kroonistua vaikeaksi ja kroo-niseksi astmaksi. Taudin varhainen toteaminen onkin tärkeää ennusteen kannalta: mitä pikemmin sairastunut saadaan altistuksesta pois ja astmatulehdus hoidetaan kunnolla, sen parempi on sairauden ennuste; alkuvaiheessa hyvin hoidettu työperäinen astma saattaa jopa parantua. (Nordman, Hytönen, Keskinen 1999, 373.)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      1925
    2. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      842
    3. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      812
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      259
      724
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      64
      703
    6. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      670
    7. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      10
      664
    8. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      639
    9. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      77
      637
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      200
      627
    Aihe