mistä tämä myytti??

--jp--

Monesti kuuluu puhuttavan ilkeistä äiti tai isäpuolista.Onko sellaisia?
Onko toisen lapsen hyväksyminen niin vaikeaa,että pitää sit alkaa ilkeäksi??

5

771

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tytärpuoli

      Omasta kokemuksestani voin kyllä kertoa, että ilkeät äitipuolet eivät ole myytti ollenkaan. Minulla on kokemusta molemmista, sekä äiti- että isäpuolesta. Isäni vaimo, jota näin kerran kuukaudessa yhden viikonlopun ajan, oli ilkeä minua ja veljeäni kohtaan. Isäpuoleni taas asui äitini ja meidän lasten kanssa, eikä minulla todellakaan ole hänestä pahaa sanaa sanottavana. Ehkä tähän on syynä useiden naisten mustasukkaisuus, äitipuoleni sai nimittäin isälleni kolme lasta, mutta äitini ja isäpuoleni eivät koskaan edes yrittäneet lapsia, äitini ei halunnut meitä laitettavan eri asemaan, esim. meidän ja muiden lasten isovanhemmat.
      Laitoin välit poikki isääni äitipuoleni ilkeyden vuoksi, koska isäni ei pystynyt/halunnut tehdä asialle mitään. Oloni on kurja, mutta ei niin kurja kuin jos äitipuoleni olisi pysynyt elämässäni.
      Toivon todella, ettei minun kohtaloni ole jokaisen kohtalo ja että naiset osaisivat käsitellä tunteitaan hieman aikuisemmin, eivätkä kostaisi pahaa oloaan miehensä lapsille.

    • .....

      Kyseessä ei todellakaan ole pelkkä myytti. Oma äitipuoleni vähitellen tunki kiilaa minun ja isäni väliin, kunnes jo pelkkä minun hymyni isälle tulkittiin väliseksemme salaliitoksi josta seurasi rangaistuksia ja kiukuttelua. Minä ja isäni emme lopulta saaneet enää puhua toisillemme. Äitipuoleni kaiveli laatikoitani ja väitti sitten minun tonkineen hänen tavaroitaan. Äitipuoleni oli sitä mieltä, että olin liikaa kotona (eli iltapäivät koulun jälkeen). Se kuulemma vaikutti negatiivisesti hänen lapseensa.

      Äitipuoleni lopetti kaikki perinteet, joita meillä oli ennen häntä. Näin siitä huolimatta, että alusta asti pyysimme häntä mukaan niihin. Lukion jälkeen, hän pakkasi tavarani ja käytännössä ilmoitti, että nyt muutat (asiasta oli kyllä puhuttu, mutta päätöksiä ei oltu tehty). Minä muutin, enkä ole sen jälkeen kotona käynyt. Minua ei ole kutsuttu juhliin, joihin etäiset sukulaisetkin on kutsuttu, joten olen olettanut, ettei minua kaivata. Tosin ehkä äitipuoli oletti, etten halua tulla. Olinhan niin oikukas ja kamala lapsi. Yllättävää kyllä, hän oli yksin tuon mielipiteensä kanssa.

      Tuossa vain murto-osa tempuista, pahimpia en viitsi laitta kun ovat niin tunnistettavia. Eikä tämä nainen ole ainoa tuntemani tapaus, ei todellakaan. Ymmärrän toki, etteivät useimmat äitipuolet ole tällaisia ja ymmärrän myös, että isänikin on vastuussa tapahtuneesta (hän tiesi kyllä mitä äitipuoli teki, myöntää sen itsekin). Tosiasia kuitenkin on, että erittäin monen äiti- tai isäpuolen on vaikea hyväksyä puolison lapsia ja varsin usein lapsi kärsii siitä. Tämä on seikka, jota turhan usein vähätellään: se voi pahimmillaan myrkyttää lapsuuden ja vaikuttaa ihmiseen koko tämän loppuelämän.

      Olen ollut äitipuolelleni vihainen ja katkera, olen mielestäni itse yrittänyt tulla hänen kanssaan toimeen, enkä ole kokenut saavani vastakaikua pyrkimyksilleni. Nykyään en enää ole hänelle vihainen, säälin kyllä joskus. Ajoittain haluaisin kokeilla, voisimmeko tehdä sovinnon. Mutta joka kerta kun alan suunnittelemaan konkreettisia toimenpiteitä, ahdistun, masennun, saan rytmihäiriöitä ja luovun koko ajatuksesta. Viisi vuotta ei ole ollut vielä tarpeeksi pitkä aika, jotta pystyisin kohtaamaan hänet uudestaan.

      • murheellinen.

        Pelkään, että minusta tulee ilkeä äitipuoli koska meidän perheessä on sääntöjä. On nukkumaan menoaika, ruoka pitää syödä, pitää siivota omat sotkut yms. Kun taas lasten äidin luona ei ole mitään sääntöjä eikä järjestystä. Pelkään, että olen liian tiukkis.


      • ......
        murheellinen. kirjoitti:

        Pelkään, että minusta tulee ilkeä äitipuoli koska meidän perheessä on sääntöjä. On nukkumaan menoaika, ruoka pitää syödä, pitää siivota omat sotkut yms. Kun taas lasten äidin luona ei ole mitään sääntöjä eikä järjestystä. Pelkään, että olen liian tiukkis.

        En minä ainakaan olisi normaaleista säännöistä (kuten ne jota mainitsit) loukkaantunut, enkä usko, että lapset yleensäkään loukkaantuvat. Sen sijaan äitipuoleni harrastamasta simputuksesta, syrjinnästä, haukkumisesta, perheestä eristämisestä ym. loukkaannuin kovasti.

        Toki sääntöjen kanssa pitää olla sikäli tarkkana, että säännöt ovat sitten samat kaikille ja että ne ovat suunilleen järkeviä. Tärkeää on myäs, että lasten isäkin vaatii sääntöjen noudattamista.

        " Kun taas lasten äidin luona ei ole mitään sääntöjä eikä järjestystä."

        On se kumma, kun toisen perheen asiat tiedetään aina noin hyvin. Heillä voi olla erilaiset säännöt tai lapset voivat väittää, ettei äidillä tarvii tehä sitä tai tätä, kun ajattelevat siten saavansa vapauksia teillä. Väitteesi voi toki olla tosi, mutta toisen kasvatustyylin arvostelu on aina vähän epäilyttävää.

        Ei yksikään lapsi säännöistä traumatisoidu.


    • uhh

      Vanhempani erosivat ollessani 16-v. Heillä oli ollut vaikeuksia pitkään, mutta eron lopullisena syynä oli isäni ja nyk.äitipuoleni paljastunut salasuhde.

      Tietysti voidaan väittää että minuun vaikutti äitini tuntema halveksunta isää ja äitipuolta kohtaan. Nyt aikuisena tiedän että halveksunta on tod.näk. oikein sana - näistä asioista emme nimittäin puhu, emmekä puhuneet silloinkaan. Tottakai tiesin että äiti oli järkyttynyt ja vihainen, mutta meille lapsille hän vain sanoi että teillä on oikeus tykätä kenestä vain, ja se että hän ei jostain ihmisestä tykkää tai on kiukkuinen on hänen oma ongelmansa, josta hän varmaankin aikaa myöten selviää (kyllä hän yritti mutta jos nyt arvailen niin ei ole vielä selvinnyt.)

      Äitipuoli oli alkuun "sisko" mutta hänen tarpeensa nostaa omaa itseään esille kävi kovin selväksi alusta lähtien. Hän pyrki rajoittamaan isän ja minun, samoin kun isän ja siskojeni kanssakäymistä. Mustasukkaisuutta esiintyi. Äidistä ei sopinut puhua (toisaalta äitipuolesta ei sopinut puhua äidille joten se oli ihan "luontevaa"). Isä oli siinä tossuna välissä. Hulluinta on ollut se miten äitipuoli puhuu isästä: välillä kun menee hyvin hän kertoo siitä, ja välillä kun menee huonosti hän kertoo siitäkin. En välttämättä haluaisi kuulla.

      En usko että ns äitipuoleni on tahallaan ilkeä. Hän nyt vain sattuu olemaan aika ymmärtämätön isän ja tyttären välisen suhteen laadusta. Kun hänellä ei itsellään ole lapsia, ja hänen oma perhetaustansa on varhaislapsuudesta asti kovin rikkinäinen, niin ehkä se ei ole ihme. Hän näkee itsensä ja miehensä. Se, että me satumme olemaan hanen miehensä lapsia, on hänelle vaikeaa tai mahdotonta sisäistää.

      Sain myös ns isäpuolen, paljon myöhemmin. Isän tilalle hän toki ei tule, mutta arvostan häntä paljon.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      403
      30893
    2. Martinan lapset JÄLLEEN valjastettu valkopesureiksi

      Ei tuo nainen todellakaan täysillä käy. Vauvakin tajuaa että kysymykset ja vastaukset ovat Martinan itsensä tekemiä, lapset vastaa mitä on käsketty. J
      Kotimaiset julkkisjuorut
      476
      4215
    3. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      97
      2735
    4. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      1901
    5. Teille, Venäjällä pelottelijat

      Oletatteko ja väitättekö te, että Venäjä pystyisi tuosta vain miehittämään Suomen?
      Maailman menoa
      591
      1670
    6. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      86
      1596
    7. Kakista se ulos nainen vihdoin viimein

      Että haluat, kummatkin halutaan. Otan sinut kuumaan syleilyyn sitten.
      Ikävä
      75
      1570
    8. Ujostuttaa eräs aikuinen mies...

      Mitä se tämmönen on... tuo mies aiheuttaa minulle ylimääräsiä tykytyksiä... Rohkeampana pyytäsin häntä ulos mut jospa hän... Miten mun vaistot ilmoit
      Ikävä
      59
      1506
    9. Jos me käytäs nainen

      Ulkona niin mitkä olisi ne kolme asiaa joita tahtoisit kysyä tai kertoa minulle?
      Ikävä
      72
      1250
    Aihe