Oisko pk-seudulta vapaaehtoisia tulevan lapsemme kummiksi? Laskettu aika maaliskuun alussa. Sukulaisia emme halua, kun välit ovat huonot.
Vapaaehtoisia kummeiksi?
Ensimmäistään odottava pari
142629
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
niin ei tarvi kummejakaan. Mihin ihmeeseen te sitä tietämättömän ja viattoman vauvan seurakuntaan liittämisseremoniaa kaipaatte???????
Muuten kyllä jos vaikka joku puolituttu kysyisi meiltä tuota.
Mutta että ihan vieraalle niin ajatus vähän epäilyttää.
Pitäisi niitä vanhempiakin vähän tuntea että kolahtaako heidän kanssaan kemiat yhtään.
Ikäväähän se on lapsenkin kannalta jos aikuiset ovat riidoissa tai eivät voi sietää toisiaan.
Mitäpä jos soittaisitte seurakuntaanne, jollekulle papille. Ehkä hän tietäisi seurakuntanne alueelta jonkun/ jotkut, joita voisi kysyä. Itse olen aina sanonut, että tarvittaessa ryhdyn vaikka itse kummiksi. Olen myös ollut välittäjänä vastaavankaltaisessa kummiongelmassa kuin mitä teillä on.
Miettikää tarkkaan, millaista kummiutta te näiltä "vapaaehtoiskummeilta" haluatte. Tällaisessa tilanteessa on erityisen tärkeätä sopia asiasta tarkkaan, ettei kukaan tunne olevansa riistetty tms.
Otamme yhteyttä seurakuntaan... kiitos kaikista vastauksista.
Hei!
jos ette halua sukulaisia kummeiksi
olisiko esim. tuttavaperhettä joka
olisi entuudestaan tuttu.
Minua kyllä mietityttäisi kummien otta-
minen jos ei tunne ihmistä lainkaan.
Itselläni viisi lasta ja kaikki tuttuja
mutta siitä huolimatta ei pidä lapseen
yhteyttä.Voipi olla että ero jakoi
kummitkun. kuka tietää!!
ole ollut aika yleistä, että myös etäisempiä ihmisiä on pyydetty lapselle kummiksi...? Siis vaikkapa pomoa, tai sitten jotakin kylän "merkkihenkilöä"... Joillakin saattoi olla todella paljon kummilapsia...
Nykyään pyydetään läheisiä ihmisiä, parhaita ystäviä, sisaruksia, serkkuja etc. mutta etkö voisi pyytää jotakin tuttua lapsesi kummiksi? Siis vaikkapa työtoveriasi, naapurin rouvaa, tai jotakin sukulaista kenen kanssa tulet toimeen, vaikkapa pikku-serkkua tmv.? Sano vaikka ihan suoraan, ettei sinulla ole ketään muuta jota pyytää... Parhaassa tapauksessa saat läheisen ystävän itsellesi, ja lapsellesi hyvän kummin, joka jaksaa antaa aikaansa lapselle toisinaan:) Ja älä sinäkään ap. unohda lähettää kummille lapsesta kuvia, tämän kummille tekemiä piirrustuksia/kortteja/kirjeitä tmv. sillä kummius ei ole vain sitä että lapsi saa pari lahjaa vuodessa...
ja sen lisäksi kannattaa muistaa, ettei pidä hyleksiä vanhempia ihmisiä tässä kummiasiassa. Kyllä kummit voivat olla myös lapsen isovanhempien ikäisiä.
Sen ikäisillä on yleensä eniten varallisuutta... :)
Vanhemmat ihmiset lapselle kummiksi.
itse olen vähän alle 30.v ja lapsellani
on päälle 40.v ja 50.v kummi-täti
varallisuutta en ole niinkään pitänyt
tärkeänä vaan sitä että pitäisi lapseen
yhteyttä ja olisi samoilla linjoilla
minun kanssani kasvatuksen liittyvistä
asioista.ja olenkin aivan ihanat kummit
saanut.
Pitää muistaa kummia valitessa että henkilö on sellainen joka voi ottaa lapsen kasvatettavaksi jos vanhemmille käy jotain.
Ei kukaan eikä mikään velvoita kummia huolehtimana lapsesta, jos vanhemmille tapahtuu jotain. Se oli tapana ehkä joskus ikiajat sitten agraariyhteiskunnassa, muttei tottavie ole mikään laki eikä määräys eikä velvoite.
Valitsisitko itse lapsellesi kummin jolle et voisi kyseistä tehtävää luottaa?
Entä JOS oikeasti lapsen vanhemmille käy jotain, isovanhempia ei ole eikä muita sukulaisia niin vieraalleko sitten lapsi ennemmin kuin hyvälle luotettavalle lapsen tuntevalle kummille?
Olemme valinneet neljälle lapsellemme kummit monesta eri syystä, mutta emme yhtäkään siltä kantilta, että voivatko kummit huolehtia lapsista, jos meille tapahtuu jotakin. Olemme kuitenkin kertoneet kaikille kummeille, että TOIVEEMME on se, että jos meille tapahtuu jotakin, kummit muodostaisivat kummikollegion, joka osallistuu lastemme tulevaisuuden pohtimiseen. Kaikille tämä on sopinut, mutta eihän mikään voi heitä siihen velvoittaa.
Tietenkin valitsen kummit niin, että voin luottaa heihin kaikessa, mutta mitään velvoitetta tässä asiassa ei voi asettaa.
Toki vanhemmat voivat toivoa jotakin lastensa tulevaisuuden suhteen oman kuolemansa varalta. Tosiasia nykysuomessa on kuitenkin se, että sosiaaliviranomaiset päättävät täysorpojen kohdalla, miten lasten elämä järjestyy. Lapsi voidaan antaa jollekin sukaiselle tai kummille tai muulle vanhempien toivomalle henkilölle, mutta ei se mikään laki ole. On tapauksia, joissa esim. isovanhemmat eivät ole saaneet lapsenlapsia hoitoonsa vanhempien kuoleman jälkeen, vaikka se olisi ollut sekä vanhempien että isovanhempien toive.