Masentaa

Hei Tanja. Kieltämättä tuttua. Peruskouluikäisenä vanhempien ero, insestiepäilyksiä, alkoholismia, huonoja ihmissuhteita. Silloin ajattelin että musta ei ole enää tähän maailmaan. Onneksi rakkaus auttoi minut nousemaan, sain kaksi ihanaa lasta upean miehen kanssa. Oman yhteisen kodin, mieleisen työpaikan, luulin että kaiken mitä vaan voi toivoa. 9 vuotta kestänyt suhteemme päättyi kuitenkin eroon. Molemmille helpotus, molemmat löysivät uuden rakkauden. Nyt kuitenkin puoli vuotta eron jälkeen tuntuu että masennus saa vallan. Uusi rakas on ihana mutta muiden asioiden summa on niin suuri. Lasten huoltajuudet, ei ystäviä, läheisten syöpää. Tuntuu että on liikaa ajateltavaa eikä oikeastaan haluaisi ajatella mitään. Mietin aikuisopintojeni jättämistä sikseen, tuntuu että ei löydy motivaatiota mihinkään. Sinnikkäästi kuitenkin kannattaa ajatella että kaikesta selviää! Pidä tiukasti kiinni unelmistasi. Älä anna masennukselle valtaa. Loppujen lopuksi asiat aina kääntyy hyvin päin. Yks mikä on tosi tärkeetä on uni. Univelka voi saada ihmisen tosi masentuneeksi. Jos et nuku kunnolla niin hae siihen apua. Toinen mikä on kans tärkeetä on harrastukset. Se auttaa kummasti kun saa ajatukset edes muutamaksi minuutiksi muualle. Apua saat varmasti ystäviltä ja ammattilaisilta kunhan ensin päätät että et luovuta.

Vaimoni isä kuoli muutama vuosi sitten.
Vaimoni on myös kärsinyt masennuksesta. Isäsi kuolema on iso asia sinulle.Toipuminen kestää
kauan. Kannat kuvaa hänestä loppuelämäsi ja tavallaan hän elää sinussa.
Hae itsellesi apua lääkäriltä ja pyydä mielialalääkettä jos ahdistus ei ala hellittää

Isoisäni hautajaiset olivat vastikään, isöaitini kuoli reilut neljä vuotta sitten, yhteensä olen osallistunut kolmiin hautajaisiin viimeisten reilun viiden vuoden aikana. Isäni hautajaisissa olin viime vuosikymmenellä. Sen lisäksi kaveritkin ovat muuttaneet kaupungista, joten masennus alkaa painaa päälle. Tosin pyrin ajattelemaan niin, että ei tästä pääse enää muualle kuin ylöspäin. Tsemppiä myös sinulle.