Johdanto
- Richard Feynman halusi aina selvittää asiat itse, johti syvälliseen luonnontuntemukseen.
- QED = Kvanttielektrodynamiikka valmistui 1929.
- Kvanttimekaniikka on myös kemian perusteoria.
- Se kuvaa kaikki fysikaalisen maailman ilmiöt lukuun ottamatta painovoimaa ja radioaktiivisuutta.
- Teoria on todistettu paikkansapitäväksi lukuisissa fyysikoiden järjestämissä kokeissa.
- Teorian luonnosta antama kuva on järjenvastainen, mutta täydellisesti sopusoinnussa luonnon kanssa.
- Teorian laskennallisen osuuden hallinta vaatii useiden vuosien opiskelua.
Langat yhteen
Kvanttielektrodynamiikassakin on ainakin yksi ongelma. Ongelma liittyy elektroneihin. Ne eivät kulje avaruusajassa vain suoraviivaisesti. Ideaalisia elektroneja ei ole.
- QED-teorian rakenne on erinomainen pohja myös muun fysiikan ilmiöiden kuvaamiseen.
- Näyttää siltä, että hiukkasten lukumäärällä ei ole ylärajaa. Uusia löytyy kun kasvatetaan ytimen rikkovaa energiaa. Tänään tunnetaan yli 400 hiukkasta (vanhaa tietoa).
- Kvanttielektrodynamiikka on loppujen lopuksi vielä hyvin sekava teoria, ja fyysikot joutuvat taistelemaan sen kanssa vielä pitkään, mutta tämä on nykyfysiikan tilanne (1985).
- Tarkan teorian hinta on terveen järjen katoaminen.
Tässä oli esitettynä muutamia muistiinpanojani kirjasta, QED - Valon ja aineen ihmeellinen teoria, Richard Fenman. Pitävätköhän vielä paikkaansa, vai onko tiede kehittynyt hurjasti näistä ajoista?
Fysiikasta kiinnostunut
QED - Valon ja aineen ihmeellinen teoria
38
2155
Vastaukset
- Feinstein.
> Teorian luonnosta antama kuva on järjenvastainen, mutta täydellisesti sopusoinnussa luonnon kanssa.
Teorian pitäisi sitten vähintään selittää se, miksi jokin on järjen vastaista. Mistä se johtuu?- Fysiikasta kiinnostunut
- Teorian luonnosta antama kuva on järjenvastainen, mutta täydellisesti sopusoinnussa luonnon kanssa.
Kommetoin ylläolevaa ajatusta. Mielestäni ajatus pohjautuu havaitsemamme makromaailman ja mikromaailman, kvanttimaailman eroon. Mikä on näiden maailmojen ero? Miten ne voivat olla erilaisia, olemalla samaan aikaan samassa maailmankaikkeudessa?
Kvanttimaailma ja makromaailma ovat erilaisia, varmasti fyysikotkin voivat hyväksyä tämän ajatuksen, ainakin joissain tilanteissa. Erilaisuus johtunee erilaisten luonnonlakien vertailusta. Luonnonlait, jotka makromaailmassamme pätevät eivät päde mikromaailmassa, siellä kvanttitasolla.
Tehdään ajatuskoe; Tiedät kappaleen paikan tarkalleen, pöydälläsi oleva sininen kuulakärkikynä. Ainakin teoriassa, ja myös havaintojen perusteella sillä on vain yksi paikka, jossa se voi kerrallaan olla. Siirrät kynää ja se on taas eri paikassa. Miltä tämä makromaailman havainto näyttää mikromaailmassa?
Kuvailen mikromaailmassa tapahtumaa. Otan eteeni mikroskoopin, jolla voin suurentaa haluaamaani suurennokseen. Aloitan pienellä suurennuksella, kuten mikroskopistit tekevät. Suurennokseni on 500:1, ja mikroskooppini on kohdistettu kynän metallipintaan. Näen metallin rakenteen, sen eri faasit. (En näe niitä tietenkään ilman syövytystä). Selvä nähty on, lisätään suurennosta, valitaan objektiivi, jolla näen atomit. Mitä näen nyt? Hei tää kuvahan pomppii ja hyppii, miksi? Mielestäni epämääräisyys johtuu aineen/materian jatkuvasta liikkeestä, joka aiheutuu lämmöstä. Lämpöliike aiheuttaa siis epämääräisyyttä. Haluan nähdä, mutta en kykene erottamaan mitään selkeätä. Aine on muuttunut epämääräiseksi, sillä ei ole tarkkaa paikkaa, jossa sen tulisi olla. Epämääräisyysperiaate on astunut voimaan, paikan ja nopeuden epämääräisyys. Todistin vain yhden suuren fyysikon toteaman epämääräisyyden lain, fyysikon nimeä en pysty muistamaan. Muistaako joku?
Palataan alkuperäiseen olettamukseen; makromaailma ja kvanttimaailma ovat kaksi eri maailmaa. Todistinko tuon lauseen? Havaintojen perusteella en voi siis kertoa kynän paikkaa tarkasti, sehän pomppii ja hyppii jatkuvasti. Teoria antaa "järjenvastaisia" tuloksia luonnon käyttäytymisestä, mutta on samalla täydellisesti sopusoinnussa sen kanssa.
Fysiikassa koe on viimeinen teoria, näin olen kuullut.
Haluaisin kuulla mielipiteitänne teoriasta sen esiintuomien olettamusten perusteella, järjenvastaisten olettamusten paikkansapitävyydestä makromaailmassa, joissa ei ole järkeä. Ja vielä lopuksi olisin erittäin kiinnostunut teorian käytännön sovelluksista, mahdollisista tulevaisuuden sovelluksista.
"Maallikkoja olemme kaikki."
Fysiikasta kiinnostunut
suurin kehitys nykyfysiikassa on tapahtunut kun ollaan yhdistetty sähkömagneettinen- ja heikko-vuorovaikutus.
Luulisin että QED on varsin tarkka nykyäänkin vaikka sähkömangneettinen ja heikko vuorovaikutus on pyritty yhdistämään.- ...
Hiukkasfysiikan standardimallissa on yhdistetty sm-voima, heikko- ja vahva- ydinvoima yhdeksi voimaksi. Grvitaatio on ainut perusvoima mitä ei ole saatu yhdistettyä muihin voimiin (vielä).
... kirjoitti:
Hiukkasfysiikan standardimallissa on yhdistetty sm-voima, heikko- ja vahva- ydinvoima yhdeksi voimaksi. Grvitaatio on ainut perusvoima mitä ei ole saatu yhdistettyä muihin voimiin (vielä).
se "pyritty" sana vain lipsahti siihen mukaan :D
- Polarization
Terve järki on vain joukko huonojen havaintojen pohjalta tehtyjä heikkotasoisia interpolointeja.
- Realisti
Hyvänkin oloinen teoria saattaa mennä päin honkia. Epäpätevän tutkijan kädessä sen helposti tekeekin kun ontot paikat ohitetaan piilo-olettamuksilla.
Terve järki vajavaisine perushavaintoineen saattaa tällöin oikaista tilanteen.
Tervettä järkeä tarvitaan myös hyvien tutkimussuunnitelmien ja hyvien havaintojen valintaan ja tekoon. - urkki
"Terve järki" perustuu hyvin kapeaan havaintoalueeseen, joten sen pohjalta tehtyjä havaintoja ei voi yleistää suurissa ja pienissä mittakaavassa tapahtuviin asioihin.
- Feinstein.
Kuulenko epäpätevää tieteellistä liturgiaa hebreaksi?
Kunnollinen teoria nimenomaa toimii myös terveellä järjellä! - Feinstein.
Realisti kirjoitti:
Hyvänkin oloinen teoria saattaa mennä päin honkia. Epäpätevän tutkijan kädessä sen helposti tekeekin kun ontot paikat ohitetaan piilo-olettamuksilla.
Terve järki vajavaisine perushavaintoineen saattaa tällöin oikaista tilanteen.
Tervettä järkeä tarvitaan myös hyvien tutkimussuunnitelmien ja hyvien havaintojen valintaan ja tekoon.Olen samaa mieltä. Kyllä totuus testaamisen ja järjen kestää!
- Feinstein.
urkki kirjoitti:
"Terve järki" perustuu hyvin kapeaan havaintoalueeseen, joten sen pohjalta tehtyjä havaintoja ei voi yleistää suurissa ja pienissä mittakaavassa tapahtuviin asioihin.
Sikäli kun terve järki edustaa TODELLISTA fysikaalista maailmaa ja havaintoa vaikkakin vain rajallisesti, on silti alue, joka tulee huomioida.
Oletuksia ei voi runnoa läpi välittämättä siitä, että luonto viis niistä veisaa! - Polarization
Feinstein. kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Kyllä totuus testaamisen ja järjen kestää!
Fysikaalisen mallin täytyy kestää kokeet; muutoin malli on vääräsä. Sen sijaan luonnon ei tarvitse noudattaa ihmisen subjektiivista mielipidettä - ei vaikka mielipidettä kutsuttaisiin järjeksi.
Aikojen saatossa "terve järki" on kertonut mm. että kappale lentää suoraviivaisesti, kunnes yhtäkkiä sen liike lakkaa ja se putoaa kohtisuoraan alas. Samoin "terve järki" on sanonut, että Aurinko kiertää Maata. - Realisti
Polarization kirjoitti:
Fysikaalisen mallin täytyy kestää kokeet; muutoin malli on vääräsä. Sen sijaan luonnon ei tarvitse noudattaa ihmisen subjektiivista mielipidettä - ei vaikka mielipidettä kutsuttaisiin järjeksi.
Aikojen saatossa "terve järki" on kertonut mm. että kappale lentää suoraviivaisesti, kunnes yhtäkkiä sen liike lakkaa ja se putoaa kohtisuoraan alas. Samoin "terve järki" on sanonut, että Aurinko kiertää Maata.Miksi nimeät vanhoja fysiikan teorioita kuten kiven lentoa ja avaruuden maakeskeisyyttä "terveen järjen" huonoiksi teorioiksi. Nehän edustavat aikansa parhaiden tiedemiesten silloisia huipputeorioita.
Kyllä terve järki on ensiarvoisen tärkeä huipputeorioidenkin kehittämisessä.
Mahdammeko puhua eri asiasta ? - Polarization
Realisti kirjoitti:
Miksi nimeät vanhoja fysiikan teorioita kuten kiven lentoa ja avaruuden maakeskeisyyttä "terveen järjen" huonoiksi teorioiksi. Nehän edustavat aikansa parhaiden tiedemiesten silloisia huipputeorioita.
Kyllä terve järki on ensiarvoisen tärkeä huipputeorioidenkin kehittämisessä.
Mahdammeko puhua eri asiasta ?Siksi, että ne antavat täysin vääriä ennusteita luonnon käyttäytymisestä huolimatta siitä, että ne ovat "terveen järjen" mukaisia ja "aikansa parhaiden tiedemiesten silloisia huipputeorioita".
Osoitus vaan siitä, että ihmisen subjektiivinen mielipide siitä, miten luonnon kuuluisi toimia, ei tarkoita sitä, että luonnon tulisi toimia siten.
Enhän minä kiellä järkeä käyttämästä. Totesinpahan vain, että luonnon ei ole pakko toimia ihmisen "järjen" mukaisesti. Ja tämä on seurausta siitä, että ihminen on niin rajoittunut kyvyiltään tehdä havaintoja ja niiden perusteella ennusteita.
- Feinstein.
Laitan tähän kommentteja QED:sta.
Koko teksti (Wikipedia)->
-------------------------
"It is a well-known classical fact that light takes the quickest path between two points, but how does light `know where it's going'? That is, if you know the start and end points, you can figure out the path that will take the shortest time, but when light is emitted it doesn't have a fixed end point, so how is it that it always takes the quickest path? The answer is provided by QED. Light doesn't know where it is going, and it doesn't always take the quickest path. In fact, according to QED, it takes EVERY possible path between the start and end points. Each path is assigned a probability (interestingly, this is a complex number-valued probability) and the actual path we observe is the weighted average of all of the paths. This average path is the one that the classical theory predicts, the quickest path between the two points. A very nice exposition from this point of view of QED is provided in Feynman's classic: QED: The strange theory of light and matter (see below)."
Kommentit ->
-------------
> "It is a well-known classical fact that light takes the quickest path between two points, but how does light `know where it's going'? That is, if you know the start and end points, you can figure out the path that will take the shortest time, but when light is emitted it doesn't have a fixed end point, so how is it that it always takes the quickest path? The answer is provided by QED.
Toinen järkevä vastaus tähän on, että valo menee kaikkialle, missä on vetovoimaisia atomeja, suorinta tietä. Suorin tie johtuu siitä, että molemmissa päissä on vetovoimainen atomi!
* * *
> Light doesn't know where it is going, and it doesn't always take the quickest path. In fact, according to QED, it takes EVERY possible path between the start and end points.
Kyllä valo nimenomaa tietää mihin se menee. Valo kulkee suorinta tietä atomien välillä (jollei massasta muuta johdu). Se että valo näennäisesti näyttää ottavan lukemattomia reittejä johtuu siitä, että vetovoimaisa atomeja on joka puolella.
* * *
> Each path is assigned a probability interestingly, this is a complex number-valued probability) and the actual path we observe is the weighted average of all of the paths. This average path is the one that the classical theory predicts, the quickest path between the two points. A very nice exposition from this point of view of QED is provided in Feynman's classic: QED: The strange theory of light and matter (see below)."
Se että havainnot sisältävät lukuisia polkuja johtunee siitä, että lähettäjäpäässä ja vastaanottajaSUUNNASSA on lukuisia atomeja.
====
Koko idean perustana on se huomio, että kappaleen KOKONAISmassa aiheuttaa gravitaation. Siis myös peilin takana olevat KAIKKI atomit ovat yhteydessä lähettäjäatomeihin (joita niitäkin on yleensä useita), eikä pelkkä peilin pinta (gravitaation vaikutuspiirin puitteissa)."Toinen järkevä vastaus tähän on, että valo menee kaikkialle, missä on vetovoimaisia atomeja, suorinta tietä. Suorin tie johtuu siitä, että molemmissa päissä on vetovoimainen atomi!"
Oletko koskaan lukenut jotain kirjaa hiukkasfysiikasta?- Polarization
Itse optiikkaa syvällisemmin tutkiskelleena minua aina jaksa huvittaa se, että ihmiset kummastelevat sitä, ettei valo etene suoraviivaisina "säteinä". Nimittäin ainoastaan joissain erikoistapauksissa voidaan valon kulkua mallintaa tuolla tavalla geometrisesti. Muutoinhan valo on sähkömagneettista kenttää, joka on läsnä kaikkialla, joten ei ole mitään tarvetta erikseen kummastella, jos valo ei kulje niin kuin viivottimen avulla voi piirtää.
- Feinstein.
filosofia kirjoitti:
"Toinen järkevä vastaus tähän on, että valo menee kaikkialle, missä on vetovoimaisia atomeja, suorinta tietä. Suorin tie johtuu siitä, että molemmissa päissä on vetovoimainen atomi!"
Oletko koskaan lukenut jotain kirjaa hiukkasfysiikasta?Hiukkasfysiikka on lähinnä järjetöntä rahan haaskausta!
No näkeehän sen vaikkapa laserista, mitä valo tekee! Vai pitääkö se rautalangasta vääntää. - Feinstein.
Polarization kirjoitti:
Itse optiikkaa syvällisemmin tutkiskelleena minua aina jaksa huvittaa se, että ihmiset kummastelevat sitä, ettei valo etene suoraviivaisina "säteinä". Nimittäin ainoastaan joissain erikoistapauksissa voidaan valon kulkua mallintaa tuolla tavalla geometrisesti. Muutoinhan valo on sähkömagneettista kenttää, joka on läsnä kaikkialla, joten ei ole mitään tarvetta erikseen kummastella, jos valo ei kulje niin kuin viivottimen avulla voi piirtää.
Etenee suoraan, mutta reitti on moninkertainen! Johtunee siitä, että lähetyspäässä ja vastaanottopäässä ilmiöön osallistuu useampi atomi!
No tuskinpa vaan. Kyllä valolla ja materialla on nimenomaa samoja ominaisuuksia! - Polarization
Feinstein. kirjoitti:
Etenee suoraan, mutta reitti on moninkertainen! Johtunee siitä, että lähetyspäässä ja vastaanottopäässä ilmiöön osallistuu useampi atomi!
No tuskinpa vaan. Kyllä valolla ja materialla on nimenomaa samoja ominaisuuksia!Ei valo etene "suoraan". Yksinkertaisimmin asian huomaat ottamalla vaikka jonkin kappaleen ja katsomalla reunasta tapahtuvaa diffraktiota. "Suoraviivainen" eteneminen on geometrisen optiikan juttuja ja geometrinen optiikka on hyvin karkea approksimaatio sille, mieten valo käyttäytyy.
- ----
Polarization kirjoitti:
Ei valo etene "suoraan". Yksinkertaisimmin asian huomaat ottamalla vaikka jonkin kappaleen ja katsomalla reunasta tapahtuvaa diffraktiota. "Suoraviivainen" eteneminen on geometrisen optiikan juttuja ja geometrinen optiikka on hyvin karkea approksimaatio sille, mieten valo käyttäytyy.
Hieman lisää muistiinpanojani;
Fotonit, valon hiukkaset:
Kvanttielektrodynamiikka selittää kaikki tunnetut valoilmiöt. Aloitetaan valon heijastumisesta peilistä.
Valo ei siis välttämättä heijastu klassisen mekaniikan mukaan, eli tulokulma = heijastuskulma. Todellisuudessa kulmien ei tarvitse kuitenkaan olla yhtä suuret. On kuitenkin likimain oikeaa sanoa, että valo kulkee vähiten aikaa kuluttavaa tietä pitkin.
Kun hilaan ohjataan valkeaa valoa, punainen tulee yhteen paikkaan ja aina sateenkaaren väreissä siniseen asti. Värit tulevat hilasta eli peilistä, jonka pinta on naarmutettu juuri oikealla tavalla. Luonnon oma hila on esim. ruokasuolakiteet, jotka ovat säännöllisesti pakkautuneita natrium- ja klooriatomeja. Niiden säännöllinen vaihtelevuus toimii kuin hila, kun oikean värinen valo (tässä tapauksessa röntgensäteet) suunnataan siihen. Tällä tavoin voidaan määrittää tarkasti miten etäällä urat ovat toisistaan ja samalla määritää miten etäällä atomit ovat toisistaan. Tämä koe tehtiin ensimmäisen kerran 1914.
Valo liikkuu vedessä hitaammin kuin ilmassa, ja kulkee ”lyhimmän ajan tietä”. Eihän ihminenkään liiku vedessä yhtä nopeasti kuin maalla.
Valoa voi kohdistaa siten, että järjestää valon kaikkien teiden ajat yhtä suuriksi. Tämä onnistuu tietenkin linssillä.
Fysiikasta kiinnostunut
"Saattaa olla hieman sekalaista, johtuen tekemieni kuvantojen poisjättämisestä." Feinstein. kirjoitti:
Hiukkasfysiikka on lähinnä järjetöntä rahan haaskausta!
No näkeehän sen vaikkapa laserista, mitä valo tekee! Vai pitääkö se rautalangasta vääntää.on nykyfysiikkaa.
Ja se selittää muutakin kuin vain valon käyttäytymisen.
"No näkeehän sen vaikkapa laserista, mitä valo tekee! Vai pitääkö se rautalangasta vääntää."
No et sinä ainakaan ole nähnyt :D- Polarization
---- kirjoitti:
Hieman lisää muistiinpanojani;
Fotonit, valon hiukkaset:
Kvanttielektrodynamiikka selittää kaikki tunnetut valoilmiöt. Aloitetaan valon heijastumisesta peilistä.
Valo ei siis välttämättä heijastu klassisen mekaniikan mukaan, eli tulokulma = heijastuskulma. Todellisuudessa kulmien ei tarvitse kuitenkaan olla yhtä suuret. On kuitenkin likimain oikeaa sanoa, että valo kulkee vähiten aikaa kuluttavaa tietä pitkin.
Kun hilaan ohjataan valkeaa valoa, punainen tulee yhteen paikkaan ja aina sateenkaaren väreissä siniseen asti. Värit tulevat hilasta eli peilistä, jonka pinta on naarmutettu juuri oikealla tavalla. Luonnon oma hila on esim. ruokasuolakiteet, jotka ovat säännöllisesti pakkautuneita natrium- ja klooriatomeja. Niiden säännöllinen vaihtelevuus toimii kuin hila, kun oikean värinen valo (tässä tapauksessa röntgensäteet) suunnataan siihen. Tällä tavoin voidaan määrittää tarkasti miten etäällä urat ovat toisistaan ja samalla määritää miten etäällä atomit ovat toisistaan. Tämä koe tehtiin ensimmäisen kerran 1914.
Valo liikkuu vedessä hitaammin kuin ilmassa, ja kulkee ”lyhimmän ajan tietä”. Eihän ihminenkään liiku vedessä yhtä nopeasti kuin maalla.
Valoa voi kohdistaa siten, että järjestää valon kaikkien teiden ajat yhtä suuriksi. Tämä onnistuu tietenkin linssillä.
Fysiikasta kiinnostunut
"Saattaa olla hieman sekalaista, johtuen tekemieni kuvantojen poisjättämisestä."Kyllähän valon kulusta voi rakentaa tuollaista geometristä "rautalankamallia". Ongelmana vaan on se, että valo ei ole mitään geometrisiä käyriä pitkin poukkoilevia hiukkasia, vaan vektorimuotoinen kenttäolio, jota on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena.
Kyllä tuota lähestymistapaa voi joskus käyttää eräissä todella yksinkertaisissa tapauksissa (esimerkiksi yksi ohutkalvo) Mutta ongelmana on se, että kyseinen formalismi on älytömän paljon monimutkaisempi kuin ongelman ratkaisu lähtemällä liikkeelle Maxwellin yhtälöistä ja etsimällä tarkkaa ratkaisua.
Samoin geometrisella lähestymistavalla on melko hankala esimerkiksi laskea, mikä on sähköinen energiatiheys pinnan takana, kun valo kokonaisheijastuu pinnasta (se on erisuuri kuin nolla). - rtk
Polarization kirjoitti:
Kyllähän valon kulusta voi rakentaa tuollaista geometristä "rautalankamallia". Ongelmana vaan on se, että valo ei ole mitään geometrisiä käyriä pitkin poukkoilevia hiukkasia, vaan vektorimuotoinen kenttäolio, jota on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena.
Kyllä tuota lähestymistapaa voi joskus käyttää eräissä todella yksinkertaisissa tapauksissa (esimerkiksi yksi ohutkalvo) Mutta ongelmana on se, että kyseinen formalismi on älytömän paljon monimutkaisempi kuin ongelman ratkaisu lähtemällä liikkeelle Maxwellin yhtälöistä ja etsimällä tarkkaa ratkaisua.
Samoin geometrisella lähestymistavalla on melko hankala esimerkiksi laskea, mikä on sähköinen energiatiheys pinnan takana, kun valo kokonaisheijastuu pinnasta (se on erisuuri kuin nolla).Polarization, oletko kenties fyysikko, tai lukenut fysiikkaa?
rtk - Polarization
rtk kirjoitti:
Polarization, oletko kenties fyysikko, tai lukenut fysiikkaa?
rtkPolarization = Hullu Fyysikko Valopää, FT
- rtk
Polarization kirjoitti:
Polarization = Hullu Fyysikko Valopää, FT
Hyvä vaan, että on asiantuntijoita paikalla, korjaamassa muiden virheitä. ;)
Tietenkään en voi ottaa sanomaasi täydestä, pitää aina epäillä ja tällaisissa hämyisissä paikoissa aina vähän enemmän ja useammin. Ei mikään näytä toteen, että olisit FT, mutta en pysty kumoamaan väitettä. :)
Seurataan tilannetta...
rtk - Polarization
rtk kirjoitti:
Hyvä vaan, että on asiantuntijoita paikalla, korjaamassa muiden virheitä. ;)
Tietenkään en voi ottaa sanomaasi täydestä, pitää aina epäillä ja tällaisissa hämyisissä paikoissa aina vähän enemmän ja useammin. Ei mikään näytä toteen, että olisit FT, mutta en pysty kumoamaan väitettä. :)
Seurataan tilannetta...
rtkOnneksi minun tutkintoni ei ole sinun uskostasi kiinni. Jos tulet joskus työhuoneeseen kylään, niin voin paperit vilauttaa. Jos vielä löydän ne, kun siitäkin on jo 9 v aikaa kun ne käteen sain.
Hyvä se on välillä pahimpia harhaluuloja täällä oikoa. Fysiikka on sen verran hieno ala, että sitä kannattaa aina vähän ihmisille opettaa. Siitä kun on joskus yllättävän paljon hyötyä. - rtk
Polarization kirjoitti:
Onneksi minun tutkintoni ei ole sinun uskostasi kiinni. Jos tulet joskus työhuoneeseen kylään, niin voin paperit vilauttaa. Jos vielä löydän ne, kun siitäkin on jo 9 v aikaa kun ne käteen sain.
Hyvä se on välillä pahimpia harhaluuloja täällä oikoa. Fysiikka on sen verran hieno ala, että sitä kannattaa aina vähän ihmisille opettaa. Siitä kun on joskus yllättävän paljon hyötyä.Hyvä kun jaksat välittää. Itselläni ei ole vielä loppututkintoa suoritettuna, tekniikan-alalta.
rtk
seurataan toimintaasi... :) - Feinstein.
Polarization kirjoitti:
Ei valo etene "suoraan". Yksinkertaisimmin asian huomaat ottamalla vaikka jonkin kappaleen ja katsomalla reunasta tapahtuvaa diffraktiota. "Suoraviivainen" eteneminen on geometrisen optiikan juttuja ja geometrinen optiikka on hyvin karkea approksimaatio sille, mieten valo käyttäytyy.
Kyllä suora on suora ja valo etenee suoraan. Laserilla voidaan lähettää valoa kuuhun ja se kulkee suoraan.
Suoruus on se mitä lähdetään liikkeelle, sen lisäksi valo pyrkii kulkemaan myös kaikkia mahdollisia reittejä. Ja tämä johtuu sen massattomuudesta ja ympäristön vetovoimasta. - Feinstein.
filosofia kirjoitti:
on nykyfysiikkaa.
Ja se selittää muutakin kuin vain valon käyttäytymisen.
"No näkeehän sen vaikkapa laserista, mitä valo tekee! Vai pitääkö se rautalangasta vääntää."
No et sinä ainakaan ole nähnyt :DKommenttisi rupeavat olemaan sitä tasoa, mitä niistä lähtökohdista saattaa voida odottakin kuulevansa.
Feinstein. kirjoitti:
Kommenttisi rupeavat olemaan sitä tasoa, mitä niistä lähtökohdista saattaa voida odottakin kuulevansa.
eli nerokkaita.
- Polarization
Feinstein. kirjoitti:
Kyllä suora on suora ja valo etenee suoraan. Laserilla voidaan lähettää valoa kuuhun ja se kulkee suoraan.
Suoruus on se mitä lähdetään liikkeelle, sen lisäksi valo pyrkii kulkemaan myös kaikkia mahdollisia reittejä. Ja tämä johtuu sen massattomuudesta ja ympäristön vetovoimasta.Kokeilepa hyvin yksinkertaista koetta: pistä laser-säteen eteen varjostin, jossa on pikkuruinen reikä. Katso sitten, miten se valo kulkee sen pienen reiän jälkeen; se ei suinkaan kulje suoraan.
- Feinstein.
Polarization kirjoitti:
Kokeilepa hyvin yksinkertaista koetta: pistä laser-säteen eteen varjostin, jossa on pikkuruinen reikä. Katso sitten, miten se valo kulkee sen pienen reiän jälkeen; se ei suinkaan kulje suoraan.
Oletko ajatellut mitä on varjostimessa? Todella massiivinen määrä atomeja. Tilanne muuttuu ratkaisevasti varjostimen johdosta. Varjostimen takana olevan valon käytös johtuu varjostimesta!
Voihan siihen laittaa vaikka käden ja KATSO mitä tapahtuu! Valo ei enään kulje ollenkaan! Mitäs siihen sanot?
Saman kokeen voi tehdä jollain suurella massalla avaruudessa. Samalla tavalla sen ohitettuaan valo muuttaa kulkusuuntaansa!
Huomaa, että ennen ja jälkeen varjostinta valo taasen TODELLAKIN kulkee suoraan. Niin kauan kuin valon reitille ei tule atomeja taikka muuta materiaa eikä merkittävää gravitaatiota, niin se kulkee suorassa suunnassa atomien välissä.
-----------------
Väitteesi painii samassa sarjassa seuraavan väitteen kanssa:
"Kahvi ei ole sokeritonta! Katso! Kun nyt laitoin siihen sokeria, niin se ei ole sokeritonta! Mitäs siihen sanoot?" - Polarization
Feinstein. kirjoitti:
Oletko ajatellut mitä on varjostimessa? Todella massiivinen määrä atomeja. Tilanne muuttuu ratkaisevasti varjostimen johdosta. Varjostimen takana olevan valon käytös johtuu varjostimesta!
Voihan siihen laittaa vaikka käden ja KATSO mitä tapahtuu! Valo ei enään kulje ollenkaan! Mitäs siihen sanot?
Saman kokeen voi tehdä jollain suurella massalla avaruudessa. Samalla tavalla sen ohitettuaan valo muuttaa kulkusuuntaansa!
Huomaa, että ennen ja jälkeen varjostinta valo taasen TODELLAKIN kulkee suoraan. Niin kauan kuin valon reitille ei tule atomeja taikka muuta materiaa eikä merkittävää gravitaatiota, niin se kulkee suorassa suunnassa atomien välissä.
-----------------
Väitteesi painii samassa sarjassa seuraavan väitteen kanssa:
"Kahvi ei ole sokeritonta! Katso! Kun nyt laitoin siihen sokeria, niin se ei ole sokeritonta! Mitäs siihen sanoot?"Kyllä minä olen ajatellut paljonkin, ja myös itse kokeillut, mitä tapahtuu ja kaiken lisäksi osaan myös laskea, mitä tapahtuu.
Jos laitan esimerkiksi 10 mikrometrin läpimittaisen apertuurin laser-säteen eteen, kenttä heti apertuurin jälkeen on aivan erinäköinen kuin vaikka 10 sentin päässä. Minusta siinä kentän etenemisessä tuolla matkalla ei ole mitään suoraviivaista.
Ja on sellaisia mielenkiintoisia sähkömagneettisia kenttiä, joissa eteneminen on kaikkea muuta kuin suoraviivaista. - Feinstein.
Polarization kirjoitti:
Kyllä minä olen ajatellut paljonkin, ja myös itse kokeillut, mitä tapahtuu ja kaiken lisäksi osaan myös laskea, mitä tapahtuu.
Jos laitan esimerkiksi 10 mikrometrin läpimittaisen apertuurin laser-säteen eteen, kenttä heti apertuurin jälkeen on aivan erinäköinen kuin vaikka 10 sentin päässä. Minusta siinä kentän etenemisessä tuolla matkalla ei ole mitään suoraviivaista.
Ja on sellaisia mielenkiintoisia sähkömagneettisia kenttiä, joissa eteneminen on kaikkea muuta kuin suoraviivaista.> Jos laitan esimerkiksi 10 mikrometrin läpimittaisen apertuurin laser-säteen eteen, kenttä heti apertuurin jälkeen on aivan erinäköinen kuin vaikka 10 sentin päässä. Minusta siinä kentän etenemisessä tuolla matkalla ei ole mitään suoraviivaista.
Niin, ei kahvikaan ole sokeritonta, jos sinne laittaa sokeria?
---
> Ja on sellaisia mielenkiintoisia sähkömagneettisia kenttiä, joissa eteneminen on kaikkea muuta kuin suoraviivaista.
Mitä ne ovat? Tarkoitatko esimerkiksi tiettyjen radioaaltojen etenemistä ilmakehän yläosissa? Tässäkin pitää muistaa se, että ilmakehä ON väliaine.
---
Väittäisin, että ***kaikissa*** tapauksissa paitsi väliaineissa eteneminen on suoraviivaista! En tiedä muuta tekijää kuin gravitaatio, joka saisi valon etenemään kaarella tyhjiössä. - Feinstein.
Polarization kirjoitti:
Kyllähän valon kulusta voi rakentaa tuollaista geometristä "rautalankamallia". Ongelmana vaan on se, että valo ei ole mitään geometrisiä käyriä pitkin poukkoilevia hiukkasia, vaan vektorimuotoinen kenttäolio, jota on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena.
Kyllä tuota lähestymistapaa voi joskus käyttää eräissä todella yksinkertaisissa tapauksissa (esimerkiksi yksi ohutkalvo) Mutta ongelmana on se, että kyseinen formalismi on älytömän paljon monimutkaisempi kuin ongelman ratkaisu lähtemällä liikkeelle Maxwellin yhtälöistä ja etsimällä tarkkaa ratkaisua.
Samoin geometrisella lähestymistavalla on melko hankala esimerkiksi laskea, mikä on sähköinen energiatiheys pinnan takana, kun valo kokonaisheijastuu pinnasta (se on erisuuri kuin nolla).> vaan vektorimuotoinen kenttäolio, jota on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena.
Tässä lienee nimenomaa "virhe". Tarkastellaan ilmiötä, joka ei ole yksittäisen atomin tuotos, vaan useamman atomin aiheuttama kenttä. Pitäisi saada eristettyä fotoni, joka on lähtöisin yhdestä atomista! Tuskin on kukaan tehnyt taikka onnistunut! Aina puhutaan usean atomin yhteispelistä!
Pitää muistaa, että esimerkiksi näkyvän valon yhteen aallonpituuteen sopii tuhansia atomeja. Tällaiseen atomi"mattoon" voi syntyä jos minkälaisia aaltoliikkeitä.
Valo voi ilmiönä olla vaikkapa valoa lähettävän pinnan atomien aaltoliikettä välittävässä kentässä. - Polarization
Feinstein. kirjoitti:
> Jos laitan esimerkiksi 10 mikrometrin läpimittaisen apertuurin laser-säteen eteen, kenttä heti apertuurin jälkeen on aivan erinäköinen kuin vaikka 10 sentin päässä. Minusta siinä kentän etenemisessä tuolla matkalla ei ole mitään suoraviivaista.
Niin, ei kahvikaan ole sokeritonta, jos sinne laittaa sokeria?
---
> Ja on sellaisia mielenkiintoisia sähkömagneettisia kenttiä, joissa eteneminen on kaikkea muuta kuin suoraviivaista.
Mitä ne ovat? Tarkoitatko esimerkiksi tiettyjen radioaaltojen etenemistä ilmakehän yläosissa? Tässäkin pitää muistaa se, että ilmakehä ON väliaine.
---
Väittäisin, että ***kaikissa*** tapauksissa paitsi väliaineissa eteneminen on suoraviivaista! En tiedä muuta tekijää kuin gravitaatio, joka saisi valon etenemään kaarella tyhjiössä.Minä taas väitän, että tuon mainitsemani apertuurin jälkeen valo ei etene "suoraviivaisesti", vaikka siellä olisi tyhjiö.
Läheskään kaikki kentät eivät ole sellaisia, että voisi edes järkevällä tavalla määritellä, mikä on valon etenemissuunta. Useimmissa tapauksissa sitä etenemissuuntaa voidaan kuvata Poyntingin vektorin avulla. Silläkin on ongelmana se, että joissain tapauksissa energia virtaa lokaalisti aivan "väärään suuntaan", eli jopa kohti lähdettä. Näin tapahtuu, vaikka kyseessä olisi tyhjiö. - Feinstein.
Polarization kirjoitti:
Minä taas väitän, että tuon mainitsemani apertuurin jälkeen valo ei etene "suoraviivaisesti", vaikka siellä olisi tyhjiö.
Läheskään kaikki kentät eivät ole sellaisia, että voisi edes järkevällä tavalla määritellä, mikä on valon etenemissuunta. Useimmissa tapauksissa sitä etenemissuuntaa voidaan kuvata Poyntingin vektorin avulla. Silläkin on ongelmana se, että joissain tapauksissa energia virtaa lokaalisti aivan "väärään suuntaan", eli jopa kohti lähdettä. Näin tapahtuu, vaikka kyseessä olisi tyhjiö.> Minä taas väitän, että tuon mainitsemani apertuurin jälkeen valo ei etene "suoraviivaisesti", vaikka siellä olisi tyhjiö.
Varmaankin, mutta! Siellä on se apertuuri! Heti kun laitat valon eteen atomeja, niin tilanne muuttuu.
---
> Läheskään kaikki kentät eivät ole sellaisia, että voisi edes järkevällä tavalla määritellä, mikä on valon etenemissuunta.
Mikähän kenttä? Voisitko laittaa esimerkin? Jos tarkoitat partikkeleja magneettikentässä, niin se on eri asia. Nyt on puhe valosta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1135243
- 675044
- 904104
Miten mä olisin
Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.753600Anteeksi kun käyttäydyn
niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv603188- 432781
- 152297
Yritän tänään laittaa taajuudet kohdilleen
Jotta törmätään kirjaimellisesti. Ei tätä kestä enää perttikään. Olet rakas ❤️521914- 391774
Onko kaivattusi
kyltymätön nainen, pystyisitkö olemaan hänelle loputon mies, vai meneekö toisinpäin.371628