Hei vaan.
Olen kohta 27-vuotias kohta 1½-vuotiaan tytön äiti Varsinais-Suomesta. Elämä on lähes mallillaan. Tyttö on kultainen enkeli ja päivänsäteeni. Aviomiehenikin kiltti ja minulle kai täydellínen. Kotimme on meidänlainen ja elämä täällä hyvää. Vain yhtä kaipaan... Hyvää ystävää. Olemme asuneet täällä Salon seudulla kohta vuoden. Naapurissa asuu samanikäinen poika kuin tyttömme ja pihalla usein näemmekin. Rouva on ihan mukava ja meillä on paljon puhuttavaa. Mutta vain pihalla, hän ei välitä kyläillä. Kerhossa kävimme keväällä, vaan sieltä ei löytynyt samanhenkistä seuraa. Yhden äidin kanssa näemme silloin tällöin, mutta ajatusmaailmat sinkoilevat eri suuntiin. Vauvauinnista saimme myös ystävän, mutta se ystävyys vain jäi... Heillä oli kai kiireitä niin paljon.
Suurin toiveeni tällä hetkellä olisikin löytää samanhenkinen ystävä täältäpäin. Viihdyn hyvin paljon myös oman perheen kesken ja vaadin ihan omaakin aikaa. Jostain syystä puistojen hiekkalaatikot eivät houkuta. Mieluummin istuisin ystävän tai minun keittiössä kahvikupin äärellä. Silloin tällöin. Olisi toki mukavaa käydäkin yhdessä jossain, ja myös yhteiset illanvietot pariskunnittain olisivat varmasti hauskoja! Mikäpä olisi hienompaa esim. näin elokuussa kuin rapujuhlat hyvien ystävien seurassa!
Me olemme molemmat melko rauhallisia luonteiltamme, minulla tosin piilee pieni hulluus takataskussa. :o) Kerron mielelläni lisää jos vain uskallat laittaa sp-osoitteesi!
Olen kohta 27-vuotias kohta 1½-vuotiaan tytön äiti Varsinais-Suomesta. Elämä on lähes mallillaan. Tyttö on kultainen enkeli ja päivänsäteeni. Aviomiehenikin kiltti ja minulle kai täydellínen. Kotimme on meidänlainen ja elämä täällä hyvää. Vain yhtä kaipaan... Hyvää ystävää. Olemme asuneet täällä Salon seudulla kohta vuoden. Naapurissa asuu samanikäinen poika kuin tyttömme ja pihalla usein näemmekin. Rouva on ihan mukava ja meillä on paljon puhuttavaa. Mutta vain pihalla, hän ei välitä kyläillä. Kerhossa kävimme keväällä, vaan sieltä ei löytynyt samanhenkistä seuraa. Yhden äidin kanssa näemme silloin tällöin, mutta ajatusmaailmat sinkoilevat eri suuntiin. Vauvauinnista saimme myös ystävän, mutta se ystävyys vain jäi... Heillä oli kai kiireitä niin paljon.
Suurin toiveeni tällä hetkellä olisikin löytää samanhenkinen ystävä täältäpäin. Viihdyn hyvin paljon myös oman perheen kesken ja vaadin ihan omaakin aikaa. Jostain syystä puistojen hiekkalaatikot eivät houkuta. Mieluummin istuisin ystävän tai minun keittiössä kahvikupin äärellä. Silloin tällöin. Olisi toki mukavaa käydäkin yhdessä jossain, ja myös yhteiset illanvietot pariskunnittain olisivat varmasti hauskoja! Mikäpä olisi hienompaa esim. näin elokuussa kuin rapujuhlat hyvien ystävien seurassa!
Me olemme molemmat melko rauhallisia luonteiltamme, minulla tosin piilee pieni hulluus takataskussa. :o) Kerron mielelläni lisää jos vain uskallat laittaa sp-osoitteesi!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Moi! Joko olet löytänyt ystävän? Minä olen löytänyt yhden äidin melkein naapurista, mutta jostain syystä he ovat matkustavaista sakkia ja ovat tämänkin kuun aikana matkustaneet koko ajan.
Itsekin olen haaveillut kaikennäköisestä pariskunnittain tutustumisesta ja yhteisestä tekemisestä. Tuo mieskin tuossa aina juttelee pitkään kaikkien isien (ja äitienkin, mutta ihan innoissaan se on isien kanssa)kanssa. Minäkään en pidä leikkipuistoista niin paljon, vaan niissä kuitenkin olemme kovasti käyneet.
Meillä on siis ikäänkuin uusperhe, lapseni on tullut tutuksi poikaystäväni kanssa 1,3-kuukautisesta, jolloin ns. "kaukoseurustelimme" ja nyt asumme yhdessä. "Mieheksi" häntä kutsun siksi, kun tässä jo on niin innostavat suunnitelmat naimisiin jne. Se tuntuu siltä!!! :)
Tyttö on kahden ja vähän päälle, kovin eläväinen ja juoksuiässä, saa sydämeni pamppailemaan ja rakastaa eläimiä.
Kirjoittelehan vaikka tänne, onko sinua onnistanut!?
Larde