Kirjoittelin tuossa pari kuukautta sitten
ostamastani 190D -86:sta. Nimimerkki "nih"
pyyteli silloin kokemuksia kulutuksesta ja muusta.
Kulutuksen sain silloin syksyllä nätillä ajolla
pysymään 5,8l sadalla. Nyt kun ajo on vähän
reippaampaa ja on "talvikelit" se on ollut 6.0l!!
Joten ei ne alle viiden tai vähän päälle-puheet
pidä paikkaansa mitä en toki uskonutkaan. Olen
kulutukseen täysin tyytyväinen.
Öljynvaihdon jälkeen kone ei syö sitä ainakaan
1600km ajon aikana yhtään, mutta luulen että
kulutus alkaa näkymään vasta vaihtojan
lähestyessä.
Muutenkin olen autoon täysin tyytyväinen.
Mittarin mukaan ottaa 160km/h dieseliksi
ns. heittämällä. Nopeusmittarin virhe on 80km/h
n.5km/h, lienee täysin normaali.
Kilomtrejä on kertynyt jo n. 6500.
Sellainen vika autossa oli alusta lähtien että se
tiputti yön aikana nestettä tallin lattialle ja
eräänä päivänä lähtiessäni liikkeelle se veti
kaikki ikkunat hikeen ja glykoli haisi. Ajoin
ensimmäiselle huoltamolle ja kaadoin Wurthin
paikkausaineen järjestelmään ja ongelma katosi.
Tietäisikö joku missä vuoto saattaisi olla ja
kuinka varma tuollainen paikkausaine on??
Kokonaisuutena olen ollut Norsuun hyvin
tyytyväinen.
ostamastani 190D -86:sta. Nimimerkki "nih"
pyyteli silloin kokemuksia kulutuksesta ja muusta.
Kulutuksen sain silloin syksyllä nätillä ajolla
pysymään 5,8l sadalla. Nyt kun ajo on vähän
reippaampaa ja on "talvikelit" se on ollut 6.0l!!
Joten ei ne alle viiden tai vähän päälle-puheet
pidä paikkaansa mitä en toki uskonutkaan. Olen
kulutukseen täysin tyytyväinen.
Öljynvaihdon jälkeen kone ei syö sitä ainakaan
1600km ajon aikana yhtään, mutta luulen että
kulutus alkaa näkymään vasta vaihtojan
lähestyessä.
Muutenkin olen autoon täysin tyytyväinen.
Mittarin mukaan ottaa 160km/h dieseliksi
ns. heittämällä. Nopeusmittarin virhe on 80km/h
n.5km/h, lienee täysin normaali.
Kilomtrejä on kertynyt jo n. 6500.
Sellainen vika autossa oli alusta lähtien että se
tiputti yön aikana nestettä tallin lattialle ja
eräänä päivänä lähtiessäni liikkeelle se veti
kaikki ikkunat hikeen ja glykoli haisi. Ajoin
ensimmäiselle huoltamolle ja kaadoin Wurthin
paikkausaineen järjestelmään ja ongelma katosi.
Tietäisikö joku missä vuoto saattaisi olla ja
kuinka varma tuollainen paikkausaine on??
Kokonaisuutena olen ollut Norsuun hyvin
tyytyväinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
..saattaa olla vaikkapa lämmityslaitteen
kennossa. Missä kohti auton alla läikkä oli?
Taisi ola, että W201:ssä joutuu purkaan
kojelaudan ttä pääsee kennoon käsiksi? nih
varmaan tietää asiasta paremmin.
Jaa-ah, olisi tosiaan mukavaa tietää missä kohdin
auton alla lätäkkö oli. Hävikki ei kuitenkaan
ollut iso, jos ei suuremmasta vajauksesta ole
havaintoa? Eihän vähäisen nesteen määrän
varoitusvalo syttynyt? Veikkaan kyllä jotain
kennostoa minäkin. Lämppärin kenno on tosiaan
rintapellin takana, en tiedä onko dieselissä eri
paikassa kuin bensamallissa. Oliskos sillä
tekoa,missä asennossa "lämpöhana" oli kun auton
jätit seisomaan. Jos ei kennossa ole vikaa, niin
jossain lämppärin kumiletkussa ehkä, siis jossain
niin pienessä niin pieni vuoto että jo auton
asento voi olla ratkaiseva- vuotaako vai ei...
Kyllä Wurthin aineen pitäisi ihan laatukemikaali
olla. Eihän se paikkaa, jos jostain puuttuu tuuma
letkua, mutta noista pienistä vuodoista
tulevista vuotopaikoista pääset.
Norsun kulutus kuulostaa hyvältä. Itse tankkasin
perus-bensakoneeni juuri. Tulos 8,8 litraa
satasella. Tasaista sahaamista 80 km/h maanteillä
ja yksi iltapäivä kaupunkipyöritystä Suomen
Turussa...
mitenkäs muuten on lähtenyt käyntiin pakkasilla?
....nyt ei ole täällä Varsinais-Suomessa vielä
kunnolla ollut mutta kyllä ainakin -7 asteessa
räjähtää käymään kuin palmun alta. Käytän toki
aina lohkoa kun kykenen.
Luotan siis toistaiseksi Wurthin mönjään ja
unohdan ylimääräiset ropaamiset.
Onko teillä ollut muuten ongelmia käsijarrun
kanssa!? Itse laitoin juuri viikonloppuna taakse
kaikki jarruosat uusiksi kun olivat vaijerit
ryytyneet ja levytkin loppu. Huoltoa toki kaipaa
vanha Mersukin......
onkin mersussa, tai ainakin 190:ssä toteutettu
onnettoman pienillä kengillä. tässä kanssa
säätelin käppärin ja vaihdoin kengät. hyvin piti
alkuun, nyt taas ei pidä. liika käyttöhän kai
venyttää vaijeria ja käyttämättömyys taas
jumittaa paikat. Ja tulipahan yks ilta
etujarrulevyt ja palatki vaihdettua. oli meinaan
kuskin puolen levy vähän juntturassa. ei lähteny
ulosvetäjällä eikä hakkaamalla. no sit lähti ku
kiristi vaan ulosvetäjän ja hakkas sen mitä
uskalsi. ottaa poljinkin taas paljon ylempää.
Mulla on pelannut käppäri moitteitta.
Sanottaisko,että yli puolella pysäköintikerroista
tulee vedettyä vaihteen lisäksi käippäkin päälle -
-ei lie vaijerikaan venynyt kun ei sitä kahvaa
ihan tosissaan revi.
Totta on, että käyttämättömyys tai pitkä seisonta
nahistaa jarruosat tehokkaasti.
TaTulle vielä: kyllä siihen Wurthiiin luottaa
voi. Arvaan,että jos tuollaisen pikkuvuodon
vuoksi olisi vienyt auton korjaamolle, siellä
olisi kipattu vastaavat aineet systeemiin ja
laskutettu ja vakuutettu, että hyvä on. Tietty,
jos vuoto alkaa uudestaan, pitää myös tutkia
uudestaan.
Ei niiden kenkien niin isoja tarvi olla,
nehän on pysäköintiin, eikä jarrutukseen.
Samoilla tai vastaavilla kengillä toimii muutkin
MB mallit. Kokemukseni mukaan perushuollolla
jonka teit pitäisi toimia pari-kolme vuotta.
Monissa muissa autoissa käsijarru toimii
jarrusatulaan yhdistetyllä kääntövivulla, ja ne
jää jumiin, sitten usein ainoa lääke on ostaa
uusi satula. Tälläiset satula mallit ovatkin
sitten yleensä arvokkaita. Että iloitse niistä
" pikkukengistä " !
nää paloihin ottavat käsijarrut. sattuu
projektina olemaan GT kolopallo. levyjarrut
takana ja käikkä ottaa paloihin. jäässä ainakin
heti jos ei muuta. tehokaskin kyllä sitten.
että tässä viime keväänä kun vaihdoin meseen
taakse levyt ja palat ihmettelin miten vaan
toisen puolen pala oli kulunut. Siis molemmilla
puolilla sama juttu. sisempi oli melkein kuin
uusi. No ei muutakun satulat irti ja männäthän
siellä oli jumissa. rasvaprässillä männät
liikkeelle ja putsailun jälkeen takasin kiinni.
no ilmausvaiheessa sitten se ongelma ettei saa
ilmattua. hetken jo epäilin jarrupääsylinteriä.
se kumminkin toimi moitteetta. siinä sitten
ihmeteltiin hetki ja keksittiin että putket
tukossa. no ei muuta kun paineilmalla putket
puhtaaks. oli kertynyt jotain ihme kökköö aika
lailla. liekö jotain ruostemoskaa. tulipa samalla
jarrunesteet vaihdettua. nyt toimii käyttöjarru
kuin unelma. kannattaa vaan muista rasvaprässin
kanssa pelehtiessä että putsaa rasvat hyvin pois.
saattaa vetää jäähän näin talvella.
Tulipahan taas selostettua. mut kai ihan
aiheesta...
esim. mulla jarrupalat kestää vuoden ja kenkiäkin
saa vaihtaa viimeistään parin vuoden välein.
~90000 km/v
Mersuissahan takajarrusylinterit toimii ikään
kuin levolla, silloin tällöin pitäisi polkaista
jarrua oikein kunnolla, etteivät mokomat kokonaan
jumiudu. Joko ne jumittuvat ylä- tai ala-
asentoon. Edellinen on huomattavasti parempi eikä
näy muualla kuin katsastuksessa ja
paniikkijarrutuksessa. Viime mainittu onkin jo
matkantekoa rajoittava homma.
Maksaa 2000 mk Veholla vaihdettuna uudet
takasylinterit ja varmasti toimii sen jälkeen.
Elvytys on ihan typerää pitemmän päälle, ellei
autoa ole myymässä.
Älä revittele niin paljoa niin kulkee varmasti
viidellä. Tai sitten jostain vuotaa naftaa. Ja
nastojen kanssa on turha edes puhua kulutuksesta,
nousee lähes puoli litraa. Talveksi kitkat alle,
siitä lähdetään. Stadissa talvi kaksi päivää ja
pohjoisen matkoilla pistetään sormet ristiin.
Opettele taloudellinen ajotyyli niin saat
pudotettua kulutusta paljon. Äläkä revittele 160
nopeuksiin tai rupee äkkiä öljyä kulumaan ja
paljon, mesessä suoraan verrannollinen
kierrosnopeuksiin. Jurruutat tästedes vain isolla
niin hyvä tulee.
Olen kyllä sitä mieltä, että Mersun diesel koosta
riippumatta pitää kierroksista. Ja toisaalta
koneen ja ainakin vitosvaihteen (joissa se on)
palikat saa helposti rikki alikierroksilla
jurruuttamalla. Kyllähän kone vetää jotenkuten
alhaallakin, mutta nimellinen säästö
polttoaineessa saattaa kostautua ennenaikaisena
remppana. Tälläisesta ylisuurella vaihteella
ajosta, kadunkulmat kolmosella ja nelosta
neljässäkympissä, yksi 200D sylinterikansi sanoi
että nyt halkean.
ajan kadunkulmat kolmosella, mutta heitän nelosta
vasta 60 jälkeen. Tankilla huomaa, ja mielestäni
auton etenkin Mersun tulee kestää ajo millä
vaihteella tahansa. Ja kakkosella liikkeelle jos
vähänkin alamäkeä tai vastaavaa.
vitosella ajoa vedättämällä. Vitonenhan on
yleensä ns.ylivaihde.
Vain marginaaliosassa Suomessa olevista 124 200 D
on vitosvaihde.
Siitä kiva auto, että matka-ajossa ei tarvitse
vaihteistoa rämplätä.
Siis siinä nelivaihteisessa ei tartte rämplätä?
Itte en ole ikuna nähnyt 5-pykäläistä 200D:tä.
250D:ssä moinen varuste on tullut vastaan jo
verrattain useasti.
Siis eihän muuten mikään auto kestä vedättämistä
pitkän päälle millään vaihteella. Jos jurruutat
joka päivä kolmosella kaikki kadunkulmatkin, niin
ei ole hyvä sekään. Itse väittäisin, että
viitosella vetäminen on jopa vähän
terveellisempää, kun "takana on työntöä" eli
vauhti valmiiksi päällä.
Parempi ajaa hiukan liian PIENELLÄ vaihteella,
vaikka sitten saisikin eläkeläiskuskin maineen,
heh.
..pienenä lisäyksenä vaan, että 250D:ssä 5-vaihde
on vakiona. Kaikissa nelisylinterisissä malleissa
pl. 230 CE vakiona oli alunperin 4-v. manuaali.
Pahvikylkien myötä lieneekö tilanne muuttunut
bensiinimallien osalta.
Myönnän erheeni. Ainakaan w201-sarjassa
pahvikyljet ei muuttaneet tilannetta, omassa
armaassa 190 -89;ssä on nelivaihteinen aski.
Nimenomaan nelivaihteisessa ei tarvitse kun
nelosta vaan käyttää matka-ajossa.
On viisivaihteisiakin muutamia myös Suomessa,
mutta vähän.
Kyllähän sen nyt kuulee korvalla, milloin menee
kierrokset liian pienelle. Kolmosella kadunkulmat
näkyy kulutuksessa, mutta minä en ole vielä
nähnyt negatiivisia vaikutuksia.
Jos ei muka Mersu kestä taloudellista ajoa, niin
olisihan tuo nyt jo vähän outoa. Miksi turhaan
revittelisin pienellä vaihteella, kun
kulutuksessa on jopa puolen litran ero
ajotyylistä riippuen. Kuten sanottu niin olen
dieselmersuilla ajoanut n. miljoonan
taloudellista ajoa, yhteenkään en minä ole
päässyt koneremppaa tekemään. Joten en tiedä
milloin se sitten tulisi.
Vielä noista vanhuksista, tänään kun tulin
Pohjanmaalta poikkesin Tervajoen Rinta-Joupilla,
pihassa oli oikein siistin näkönen -85 124 200D,
mittarissa 922 tkm ja nettohinta 35000 mk, ei
niin kovin paha arvonlasku vuosille ja
kilomäärille.
Minä taas väitän, että 124 200 D on ollut
saatavana myös vakiona viisivaihteisena versiona
alusta lähtien. Voin olla väärässä, mutta miksi
niitä olisi sitten tilattu niin paljon
viisilovisia askeja. Onko Suomeen tuotu, eri
asia.
200D:ssä, farmaria lukuunottamatta, oli vakiona nelivaihteinen manuaali, viitosvaihde oli lisävaruste samoin
kuin automaatti. Vasta E-sarjan myötä tuli myös 200D:hen viisivaihteinen vakioksi, jos en ihan väärin muista.
250D ja 300D ovat aina olleet vakiona viisivaihteisia, automaatti lisävarusteena. Mm. 300D turbo puolestaan
on aina ollut automaattivaihteinen.
Periaatteessa nelivaihteisuus(mahdollisuus) on liittynyt nelisylinterisyyteen, siis myös bensakoneissa. Vain tuo
200TD on ollut poikkeus.
Hyvä, että saatiin faktaa.
Taksithan oli yleensä halvimpia malleja, mutta
matkamalleissa viisivaihteisia on enemmän, myös
joissakin takseissa.
Joo E-mallia ei tietääkseni ole ollut
nelivaihteisena.
..voimansiirto ala jurisemaan kun lasket vauhdin
kahteen-kolmeenkymppiin kolmosella
kadunkulmauksissa ja lähdet kiihdyttämään? Kumma
vaan kun 250 D:llä ei mielellään niin tee.
250 D:ssa on välitykset erilaiset vitosvaihteen
takia.
Totta kai ääni on erilainen kun kakkosella, mutta
sanotaan, että kolmessakympissä vielä menee sen
alle pyrin heittämään kakkosta pesään. Pyrin
yleensä ajamaan risteykset riittävällä vauhdilla.
Ja väitän, että akuutti säästö kohdistuu myös
kytkimeen, joka takuulla poksahtaa ennen konetta.
No, onhan ne eri hintaiset korjata, mutta silti.
olla hyvinkin lämpöhanassa moottoritilassa
rintapellin edessä. Kokeile sormella kostuuko
vaijerin alapuolelta..
Maksoi uusi alkuperäinen jotain 300mk ja on
kohtuullisen helppo vaihtaakkin...