Kärsiikö kirja

käännettäessä????

On aivan selvää,että kirja kannattaa luke,jos mahdollista, sen alkuperäisellä kielellä. Itse kun en osaa,kuin suomea, luen kirjat käännöksinä.
Väitetään ,että teos kärsii käännettäessä. Nyt haluaisinkin mielipiteitä siitä, että miten paljon ne todellisuudessa kärsii.Onko suomalainen käännöstyön taso korkea. Vai onko se vaan yksi snobbailu laji olla sitä mieltä.
Kuinka paljon parempi on esimerkiksi: Jon Quijote espanjan kielellä tai Hollon suomennus????

13

806

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • elisant

      Tuosta olen samaa mieltä, että kirjat ovat parhaita sillä alkuperäiskielellä, mutta onneksi käännökset tuovat kirjallisuuden kaikkien ulottuville.

      Suomennoksissa tietty kirjailijan omaleimaisuus tuntuu monasti katoavan, oli kyse sitten Sylvia Plathin runoista tai J.K. Rowlingsin Harry Potter-sarjasta, puhumattakaan Miltonin kirjasta "Paradise Lost", jonka suomennokseen ei jaksa edes tarttua.

      Kyse voi olla siitä, että tiettyjä sanontoja, sanamuotoja ja lauserakenteita voi olla hankala suomentaa sellaisenaan, vaan niille on haettava vastaavuus meidän äidinkielestämme. Toinen suuri puute tuntuu olevan, ettei kääntäjä tutustu kirjailijaan ja hänen maailmaansa, vaan keskittyy suppeasti vain käännettävään tekstiin. Näin tuntuu olevan juuri esim. Plathin runoissa, joiden suomennokset ovat sanalla sanoen karmeita ja vain häivähdyksiä alkuperäisistä. Myös erisnimien suomentaminen vihastuttaa ja raivostuttaa allekirjoittanutta. Jos kirjailija kirjoittaa vaikkapa Mister Hat, niin miksei käännöstä voida suorittaa muodossa Herra Hat eikä Herra Hattu? Kaikkien paikan, ihmisten, katujen jne. nimien suomentaminen ei mielestäni ole ollenkaan välttämätöntä. Esim. Harry Pottereissa tämä kuulostaa lähinnä naurettavalta, etenkään kun nimien kääntäminen ei tunnu olevan johdonmukaista.

      Kansainvälisesti suomalaisia käännöksiä on kuitenkin kehuttu ja nykykirjailijat ovat olleet itse niihin tyytyväisiä, joten tuon valossa käännökset edustavat korkeaa tasoa, mutta parannettavaa niistä toki aina löytyy.

      • Ilpo Tuskin

        Löysin Fennicasta ainakin neljä eri kääntäjää Plathin runoille. Vai tarkoititko, että ne ovat kaikki epäonnistuneita?


      • elisant
        Ilpo Tuskin kirjoitti:

        Löysin Fennicasta ainakin neljä eri kääntäjää Plathin runoille. Vai tarkoititko, että ne ovat kaikki epäonnistuneita?

        Kuten kirjoituksestani varmaan kävi ilmi, en ole löytänyt sellaista suomennosta Sylvia Plathin runoista, joka tunnelmaltaan ja poljennoltaan vastaisi alkuperäisiä englannin kielellä kirjoitettuja.

        Tämä on omalla tavallaan sääli, mutta kuten totesin kirjoitukseni alussa, kaikki kirjoitukset, oli kyse sitten romaanista, novellista, esseestä, tutkielmasta, väitöskirjasta, runosta tai mistään muusta, on parhaimmillaan alkuperäiskielellä, jolla kirjailija tai kirjoittaja on tekstinsä synnyttänyt, luonut ja ajatellut. Käännökset tuovat ne toisen ajatusmaailman läpikäyneinä lukijan ulottuville ja käännös, tapahtui se mille tahansa muulle kielelle, etsii vain lähimmän vastaavuuden ilmaisuille, joka usein vaatii kieliopillisista syistä tekstiin kajoamista.

        Se, koskettaako se sellaisenaan sitten lukijaa on kokonaan kiinni lukijan omasta maailmasta ja lukutavasta. Minä en ole sellaista versiota Plathin runojen suomennoksista löytänyt, joka minuun kolahtaisi alkuperäisten lailla. Minusta niistä puuttuu jotain oleellista. Mutta kuten monessa muussa asiassa, minä ilmaisen vain oman mielipiteeni ja toisella lukijalla on omansa. Se tekee kirjallisuudesta antoisaa, vai mitä?

        Plathiin voi tutustua suomennosten lisäksi myös alkuperäiskielellä vaikkapa seuraavan linkin kautta:

        http://www.stanford.edu/class/engl187/docs/plathpoem.html


    • qummamuzzi

      Oma suhteeni kirjallisuuteen on sellainen, että luen pääasiassa suomeksi. Englanniksi tai ruotsiksi luen vain jos teosta ei ole saatavissa suomennettuna. Pystyn myös lukemaan venäjäksi, saksaksi ja yksinkertaista tekstiä myös ranskaksi. Silti luen niillä kielillä korkeintaan aikaukausi- ja sanomalehtitasoista tekstiä ja sitäkin pitkin hampain.

      Osa on laiskuutta, mutta vissi osansa on sillä, että mielestäni ihminen ei äidinkielensä lisäksi yleensä kykene edes monen kymmenen vuoden aikana hankkimaan niin mojovaa vieraan kielen taitoa, että vaativasta kaunokirjalisuudesta pystyisi nyansseittain nauttimaan.

      Eri mieltä saa olla.

      Sitä paitsi Suomessa on monia todella hyviä suomentajia. Joissakin venäläisissä klassikoissa - esim. Tshehovin novelleissa - on monia kääntäjiä ja kyllä esim. Konkan suomentamat voisi kääntää uudestaan.

      Lueskelen juuri John Irvingin Owen Meanya ja huomasin, että joku jollakin palstalla kertoi yrittäneensä sitä englanniksi ja todenneensa vaikeaksi. En yhtään epäile. Itse olen opiskellut ja käyttänyt (työelämässä) englantini brittivoittoisena, joten varmasti rapakontakainen murre tuottaisi vaikeuksia. Viimeksi olen englanniksi kahlannut Sylvia Plathin kirjekokoelman Letters home. Se ei kielen puolesta tuottanut ongelmia, joitakin sanoja oli kyllä tarkistettava.

      Muilla voi olla toisin, mutta itselläni lukemisen nautinto tulee (suurelta) osin suomen kielestä. Suomentaja on oman alansa ammattilainen, muistanpa jonkun hyvän suomentajan kerran haastattelussa sanoneen, ettei osaa esimerkiksi suullisesti ilmaista itseään kielellä, josta kääntää kirjallisuutta.

    • lukumies

      Runoteokset kannattaa lukea alkukielellä, mutta hyvä romaani ei kääntämisestä paljon kärsi. Huonot romaanit saattavat jopa parantua, jos kääntäjä on hyvä.

      Rinot ovat niin kielessä kiinni, että kaikkia vivahteita ei mitenkään pysty välittämään, ellei kääntäjä ole runoilija itsekin. Romaanin juju on kuitenkin muodossa ja tarinassa, ja aika onneton tunari pitää kääntäjän olla, että onnistuu sen kokonaan sössimään.

    • Hellan lettu

      Hyväkin kirja pilaantuu taitamattoman kääntäjän hyppysissä. Minulla ainakin lentää kirja seinään, jos kääntäjä tekee yhdeksän pinnan pukin tyyliin
      "grapes" = greipit (Groucho Marx: Groucho ja minä, suom. Heikki Salojärvi).

      Toisaalta jos tiedän kääntäjän hyväksi, saatan lukea teoksen, vaikkei se ensituntumalta minua kiinnoistaisikaan (Liisa Ryömä, Kristina Rikman vain pari mainitakseni).

      Hyvä kirjailija on harvoin hyvä kääntäjä, koska kääntämiseen liittyy aina alkuperäistekstin kunnioittaminen.

      Asiasta on ilmestynyt ihan kiva esseekokoelma, jonka lukemista suosittelen: "Suom. huom", toimittanut juuri y.m. Kristiina RIkman.
      (mukana mm. Kersti Juva, Jaana Kapari, Kai Nieminen, Arto Schroderus ym.)

      • lukumies

        Tietenkin hyvä kirjailija kunnioittaa alkutekstiä - ainakin jos se on hyvä. Esimerkiksi Eeva-Liisa Manner oli ihan ykkösluokan taituri niin kirjailijana (esim. Fahrenheit 121) kuin kääntäjänäkin (esim. Hessen Arosusi ja Shakespearen Hamlet). Pentti Saarikoskikin oli parhaimmillaan hyvä kääntäjä (esim. Joycen Odysseus), mutta joskus hän oli yksinkertaisesti laiska. Ja Pentti Saaritsa on tehnyt hyvää työtä mm. Garcia Marquezin ja Kihlmanin parissa.


    • Dotleg

      Lukukokemus muuttuu kyllä kun kirja käännetään, mutta harvemmin mielestäni kirja siitä huonompaan suuntaan on mennyt. Tosin vertailukohteita minulla ei hirveän monia ole,jos luen kirjan alkuperäiskielellä, todennäköisesti en etsi suomennosta käsiini(siis jos sellainen edes löytyy..) Ja suomen lisäksi vain englanniksi pystyn todella nauttimaan kirjasta. ruotsiksi luen jonkin verran,mutta todella paljon energiaa menee jo lauseen pintarakenteen tajuamiseen.

      Aiempaan viestiin liittyen, minusta Pottereiden suomennokset ovat erittäin onnistuneita. Erisnimien käännökset toimii, vitsit avautuvat helpommin ja niitä on hauska vertailla. Käännös tosin tuntuu välillä eri kirjalta kokonaan, mutta eipä tuo nyt haittaa.

    • Hessu-kissa

      Itse en ole juurikaan lukenut kirjoja vieraalla kielellä. Potteria innostuin tänä vuonna lukemaan englanniksi, ja ihastuin. Oma englanninkielentaitoni ei ole kovin kehittynyt, mutta jotenkin lukukokemus tuntuu aivan erilaiselta alkuperäiskielellä. Kaikki ne pienet lausahdukset ja sananparret, jotka ovat niin englantilaisia(ts. minun mielikuvani)... niille ei löydy suomesta vastinetta. Ja englannin murteet ovat hauskoja, vaikeampia ymmärtää, mutta silti nautittavia.

      Ongelma on vain siinä, että vieraalla kielellä en tajua kirjailijan ajatusta ja kielellä leikittelyä täydellisesti. Luultavasti kukaan ei kykene aistimaan syvintä tunnetta ja monia vivahduksia muusta, kuin omasta äidinkielestään. Suomalaisen kirjailijan suomenkielinen teksti uppoaa minun suomalaisiin ajatuksiini melkeimpä parhaiten. Todennäköisesti vaikkapa englanniksi kännetystä versiosta brittilukija ei saisi kaikkea irti. Äidinkieltähän sanotaan tunnekieleksi. Tämä kai liittyy jollain tavalla tähänkin asiaan?

      Oli miten oli,jotain englanniksi alunperin kirjoitettua aion englanniksi lukea myös vastaisuudessa. Siinä on se jokin.

    • tsirptsirp

      Etenkin jos kirja sisältää paljon dialogia, on käännökseen vaikea saada samaa rytmiä ja tunnelmaa kuin alkukielisessä. Runojen lisäksi esim. sanontojen ja murteellisten ilmaisujen kääntäminen on vaikeata, jopa mahdotonta. Lukukokemus pilaantuu täydellisesti jos geordien murre käännetään savoksi ...

      Mutta ei kannata jättää käännöskirjallisuutta lukematta sen takia että alkuperäisestä häviää jotain enemmän tai vähemmän oleellista. Kun lukee saman teoksen alkukielellä ja käännettynä on lukukokemus erilainen, molemmat saattavat kuitenkin olla lukemisen arvoisia.

      Johtuukohan Paasilinnan väitetty suosio eteläisessä Euroopassa juuri käännösvirheistä ...

    • ikkre-mimin

      Periaatteessa ne kärsivät aina, mutta eivät käytännössä niin paljon että myös lukija kärsisi. :) Nykyään tietokirjojen käännökset ovat huonompia kuin ennen, mutta kaunokirjallisuuden suomennokset ovat melkein aina hyviä.
      Kirja voi "kärsiä" myös alkukielellä lukemisesta, koska lukija ei todennäköisesti ymmärrä vierasta kieltä yhtä hyvin kuin äidinkieltään.

    • yheksäntoista

      Tällä ketjulla alkaa olla jo ikää, mutta luetaanhan sitä vanhempia kirjojakin. Jahka ne on saatu käännettyä.

      Haluan tähän sanoa, että toivoisin, jotta suomeksi julkaistaviin käännösrunokokoelmiin pantaisiin kaikki runot alkuperäisellä kielellä ja suomeksi. Tietysti saattaa tuntua lukijasta vähän turhalta jos ei osaa vaikkapa meedo-persiaa kovin hyvin. Mutta tarkoitan oikeastaan näitä tutumman kielisiä, kuten englannin, ruotsin- ja saksankielisiä runo-opuksia. Että voisivatten olla vertailun vuoksi lukijan nähtävissä alkuperäiset runot. Nykyjään kun käännetään runoja ilman mittaa ja loppusointuja vaikka sellainen alkutekstissä selvästi olisikin. Niin saako siitä sitten mitä käsitystä?

      Ja kääntäjän ollakseen todella pätevä, tulisi mielestäni olla kaksikielinen. Ei koulussa eikä maassa asustelemalla opi sellaista kielen hallintaa kuin on keskivertokansalaisella hänen käyttäessään äidinkieltään. Miten voisi opeskelemalla saavutta elämänmittaisen kielenkäytön taitotason?

      Ja sekin nyt vielä yksin häppein, että joskus vain sattuu käymään niinkin onnellisesti, että kirja joka on kirjoitettu vaikkapa puolaksi ja käännetty ranskaksi ja siitä sitten suomeksi, onkin käännöksenä erinomaista luettavaa. Kääntäjän tehtävässä on tärkeää myös ehdoton pätevyys sen kielen käyttäjänä, jolle teksti käännetään. Se on oikeastaan enemmän kuin puoli pullaa.

    • crash83

      Tilanteen vertailukohtana voitaisiin pitää ehkä elokuvia ja niiden suomennettuja tekstityksiä. Kun elokuvaa katsoo alkuperäisellä kielellä ja lukee suomennoksia niin osaa vitseistä tai vertauksista ei voi oikein suomentaa tai niiden sävy muuttuu eri suuntaan kun ne on suomennettu.
      Ymmärrät mitä elokuvassa tapahtuu ja pysyt hyvin juonessa mukana, mutta vertaukset ja sanonnat saavat sille vain uuden sävyn / tason.
      Ja nämä kielelliset "letkautukset" saavat sille sen kirjailijan haluaman sävyn tai tunnelman. Ja jotka saavat kirjaan sen omaleimaisen tunnelman. Ja osittain näistä kirjailija tunnetaan.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      1935
    2. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      850
    3. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      845
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      259
      728
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      64
      710
    6. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      10
      677
    7. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      671
    8. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      644
    9. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      77
      642
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      200
      635
    Aihe