Usein kun keskustelen ikäiseni pojan kanssa minä mietin että onko noi kaikki tuollaisia, joille kitara/pyörä/kaverit on kaikki kaikessa? Jotka menevät heti hämilleen jos kysyy heidän uskonnollista mielipidettään tai koittaa keskustella kirjoista/runoista tms..?
Loppujen lopuksi puren vain huulta ja kerron mitä olen soittanut viimeksi omalla kitarallani. NIIN PINNALLISTA. Inhoan sitä. Mikseivät he osaa keskustella?
Ja tämä taas tekee ihastumisen ja toisen kunnioituksen niin vaikeaksi. En vaan löydä ihmistä jota voisin ihailla ja arvostaa, tai jolla olisi samoja kiinnostuksia kun minulla. En sitten mistään. Olen jo pohtinut pitääkö alkaa lesboksi saadakseen suhteeseen tasoistaan jutteluseuraa... kun tytöilläkin näyttää olevan älykkäämpää juttua (ei ollenkaan pahalla, tämä perustuu puhtaasti omiin kokemuksiini). Toisaalta sitten minun on jotenkin vaikea kuvitella olevani henkisessä seurustelusuhteessa tytön kanssa.
En halua vaikuttaa apua-olen-liian-älykäs-teille -marttyyripaskalta, kysyn vain onko joitakuita jotka tuntisivat samoin? Sillä tämä on tosiaan toisinaan hyvin turhauttavaa.
Loppujen lopuksi puren vain huulta ja kerron mitä olen soittanut viimeksi omalla kitarallani. NIIN PINNALLISTA. Inhoan sitä. Mikseivät he osaa keskustella?
Ja tämä taas tekee ihastumisen ja toisen kunnioituksen niin vaikeaksi. En vaan löydä ihmistä jota voisin ihailla ja arvostaa, tai jolla olisi samoja kiinnostuksia kun minulla. En sitten mistään. Olen jo pohtinut pitääkö alkaa lesboksi saadakseen suhteeseen tasoistaan jutteluseuraa... kun tytöilläkin näyttää olevan älykkäämpää juttua (ei ollenkaan pahalla, tämä perustuu puhtaasti omiin kokemuksiini). Toisaalta sitten minun on jotenkin vaikea kuvitella olevani henkisessä seurustelusuhteessa tytön kanssa.
En halua vaikuttaa apua-olen-liian-älykäs-teille -marttyyripaskalta, kysyn vain onko joitakuita jotka tuntisivat samoin? Sillä tämä on tosiaan toisinaan hyvin turhauttavaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllähän sitä välillä varmasti muistakin tuntuu oman ikäiset/vanhemmat/nuoremmat pojat ja tytöt niiiiiiin lapsellisilta ja sellaisilta ettei niiden kanssa voi mitään vakavaa puhua, mutta "jos ei seura kelpaa hakeudu parempaan seuraan." (Tuolla tarkoitan siis sitä, että jos haluat jotain henkeviä keskustella niin etsi sitten jostain itsellesi ihminen jonka kanssa jaksat puhua.
Tekstistäsi sai myös sen kuvan, että kuulut kategoriaan "Hevarit", oletko edes kummemmin puhunut sitten muiden kuin 15-vuotiaiden mustatukka-kitaramiesten kanssa..?
Mäkin olen hevari/metallisti, vaikkei se aina pukeutumisessa näy. Ja rakastan kitaran soittoa ja musiikkia yleensäkkin. Mulla on enemmänki toisin päin. En tiedä montaakaan tyttöä, joilla olisi sellaiset jutut, joita jaksaisi kuunnella(en nyt tarkoita pelkästään musiikkia, vaan kaikenlaisia juttuja). Yleensä he kälättävät vain vaatteista ja meikeistä. Onneksi kaikki eivät ole sellaisia.
"Tekstistäsi sai myös sen kuvan, että kuulut kategoriaan "Hevarit", oletko edes kummemmin puhunut sitten muiden kuin 15-vuotiaiden mustatukka-kitaramiesten kanssa..?"
Totta helvetissä olen, harva heistä tarjoaa yhtään enempää. Ja hevariksi minua ei pahalla tahdollakaan voi kutsua, hörhöksi määrittelen itseni ja hörhönä olen onnellinen.
Kyllähän minä tykkään joidenkin kavereitteni kanssa vetää niin tyhmää läppää joskus että oksat pois. Ei sitä jaksa hullukaan olla vakavana kaiken aikaa. Mutta sitten kun siirrytään vakaviin asioihin, heistä harvoin irtoaa mitään älykästä. Toisista, toiset sitten ovat aivan eri maata.
En tiedä miksi aloin valittamaan asiasta, mulle vain tuli sellainen tunne että 15-vuotiaat jätkät eivät osaa keskustella. Joskus he vaikuttavat harvinaisen urpoilta. Jos en ole oikeassa niin sitten olen väärässä.
Ja paraikaa pyrin kovasti hakemaan parempaa seuraa, sitä ei vaan tunnu löytyvän. Pitänee etsiä kovemmin.
Kiitos kommenteista.
itse huomasin saman aikoinaan kun olin 15. silloin oli vaikea löytää niistä järkevää juttuseuraa, mutta kun sitten viime kesänä mm. olin rippileirillä, niin siellä oli kaksi jätkää jotka olivat todella fiksuja ja hyvin ajattelevaisia kavereita. ja ihan rentoo seuraa silloin kun ei jaksettu puhua syvällisempiä. elikkä kyllä niitä siinä ikäluokassa on.
ja näin myöhemmin oon tutustunu myös itteeni vanhempiin nuoriin miehiin, jotka ovat kyllä myöskin hyvin ajattelevaisia ja mukavia ihmisiä. yleensä sitä vaan pitää tutustua aika kauan ihmisiin, ennen kuin niistä saa sitä juttua irti. on tullu myös huomattua että sitä liian helposti laittaa ihmisiä erilaisiin kategorioihin, mutta jos jostain syystä tutustuukin niihin vähän paremmin kuin pintapuolisesti, niistä löytyy aivan uusia ulottuvuuksia. tai sitten ei. mutta useimmiten löytää.
itse olen löytänyt todella ajattelevaisen ja hyvän tyypin, jonka kanssa ensimmäistä kertaa juteltiin ns. vakavia eilen illalla. siks tää aihe pomppas oikein silmille tuolta :) oon tuntenu sen nyt 2 ja puol vuotta mutta vasta nyt voin oikeesti sanoa tuntevani sitä hyvin :)
Tuo antoi minulle toivoa. :D
En yhtään ihmettele, uskonnolliset mielipiteet saattavat olla henkilökohtaisia, vain täysi idiootti alkaa puhumaan niistä. Kirjat ja runot ei kyllä voisi itseäkään vähempää kiinnostaa. Mutta tasokasta juttuseuraa kyllä löytyy, oli laji politiikka tai pesäpallo.
Jos joku ei halua puhua uskonnollisesta mielipiteestään, hän voi sen hyvin sanoa pahastumatta siitä että minusta on luonnollista vaihtaa mielipiteitä. Yleensä vain vaikuttaa siltä ettei toisilla ihmisillä ole uskonnollista mielipidettä lainkaan.
Ja jos kirjat ja runot eivät kiinnosta niin oma on ihmisen ongelma, mutta onhan se surullista jos luovia 15-vuotiaita on niin vaikea löytää. Tai en tiedä tekeekö luova aktiivisuus ihmisestä yhtään parempaa, mutta minusta mielenkiintoisempaa on keskustella ihmisen kanssa, joka tietää niistä asioista jotain. Jonkun toisen mielestä se tietenkin voi olla harvinaisen ikävystyttävää.
Kuten sanoin, pitänee sitten joskain kaivaa sitä juttuseuraa, perhana sentään.