Ammattitaudeilla tarkoitetaan sairauksia joiden pääasiallinen aiheuttaja on työhön liittyvä fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä. Suomen lainsäädännön mukaan ammattitauti on korvattava, kun se syntyy työ- tai virkasuhteen perusteella tai maatalousyrittäjänä suoritetussa työssä. Muilla itsenäisillä yrittäjillä ammattitautistatuksen ja korvauksen saaminen edellyttää vapaaehtoista ammattitaudin kattavaa vakuutusta. Ammattitautiasetuksessa on lueteltu ammattitautien aiheuttajia. Ammattitaudin määritys perustuu kaksiportaiseen syysuhteeseen. Ensiksi tieteellisen tutkimusten perusteella tulee olla selvää, että kyseinen tekijä voi aiheuttaa kyseisen taudin ja toiseksi on osoitettava, että henkilön sairaus johtuu kyseisestä altisteesta todetussa altistuksessa.. Allergisen sairauden ei tarvitse olla mainittu ammattitautiasetuksessa, jos esimerkiksi iho- tai altistuskokeissa voidaan osoittaa, että uudella taudinaiheuttajalla on spesifinen (kokeellisesti todettu tarkka) syy-yhteys sairauteen. (www.työterveyslaitos.fi 12.7.2004.)
Ammattitautilaki on tullut voimaan 1.1.1968. Työstä johtuvia oireita ei korvata, ellei korvattavaa sairautta ole todettu. Ammattitautiasetuksen (1347/88) mukaan sairauden toteaminen edellyttää sellaista lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto työssä tapahtuneesta altistuksesta ja joista vastaa alaan perehtynyt lääkäri. Sairauden katsotaan olevan ammattitauti, kun asetuksessa mainittu tietty fysikaalinen, biologinen tai kemiallinen tekijä esiintyy työssä siinä määrin, että sen altistava vaikutus riittää aikaansaamaan tämän sairauden, jollei osoittaudu, että sairaus on selvästi aiheutunut työn ulkopuolisesta altistuksesta. Myös työn ulkopuolella syntyneen sairauden (esim. astman) paheneminen työssä voidaan korvata ammattitautilain perusteella sen olennaisen pahenemisen osalta. Korvattavaa on tällöin pahenemisesta aiheutunut työkyvyttömyys, sairausloma ja hoito. (Pohjola 1998, 14.)
Työntekijällä on oikeus Majvikin suosituksen (liite 1) mukaiseen kosteusvauriomikrobien aiheuttamien oireiden selvittämiseen. Työpaikalla voidaan tehdä koko henkilökunnalle Örebro- tai Tuohilampikysely, joilla pyritään selvittämään henkilökunnan oireilua ja niiden suhdetta työolosuhteisiin. (Suomen Lääkärilehti Vsk 53 • Nr: 18 - 19 / 1998 • s. 2149.) Ammattitautilainsäädäntö on erityisen merkittävä keuhkosairauksissa, sillä se liittyy työperäisiä hengityselinsairauksia ja ammattiastmaa sairastavien kuntoutukseen. (Kinnula ym. 1997, 631).
Työturvallisuuslain mukaan työsuhteessa olevalla työntekijällä on vakuutusturvaan perustuva oikeus ammattitautitutkimuksiin, mikäli on perusteltua epäillä, että kyseessä on ammattitauti tai muu työperäinen sairaus. Työterveyshuollon odotetaan tunnistavan työympäristöperäiset sairaudet parhaiten. Muualla potilas voi joutua helposti tutkimusrullaan, jossa erilaisia orgaanisia sairauksia pois sulkemalla pyritään selvittämään ennemminkin, mikä potilasta ei vaivaa, kuin sitä, mikä häntä vaivaa. (Husman 1998, sisäilmastoseminaari.)
Työterveyslaitoksen ylläpitämän ammattitautirekisterin mukaan Suomessa on ilmoitettu vuonna 2002 homeen aiheuttamia allergisia alveoliitteja 15 ja ODTS-tapauksia 8. Farmarinkeuhkotapauksia, jotka ovat maanviljelijöiden allergisia alveoliitteja, ilmoitettiin 38 ja RADS (Reactive Airways Dysfunction Syndrome, voimakkaasta ärsytyksestä joh-tuva astma) tapauksia oli 2. Homesieniastmoja ilmoitettiin 79, kun niitä oli 48 tapausta vuonna 2000. Ilmoitettujen homeastmojen määrän kasvu on osoituksena edelleen jatkuvista työpaikkojen sisäilmaongelmista. Homenuhia rekisteröitiin 15. (Työterveyslaitos 2003,17-22.)
Ammattitaudin kriteerit ovat hyvin tiukat. Kiistattoman diagnoosin teko voi olla hankalaa. Hengitysteiden altistustestit oikein suoritettuna ovat edelleen varmin tapa osoittaa ammattiastma. Spesifillä altistustestillä voidaan tutkia ammattitaudiksi epäiltyä yliherkkyysnuhaa tai astmaa. Sen sijaan alveoliitin sairastaneita ei altisteta homeille. Altistustestien reaktioiden tulkinnassa on kuitenkin vaikeuksia, koska objektiivisia mittausmenetelmiä on vähän. Altisteiksi sopivia homeuutteita on toistaiseksi saatavilla vain kolmelle homeelle, vaikka tarvetta olisi kymmenille eri testiuutteille. Jos testiuute ei ole oikea, siis nimenomaan sitä hometta, jolle henkilö on herkistynyt, tai testiuutteen laatu on huono, provokaatiokoe antaa auttamattomasti väärän tuloksen, jääden altistuksessa negatiiviseksi, joka on väärä negatiivinen. Niinpä kaikki homealtistuksissa syntyneet homeallergiset astmat eivät käy ilmi testeissä. Korvauksia ei myönnetä, jos katsotaan, että homeoireilu ei ole merkki ammattitaudista. Se, ettei varsinaista mikrobialtistumisen aiheuttamaa oireyhtymää, sairasrakennus-oireyhtymän tapaan ole määritelty, heijastuu vakuutusjärjestelmän käsittelyssä. Vakuutusjärjestelmät ja viranomaiset eivät ole sopineet keskenään pelisäännöistä, minkä potilaat usein joutuvat huomaamaan. Monet sairastuneet voivat erittäin huonosti ilman "etikettiä", diagnoosia, jääden oireilemaan työoloihinsa. Oireille ei myöskään aina löydetä lääketieteellistä selitystä. Lopputuloksena on usein monin tavoin kärsimään jäävä sosiaaliturvajärjestelmän väliinputoaja. (Työterveyslaitos 1999, 20; Nordman 2002, 169 – 171 ja 2003, 70.)
Ammattiastmalla tarkoitetaan sairautta, joka syntyy altistumisesta ja herkistymisestä työympäristön biologisille tai kemiallisille aiheuttajille. Tämä määritelmä on johdettu Suomen ammattitautilaista ottamalla huomioon, että ammattiastmalla on monta mekanismia. Kaikki mekanismit eivät perustu allergiaan. (Haahtela ym.1985, 122-125.) Työssä voi altistua herkistävien pölyjen lisäksi myös kaasuille tai huuruille, jolloin ammattiastmakirjoon kuuluvat myös byssinoosi (puuvillan tai hampun pitkäaikaisesta hen-gittämisestä aiheutuva keuhkosairaus) ja RADS, Reactive Airways Dysfunction Syn-drome (Kinnula ym. 2000,604).
Ammattiastman oireet voivat vaivata vuosia altistumisen loputtuakin, sillä alun perin vain altistuksen yhteydessä ilmaantuva astmatulehdus voi kroonistua vaikeaksi ja krooniseksi astmaksi. Taudin varhainen toteaminen onkin tärkeää ennusteen kannalta: mitä pikemmin sairastunut saadaan altistuksesta pois ja astmatulehdus hoidetaan kunnolla, sen parempi on sairauden ennuste; alkuvaiheessa hyvin hoidettu työperäinen astma saattaa jopa parantua. (Nordman, Hytönen, Keskinen 1999, 373.)
Ammattitautilaki on tullut voimaan 1.1.1968. Työstä johtuvia oireita ei korvata, ellei korvattavaa sairautta ole todettu. Ammattitautiasetuksen (1347/88) mukaan sairauden toteaminen edellyttää sellaista lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto työssä tapahtuneesta altistuksesta ja joista vastaa alaan perehtynyt lääkäri. Sairauden katsotaan olevan ammattitauti, kun asetuksessa mainittu tietty fysikaalinen, biologinen tai kemiallinen tekijä esiintyy työssä siinä määrin, että sen altistava vaikutus riittää aikaansaamaan tämän sairauden, jollei osoittaudu, että sairaus on selvästi aiheutunut työn ulkopuolisesta altistuksesta. Myös työn ulkopuolella syntyneen sairauden (esim. astman) paheneminen työssä voidaan korvata ammattitautilain perusteella sen olennaisen pahenemisen osalta. Korvattavaa on tällöin pahenemisesta aiheutunut työkyvyttömyys, sairausloma ja hoito. (Pohjola 1998, 14.)
Työntekijällä on oikeus Majvikin suosituksen (liite 1) mukaiseen kosteusvauriomikrobien aiheuttamien oireiden selvittämiseen. Työpaikalla voidaan tehdä koko henkilökunnalle Örebro- tai Tuohilampikysely, joilla pyritään selvittämään henkilökunnan oireilua ja niiden suhdetta työolosuhteisiin. (Suomen Lääkärilehti Vsk 53 • Nr: 18 - 19 / 1998 • s. 2149.) Ammattitautilainsäädäntö on erityisen merkittävä keuhkosairauksissa, sillä se liittyy työperäisiä hengityselinsairauksia ja ammattiastmaa sairastavien kuntoutukseen. (Kinnula ym. 1997, 631).
Työturvallisuuslain mukaan työsuhteessa olevalla työntekijällä on vakuutusturvaan perustuva oikeus ammattitautitutkimuksiin, mikäli on perusteltua epäillä, että kyseessä on ammattitauti tai muu työperäinen sairaus. Työterveyshuollon odotetaan tunnistavan työympäristöperäiset sairaudet parhaiten. Muualla potilas voi joutua helposti tutkimusrullaan, jossa erilaisia orgaanisia sairauksia pois sulkemalla pyritään selvittämään ennemminkin, mikä potilasta ei vaivaa, kuin sitä, mikä häntä vaivaa. (Husman 1998, sisäilmastoseminaari.)
Työterveyslaitoksen ylläpitämän ammattitautirekisterin mukaan Suomessa on ilmoitettu vuonna 2002 homeen aiheuttamia allergisia alveoliitteja 15 ja ODTS-tapauksia 8. Farmarinkeuhkotapauksia, jotka ovat maanviljelijöiden allergisia alveoliitteja, ilmoitettiin 38 ja RADS (Reactive Airways Dysfunction Syndrome, voimakkaasta ärsytyksestä joh-tuva astma) tapauksia oli 2. Homesieniastmoja ilmoitettiin 79, kun niitä oli 48 tapausta vuonna 2000. Ilmoitettujen homeastmojen määrän kasvu on osoituksena edelleen jatkuvista työpaikkojen sisäilmaongelmista. Homenuhia rekisteröitiin 15. (Työterveyslaitos 2003,17-22.)
Ammattitaudin kriteerit ovat hyvin tiukat. Kiistattoman diagnoosin teko voi olla hankalaa. Hengitysteiden altistustestit oikein suoritettuna ovat edelleen varmin tapa osoittaa ammattiastma. Spesifillä altistustestillä voidaan tutkia ammattitaudiksi epäiltyä yliherkkyysnuhaa tai astmaa. Sen sijaan alveoliitin sairastaneita ei altisteta homeille. Altistustestien reaktioiden tulkinnassa on kuitenkin vaikeuksia, koska objektiivisia mittausmenetelmiä on vähän. Altisteiksi sopivia homeuutteita on toistaiseksi saatavilla vain kolmelle homeelle, vaikka tarvetta olisi kymmenille eri testiuutteille. Jos testiuute ei ole oikea, siis nimenomaan sitä hometta, jolle henkilö on herkistynyt, tai testiuutteen laatu on huono, provokaatiokoe antaa auttamattomasti väärän tuloksen, jääden altistuksessa negatiiviseksi, joka on väärä negatiivinen. Niinpä kaikki homealtistuksissa syntyneet homeallergiset astmat eivät käy ilmi testeissä. Korvauksia ei myönnetä, jos katsotaan, että homeoireilu ei ole merkki ammattitaudista. Se, ettei varsinaista mikrobialtistumisen aiheuttamaa oireyhtymää, sairasrakennus-oireyhtymän tapaan ole määritelty, heijastuu vakuutusjärjestelmän käsittelyssä. Vakuutusjärjestelmät ja viranomaiset eivät ole sopineet keskenään pelisäännöistä, minkä potilaat usein joutuvat huomaamaan. Monet sairastuneet voivat erittäin huonosti ilman "etikettiä", diagnoosia, jääden oireilemaan työoloihinsa. Oireille ei myöskään aina löydetä lääketieteellistä selitystä. Lopputuloksena on usein monin tavoin kärsimään jäävä sosiaaliturvajärjestelmän väliinputoaja. (Työterveyslaitos 1999, 20; Nordman 2002, 169 – 171 ja 2003, 70.)
Ammattiastmalla tarkoitetaan sairautta, joka syntyy altistumisesta ja herkistymisestä työympäristön biologisille tai kemiallisille aiheuttajille. Tämä määritelmä on johdettu Suomen ammattitautilaista ottamalla huomioon, että ammattiastmalla on monta mekanismia. Kaikki mekanismit eivät perustu allergiaan. (Haahtela ym.1985, 122-125.) Työssä voi altistua herkistävien pölyjen lisäksi myös kaasuille tai huuruille, jolloin ammattiastmakirjoon kuuluvat myös byssinoosi (puuvillan tai hampun pitkäaikaisesta hen-gittämisestä aiheutuva keuhkosairaus) ja RADS, Reactive Airways Dysfunction Syn-drome (Kinnula ym. 2000,604).
Ammattiastman oireet voivat vaivata vuosia altistumisen loputtuakin, sillä alun perin vain altistuksen yhteydessä ilmaantuva astmatulehdus voi kroonistua vaikeaksi ja krooniseksi astmaksi. Taudin varhainen toteaminen onkin tärkeää ennusteen kannalta: mitä pikemmin sairastunut saadaan altistuksesta pois ja astmatulehdus hoidetaan kunnolla, sen parempi on sairauden ennuste; alkuvaiheessa hyvin hoidettu työperäinen astma saattaa jopa parantua. (Nordman, Hytönen, Keskinen 1999, 373.)
Vastaukset 5
Vanhimmat
tietoa, koska ammattiastman virallinen mekanismi on:
Th2-lymfosyyttien erittämät IL-3 ja IL5 (ovat sytokiineja) kypsyttävät ja kutsuvat paikalle eosinofiilisia ja basofiilisia valkosoluja ja IL-4 ja IL-13 indusoivat IgE-vasta-aineiden synteesin. Th2-solujen aktivaatio johtaa siis anafylaktisen reaktiotyypin mukaiseen tulehdusvasteeseen (Coombs ja Cell, tyyppi I)
Astma tapahtuu tietysti keuhkoputken limakalvolla. Keuhkoputken limakalvolle tarttuvat hiukkaset joiden koko on 5-10 mikrometriä. Kosteusvauriomikrobien koko on alle 5 mikrometriä, joten vielä kerran:
KOSTEUSVAURIOMIKROBIT EIVÄT AIHEUTA AMMATTI-ASTMAA.
Kosteusvauriomikrobit aiheuttavat keyhkorakkulatulehduksen eli allergisen alveoliitin. Allergia tapahtuu sekä verenkierrossa (IgG-välitteinen allergia, Coombs ja Gell, tyyppi III) että keuhkorakkuloissa, jossa Th1-lymfosyytit aktivoituvat ja aiheuttavat ns. klassisen viivästyneen yliherkkyysreaktion (Coombs ja Gell, tyyppi IV). Tämä tyypin IV yliherkkyysreaktio aiheuttaa ennen pitkää tulehduksen leviämisen keuhkoputkeen, johon voi liittyä jopa ahtauma. Tämä on se vaihe, jota TTL odottaa meissä sairastuneissa. Nyt he sanovat, että juu onpa ihanaa, että löysimme syyn sairauteesi ja että se on astma. Mutta perhana ei se mikään ASTMA ole. Se on allergiseen alveoliittiin kuuluva tulehdus.
Se miksi TTL kirjoittaa VÄÄRIÄ astma-diagnooseja, johtuu siitä, että valtiovalta on MÄÄRÄNNYT heidän tekemään niin. Syyn löydät tästä linkistä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000012566927
Me työpaikastamme sairastuneet maksamme omalla verellämme 90-luvun laman laskuja vielä vuonna 2005. Näin on asianlaita myös työtapaturmaan joutuneiden kohdalla. On sanottu, että jopa 15 000 yksityisyrittäjää olisi tappanut itsensä huonosti hoidetun 90-luvun laman seurauksena. On siis kyse todella kauhistuttavasta asiasta.
Jos jollain on kosteusvauriomikrobeille IgE-vasta-aineita, niin se johtuu tietysti siitä, että sairastuneella on allergisen alveoliitin johdosta syntynyt keuhkoputken ahtauma (selostettu edellä). Nyt keuhkoputkeen tarttuvat myös alle 5 mikrometrin hiukkaset. Mutta teidänkin sairautenne on ALLERGINEN ALVEOLIITTI.
Jos minäkin tiedän tämän, niin on perin eriskummallista, että kaikki keuhkolääkärit eivät voi sitä sanoa potilaalleen.
Hometerveisin
Pekka Nikkola
Luulisin sinulta löytyvän URL, josta löytyisi luotettavaa tietoa allergisen alveoliitin syntymekanismista, joten ajattelin että jos voisit minulle muutaman laittaa, niin kävisin katsomassa. Olen yrittänyt etsiskellä, mutta puolueetonta tietoa ei tunnu löytyvän. Eikä myöskään omistamistani kirjoista löydy juurikaan tietoa siitä.
Allergologia-kirjan (2.painos 1999) sivulla 57 (ALLERGISEEN REAKTIOON OSALLISTUVAT SOLUT) on selostettu tarkkaan tyypin I allergia (=astma) ja tyypin IV allergia (allerginen alveoliitti).
Tästä kirjasta löytyy myös tieto siitä, että astmaa aiheuttavat 5-10 mikrometrin hiukkaset ja alveoliittia alle 5 mikrometrin hiukkaset. Tämä on todella yksinkertainen asia.
Keuhkosairaudet kirjassa kerrotaan, että Aspergillus fumigatus (TTL käyttää altistuskokeissaan) aiheuttaa mm. alveoliittia. Kun olet allergisoitunut tälle (= TTL altistuskokeessa), niin reagoit myös ulkoilman normaaleihin homeisiin.
Olen myös keskustellut usean näihin asioihin perehtyneen lääkärin kanssa. He ovat vahvistaneet, että asia on niin kuin olen esittänyt.
Olen myös kokenut itse nämä kaikki vaiheet. Olen ollut TTL:lla ainakin 14 kertaa. Minulle tuli myös myöhemmin tämä alveoliittiin kuuluva astma-vaihe. Se todettiin siis TTL:lla. Oli muuten TTL:n keuhkolääkäri vaitonainen, kun sanoin hänelle, että nyt tiedän, kuinka te huiputatte näillä astma-diagnooseilla.
Olisi mukava, että ottaisit minuun sähköpostitse yhteyttä!
Pekka Nikkola
tuo "joku" oli kirjoittanut ihan väärin ammattitaudin määritelmän tuossa aikaisemmin otsikolla "Ammattitauti".
Tässä joku "viisas" tempaisi ihan itse ammattitaudin "määritelmän". Tuo määritelmä on kyllä taas niitä ristomaisia juttuja. Ihan väärää tietoa!
Näin tuo "viisas" kirjoitti (kopio):
>>Ammattitauti
Kirjoittanut: määritelmä 12.12.2005 klo 14.46
Mikä on ammattitauti?
Kun työntekijä sairastuu työssään siten, ettei voi enää tehdä ammattiaan vstaavaa työtä, kutsutaan sitä ammattitaudiksi. Ammattitauti ei milloinkaan voi johtua kosteusvaurioituneesta rakennuksesta vaan ammatinharjoittamiseen käytettävistä aineista, työtavoista tms. jolle ammatinharjoittaja työssään altistuu."(kopio)
IHAN PUPPUA !