Tämä on teille vanhemmille, joiden lapsi käyttää jotakin kiellettyä huumetta.
Olen saanut sekä itse kokea että sivusta seurata, kuinkaem. tilanteen paljastuminen aiheuttaa aivan kohtuuttomia ja ennen kaikkea vahingollisia reaktioita. Joten, mietihän:
Lapsesi tunnustaa sinulle vaikka polttavansa silloin tällöin kannabista. Asia on painanut hänen mieltään pitkään, sillä hän on pelännyt kiinnijäämisen seurauksia. Nyt hän kovan ponnistelun jälkeen on viimein uskaltanut avautua. Mitä teet?
Suuri osa vanhempia hermostuu totaalisesti, menettää malttinsa ja kontrollinsa sekä kyvyn ajatella järjellä. Järjen tilalle astuvat tunteet, eikä tunteella ajattelu ole useinkaan kovin kannattavaa.
Tilanne on oikeastaan ihan sama vaikka käyttö paljastuisikin jotain muuta kautta.
Ihan ensimmäinen neuvo tällaisessa tilanteessa on: ÄLÄ HERMOSTU - se saa vain nuorenkin hermostumaan ja asettumaan puolustuskannalle. Silloin tilanne on täysin lukossa eikä keskusteluyhteyttä synny.
Suuttuminen on täysin hyödytöntä. Yritä vaikka väkisin pitää itsesi rauhallisena.
Toiseksi: KUUNTELE LASTA. Jos lapsesi sanoo polttelevansa pari kertaa kuussa eikä ajattele käytön olevan ongelma, kuuntele häntä ja ainakin yritä uskoa. Jos otat välittömästi sen asenteen, että lapsestasi on tulossa hyvää vauhtia rappionarkkari, tämä saattaa jopa toimia itseään toteuttavana ennustuksena. Vähintäänkin lapsi kokee, ettei hänen kannata edes yrittää keskustella saati avautua enempää.
Kaikkein tärkeintä on keskusteluyhteyden säilyttäminen ja lapsen puolella pysyminen. Poliisilla, lastenkodilla tai huumetesteillä uhkaaminen saa lapsen kokemaan, ettet edes halua luottaa häneen, tai saa hänet pitämään itseäsi kalkkiksena.
Jos lapsi yrittää todistaa käyttämänsä aineen vaarattomuuden esim. näyttämällä tutkimuksia yms, tässä on näytön paikka: voit äärimmäisen helposti joko voittaa lapsesi luottamuksen juttelemalla aiheesta avoimen kiinnostuneesti ilman moralisointia tai paheksuntaa - yhtä helposti voit mokata ja menettää luottamuksen pitkäksi aikaa.
Kommentoikaa, ihmiset, ja väittäkää vastaan jos on tarvetta :)
Olen saanut sekä itse kokea että sivusta seurata, kuinkaem. tilanteen paljastuminen aiheuttaa aivan kohtuuttomia ja ennen kaikkea vahingollisia reaktioita. Joten, mietihän:
Lapsesi tunnustaa sinulle vaikka polttavansa silloin tällöin kannabista. Asia on painanut hänen mieltään pitkään, sillä hän on pelännyt kiinnijäämisen seurauksia. Nyt hän kovan ponnistelun jälkeen on viimein uskaltanut avautua. Mitä teet?
Suuri osa vanhempia hermostuu totaalisesti, menettää malttinsa ja kontrollinsa sekä kyvyn ajatella järjellä. Järjen tilalle astuvat tunteet, eikä tunteella ajattelu ole useinkaan kovin kannattavaa.
Tilanne on oikeastaan ihan sama vaikka käyttö paljastuisikin jotain muuta kautta.
Ihan ensimmäinen neuvo tällaisessa tilanteessa on: ÄLÄ HERMOSTU - se saa vain nuorenkin hermostumaan ja asettumaan puolustuskannalle. Silloin tilanne on täysin lukossa eikä keskusteluyhteyttä synny.
Suuttuminen on täysin hyödytöntä. Yritä vaikka väkisin pitää itsesi rauhallisena.
Toiseksi: KUUNTELE LASTA. Jos lapsesi sanoo polttelevansa pari kertaa kuussa eikä ajattele käytön olevan ongelma, kuuntele häntä ja ainakin yritä uskoa. Jos otat välittömästi sen asenteen, että lapsestasi on tulossa hyvää vauhtia rappionarkkari, tämä saattaa jopa toimia itseään toteuttavana ennustuksena. Vähintäänkin lapsi kokee, ettei hänen kannata edes yrittää keskustella saati avautua enempää.
Kaikkein tärkeintä on keskusteluyhteyden säilyttäminen ja lapsen puolella pysyminen. Poliisilla, lastenkodilla tai huumetesteillä uhkaaminen saa lapsen kokemaan, ettet edes halua luottaa häneen, tai saa hänet pitämään itseäsi kalkkiksena.
Jos lapsi yrittää todistaa käyttämänsä aineen vaarattomuuden esim. näyttämällä tutkimuksia yms, tässä on näytön paikka: voit äärimmäisen helposti joko voittaa lapsesi luottamuksen juttelemalla aiheesta avoimen kiinnostuneesti ilman moralisointia tai paheksuntaa - yhtä helposti voit mokata ja menettää luottamuksen pitkäksi aikaa.
Kommentoikaa, ihmiset, ja väittäkää vastaan jos on tarvetta :)
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kun sain 17 vuotiaastani kuulla kaikenlaisesta satunnaisesta käyttö jutuista.asiat tuli ihan muualta kuin häneltä itseltään.joo keskustelu on erittäin hyvä taito,eikä meilläkään tappelemaan alettu.mutta ei,luottamus on paljon pyydetty,se luottamus ehkä kasvaa,ja niin se kasvoikin,tosin jouduin vain putoamaan alas ja huomata että turhaan yritin uudestaan luottaa.Ikävä kyllä joudun epäilemään moniakin juttuja ja asioita,koska ei ole luottamusta.
En halua syyllistää, älä käsitä väärin, mutta tässä vaiheessa sun olisi hyvä miettiä miksi lapsesi ei ole uskaltanut kertoa vaan hänestä on tuntunut että valehtelu on parempi vaihtoehto.
Sitten voitte pohtia lapsen kanssa yhdessä RAUHASSA mitä tilanteelle voisi tehdä. Paras olisi kun hän uskaltaisi tulla puhumaan mistä vaan, vaikka olisi murhannut ihmisen. Hänen tulisi tuntea että välität hhänestä silti.
Hyvää jatkoa!
Olin itsekin nuoruudessani kokeillut kannabista, eikä olisi tullut mieleenkään kertoa vanhemmilleni, ei todellakaan.
He olivat elänyt sitä kieltolain aikakautta, ja sitä aikaa kun kannabis vielä "teki ihmisestä sokean ja kuuron, kannabiksessa oli kamala riippuvuus ja pariin käyttöön kuoli". Eli tuo oli sitä sen ajan huumepolitiikkaa: manipuloidaan ihmisiä niin paljon kunnes he ei enää uskalla kokeilla.
Jos olisin yrittänyt selittää vanhemmilleni että olen kokeillut, olisin varmana saanut kuulla nuo jutut, eikä olisi kuunnellut minua ollenkaan. Kannabishan ei tee sokeaksi, ei kuuroksi, siihen ei jää fyysisesti riippuvaiseksi eikä todellakaan kuole. Kannabista kun on mahdoton ottaa yliannostus.
Jos minun lapseni sanoisi että on kokeillut kannabista, niin kyllä minä hänelle puhuisin että ei kannata. Se on laitonta. Laittomia aineita on jatkettu rotanmyrkyillä yms. Ja sanoisin ehdottomasti että kananbis on vaarattomin huume, eikä missään nimeesä pidä mennä kokeilemaan muita huumeita, koska ne eivät enää ole todellakaan niin vaarattomia kuin kannabis. Mutta mielummin kannabis kuin alkoholi. Alkoholi on paljon vaarallisempi. (Ja tätähän ei jurot suomalaiset voi uskoa, ei millään)
Uskon, että saan paljon "olet vastuuton äiti"-kommetteja, koska ihmiset eivät tunne kannabista. Se on harmillista että huumeista tietämättömät ihmiset huutavat vain omaa totuuttaan ja kuvittelevat tietävänsä kaiken. Voin jo etukäteen kertoa että minä en niistä jutuista välitä pätkääkään.
Muuten! Tiesittekö että kannabiksen laillistamisesta käydään keskustelua jo Norjassakin. Hollannissa, Englannissa, Bulgariassa, Ranskassa, Espanjassa ja Portugalissa kannabis on dekriminalisoitu. Sveitsissä kannabiksen kasvattaminen omaan käyttöön on laillista. Uskon, että EU:n myötä kannbis tullaan dekriminalisoimaan Suomessakin, mutta siihen menee aikaa kun suomalaiset on niin juroa kansaa.
siis onko ok jos alaikäiset polttelevat kannabista?Entä se että kannabis ei sinänsä tapa ynm....loputonta!Mutta johtaa huomattavasti helpommin muiden huumeiden pariin,kuin ei polttelijaa.KannaBIKSESSAahan on tietysti penskat tehnyt paljon muutakin ikävää,Polttelu muuttaa psyykettä,psyykkeen muuttuminen on poltetusta määrästä toki kiinni.Ja kuten itsekin mainitsit kyllä se on laitonta,ja sen hankinta,myynti ynm..Kannabista ei tulisi laillistaakaan onhan meillä näitä päihteitä riittämiin.
Pidä sinä vain mielipiteesi.
Ensinnäkin, jos kannabiksen laillistaisi:
-se ei olisi jatkettua = ei olisi vaarallista
-se olisi erossa huumekauppiailta, sitä saisi kasvattaa itse, joten ei tule koskaan tekemisiin vahvempiin huumeisiin, tai niiden myyjiin.
-alkoholi vaikuttaa maksaan, tuhoaa aivosoluja (kannabiksen THC ei), ja tekee ihmisestä väkivaltaisen (kannabis ei)
-se olisi upea verojen lähde
Alkoholilla ja kannabiksella on molemmilla huonoja puolia. Mutta kaipa muistat mitä oli alkoholin kieltolain aikaan? Alkoholin kulutus oli huipussaan. Ja jos kannabis saataisiin eroon laittomilta huumemarkkinoilta (mafia), se tekisi PALJON sen eteen ettei vahvempiin sorruttaisi.
...erittäin vaarallinen ja nopeasti koukuttva kokaiinijohdos crack on tulossa Suomen laittomille markkinoille? Tästä on esimakua englannissa. Olisi äärettömän tärkeää saada erotettua miedon kannabiksen markkinat muiden laittomien päihteiden kaupasta ENNEN tuon tappajan tuloa.
Kuten sanotaan, nuoruus ja hulluus: nuori, joka on päättänyt kokeilla jotakin laitonta ainetta, varmasti kokeilee sitä parhaastakin valistuksesta huolimatta. Jos nuori menee ostamaan rikollisilta kannabista, hänelle voidaan helposti kylkiäisenä tarjota vaikka juuri tuota crackia. Tässä tilanteessa nuori ajattelee helposti, että kun kannabisvalistuskin on ollut törkeää liiotttelua ja peloittelua, eikä hänelle ole todellisuudessa tullut ongelmia käytöstä, ei se crak nyt niin vaarallista voi olla kuin väitetään.
Nykyiset keinot huumeiden käytön vähentämiseksi ovat todella tehottomia. Olisi aika tehdä jotain mikä oikeasti toimii, ennen kuin saamme lukea lehdistä uusista yliannostus- yms. kuolemista.
"poltellut pilveä 25 vuotta joka päivä, eikä ole jäänyt koukkuun" (?!!)
Eli pahassa henkisessä koukussa ja ajatukset, toiminta ja vastuunottokyky on kuin kakaralla.
Ei käy kateeksi!
Se kannabiksen laillistaminen kyllä maailmaa parantaisi!Mielestäni on erittäin vastuutonta kun edes olette sitä mieltä että nuoret vedelkööt kannabista!Voi luoja!
En missään nimessä suosittele minkään päihteen käyttöä kenellekään, mutta jos kannabis olisi samalla tavalla myynnissä kuin alkoholi, sen kulkeutuminen alaikäisille vaikeutuisi. Kannabista on äärimmäisen helppo saada jopa kolmetoistavuotiaana, eikä tarvitse etsiä "hakijaa" kun voi ostaa itse suoraan.
Laillistamisella on sekä hyviä että huonoja puolia, mutta oskon että hyvät puolet ainakin niukasti peittoaisivat huonot. Se olisi parasta että kovien huumeiden käyttö vähenisi, kun kannabista ei enää hankittaisi niiltä rikollisilta.
Mun mielestä ei ole tärkeää se kuinka moni käyttää, vaan se, kuinka paljon käytöstä tulee ongelmia. Varmaan kaikki myöntävät että kovien, todellista riippuvuutta aiheuttavien huumeiden käytöstä seuraa enemmän ongelmia kuin kannabiksesta?
Alkuperäinen viestini koski kuitenkin vanhempien reagointia käytön tullessa ilmi... Haluaisin saada vastauksia siihen aiheeseen koska tämä laillisuuskeskustelu kuuluu kyllä ihan toiselle foorumille.
Mukavaa huomata että joku muukin ajattelee. Monet tuomitsee kannabiksen ilman faktoja, ja se on harmi, ettei asioista haluta ottaa selvää. Ja pahinta, ettei pysty myöntämään erheellisyyttään.
Miffy, jatka samaa rataa! Itse en jaksa vastailla noihin juttuihin. Eiköhän ole pääasia, että sinä itse tiedät miten faktat ovat. Ihmisille on usein päähän iskostunut mitä kummallisimpia asioita, ja niitä on vaikeaa kitkeä pois. Minä vain odotan, että EU tekee tehtävänsä enkä ala "tuputtamaan" faktoja kellekkään.
PS: Ja minustahan ei ole ok, jos nuori/lapsi käyttää kannabista, vaikka sanonkin että parempi kannabis kuin alkoholi. Hyvästi.
-minun lapseni poltti noin 16 vuotiaana pilvee ekoja kertoja.se sitten loppui tossa vuoden ajaksi,ehkä vähemmäksi...
siitä pilvestä kaikki sitten alkoi taas,sehän on vain viatonta päihtymyksen hakemista.
Tänään meillä eletään päivä kerrallaan ja katsotaan miten selviää huume kierteessä oleva lapseni?Jaksaako hän tämän hoidon?pystyykö?
Tänään,eillen,viikko sitten jne,meillä toivotaan ja pelätään,meillä asuu helvetti"tänään minun sydän itkee,minä itken,huudan äänettömästi äidin tuskaa lapseni puolesta.
Minä kirosin eillen,kiroan tänään kaikensen josta se alkoi:kaiken sen viattoman kannabiksen.
Minä äitinä tiedän mitä on helvetti,kun siihen mukaan joutuu,mitä on katsoa sitä lasta jota et kuitenkaan pysty katsomaan,mitä on viedä huomaa:se lapsi HÄNEN OMASTA PYYNNÖSTÄ HOITOON.mitä on se kun tänäkin yönä,niinkuin muinakin nukahdat pelkoon tuskaan,rakkauteen ja vihaan,nukahdat siihen kysymykseen?Voi miksi minä en huomannut?vaikka kaiken luin,kaiken koitinkin katsoa,kontrolloida,rakastaa kuunnella...Miksi minä sen ensimmäisen käyttöjen=kannabiksen polttamisten jälkeen,uskoin tähän teoriaan:Se on kokeilua,se on vain kannabista.eihän minun lapseni vahvempia,saati enempiä!
Höpöhöpö!Kannabis ei anna mitään,paljon se vie.ja kaikki te hyvät vanhemmat jos epäilette,niin puuttukaa asiaan,koskaan ei ole liian aikaista,ja vaikka tuijotat silmiä,etsit merkkejä ynm.niin kyllä ne nuoret osaa kaikki konstit ja salaavat asian.
Minulla,minun lapsella,minun perheellä on jälleen toivonkipinä,jos tämä hoito auttaisi!
Älkää antako näiden nuorten teitä pyörittää,ei huijata.Rakkaudella ja puuttumalla voi ehkä estää ja auttaa. Ei huume helvettiä kenellekkään toivoen!
Miksi lapsesi käyttö lipsui käsistä, oliko taustalla jokin ongelma? Jos tuo aine ei olisi ollut kannabis, se olisi ollut jokin muu. Tai vaihtoehtoisesti paha olo olisi voinut purkautua syömishäiriöinä, masennuksena, käytöshäiriöinä tai itsetuhoisena käyttäytymisenä.
Mieti, miksei lapsesi uskaltanut puhua sinulle tai jollekin muulle. Mikä sai hänet ajautumaan tilanteeseen, jossa tuntui helpommalta hakea lohtua päihtymyksestä kuin kertoa huolensa, miksi hän ei uskaltanut tunnustaa ensimmäisiä kokeilujaan vaan salaili/ valehteli.
Älä kiroa kannabista, se ei ole ongelman syy. Se on yksi seuraus tuossa seurausten ketjussa.
En halua syyllistää sinua, olet sen varmaan ihan liian monta kertaa tehnyt itse. Silti, yritä ajatella, mikä on se todellinen syy ongelmakäytön taustalla; pelkkä oireen (=käytön) hoito ei vielä ratkaise mitään, vaikka toki onkin tärkeää, mutta P A L J O N tärkeämpää on löytää se syy, joka alun perin kaiken aiheutti.
Ehkä koulukiusaaminen, seksuaalinen väkivalta, rajut ristiriidat kotona tai koulussa, masennus syystä tai toisesta.
Jotain on vialla jos nuoren on pakko salata käyttönsä. Muista tämä myös alkoholin ja tupakan osalta. Kun käyttö on vain satunnaista tai kokeilua, on ihan ensiarvoisen tärkeää säilyttää keskusteluyhteys. Nuoren pitää voida tuntea, että hän voi ilman rangaistuksen tai moraalisaarnan pelkoa tunnustaa, mitä on tehnyt. Siinä tilanteessa voi sitten keskustella, pitääkin keskustella ja kertoa rehellisesti miten jokin aine vaikuttaa ja mitä haittoja sillä on. Pitää myös yrittää ottaa selville, onko käyttö vain uteliaisuudesta tapahtunut kokeilu vai onko taustalla kenties käytön kautta purkautuva henkinen pahoinvointi.
Mutta muista: nuorella on yksityinen alueensa, jolle ei pidä tunkeutua väkivalloin. Pidä syli avoinna, kotiin saa aina tulla, kaikesta voi kertoa. Koti on se paikka jossa rakastetaan ihan omana itsenä kaikkien vikojen ja virheiden kanssa.
Montako päihde lasta olet kohdannut?montako vanhempaa?Montako itse kasvattanut?
Kuvasi on erittäin vääristynyt,todellisuus on toista kuitenkin.
Jos asiat menisi kuten kirjoitat,se olisikin helppoa.
Minun laps väärinkäyttää päihteitä,minulla ja sillä on hyvät välit,me juttelemme,ja tiedätkö mitä,en tiedä yhtään tapausta missä (huume nuori)olisi itse tullut ja kertonut asian.Harva vanhempi raivoaa ja huutaakaan tilanteessa,useimmat kyllä pelästyvät.Tiedätkö se pelästys on rakkautta.
Mistä kaikki lähtee?niin siihen on monta tarinaa,mutta ei se kovin usein ole sieltä kodista kiinni kuitenkaan.Miksi on ihan yleistä että kolmesta lapsesta yksi aloittaa käytön?kyseessä sama perhe/lähtökohdat.Tuli vain erilaiset kaveri piirit,jokin eri tilanne ynm.Minun lapsen kohdalla se oli pakollinen koulun vaihto pahimmassa iässä.Oli oltava kova,jotta pärjää,tarjotusta ei kieltäydytty.
Pakko kommentoido sinun,koti on aina avoin?no huume nuorta kun hoidetaan ja koitetaan katkaista,ei ole kovinkaan hyvä pitää kotia avoimena.Ensiksikin (perheen muut lapset saattavat joutua kärsimään,huume nuori voi ja usein varastaakin kotoa,kavereilta ynm.Ikävä kyllä sydän itkien ne kodin ovet on suljettavakin useissa tapauksissa.Tämä ei tarkoita ettei nuoresta välitetä,nimenomaan silloin välität,tämä ei tarkoita ettet antaisi apua jos hän sitä tarvitsee,jos hän tarvitsee jotain joka ei ole sääliä tai rahaa.
Huume nuorta ei tulisi antaa tulla kotia makoilee,kun tulee väsymys.koska hän kerää vain voimia jatkaakseen,ja nehän makaiskin,jopa viikon,sitten hupsista kämpästä kaikki jonka rahaksi vois muuttaa niin pois.
ehei hyvä ihminen kyllä,minusta maalailet ihan vain toiveita,ei pahalla mutta paljon nähneenä ja kokeneena.
Lisäksi:me näiden nuorten vanhemmat itkemme itsemme uneen,meissä on pelko 24 tuntia vuorokaudessa,me rakastamme ja pelkäämme lastemme puolesta,me vain rakastamme pelokkaasti ja aina toivoen.meillä on vaikeata,tosi vaikeata,oikeastaan koko perheellä ja jopa suvulla/läheisillä,me elämme sitä helvettiä mukana sen 24 tuntia vuorokaudessa.
Siksi toivoisinkin,kun se kovin harvoin on tottakaan,älkää etsikö ja osoittako syyttävää sormea aina ensiksi vanhempiin,tai kaivako et joo joo,niin käyhän se äiskäki jopa kerran vuodessa ravintolassa juoden yhden oluen,sehän taitaa olla holisti.ynm.
Mutta kysykää,jos jonkin perheen asiat askarruttaa,ehkä he juuri tahtoisivatkin kertoa.Ja eihän kukaan perhe voi olla täydellinenkään,ainahan jotakin löytyy jos etsitään.Silti ei pidä vanhempien rakkautta ja välittämistä ynm aina kyseenalaistaakaan.meidän sydänhän on murtunut jo muutoinkin.
Ja sinulle kirjoittaja:Suosittelen lämpimästi menemistä jonkin paikka kunnan vanhempain iltaan,jossa kokoontuu päihteiden käyttäjien vanhempia,jokaisella on oma tarinansa,ja oma päihde lapsikin,siellä oppii,ja ehkä ymmärtää sen todellisen helvetin! Sillä sinulle sanoisin tässä vaiheessa että noh se on helppo puhua,kun ei tiedä.Näin tein minäkin joitakin vuosia sitten.Ja no onneksi minun muut lapset eivät ole päihteiden väärinkäyttäjiä.
Ja minusta sinä puolustat kannabista ihan turhaan.
Eräs päivä:Ja tunteita äitinä,kun kohtaat sen oman päihde nuoren!Näin kirjoitin silloin!
Siinä se seisoo,Samanmoiset silmät kuin minulla,
Niissä on vain hullu katse.
Siinä ovella se seisoo:Vähän itkien,minua itkettää,en voi katsoa häntä,en tältä tuskalta ja kivulta voi katsoa.Kuolemaako tuijotan?Sehän on minun lapseni,se vain syö minua elävältä,se vie kaiken mennessään,syö sydämeni tuhansiksi siruiksi.
Kuinka voisin katsoa lastani?Häneen on muuttanut jokin vieras.
Minua pelottaa,miksi se tuli?Mitä hän tahtoo?Samalla minä lähetän kiitoksen ylös,on se hengissä.
Siinä se seisoo,vähän itkienki,sanoo jos vähän nukkumaan tulisi,kysyvästi kylläkin.Minun rakkaus huutaa ääneti tule vain kotia lapseni,minun ääneni pakottautuu sanomaan.et voi tulla kotia,voin sinua hoitoon viedä.Ei hän lähde hoitoon,katuko vie?
Suljen oven...
Kahden yön jälkeen herään takasin elämään,kaksi vuorokautta olin taas itkenyt,toivonut ja rukoillut,jokaisena hetkenä hän söi minua elävältä,kasvatti tuskaani ja pelkoani.Minä odotan seuraavaa kohtaamista,minä pelkään,minä toivon,minä uskon,minä en usko.Mutta aina minä sinua rakastan!
Masennus,syömishäiriö,paniikki häiriö ynm:
Ovat kuitenkin helpompia parantaa,ja ennenkaikkea niihin saa helpommin apua/ymmärrystä ynm!
HYVIN HARVOIN HUUME NUORI POTI SEN ENEMPÄÄ MASENNUS YNM ONGELMIAKAAN;KUIN MUUKAAN NUORI;JOKA KÄY LÄPI KASVU KIPUJA!huumenuori on sattumasta,kaveripiiristä,heikosta luonteesta johtuen,koviksen roolista ynm.siinä lisää syitä,joita on lukematon määrä!ja äh!
En puolusta kannabista. En puolusta mitään ainetta, mutta pitäkää nyt ihmeessä järki mukana: ne kemikaalit eivät tosiaan ole muuta kuin kemikaaleja. Ongelmakäytön syy on aina jossakin muualla kuin itse aineessa, eivät niiden huimeiden vaikutukset niiiiin ihmeellisiä ole.
Syitä ongelmakäytölle on lukemattomia, mutta yksikään ei ole jonkin aineen farmakologinen ominaisuus. Ihan totta.
Jotakin päihdettä (esimerkiksi kannabista) on vaan helppo syyttää, kun ei haluta nähdä todellisia syitä. Vaikka sitten noita edellä mainittuja.
Olet herkkä syyttämään vanhempia?muita ongelmia?kannabis ei tuo ongelmia?hym....sanon minä!
En halua syyttää vanhempia. En halua myöskään syyttää "huumeita", riippuvuuden syy on AINA jossakin muualla kuin itse aineessa. Jos tuota syytä ei kaiveta esiin vaan keskitytään pelkkään oireeseen eli käyttöön, se alkuperäinen ongelma pulpahtaa esiin jossain toisessa muodossa.
On ikävää, jos haluat ymmärtää minun mielipiteeni syyttämisenä, haluaisin vaan ihan oikeasti hillitä ylireagointia ja kohtuuttomia ylilyöntejä kurinpidossa. Samalla haluaisin muistuttaa, etteivät huumeet ole mitään demoneja, joita pitää pelätä. Ainakin juuri tuohon kannabikseen tulisi voida suhtautua siten kuin nykyään alkoholiin, eikä kumpaakaan tule missään tapauksessa suositella tai tarjota alaikäiselle.
Jos lapsi on vaikka pahasti riippuvainen tietokonepeleistä, onko syy silloin pelissä vai jossain muualla? Väitän, että jos kaikki on hyvin lapsen ympäristössä sekä hänellä itsellään henkisesti, hän pystyy pelaamaan kohtuudella eikä siitä tule pakonomaista.
---
Alkuperäinen viestini ei edelleenkään liittynyt tähän aiheeseen...
---
Mä ymmärrän erinomaisen hyvin vanhempia, jotka huolestuvat suunnattomasti kuullessaan esim. lapsens kannabiksenkäytöstä. Johtuuko tämä huoli ja pelko sitten siitä, mitä oikeasti tapahtuu, vai siitä mihin pelätään sen johtavan?
Multa on kuollut kavereita päihteiden yliannostuksiin. Yksi on juossut piripäissään junan alle, toinen teki saman humalassa. Olen nähnyt kuinka heidän lähipiirinsä kärsii, kuinka syytetään itseä siitä ettei ole huomattu käyttöä aikaisemmin.
Erään kaverini poikaystävä, Sami, kuoli heroiinin yliannostukseen 17-vuotiaana kaksi vuotta sitten. Hänellä oli ongelmia jos jonkinlaisia, masennusta, lintsaamista, rikkinäinen perhe, koulukotisijoituksia. Hän käytti paljon päihteitä, lähinnä alkoholia ja butaania. Sitten kun hän kuoli, monet syyttivät siitä huumeita, eivät halunneet nähdä mitä kaikkea tuon ongelmakäytön taustalta löytyi...
Vähän samoin kävi Hemmulle.
Helmin vei piri.
Jos heidän vanhempansa olisivat olleet aidosti läsnä kun he eivät vielä olleet koukuttaneet itseään päihteisiin, ongelmiin puuttuminen olisi ollut suht helppoa. Noita ongelmia vaan ei nähty; annettiin tilanteen mennä liian pitkälle, sitten oltiin valmiita vierittämään syy käytettyyn aineeseen.
Huumeet = hyvä vihollinen, jota on liian helppo syyttää.
Muistakaa nyt silti, ettei kaikki käyttö ole ongelmakäyttöä! Kaikkia päihteitä voi käyttää kohtuudella, samoin kuin alkoholia (no ei kuitenkaan impattavia myrkkyjä). Kaikki on suhtautumisesta kiinni, vaikka tosin jotkut aineet aiheuttavat helpommin riippuvuutta kuin toiset.
Meinasitko että ei huolenhäivää jos penskat nyt vähän pilves pyörii?
Voiskos kuitenkin olla näinki et on PALJON ONGELMIA JOITA HUUMEET TOI!!!!
KOKEILUHALUKIN NUOREL JOL EI OLE ONGELMII VOI JOHTAA JATKUVAAN HUUMEKIERTEESEEN...EIKÖ?
siihen "pilvessä pyörimiseen" voi suhtautua ihan samalla tavalla kuin jos kakara on kännissä. Ei tarvitse heittäytyä hysteeriseksi vaan voi pistää asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Kännikokeilun tai pilvikokeilun jälkeen muksu ei ole kuolemassa päihteisiin.
Ja ihan jokaisessa tapauksessa: ei pidä hermostua! Asiat voi aina hoitaa muutenkin ja hermostuminen/ suuttuminen vaan pahentaa tilannetta.
Selvensikö?