Miten sanotaan

tämänäin

Miten sanotaan sanan 'nukke' monikon genetiivi? Kolme vaihtoehtoa, mutta mikä on oikein?

9

908

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • UtopiA

      Terho Itkosen Uusi kieliopas sanoo:
      nukke: mon. gen. nukkien (myös nukkejen).
      Uskoisin myös, ettei ihan väärin ole nukkeinkaan, hieman vain vanhahtavaa.

      • tämänäin

        Sana 'pelle' taipuu ilmeisesti samanlailla? Tai no ei ihan, 'pellien' ei varmaan toimi :D
        Entä sama taivutus nimestä 'Elle'?
        Entä 'Hans'? Mulle on tuo monikon genetiivi vaikein taivutusmuoto mihin olen koskaan törmänny :)
        Entäs englanniksi mon.gen. nimestä Hans ilman muita määreitä? Entä pelkkä monikko siitä? Näitä on vaikka kuinka paljon vaikeita. :)


      • tämänäin kirjoitti:

        Sana 'pelle' taipuu ilmeisesti samanlailla? Tai no ei ihan, 'pellien' ei varmaan toimi :D
        Entä sama taivutus nimestä 'Elle'?
        Entä 'Hans'? Mulle on tuo monikon genetiivi vaikein taivutusmuoto mihin olen koskaan törmänny :)
        Entäs englanniksi mon.gen. nimestä Hans ilman muita määreitä? Entä pelkkä monikko siitä? Näitä on vaikka kuinka paljon vaikeita. :)

        Nukke- ja pelle-tyyppiset sanat ovat suomen kielen taivutuksen murheenkryyni. Varminta on tarkistaa taivutus sanakirjasta, ks. ohjeita tästä sivulla http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html#taiv

        Aiemmin (Nykysuomen sanakirjassa) linjana oli yleensä sentyyppinen taivutus kuin pelle : pellein, mutta nykyisin hyväksytään muitakin vaihtoehtoja, osittain sanakohtaisesti (esim. "pellejen" on sallittu rinnakkaismuoto).

        Hans-nimen taivutusongelmaa en ymmärrä. Mikä siinä on vaikeaa? Monikon genetiivi on "Hansien".

        Englannin kielessä on vaihtelevia käytäntöjä genetiivin muodostuksessa, mutta arvostettu "Chicago Manual of Style" suosittaa, että yksikön genetiivin (possessive) pääte on 's myös silloin, kun perusmuoto loppuu s:ään, siis Hans's. Tässä pääte luetaan [-iz]. (Kuitenkin _ääntymättömään_ s:ään loppuvissa, etenkin ranskalaisissa nimissä päätteenä on vain heittomerkki, esim. Camus'.)

        Säännöllisistä (s-loppuisista) monikkomuodoista taas muodostetaan genetiivi lisäämällä loppuun pelkkä heittomerkki. Nimestä "Hans" muodostetaan monikko normaalisti lisäämällä loppuun -es, siis "Hanses", joten monikon genetiivi on "Hanses'".

        Eri juttu sitten on, että vieraiden erisnimien monikkomuotojen taivutettamista kannattaa yleensä välttää kielessä kuin kielessä. Yleensä tämä onnistuu lauserakennetta muuttamalla. Englannin kielessähän on melkein aina kiertomahdollisuutena of-genetiivi, mutta usein on muitakin vaihtoehtoja.


      • tämänäin
        Yucca kirjoitti:

        Nukke- ja pelle-tyyppiset sanat ovat suomen kielen taivutuksen murheenkryyni. Varminta on tarkistaa taivutus sanakirjasta, ks. ohjeita tästä sivulla http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html#taiv

        Aiemmin (Nykysuomen sanakirjassa) linjana oli yleensä sentyyppinen taivutus kuin pelle : pellein, mutta nykyisin hyväksytään muitakin vaihtoehtoja, osittain sanakohtaisesti (esim. "pellejen" on sallittu rinnakkaismuoto).

        Hans-nimen taivutusongelmaa en ymmärrä. Mikä siinä on vaikeaa? Monikon genetiivi on "Hansien".

        Englannin kielessä on vaihtelevia käytäntöjä genetiivin muodostuksessa, mutta arvostettu "Chicago Manual of Style" suosittaa, että yksikön genetiivin (possessive) pääte on 's myös silloin, kun perusmuoto loppuu s:ään, siis Hans's. Tässä pääte luetaan [-iz]. (Kuitenkin _ääntymättömään_ s:ään loppuvissa, etenkin ranskalaisissa nimissä päätteenä on vain heittomerkki, esim. Camus'.)

        Säännöllisistä (s-loppuisista) monikkomuodoista taas muodostetaan genetiivi lisäämällä loppuun pelkkä heittomerkki. Nimestä "Hans" muodostetaan monikko normaalisti lisäämällä loppuun -es, siis "Hanses", joten monikon genetiivi on "Hanses'".

        Eri juttu sitten on, että vieraiden erisnimien monikkomuotojen taivutettamista kannattaa yleensä välttää kielessä kuin kielessä. Yleensä tämä onnistuu lauserakennetta muuttamalla. Englannin kielessähän on melkein aina kiertomahdollisuutena of-genetiivi, mutta usein on muitakin vaihtoehtoja.

        Entä miten taipuu monikon genetiivissä Yvette? Yvettien? Yvettein? Yvettejen? Suomen kieli on oikeasti vaikeampaa kuin moni muu. Olen sitä jo n. 23 vuotta puhunut (en muista tarkalleen, koska opin puhumaan...), mutta silti tulee usein ongelmia koulutehtävissäkin. Monesti itsellä tulee ensimmäisenä mieleen englannin kielinen vastine vaikealle lauseelle. Se on useasti paljon helpompi keksiä. Vaikka englanniksi osaisi jotain sanoa, niin suomennokseen saattaa silti kulua vielä monta minuuttia yhdessä lauseessa. :) Enkä ole edes mielestäni mitenkään huono artikuloimaan. Myös opettajat ovat aina olleet yhtä mieltä asiasta.

        Ei se Agrimar...cola ihan loppuun asti ajatellut asioita :D


      • tämänäin kirjoitti:

        Entä miten taipuu monikon genetiivissä Yvette? Yvettien? Yvettein? Yvettejen? Suomen kieli on oikeasti vaikeampaa kuin moni muu. Olen sitä jo n. 23 vuotta puhunut (en muista tarkalleen, koska opin puhumaan...), mutta silti tulee usein ongelmia koulutehtävissäkin. Monesti itsellä tulee ensimmäisenä mieleen englannin kielinen vastine vaikealle lauseelle. Se on useasti paljon helpompi keksiä. Vaikka englanniksi osaisi jotain sanoa, niin suomennokseen saattaa silti kulua vielä monta minuuttia yhdessä lauseessa. :) Enkä ole edes mielestäni mitenkään huono artikuloimaan. Myös opettajat ovat aina olleet yhtä mieltä asiasta.

        Ei se Agrimar...cola ihan loppuun asti ajatellut asioita :D

        Vieraiden nimien monikkotaivutus pitäisi lailla kieltää... mutta jos Yvette-nimeä joudutaan taivuttamaan, niin monikon genetiivi on "Yvettein". Ohjeisto (Kielikello 2/1985) esittää sen ainoana vaihtoehtona. (No, mallisanana on Brigitte : Brigittein, mutta on aika ilmeistä, että Yvette taipuu saman mallin mukaan.) Tässä perusmuodon ääntymätöntä loppu-e:tä käytetään sidevokaalina: Yvette [ivet] : Yvetten [iveten] : Yvettein [ivetein] jne.


      • Uomo
        tämänäin kirjoitti:

        Entä miten taipuu monikon genetiivissä Yvette? Yvettien? Yvettein? Yvettejen? Suomen kieli on oikeasti vaikeampaa kuin moni muu. Olen sitä jo n. 23 vuotta puhunut (en muista tarkalleen, koska opin puhumaan...), mutta silti tulee usein ongelmia koulutehtävissäkin. Monesti itsellä tulee ensimmäisenä mieleen englannin kielinen vastine vaikealle lauseelle. Se on useasti paljon helpompi keksiä. Vaikka englanniksi osaisi jotain sanoa, niin suomennokseen saattaa silti kulua vielä monta minuuttia yhdessä lauseessa. :) Enkä ole edes mielestäni mitenkään huono artikuloimaan. Myös opettajat ovat aina olleet yhtä mieltä asiasta.

        Ei se Agrimar...cola ihan loppuun asti ajatellut asioita :D

        "Ei se Agrimar...cola ihan loppuun asti ajatellut asioita..."

        Mikael Agricola loi perustan suomen KIRJAKIELELLE, mutta ei hän KEKSINYT suomen kieltä. Suomi ei ole mikään keksitty kieli, vaan sitä puhuttiin Suomessa jo vaikka miten pitkään ennen Agricolaa. Kirjakieli ei tarkoita samaa kuin kieli.


      • Africolam
        Uomo kirjoitti:

        "Ei se Agrimar...cola ihan loppuun asti ajatellut asioita..."

        Mikael Agricola loi perustan suomen KIRJAKIELELLE, mutta ei hän KEKSINYT suomen kieltä. Suomi ei ole mikään keksitty kieli, vaan sitä puhuttiin Suomessa jo vaikka miten pitkään ennen Agricolaa. Kirjakieli ei tarkoita samaa kuin kieli.

        No ei keksinyt, mutta A keksi kyllä paljon sanoja, joita aikaisemmin ei kielessä ollut, koska raamatussa mainittiin esimerkiksi eläimiä, joita suomalaiset eivät tunteneet.


    • veekki

      miten sanotaan keksi enkuksi???

      • Scones

        Biscuit kolmannessa persoonassa yksikössä ja (sinä) keksit = biscuits. Siis yksikön toinen persoona.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      1910
    2. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      834
    3. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      787
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      258
      717
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      64
      698
    6. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      669
    7. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      10
      653
    8. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      633
    9. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      77
      633
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      200
      626
    Aihe