Vielä kerran: ANTENNIT

Missä suhteessa väärä palsta? Luonnonkieroko? Se on suoristettava eli oikaistava sitten. Itse hain hakusanalla "antenni" ja sain seuraavan palstan: "Moottoriveneily".

Kyllä nähdäkseni purjeveneissäkin, eräissä proomuissakin... jopa soutuveneissäkin voi olla antenni, joten palsta on mielestäni oikea puhuttaessa nimenomaan veneantenneista.

Niinpä halusin sydämeni pohjasta täydentää nimenomaan tuota keskeneräiseksi torsoksi jäänyttä moottoriveneilyteemaa vankan kokemuksen kommenteilla.

Onko todellakin niin Suomessa, että vain moottoriveneissä on antenni?

Re: Haun tulos sanalla "antenni": "... tämä pätkä hienosäätöä varten? mistä tietää, milloin antenni on "kohdallaan"? voiko asian jotenkin mittaamalla todeta? onko tuollainen antenni yleensä sopivin veneen la puhelimelle?
16.11.2001 - kirjoittanut: antenni -
Veneily > Moottoriveneily"

Antennitekniikkaa autoihin, veneisiin, sotaväelle, lentokoneisiin, laivoihin...lopputulos on yksi ja sama: impedanssisovitusta, SWR-lukemia, koaksiaalin vaimennuksia, antenni-gainiä etc.

Moisesta asenteesta (Stefan) johtuen en siis ollenkaan ihmettele, ettei kuso kulje suomalaisten siviiliveneilijöiden kesken!

Otetaanpa vielä kerran uusiksi:
Re: "mistä tietää, milloin antenni on "kohdallaan"? voiko asian jotenkin mittaamalla todeta? onko tuollainen antenni yleensä sopivin veneen la puhelimelle?"

Näin siis kysyi joku epätietoinen suomalainen (kielestä päätellen) veneilijä, enkä minä tätä Raamattu-palstalle siirrä, sillä Nooan arkissa ei ollut VHF- eikä LA-radiolaitteita.

Uskoisin veneilijöidenkin tietävän Telluksen olevan pyöreän, joten itse menen vuorostani nukkumaan jättäen sinut harkitsemaan, mikä palsta on oikea veneantenneista puhuttaessa.

Kyllä tämä on aivan oikea palsta. Tiedon voi antaa mutta ei näköjään ymmärrystä. Pelkästään hyvä, että joskus on asiapitoistakin ja hyödyllistä tietoa jaossa.

Re: "Aika harvalla maallikolla on edes tuollaisia välineitä, kyllä tuo jää asennusliikkeen murheeksi."

Ei kokemukseni perusteella voi jäädä!

Ystävällisesti käännyt tarvittaessa jonkun suomalaisen radiomatöörin puoleen. He HALLITSEVAT tuon alan suvereenisesti omilla mittareillaan ja ovat ainakin ennen olleet ylenpalttisen halukkaita auttamaan.

Vaikka en ole harrastaja, Aikoinaan ostin autoon LA-puhelimen ja samalla swr mittarin.
Ei ihmeellinen apparaatti.

BSO kirjoitti:

Re: "Aika harvalla maallikolla on edes tuollaisia välineitä, kyllä tuo jää asennusliikkeen murheeksi."

Ei kokemukseni perusteella voi jäädä!

Ystävällisesti käännyt tarvittaessa jonkun suomalaisen radiomatöörin puoleen. He HALLITSEVAT tuon alan suvereenisesti omilla mittareillaan ja ovat ainakin ennen olleet ylenpalttisen halukkaita auttamaan.

Lue lisää

tuota en ole tullut ajatelleeksikaan, kyllä siitä kahvirahat ja vähän pensaakin voi maksaa jos joku laittaa anteenit ja anteenikytkennät kuntoon. Pitää etsiä lähin radioamatöörikerho ja soitella pojille ennen purjehduskauden alkua.
Hyvä että tuli puheeksi.

On, minullakin kirjoitti:

Vaikka en ole harrastaja, Aikoinaan ostin autoon LA-puhelimen ja samalla swr mittarin.
Ei ihmeellinen apparaatti.

Re:

Onnitteluni. Ei todellakaan "ihmeellinen" aparaatti eikä pidä olla ennakkoluuloinen, vaikka varsin mystisiä nuo etenkin merialueella poukkoilevat radiosignaalit ovat heijastuksienkin vuoksi. Halpoja SWR-mittareita on turhaan arvosteltu, sillä vertailevassa tutkimuksessa en juuri havainnut eroja ammattimaisten ja kalliiden laitteiden rinnalla.

Re:

On ilo todeta, että sentään joku ymmärtää vaikean ja suorastaan huolestuneen yskäni. Tunnen erittäin hyvin merialueen etenkin Utöstä Kotkaan. En ehdottomasti kirjoita radioamatöörinä, sillä EN ole amatööri eli ”hami”. Omistan Merivoimien Esikunnan myöntämän lupakirjan moottorilla varustetun "purtelon" kuljettamiseksi saaden aikanaan oppia mm. laivastolippuetta suuremman osaston komentamiseksi. Täten katsoin asiakseni varoittaa veneilijöitä ”entisenä” veneilijänä heidän omalla palstallaan yleisestä ja maailmanlaajuisesta "kusetuksesta" antennikaupoissa.

Mitä tuo termini ”yleinen kusetus” tarkoittaa? Palatakseni tuohon antenniostoksia tekevän asiakkaan yleiseen huijaamiseen mahtavilla desibeliluvuilla todettakoon käytännön esimerkkinä antenni A, jolla vahvistus eli Gain on peräti 8.14 bB , kun taas antennilla B on vahvistus vaivaiset 3.0 dB. Käytännössä kuitenkin molempien antenneiden vahvistus on täsmälleen SAMA.

Toinen valmistaja siis imoittaa sen jännitedesibeleinä isotrooppiseen antenniin verrattuna ja antenni B taas ”oikeina” eli tehodesibeleinä dipoliin verrattuna. Isotrooppinen antennihan on avaruudessa sijaitseva, kuviteltu piste, joka säteilee vapaasti joka suuntaan. Dipolin vahvistus on yleensä 2.14 dBi eli isotrooppiseen antenniin verrattuna. Siis kysymyksessä on käytännössä yksi ja sama antenni, vaikka Gain-lukemat heittävät kupperiskeikkaa. Valitettavasti on sen luokan konkreettisia ja suorastaan härskejä esimerkkejä tuohon liittyvistä tapahtumista, joita ei voi - valitettavasti - Nettiin riipustaa.

Suorittaessani yli 20 vuoden ajan kymmeniä tuhansia vartailevia kenttävoimakkuusmittauksia eri antenneiden kesken, en koskaan päässyt samoihin lukemiin YHDENKÄÄN antennivalmistajan antamien, liioiteltujen lukemien kanssa

Re:

GPS oli tuntematon käsite jo poistuessani työelämästä asumaan pysyvästi Panaman kanavan tuntumaan. En henkilökohtaisesti tunne tuota ongelmaa, mutta melkein voidaan yleistää: Kaikki aiheuttaa tavalla tai toisella häiriötä eli interferenssiä liki kaikelle.

Hyvänä ja vanhana esimerkkinä todettakoon Brittien käymä Falklandin (Islas Malvinas) sota. Kaikki 3 ilmatorjunta-ohjustyyppiä toimivat harjoitusammunnoissa erinomaisesti. Kun tosipaikan tullen merivoimat, ilmavoimat ja maavoimat aloittivat suuroperaation tuo radiotaajuuksia käyttävien laitteiden aiheuttama keskinäinen, suorastaan ’posketon’ interferenssi liki vesitti koko brittitouhun. Yksikään it-ohjusjärjestelmä ei toiminut kuten ”rauhanomaisissa” harjoituksissa” tuon keskinäisen interferenssin vuoksi.

Jopa jenkkien – meillekin hyvin tunnetussa - VHF-kenttäradiossa AN/PRC-77 on lukuisia interferenssikanavia, mitkä estävät JOPA kahden samanlaisen radion sijoittamisen lähekkäin harmonisten häiriötaajuuksien vuoksi puhumattakaan antenneiden sijoittelusta lähekkäin.

Pyörittäessäni meri-VHF:n avulla maista käsin useita aluksia 360 astetta keskellä Suomenlahtea piirturin ikuistaessa maissa säteilykeilaa todettiin, etteivät nuo ympärisäteilevät antennit muiden antennien ja mastorakennelmien vuoksi KOSKAAN olleet käytännössä ympärisäteileviä.

Tulevaisuus on digitaalista tiedonsiirtoa myös meri-VHF:llä. Nuo saarten, majakoiden, toisten alusten ja merenpinnan aiheuttamat haitalliset heijastukset voidaan eliminoida VAIN kiertopolarisaatiota käyttäen. Heijastuessaan polarisaatio kääntyy vastakkaiseksi vasta-aseman antennin torjuessa näin heijastuvan ja väärään suuntaan pyörivän lähetteen.

Nimimerkki ”on minullakin” on erinomainen esimerkki siitä, että tuohon tärkeään antenniasiaan on suhtauduttava vakavasti ja ennakkoluulottomasti. Jostakinhan se kenkä puristaa, kun siviiliveneilijät saavat puolta lyhyempiä kantamia meri-VHF:llä kuin militaariveneilijät samoilla tehoilla ja samalla taajuusalueella.

Etusormen ohjelmointivirhe

= GBS kirjoitti:

Etusormen ohjelmointivirhe

jos tarkkailisit tuon CBC-paikannuslaitteesi näyttämää tilanteessa, kun joku lähettää sillä Whf-radiollasi.

Re:

BSO kirjoitti:

Re:

Tengo dolor de gabeza por su VHF-antenna..

(Noh, minulla tämä osa vanhasta on jo käytön puutteessa pahasti ruostunut. hajamuistoja.. zumo de zanaoria.. uno solo con acua mineral.. subagonza.. voy a matar con sus comprendos.. soy limpio pero contento..)

Asiaa, ainakaan varsinaiseen asiaan liittyvää ei nyt. Vain se tuli mieleen, että meidän eläkeläisten ja aikanaan poistuvien myötä menee maan rakoon paljon. Menee sellaistakin, jota tulevat joutuvat sitten opettelemaan uudestaan, noh siinähän aikansa kuluu.

BSO kirjoitti:

Re:

tiedät ja osaat varmasti asiasi,miten tuon nyt sitten suomentaisi että esim.minäkin ymmärtäisin.veneessäni on tavallinen vhf radio ja katolla ostettaessa mukana tullut valkoinen lasikuituantenni.johtoa välissä juuri sen minkä tuo välimatka vaatii.pitäisikö tehdä jotain.

elikkä kirjoitti:

tiedät ja osaat varmasti asiasi,miten tuon nyt sitten suomentaisi että esim.minäkin ymmärtäisin.veneessäni on tavallinen vhf radio ja katolla ostettaessa mukana tullut valkoinen lasikuituantenni.johtoa välissä juuri sen minkä tuo välimatka vaatii.pitäisikö tehdä jotain.

Lue lisää

Re:
¡ Qué sorpresa! Te recomiendo una pastilla de Aspirina.

Re:

Antennisi on mitä todennäköisimmin lasikuituun piilotettu koaksiaalidipoli. Pyydä jotain SWR-mittarin omistajaa panemaan mittari ensin radion ja syöttöjohdon väliin ja sitten antennin ja syöttöjohdon väliin. SWR:n pitäisi olla noinkin kapeakaistaisessa radiossa 1:1. Jos syöttökoaksiaali ei ole ½-aallon kerrannainen kertaa lyhennyskerroin, sen impedanssi ei ole tuo myyjän ilmoittama aiheuttaen täten huonon SWR-suhteen. Kyllä etenkin suolaisella merialueella tuo syöttöjohtokin on joskus uusittava, mutta ilman SWR-mittausta et selvitä radiojärjestelmäsi sielunelämää.

Muuta:

Ei tuo antennitekniikan perusteisiin tutustuminen suinkaan ole pelkkää ajan haaskausta nyky-yhteiskunnan liki reaaliaikaisessa tiedonsiirrossa puhumattakaan veneilijöiden tarpeista. Kunnia kuitenkin niille, joille kunnia kuuluu: Itse olen aikanaan suorittanut teemaan sisäänajon pelkästään suomalaisten radioamatöörien opastamana.

Tuskinpa olisin ”tavallisena ex-veneilijänä” nyt naputtelemassa Netin kautta yli 10.0000 km:n päähän, sillä GPRS-yhteyteni palvelimelle (servidor) meksikolaisvalmisteisella Nokian 2280:lla ei onnistu ilman erikoisantennia, joka samalla suojaa naputtelijaa sekä CPU:ta suoralta säteilyltä. Merellä käytän eri kännyä ja tehokkaampaa suunta-antennia.

Henkilökohtaisesti nostelin mielestäni liikaakiin Suomelahdesta poimittuja ruumiita uiskoon, joiden elämä todennäköisesti jatkuisi kehnojen meriviestiyhteyksien vallitessa eräässä suuronnettomuustapauksessa. Ei tuolloin ollut meri-VHF-kalustoa, mikä tuli hämmästyttävän PIKAISESTI tuon onnettomuuden jälkeeen.

LA-/VHF-järjestelmät ovat pelastaneet tuhansia ja taas tuhansia ihmishenkiä maailman merillä. Useita vuosia sitten eräs Australian eteläpuolella merihädässä olevan aluksen ”SOS” vastaanotettiin Suomessa (radioamatööri) ja alus pelastettiin.

Johtaminen on pelkkää viestitoimintaa ja merialueella se perustuu vain radiotaajuisiin (pl. vilkkuviestitys ja laser-puhelin) järjestelmiin. Ja jonkinlaista ”johtamista” tuo siviiliveneilykin kaipaa.

BSO kirjoitti:

Re:
¡ Qué sorpresa! Te recomiendo una pastilla de Aspirina.

Re:

Antennisi on mitä todennäköisimmin lasikuituun piilotettu koaksiaalidipoli. Pyydä jotain SWR-mittarin omistajaa panemaan mittari ensin radion ja syöttöjohdon väliin ja sitten antennin ja syöttöjohdon väliin. SWR:n pitäisi olla noinkin kapeakaistaisessa radiossa 1:1. Jos syöttökoaksiaali ei ole ½-aallon kerrannainen kertaa lyhennyskerroin, sen impedanssi ei ole tuo myyjän ilmoittama aiheuttaen täten huonon SWR-suhteen. Kyllä etenkin suolaisella merialueella tuo syöttöjohtokin on joskus uusittava, mutta ilman SWR-mittausta et selvitä radiojärjestelmäsi sielunelämää.

Muuta:

Ei tuo antennitekniikan perusteisiin tutustuminen suinkaan ole pelkkää ajan haaskausta nyky-yhteiskunnan liki reaaliaikaisessa tiedonsiirrossa puhumattakaan veneilijöiden tarpeista. Kunnia kuitenkin niille, joille kunnia kuuluu: Itse olen aikanaan suorittanut teemaan sisäänajon pelkästään suomalaisten radioamatöörien opastamana.

Tuskinpa olisin ”tavallisena ex-veneilijänä” nyt naputtelemassa Netin kautta yli 10.0000 km:n päähän, sillä GPRS-yhteyteni palvelimelle (servidor) meksikolaisvalmisteisella Nokian 2280:lla ei onnistu ilman erikoisantennia, joka samalla suojaa naputtelijaa sekä CPU:ta suoralta säteilyltä. Merellä käytän eri kännyä ja tehokkaampaa suunta-antennia.

Henkilökohtaisesti nostelin mielestäni liikaakiin Suomelahdesta poimittuja ruumiita uiskoon, joiden elämä todennäköisesti jatkuisi kehnojen meriviestiyhteyksien vallitessa eräässä suuronnettomuustapauksessa. Ei tuolloin ollut meri-VHF-kalustoa, mikä tuli hämmästyttävän PIKAISESTI tuon onnettomuuden jälkeeen.

LA-/VHF-järjestelmät ovat pelastaneet tuhansia ja taas tuhansia ihmishenkiä maailman merillä. Useita vuosia sitten eräs Australian eteläpuolella merihädässä olevan aluksen ”SOS” vastaanotettiin Suomessa (radioamatööri) ja alus pelastettiin.

Johtaminen on pelkkää viestitoimintaa ja merialueella se perustuu vain radiotaajuisiin (pl. vilkkuviestitys ja laser-puhelin) järjestelmiin. Ja jonkinlaista ”johtamista” tuo siviiliveneilykin kaipaa.

Lue lisää

Mistä tuolla venekaupan antennihyllyn vieressä seisoessani tiedän, mikä vhf-antenni on hyvä ja mikä ei? Luotanko myyjäpojan suuriin puheisiin vai heitänkö kruunaa ja laavaa?

BSO:lle. Idea antennin laittamisesta maston sisään hyvä, veneiden mastot kuitenkin pääasiassa alumiinia, joten ei onnistune.

ostamassa kirjoitti:

Mistä tuolla venekaupan antennihyllyn vieressä seisoessani tiedän, mikä vhf-antenni on hyvä ja mikä ei? Luotanko myyjäpojan suuriin puheisiin vai heitänkö kruunaa ja laavaa?

BSO:lle. Idea antennin laittamisesta maston sisään hyvä, veneiden mastot kuitenkin pääasiassa alumiinia, joten ei onnistune.

Lue lisää

Re:

Esimerkki tyypillisestä web-sivusta:
"OPEK MFV-5 5Ft. Fiberglass Antenna
5' fiberglass antenna with 3dB gain. Doubles your transmitter's effective power!"

Siis viiden jalan (=152 cm) antenni, mutta mihin sitä on verrattu? Isotrooppiseen vai dipoliin? Oikeaoppisesti tulisi ilmoittaa dBi tai dBd! Joka tapauksessa on käytetty korrektisti tehodesibelejä, koska puhutaan lähettimen tehon tuplaamisesta keilaa kaventamalla”

Jos ei myyjäpoika osaa kertoa, onko vahvistus eli gain dBi vai dBd, niin jätä ostamatta. Jos ei ole kyseisen koaksiaalin lyhennyskertoimia (=0.66?) puhumattakaan sen vaimennuksesta nimenomaan meri-VFH-taajuuuksilla, jätä ostamatta.

Olipa kysymyksessä myyjäpoika tai myyjäsetä, he myyvät kernaasti vaikka isoäitinsä ostaakseen päivän papu- ja riisiannoksensa....ainakin eräissä maissa. En itse luottaisi ensimmäiseenkään antennikauppiaaseen, en edes tehtaan insinöörimyyntitykkiin.

Katseltuani hieman maailmaa otaksun, ettei Suomen markkinoille päästetä enää nykyään silkkaa roskaa. Jos myyjältä löytyvät nuo em. tiedot, osta toki veneilyalan luotettavasta suurfirmasta eli jälleenmyyjältä suurimman G:n omaava antenni. Älä mene pikkuliikkeisiin!

On se antenni syöttöjohtoineen joka tapauksessa mitattava – ei kaupassa – vaan asennettuna veneeseen.Tuskin tuon elintärkeän SWR-mittarin hankinta kaatuu taloudellisiin seikkoihin.Vilkaisin pikaisesti hintoja ja totesin niiden pyörivän tuolla 35 US$:sta ylöspäin. Harvinaisen yksinkertainen laite käyttää!

Mitä tapahtuu säännöllisesti mennessämme tohtorin luo? Hän mittaa aluksi yleensä aina potilaan verenpaineen. Ei siis antennia ilman SAS-mittausta!

Ostin kerran tuon edellä mainitun lasikuitupiiskan (eri valmistaja) ”Herrani” lasikuituiseen komentoalukseen, eikä ollut koskaan valittamista edes mittauksissa. Taajuskaista on niin kapea, ettei mikään valmistaja lähde riskeeraamaan EU:n perustamisen jälkeen, otaksun.

Re: ”

Mutta minähän olen jo harmaantunut museokapine tietämättä, mitä mastoja siellä yli 10,000 km:n päässä myydään. Itse olen nähnyt subtrooppisia puumastoja, jotka on päällystetty lasikuidulla.

Alumiinimasto ja lasikuituvene! Antennin virityslaite ja niin on erinomaistakin parempi HF-antenni ionosfääriyhteyksiin. On sitä puhuttu Riihimäeltä Italiaan armeijan rautasänkyä antennina käyttäen virityslaitteen avulla.

En lähde tarkoituksellisesti maalamaan Pirua seinälle, mutta palatakseni suurempiin antennikauppoihin on pakko todeta roomalaisittain:”Vestigia terrent” eli jäljet peloittavat...yhä!

BSO kirjoitti:

Re:

Et taida tietää veneistä paljoakaan? En muista koskaan nähneeni lasikuituista purjeveneen mastoa. Kaikki ovat pääsääntöisesti kevytmetallisia. Joitakin eksoottisia materiaaleja (mm. hiilikuitu) on kilpapursien mastoja tehty, mutta käsittääkseni hiilikuitu käy yhtä hyvin amtennin ympäröimiseen kuin metallikin.
Muutoinkin masto on huono antennin paikka, sillä mastovaurion sattuessa menee samalla myös antenni.

antenniko? kirjoitti:

Et taida tietää veneistä paljoakaan? En muista koskaan nähneeni lasikuituista purjeveneen mastoa. Kaikki ovat pääsääntöisesti kevytmetallisia. Joitakin eksoottisia materiaaleja (mm. hiilikuitu) on kilpapursien mastoja tehty, mutta käsittääkseni hiilikuitu käy yhtä hyvin amtennin ympäröimiseen kuin metallikin.
Muutoinkin masto on huono antennin paikka, sillä mastovaurion sattuessa menee samalla myös antenni.

Lue lisää

Re:
Et varmaankaan ole asunut 1980-luvun lopulta lähtien pysyvästi Latinalaisessa Amerikassa?

Re.

BSO kirjoitti:

Re:
Et varmaankaan ole asunut 1980-luvun lopulta lähtien pysyvästi Latinalaisessa Amerikassa?

Re.

Oletko jossain Panaman seutuvilla ?

jokke kirjoitti:

Oletko jossain Panaman seutuvilla ?

Re:

Ei kuulu varsinaisesti veneilyyn, mutta "jossakin" sillä alueella. Muistaakseni työni vuoksi ensimmäisen kerran juuri näin joulun alla 1989, kun jenkit hyökkäsivät maahan huumepressan kaappaamiseksi. Samaan aikaan leimahti El Salvadorin sisällisota todella rajuksi, joka "kaatui" samaisen kansainvälisen organisaation harteille.

On kuitenkin pakko jatkaa, sillä jäi - aiheen lopettamisesta huolimatta - eräs AVAINKYSYMYS käsittelemättä, millä on MERKITTÄVÄ vaikutus alusantennin säteilykeilaan eli lähinnä liuskoittumiseen ja samalla yhteysetäisyyten.

Kuinka yleensä noiden suomalaisten "vapaa-ajan" veneiden sähköverkko on järjestetty eli ONKO maapotentiaali (Ground) suoraan kosketuksissa meri-/järviveteen? Yleensähän kaikki antennit tarvitsevat optimitapauksessa "täydellisesti" johtavan maapotentiaalin alleen.

Siis onko esim. akkua käyttävän järjestelmän miinus-napa kosketuksesssa tavalla tai toisella veteen?

Otaksun, että alumiinirakenteisissa aluksissa se ei voi tulla kysymykseen ja on järjestetty ns. "kelluvalla" maapotentiaalilla.

Tein 1980-luvulla mittavan tutkimusdokumentin aiheesta "Merialueelle soveltuvat VHF-antennit" ja muistaakseni tuota detaljia ei käsitelty/painotettu tarpeeksi.

Antennithan on periaatteessa "keksitty" jo kaikki eikä logaritmisperiodisen antennin jälkeen juuri ole - hybridejä lukuunottamatta - tullut...eikä tulekaan enää lisää.

BSO kirjoitti:

Re:

Ei kuulu varsinaisesti veneilyyn, mutta "jossakin" sillä alueella. Muistaakseni työni vuoksi ensimmäisen kerran juuri näin joulun alla 1989, kun jenkit hyökkäsivät maahan huumepressan kaappaamiseksi. Samaan aikaan leimahti El Salvadorin sisällisota todella rajuksi, joka "kaatui" samaisen kansainvälisen organisaation harteille.

On kuitenkin pakko jatkaa, sillä jäi - aiheen lopettamisesta huolimatta - eräs AVAINKYSYMYS käsittelemättä, millä on MERKITTÄVÄ vaikutus alusantennin säteilykeilaan eli lähinnä liuskoittumiseen ja samalla yhteysetäisyyten.

Kuinka yleensä noiden suomalaisten "vapaa-ajan" veneiden sähköverkko on järjestetty eli ONKO maapotentiaali (Ground) suoraan kosketuksissa meri-/järviveteen? Yleensähän kaikki antennit tarvitsevat optimitapauksessa "täydellisesti" johtavan maapotentiaalin alleen.

Siis onko esim. akkua käyttävän järjestelmän miinus-napa kosketuksesssa tavalla tai toisella veteen?

Otaksun, että alumiinirakenteisissa aluksissa se ei voi tulla kysymykseen ja on järjestetty ns. "kelluvalla" maapotentiaalilla.

Tein 1980-luvulla mittavan tutkimusdokumentin aiheesta "Merialueelle soveltuvat VHF-antennit" ja muistaakseni tuota detaljia ei käsitelty/painotettu tarpeeksi.

Antennithan on periaatteessa "keksitty" jo kaikki eikä logaritmisperiodisen antennin jälkeen juuri ole - hybridejä lukuunottamatta - tullut...eikä tulekaan enää lisää.

Lue lisää

Pohdittuani vielä hieman otaksun, että käsite ”antennin vahvistus desibeleinä” käytännössä meni kenties ohi hilseen tavalliselta veneilijältä.

Jos antennisi vahvistus on 3 dBd se on kaksi kertaa, 6 dBd 4 kertaa ja 10 dBd on 10 kertaa dipolia tehokkaampi eli lähettimesi teho 10 desibelillä tekee 5 wattisesta meri-VHF:stä 50 wattisen, 20 desibeliä 500 wattisen etc. Resiprookkisuusteorian mukaan myös vastaanottokin muuttuu 10 kertaa herkemmäksi 10 dB:llä etc.

Valitettavasti on pakko jatkaa täydellisyyteen pyrkiville veneilijöille:

Ihannetapaushan olisi tehostaa tuota meri-VHF-järjestelmää hankkimalla alukseen adcock-antenni-järjestelmä, joka ilmoittaa/näyttää led-valoilla läheysaseman suunnan riittävän tarkasti ja tarvittaessa kääntää tehokkaan (yli 10 dB) suunta-antennin automaattisesti/puoliautomaattisesti tuohon samaan suntaan askelmoottorilla varustetulla rotaattorilla.

Entä mikä tuo tehokas suunta-antenni olisi? Aikaisemmin samalla palstalla ehdotettiin jagia, mutta quadin ja jagin ristetys eli quagi on selvästi tehokkaampi. Ja kenekäs kehittämä tuo quad ja quagi sitten ovat? Luonnollisesti taas radioamatöörien työtä.

Kaikki luonnollisesti maksaa, mutta huviveneilyihmisillä on tunnetusti rahaa. Jo lukemattomia vuosia sitten tuollaisen adcockin rakennusarjan sai Yhdysvalloista 99 dollarilla, mutta toki valmiita järjestelmiä löytyy nimenomaan meri-VHF:lle ja niillä on melkoinen hinta.

Kyllä samaa periaatetta voisi käyttää LA-radionkin yhteydessä, mutta 27 MHz:n taajuudesta johtuen koko järjestelmä olisi liian massiivinen pienalukseen.

Asiasta kiiinnostuneita kehoitan googlettamaan hakuasanoilla: ”marine VHF adcock”
Eräs esimerkki löytyy sivulta:

http://www.boatersland.com/sit525.html

Useissa järjestelmissä on 8 piiska-antennia, mutta kyllä neljäkin riittää ja on jopa kahden antennin adcock-järjestelmiä.

Eräs veneilijä valitti kännykän kuuluvutta Suomenlahdella. Eiköhän parane korkean 800-900 MHz:n (PCS: 1850-1990 MHz. Onkohan Suomessa?) taajuuden vuoksi yhden tai useamman jagi/quagi-antennin avulla, sillä antennin fyysiset mitat jäävät melko pieniksi.
Valitan, etten tunne noita Suomen markkinoita, mutta kyllähän tuohon venekännyyn aina löytyy tehokkaampia ratkaisuja jopa erillisen suunta-antennin kanssa:

Esimerkki:
http://shop.store.yahoo.com/boating-electronics/cephforbo.html

BSO kirjoitti:

Re:

Ei kuulu varsinaisesti veneilyyn, mutta "jossakin" sillä alueella. Muistaakseni työni vuoksi ensimmäisen kerran juuri näin joulun alla 1989, kun jenkit hyökkäsivät maahan huumepressan kaappaamiseksi. Samaan aikaan leimahti El Salvadorin sisällisota todella rajuksi, joka "kaatui" samaisen kansainvälisen organisaation harteille.

On kuitenkin pakko jatkaa, sillä jäi - aiheen lopettamisesta huolimatta - eräs AVAINKYSYMYS käsittelemättä, millä on MERKITTÄVÄ vaikutus alusantennin säteilykeilaan eli lähinnä liuskoittumiseen ja samalla yhteysetäisyyten.

Kuinka yleensä noiden suomalaisten "vapaa-ajan" veneiden sähköverkko on järjestetty eli ONKO maapotentiaali (Ground) suoraan kosketuksissa meri-/järviveteen? Yleensähän kaikki antennit tarvitsevat optimitapauksessa "täydellisesti" johtavan maapotentiaalin alleen.

Siis onko esim. akkua käyttävän järjestelmän miinus-napa kosketuksesssa tavalla tai toisella veteen?

Otaksun, että alumiinirakenteisissa aluksissa se ei voi tulla kysymykseen ja on järjestetty ns. "kelluvalla" maapotentiaalilla.

Tein 1980-luvulla mittavan tutkimusdokumentin aiheesta "Merialueelle soveltuvat VHF-antennit" ja muistaakseni tuota detaljia ei käsitelty/painotettu tarpeeksi.

Antennithan on periaatteessa "keksitty" jo kaikki eikä logaritmisperiodisen antennin jälkeen juuri ole - hybridejä lukuunottamatta - tullut...eikä tulekaan enää lisää.

Lue lisää

seutuville Iltalehti tai sen tietskasivu tulee,ethän vaan ole Sir BB koska nuo jutut alkavat hiukka vaatimaan lääkitystä,kierrä ihmeessä mittareittesi kanssa,vai oliko sinulla niitä koska hoitelit laivaston elektroniikka puolta ennen maailmansotia.vastavakoilun päälliköt siltä ajalta ovat jo poistuneet.ota aspirinia tabletti silloin tällöin ja katsele matkailuohjelmia Keravalla.

Panaman kirjoitti:

seutuville Iltalehti tai sen tietskasivu tulee,ethän vaan ole Sir BB koska nuo jutut alkavat hiukka vaatimaan lääkitystä,kierrä ihmeessä mittareittesi kanssa,vai oliko sinulla niitä koska hoitelit laivaston elektroniikka puolta ennen maailmansotia.vastavakoilun päälliköt siltä ajalta ovat jo poistuneet.ota aspirinia tabletti silloin tällöin ja katsele matkailuohjelmia Keravalla.

Lue lisää

Re:

Launatai-illasta johtuen suosittelen lämpimästi seuraavaa sivua:

http://palvelut.tampere.fi/osallistu/keskustelu/mielipide.php?id=979&viesti_id=979&aihe_id=39

Tampereen kaupungin keskustelupalsta:

Alkoholi aiheuttaa pysyviä vaurioita ihmisen elimistöön. Se aiheuttaa hermostollisia
häiriöitä (heikentää muistia, tuhoaa aivot), haimasairauksia, ...

BSO kirjoitti:

Pohdittuani vielä hieman otaksun, että käsite ”antennin vahvistus desibeleinä” käytännössä meni kenties ohi hilseen tavalliselta veneilijältä.

Jos antennisi vahvistus on 3 dBd se on kaksi kertaa, 6 dBd 4 kertaa ja 10 dBd on 10 kertaa dipolia tehokkaampi eli lähettimesi teho 10 desibelillä tekee 5 wattisesta meri-VHF:stä 50 wattisen, 20 desibeliä 500 wattisen etc. Resiprookkisuusteorian mukaan myös vastaanottokin muuttuu 10 kertaa herkemmäksi 10 dB:llä etc.

Valitettavasti on pakko jatkaa täydellisyyteen pyrkiville veneilijöille:

Ihannetapaushan olisi tehostaa tuota meri-VHF-järjestelmää hankkimalla alukseen adcock-antenni-järjestelmä, joka ilmoittaa/näyttää led-valoilla läheysaseman suunnan riittävän tarkasti ja tarvittaessa kääntää tehokkaan (yli 10 dB) suunta-antennin automaattisesti/puoliautomaattisesti tuohon samaan suntaan askelmoottorilla varustetulla rotaattorilla.

Entä mikä tuo tehokas suunta-antenni olisi? Aikaisemmin samalla palstalla ehdotettiin jagia, mutta quadin ja jagin ristetys eli quagi on selvästi tehokkaampi. Ja kenekäs kehittämä tuo quad ja quagi sitten ovat? Luonnollisesti taas radioamatöörien työtä.

Kaikki luonnollisesti maksaa, mutta huviveneilyihmisillä on tunnetusti rahaa. Jo lukemattomia vuosia sitten tuollaisen adcockin rakennusarjan sai Yhdysvalloista 99 dollarilla, mutta toki valmiita järjestelmiä löytyy nimenomaan meri-VHF:lle ja niillä on melkoinen hinta.

Kyllä samaa periaatetta voisi käyttää LA-radionkin yhteydessä, mutta 27 MHz:n taajuudesta johtuen koko järjestelmä olisi liian massiivinen pienalukseen.

Asiasta kiiinnostuneita kehoitan googlettamaan hakuasanoilla: ”marine VHF adcock”
Eräs esimerkki löytyy sivulta:

http://www.boatersland.com/sit525.html

Useissa järjestelmissä on 8 piiska-antennia, mutta kyllä neljäkin riittää ja on jopa kahden antennin adcock-järjestelmiä.

Eräs veneilijä valitti kännykän kuuluvutta Suomenlahdella. Eiköhän parane korkean 800-900 MHz:n (PCS: 1850-1990 MHz. Onkohan Suomessa?) taajuuden vuoksi yhden tai useamman jagi/quagi-antennin avulla, sillä antennin fyysiset mitat jäävät melko pieniksi.
Valitan, etten tunne noita Suomen markkinoita, mutta kyllähän tuohon venekännyyn aina löytyy tehokkaampia ratkaisuja jopa erillisen suunta-antennin kanssa:

Esimerkki:
http://shop.store.yahoo.com/boating-electronics/cephforbo.html

Lue lisää

Faktaahan näissä jutuissa on ollut hienosti mutta nyt pääsin täydentämään. PCS 1800 tai GSM 1800 on ollut vuosikaudet käytössä Suomessa. Tarkat taajuudet löytyvät Viestintäviraston kotisivuilta www.ficora.fi

BSO kirjoitti:

Re:
Et varmaankaan ole asunut 1980-luvun lopulta lähtien pysyvästi Latinalaisessa Amerikassa?

Re.

**jos joku purjeveneiden lasikuitumastojen valmistaja ei ole älynnyt asentaa superhalpaa koaksiaalidipolia maston sisään jo maston valamisen yhteydessä.**

Lainaus omasta tekstistäsi. Et taida itsekään tietää mitä kirjoitat. Tuskin olet koskaan edes ulkomailla käynyt ja edes rapuja maistanut. ; ))

mikä pelle kirjoitti:

**jos joku purjeveneiden lasikuitumastojen valmistaja ei ole älynnyt asentaa superhalpaa koaksiaalidipolia maston sisään jo maston valamisen yhteydessä.**

Lainaus omasta tekstistäsi. Et taida itsekään tietää mitä kirjoitat. Tuskin olet koskaan edes ulkomailla käynyt ja edes rapuja maistanut. ; ))

Lue lisää

En kirjoita yleensä, mitä ei olisi kokeiltu ja dokumentoitu. Valitettavasti sinulla ei ole pääsyä moiseen asiakirjaan vuodelta 1975.

PYYDÄN PALSTAVALVOJAA YSTÄVÄLLISESTI POISTAMAAN PELLEN (BSO) ALOITTAMAN TEEMAN ANTENNEISTA, JOS IP-NUMERO ON EUROOPASTA.

Roger, over and out...¡y para siempere de esta columna!

BSO kirjoitti:

En kirjoita yleensä, mitä ei olisi kokeiltu ja dokumentoitu. Valitettavasti sinulla ei ole pääsyä moiseen asiakirjaan vuodelta 1975.

PYYDÄN PALSTAVALVOJAA YSTÄVÄLLISESTI POISTAMAAN PELLEN (BSO) ALOITTAMAN TEEMAN ANTENNEISTA, JOS IP-NUMERO ON EUROOPASTA.

Roger, over and out...¡y para siempere de esta columna!

Lue lisää

Minua ei kiinnosta missä päin mailaa kirjoitat ja mitä syöt.
Kommentoin vain ehdotustasi antennin sijoittamisesta purjeveneen lasikuitumaston sisään. En nimittäin ole koskaan nähnyt tavallisessa perhepuejeveneessä lasikuitumastoa. Masto on pääsääntöisesti kevytmetallia.

Mastoon sijoitettavalla antennilla päästää pidempään kantomatkaan, mutta onko siitä sitten hyötyä. Yleensä radiopuhelinta käytetään ilmoittauduttaessa johonkin tullessa tai lähtiessä. Tällöin ei ole tarkoituksenmukaista ilmottautua mahdollisimman kaukaa vaan kohteen lähietäisyydellä. Radiopuhelin on myös turvallisuusväline, jolloin hätään jouduttaessa sitä käytetään hätäviestin lähettämiseen. Yleensä purjevene joutuu merihätään kun se menettää mastonsa tai kölinsä. Kölin menettänyt purjevene tosin kaatuu helposti, jolloin antenni sijaitee merenpinnan tasolla.
Antennin mastosijoitusta puoltaa radiopuhelimen "hupikäyttö" yhteydenpitoon muihin yhpäristössä liikkuviin veneisiin. Mastosijoituksessa antenni ei myöskään ole niin helposti tiellä kuin sijoittamalla se alemmalle tasolle.
Hätäantennin käyttö ei ole mastovaurion sattuessa yksinkertaista. Radiopuhelin on tavallisesti sijoitettu siten, ettei sen takaseinässä oleviin antenniliittimiin pääse helposti käsiksi. Pahimmassa tapauksessa uppoasenteisen laitteen joutuu purkamaan irti seinästä, jotta hätäantennin pistokkeen saisi kiinni antenniliittimeen.
Mastovauriossa katkeilevat helposti myös kaikki mastossa kulkevat kaapelit. Antennikaapeli saataa olla tällöin oikosulussa ja jos tällöin kokeilee radion toimivuutta, saattaa pääteaste tuhoutua.

Eli masto on huono paikka antennin sijoittamiseen.

antenni kirjoitti:

Minua ei kiinnosta missä päin mailaa kirjoitat ja mitä syöt.
Kommentoin vain ehdotustasi antennin sijoittamisesta purjeveneen lasikuitumaston sisään. En nimittäin ole koskaan nähnyt tavallisessa perhepuejeveneessä lasikuitumastoa. Masto on pääsääntöisesti kevytmetallia.

Mastoon sijoitettavalla antennilla päästää pidempään kantomatkaan, mutta onko siitä sitten hyötyä. Yleensä radiopuhelinta käytetään ilmoittauduttaessa johonkin tullessa tai lähtiessä. Tällöin ei ole tarkoituksenmukaista ilmottautua mahdollisimman kaukaa vaan kohteen lähietäisyydellä. Radiopuhelin on myös turvallisuusväline, jolloin hätään jouduttaessa sitä käytetään hätäviestin lähettämiseen. Yleensä purjevene joutuu merihätään kun se menettää mastonsa tai kölinsä. Kölin menettänyt purjevene tosin kaatuu helposti, jolloin antenni sijaitee merenpinnan tasolla.
Antennin mastosijoitusta puoltaa radiopuhelimen "hupikäyttö" yhteydenpitoon muihin yhpäristössä liikkuviin veneisiin. Mastosijoituksessa antenni ei myöskään ole niin helposti tiellä kuin sijoittamalla se alemmalle tasolle.
Hätäantennin käyttö ei ole mastovaurion sattuessa yksinkertaista. Radiopuhelin on tavallisesti sijoitettu siten, ettei sen takaseinässä oleviin antenniliittimiin pääse helposti käsiksi. Pahimmassa tapauksessa uppoasenteisen laitteen joutuu purkamaan irti seinästä, jotta hätäantennin pistokkeen saisi kiinni antenniliittimeen.
Mastovauriossa katkeilevat helposti myös kaikki mastossa kulkevat kaapelit. Antennikaapeli saataa olla tällöin oikosulussa ja jos tällöin kokeilee radion toimivuutta, saattaa pääteaste tuhoutua.

Eli masto on huono paikka antennin sijoittamiseen.

Lue lisää

Vähämpä olet liikkunut jos et ole nähnyt itserakentajien tekemiä lasikuitumastoja,no retvakoita mutta sopivasti tuettuna pysyvät pystyssä.

onniitä kirjoitti:

Vähämpä olet liikkunut jos et ole nähnyt itserakentajien tekemiä lasikuitumastoja,no retvakoita mutta sopivasti tuettuna pysyvät pystyssä.

Kyllä 60-luvun lopulla etenkin Ruotsissa tehtiin veneisiin lasikuitumastoja !
Tuo oli aikaa jolloin puurungoista tehtiin lesti/muotti ja leivottiin vene lasikuidusta. Kansi- ja hyttirakenteet olivat edelleen puuta ja ongelmalliseksi koettu puumasto korvattiin lasikuituisella. Alumiinimastoja ei siihen aikaan normaaliihminen pystynyt maksamaan.
Tämä vain kommenttina "kaiken tietäville".
Tulisi tarkistaa asiat ennenkuin rupeaa väittämään.

Katsastusmies-1 kirjoitti:

Kyllä 60-luvun lopulla etenkin Ruotsissa tehtiin veneisiin lasikuitumastoja !
Tuo oli aikaa jolloin puurungoista tehtiin lesti/muotti ja leivottiin vene lasikuidusta. Kansi- ja hyttirakenteet olivat edelleen puuta ja ongelmalliseksi koettu puumasto korvattiin lasikuituisella. Alumiinimastoja ei siihen aikaan normaaliihminen pystynyt maksamaan.
Tämä vain kommenttina "kaiken tietäville".
Tulisi tarkistaa asiat ennenkuin rupeaa väittämään.

Lue lisää

Koska palstavalvoja ei ole poistanut aihetta, jatkettakoon muistaen, että joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.

On kuitenkin todettava heti aluksi, että meillä on pirun hyvä katsastusmies, jolle löytyisi töitä täältäkin. Autojen katsastus tuli pakolliseksi vasta pari kuukautta sitten, mutta se ei ole vuosittainen.

Vilkaistuani oikein ajatuslihaksilla seuraavaa kommenttia:
”Äkkiähän Panaman seutuville Iltalehti tai sen tietskasivu tulee,”
aloin entisenä pedagogina ymmärtää, että kyllähän parin tuhannen lukijan joukkoon aina muutama ”valopääkin” mahtuu.

Suosittelenkin hänelle lämpimästi sivua:

www.pihtiputaansanomat.fi

Erityisesti aloin ymmärtää noita muutamia soraääniä luettuni erinomaisen opettavan kirjan published by Editorial Guaymuraa, Tegucigalpa, Honduras, 1992, escrito por Luis Felipe Ulloa:
“Si vas a escribir para campesinos... ¡ Hágalo bien !”
Kirjaimellisesti se voidaan suomentaa seuraavasti:
“Jos kirjoitat maalaisjunteille…Tee se hyvin !”
Siis jätän nuo pari epäasiallista kommenttia väliin ja jatkan sitkeästi loppuun.

Jäimme siis koaksiaalidipoliin ja sen tuntemattomuus suomalaisille on hyvin ymmärrettävää vilkastessamme eräästä websivua,

http://www.ve3sqb.com/

jossa mainitaan mm., että “The coaxial dipole or bazooka is the best keep SECRET. Made out of coax; it matches closely to 50 ohms…” eli suunnilleen: Koaksiaalidipoli eli Bazooka on parhaiten varjeltu salaisuus ja se soveltuu suoraan syötettäväksi liki 50 ohmin (koaksiaali)syöttöjohdolle.

Edelleen websivu:

http://www.laser-antenna.com/latest_innovation.php

Tuossa kerrotaan Yhdysvaltain siviilipoliisiautojen käyttävän tuulilaseissa näkymättömiä koaksiaalidipoleita.

Onko se sitten todella niin vaikeata kätkeä antenni vene-/laivarakenteisiin?

Myönsin aikaisemmin, että olen nähnyt purjealuksen viimeeksi noin 16 vuotta sitten. Sitä aikaisempi KUNNON havainto oli purjehdus ruotsalaisten Gladanilla ja Falkenilla, joissa oli puumastot.

Katsoin tänään Jeremy Ironsin elokuvan:
An Angel That Needs Salvation, THE FOURTH ANGEL (Seville)
Directed by: John Irvin
Starring: Jeremy Irons, Charlotte Rampling, Forest Whitaker, Jason Priestley
Elokuvan lopuksi Jeremy osti purjealuksen, jossa oli puumasto.

Jos pilkkua lähdetään viilaamaan, onhan toki olemassa puhtaita lasikuitumastojakin:
http://eartheasy.com/sailpage.htm

Jos massiviset HF-antennit

http://www.eham.net/articles/11473

kätketään lasikuituiseen lipputankoon, niin ihmettelen, etteikö jenkkien poliisiautojen näkymättömiä antenneja voida kätkeä jonnekin laivan/aluksen lasi- tai puurakenteisiin tai peräti vaikka ikkunaan ? Äly hoi älä jätä nyt?

Katselin useita websivuja todeten, että kyllä noita vanhoja puumastoja on lasikuidulla entisöity ainakin Yhdysvalloissa ja tullaan edelleenkin entisöimään.

Mainitsin muistaakseni edellä mahdollisuuden konstruoida meri-VHF-suunta-antennit, jotka kiinnittyvät vastaanotettavaan signaaliin seuraten sitä kuin hai laivaa automaattisesti. Kyllä tuo on nyt jo arkipäivää erään suomalaisen varustamon kaikissa laivoissa, jota ei ole tosin toteutettu adcock-antenneilla.

Jos asuinpaikkani todella jotain niin kinnostaa, annan rehellisen vastauksen: Kolumbian pohjoisrajavaltiossa. Tiedän palstavalvojan hymähtävän, mutta näin on marjat ennen kuin Haagin oikeus toisin päättää.

Jotta ei taas sorruttaisi väittelemään kilpapurjehdusalusten alumiinimastoista on syytä palauttaa mieliin, että aloitimme ”VÄÄRÄ PALSTA”-kommentin jälkeen seuraavasti:

Re: ”Haun tulos sanalla "antenni": "... tämä pätkä hienosäätöä varten? mistä tietää, milloin antenni on "kohdallaan"? voiko asian jotenkin mittaamalla todeta? onko tuollainen antenni yleensä sopivin veneen la puhelimelle?
16.11.2001 - kirjoittanut: antenni -
Veneily > Moottoriveneily

Siis jatkettiin moottoriveneteeman antenneja nimenomaan tekniikan osalta eli lähinnä SWR-mittarista:

(BSO) ”Mielestäni tuo hieman aikaisemmin käsitelty liiankin TÄRKEÄ aihe antenneista jäi puolitiehen samalla pudoten alkusivuilta hamaan historiaan liian aikaisin. Täten katson asialliseksi täsmentää hieman eräitä näkemyksiä seuraavin kommentein...”

Onhan meidän jonkun toki tiedettävä antennitekniikan perusteet välttyäksemme seuraavalta tilanteelta ainakin vuosilta 1980-1989 tai peräti jopa pidemmältäkin ajanjaksolta.

Helsinkiläisen rakennuksen katolla on varsin näyttävästi sotilas-VHF-alueen kattava tehdasvalmisteinen logaritmisperiodinen antenni taajusalueelle 30-76 Mhz. Rakennuksessa ei asu eikä työskentele puolustusvoimiin kuuluvia henkilöitä eikä Sisäministeriön virkailijoita. Tuon pystypolarosoidun suunta-antennin perusteella oli helppo useasti saman päivän aikana todeta, mitä he todella kuuntelivat ja (todennäköisesti) nauhoittivat....ja vuositolkulla.

Hyvää yötä rakkaat veneilijät ja jopa soraäänet!

BSO kirjoitti:

Pohdittuani vielä hieman otaksun, että käsite ”antennin vahvistus desibeleinä” käytännössä meni kenties ohi hilseen tavalliselta veneilijältä.

Jos antennisi vahvistus on 3 dBd se on kaksi kertaa, 6 dBd 4 kertaa ja 10 dBd on 10 kertaa dipolia tehokkaampi eli lähettimesi teho 10 desibelillä tekee 5 wattisesta meri-VHF:stä 50 wattisen, 20 desibeliä 500 wattisen etc. Resiprookkisuusteorian mukaan myös vastaanottokin muuttuu 10 kertaa herkemmäksi 10 dB:llä etc.

Valitettavasti on pakko jatkaa täydellisyyteen pyrkiville veneilijöille:

Ihannetapaushan olisi tehostaa tuota meri-VHF-järjestelmää hankkimalla alukseen adcock-antenni-järjestelmä, joka ilmoittaa/näyttää led-valoilla läheysaseman suunnan riittävän tarkasti ja tarvittaessa kääntää tehokkaan (yli 10 dB) suunta-antennin automaattisesti/puoliautomaattisesti tuohon samaan suntaan askelmoottorilla varustetulla rotaattorilla.

Entä mikä tuo tehokas suunta-antenni olisi? Aikaisemmin samalla palstalla ehdotettiin jagia, mutta quadin ja jagin ristetys eli quagi on selvästi tehokkaampi. Ja kenekäs kehittämä tuo quad ja quagi sitten ovat? Luonnollisesti taas radioamatöörien työtä.

Kaikki luonnollisesti maksaa, mutta huviveneilyihmisillä on tunnetusti rahaa. Jo lukemattomia vuosia sitten tuollaisen adcockin rakennusarjan sai Yhdysvalloista 99 dollarilla, mutta toki valmiita järjestelmiä löytyy nimenomaan meri-VHF:lle ja niillä on melkoinen hinta.

Kyllä samaa periaatetta voisi käyttää LA-radionkin yhteydessä, mutta 27 MHz:n taajuudesta johtuen koko järjestelmä olisi liian massiivinen pienalukseen.

Asiasta kiiinnostuneita kehoitan googlettamaan hakuasanoilla: ”marine VHF adcock”
Eräs esimerkki löytyy sivulta:

http://www.boatersland.com/sit525.html

Useissa järjestelmissä on 8 piiska-antennia, mutta kyllä neljäkin riittää ja on jopa kahden antennin adcock-järjestelmiä.

Eräs veneilijä valitti kännykän kuuluvutta Suomenlahdella. Eiköhän parane korkean 800-900 MHz:n (PCS: 1850-1990 MHz. Onkohan Suomessa?) taajuuden vuoksi yhden tai useamman jagi/quagi-antennin avulla, sillä antennin fyysiset mitat jäävät melko pieniksi.
Valitan, etten tunne noita Suomen markkinoita, mutta kyllähän tuohon venekännyyn aina löytyy tehokkaampia ratkaisuja jopa erillisen suunta-antennin kanssa:

Esimerkki:
http://shop.store.yahoo.com/boating-electronics/cephforbo.html

Lue lisää

Noin yleisesti menee teoreettiseksi tämä jutustelu.Antenni tulee olla vhf:llä korkealla ja syöttöjohto kunnossa ja se täytyy olla paksua mikäli sen mitta menee yli 10 metriä.
Vältän desibeleistä puhumista.
Mikään tehdasvalmisteinen antenni ei ole SWR= seisovanaallonsuhteeltaan 1.Aina sitä on ja antenni on hyvä jos sen SWR on pienempi kuin 1,5.

Suunta-antenni ei juuri avomerellä auta GSM-puhelimissa,kun järjestelmä ei mahdollista teoriassa kuin hiukan yli 30 km:n yhteyden.
Joten huomatkaa veneilijät GSM ei pelaa manner-SUOMEN tukiasemista kuin n.30 km!

radisti kirjoitti:

Noin yleisesti menee teoreettiseksi tämä jutustelu.Antenni tulee olla vhf:llä korkealla ja syöttöjohto kunnossa ja se täytyy olla paksua mikäli sen mitta menee yli 10 metriä.
Vältän desibeleistä puhumista.
Mikään tehdasvalmisteinen antenni ei ole SWR= seisovanaallonsuhteeltaan 1.Aina sitä on ja antenni on hyvä jos sen SWR on pienempi kuin 1,5.

Suunta-antenni ei juuri avomerellä auta GSM-puhelimissa,kun järjestelmä ei mahdollista teoriassa kuin hiukan yli 30 km:n yhteyden.
Joten huomatkaa veneilijät GSM ei pelaa manner-SUOMEN tukiasemista kuin n.30 km!

Lue lisää

Jos se ei pelaa teoriassa, ei se myöskään pelaa käytännössä. Myönnän, että veneilypalsta huomioiden kenties menee liiankin teoreettiseksi!



Olet aivan oikeassa tuon korkeuden suhteen. Korkeus on todellakin kaiken A ja O, mutta silloin 1/4-antennilla se "merenpinta" eli hyvin johtava maapotentiaali on tuotava keinotekoisesti suoraan antennin alle kuten Ground Planella eli maatasoantennilla on tehty. Jopa sotilas-VHF-kenttäradion nostaminen maasta selkään marssinantennilla heikentää RATKAISEVASTI kenttää aiheuttaen lyhyempiä yhteysetäisyyksiä antennin korkeudesta huolimatta.

Toki tuo antenni korkealla voi olla puoliaaltopiiskakin tai muu suurimpedanssinen, mutta hallitseeko juuri kukaan sen impedanssisovitusta 50 ohmin epsymmetriseen koaksiaaliin. Sen voi tehdä tosin ilman ferriittitoroidejakin kapealla taajuusaluella. Itseltäni meni 14 vuotta oppiakseni tuon sovittamisen salaisuudet, joiden ratkaisevasta opettamisesta olen ikuisesti (syystäkin) kiitollinen Thaimaassa menehtyneen Suomenlahden merivartioston komentaja Timo Ecksteinin isälle, jonka ferriittifirma hallitsi nuo asiat suvereenisesti taajuudesta riippumatta.

Ei koaksiaalin paksuudella usein ole merkitystä. Tärkeintä sen sijaan on sen vaimennus, joka yleensä ilmoitetaan 100 jalan mitoille nimenomaan desibeleinä.



Et pääse yli etkä ympäri tuosta desibelistä. Antennikaapelin vaimennus ilmoitetaan aina desibeleinä, antennivahvistus desibeleinä, liittimien aiheuttama vaimennus desibeleinä. Ei me yksikertaisesti voida paeta käsitettä "desibeli"!
Riittää mielestäni vain tuntea nyrkkituntumalta karkeasti seuraavat arvot.

Jos antennin "netto"
= 3 dB, se merkitsee lähetys- ja vastaanoton kasinkertaistamista
= 6 dB, se merkitsee nelinkertaistamista
= 10 dB kymmenkertaistamista eli 10 wattisesta tuleekin 100 wattinen.
= 20 dB satakertaista eli jos molemmilla asemilla on 10 dB:n antennit/netto, se tekee yhteenlaskettuna 20 dB ja se merkitsee samaa kuin kahdesta 10 wattisesta asemasta tehdään tuolla tempulla KILOWATTINEN (=1000 WATTIA!). Vastaavasti 50 watilla 5 kilowatin vehje. Siis jokaisesta desibelistä on taisteltava kynsin ja hampain.



Kyllä sen pitäisi olla ainakin YHDELLÄ taajudella olla 1,0. Tämän vuoksi radioamatöörit rakentavat aina itse antenninsa. Otaksuakseni heidän vaatimuksensa on päästä AINA alle 1,2. Ei tuo 1,5 suinkaan huono arvo ole ja mielestäni täysin hyväksyttävä veneantenneissa, mutta AINA keväällä laskettaessa alus vesille tuo lukema on tarkistettava hapettumisten ja muiden seikkojen vuoksi.

Hmmm...sanonta tehdasvalmisteinen: Tuolla aikaisemmin mainitulla TEHDASVALMISTEISELLA logaritmisperiodisella antennilla oli erinomainen SWR koko taajuusalueella 30-76 MHz. Ylätaajuksilla hyvästä SAS-lukemasta huolimatta pääkeila pullahti taaksepäin, koska samanaikaisesti kaksi antennielementtiä olivat resonanssissa ja samanvaiheisina tekivätkin antennista dipolin eikä tehtaan lupaamaan vahvistukseen päästy koko taajuusaluella. Antennia kuitenkin ostettiin ja moisen kaupan kritisoija numero 1 pakkasi matkalaukkunsa ja lähti kuin Siperian Pähkinähakki.

Mielestäni aikaisemmin useasti korostin alalla tapahtuvaa yleistä "kusetusta", josta "onneksi" kärsii vain ostaja.



Väärä arvio...EHDOTTOMASTI!. Tein erääseen Tyynellämerellä operoivaan katkarapujen pyyntialukseen sukulaisuuden vuoksi melkoisen Jagin. Kyllä kipparin mukaan kantamaa tuli lisää melkoisesti. Aluksessa ei ole tutkaa, joten täsmällisiä kilometrejä en voi todeta. On tarpeellista tutkia varsinaiseen teemaan kuulumattomana Suomen ja meidän välisten GSM- järjestelmien eroavaisuudet, sillä jo kyseiseen toistinasemaan puhuttiin jo kännyn omalla antennilla noin 40 km:n päästä. Toki täällä toistiasemat sijaitsevat HUOMATTAVASTI korkeammalla kuin Suomessa. Moisesta detaljista ei kannata kinata, mutta tutkitaanpa tarkkaan tulevaisuudessa.

On syytä panna korvan taakse, että lähetystehon 10-kertaistaminen EI EHDOTTOMASI TARKOITA millään aaltoalueella kantaman kymmenkertaistamista! Se kasvaa vain "jonkin verran".

radisti kirjoitti:

Noin yleisesti menee teoreettiseksi tämä jutustelu.Antenni tulee olla vhf:llä korkealla ja syöttöjohto kunnossa ja se täytyy olla paksua mikäli sen mitta menee yli 10 metriä.
Vältän desibeleistä puhumista.
Mikään tehdasvalmisteinen antenni ei ole SWR= seisovanaallonsuhteeltaan 1.Aina sitä on ja antenni on hyvä jos sen SWR on pienempi kuin 1,5.

Suunta-antenni ei juuri avomerellä auta GSM-puhelimissa,kun järjestelmä ei mahdollista teoriassa kuin hiukan yli 30 km:n yhteyden.
Joten huomatkaa veneilijät GSM ei pelaa manner-SUOMEN tukiasemista kuin n.30 km!

Lue lisää

Näin joulun alla on todettava, että Jeesuskin käytti paljon vertauksia.

Koska vähättelit mielestäni perusteettomasti suunta-antenneiden merkitystä, esitän Sinulle yksinkertaisen kysymyksen:

”Miksi maailman sotahistoriassa tai peräti elokuvissa emme ole törmänneet katkaistulla pumppuhaulikolla varustettuihin tarkka-ampujiin?”

BSO kirjoitti:

Jos se ei pelaa teoriassa, ei se myöskään pelaa käytännössä. Myönnän, että veneilypalsta huomioiden kenties menee liiankin teoreettiseksi!



Olet aivan oikeassa tuon korkeuden suhteen. Korkeus on todellakin kaiken A ja O, mutta silloin 1/4-antennilla se "merenpinta" eli hyvin johtava maapotentiaali on tuotava keinotekoisesti suoraan antennin alle kuten Ground Planella eli maatasoantennilla on tehty. Jopa sotilas-VHF-kenttäradion nostaminen maasta selkään marssinantennilla heikentää RATKAISEVASTI kenttää aiheuttaen lyhyempiä yhteysetäisyyksiä antennin korkeudesta huolimatta.

Toki tuo antenni korkealla voi olla puoliaaltopiiskakin tai muu suurimpedanssinen, mutta hallitseeko juuri kukaan sen impedanssisovitusta 50 ohmin epsymmetriseen koaksiaaliin. Sen voi tehdä tosin ilman ferriittitoroidejakin kapealla taajuusaluella. Itseltäni meni 14 vuotta oppiakseni tuon sovittamisen salaisuudet, joiden ratkaisevasta opettamisesta olen ikuisesti (syystäkin) kiitollinen Thaimaassa menehtyneen Suomenlahden merivartioston komentaja Timo Ecksteinin isälle, jonka ferriittifirma hallitsi nuo asiat suvereenisesti taajuudesta riippumatta.

Ei koaksiaalin paksuudella usein ole merkitystä. Tärkeintä sen sijaan on sen vaimennus, joka yleensä ilmoitetaan 100 jalan mitoille nimenomaan desibeleinä.



Et pääse yli etkä ympäri tuosta desibelistä. Antennikaapelin vaimennus ilmoitetaan aina desibeleinä, antennivahvistus desibeleinä, liittimien aiheuttama vaimennus desibeleinä. Ei me yksikertaisesti voida paeta käsitettä "desibeli"!
Riittää mielestäni vain tuntea nyrkkituntumalta karkeasti seuraavat arvot.

Jos antennin "netto"
= 3 dB, se merkitsee lähetys- ja vastaanoton kasinkertaistamista
= 6 dB, se merkitsee nelinkertaistamista
= 10 dB kymmenkertaistamista eli 10 wattisesta tuleekin 100 wattinen.
= 20 dB satakertaista eli jos molemmilla asemilla on 10 dB:n antennit/netto, se tekee yhteenlaskettuna 20 dB ja se merkitsee samaa kuin kahdesta 10 wattisesta asemasta tehdään tuolla tempulla KILOWATTINEN (=1000 WATTIA!). Vastaavasti 50 watilla 5 kilowatin vehje. Siis jokaisesta desibelistä on taisteltava kynsin ja hampain.



Kyllä sen pitäisi olla ainakin YHDELLÄ taajudella olla 1,0. Tämän vuoksi radioamatöörit rakentavat aina itse antenninsa. Otaksuakseni heidän vaatimuksensa on päästä AINA alle 1,2. Ei tuo 1,5 suinkaan huono arvo ole ja mielestäni täysin hyväksyttävä veneantenneissa, mutta AINA keväällä laskettaessa alus vesille tuo lukema on tarkistettava hapettumisten ja muiden seikkojen vuoksi.

Hmmm...sanonta tehdasvalmisteinen: Tuolla aikaisemmin mainitulla TEHDASVALMISTEISELLA logaritmisperiodisella antennilla oli erinomainen SWR koko taajuusalueella 30-76 MHz. Ylätaajuksilla hyvästä SAS-lukemasta huolimatta pääkeila pullahti taaksepäin, koska samanaikaisesti kaksi antennielementtiä olivat resonanssissa ja samanvaiheisina tekivätkin antennista dipolin eikä tehtaan lupaamaan vahvistukseen päästy koko taajuusaluella. Antennia kuitenkin ostettiin ja moisen kaupan kritisoija numero 1 pakkasi matkalaukkunsa ja lähti kuin Siperian Pähkinähakki.

Mielestäni aikaisemmin useasti korostin alalla tapahtuvaa yleistä "kusetusta", josta "onneksi" kärsii vain ostaja.



Väärä arvio...EHDOTTOMASTI!. Tein erääseen Tyynellämerellä operoivaan katkarapujen pyyntialukseen sukulaisuuden vuoksi melkoisen Jagin. Kyllä kipparin mukaan kantamaa tuli lisää melkoisesti. Aluksessa ei ole tutkaa, joten täsmällisiä kilometrejä en voi todeta. On tarpeellista tutkia varsinaiseen teemaan kuulumattomana Suomen ja meidän välisten GSM- järjestelmien eroavaisuudet, sillä jo kyseiseen toistinasemaan puhuttiin jo kännyn omalla antennilla noin 40 km:n päästä. Toki täällä toistiasemat sijaitsevat HUOMATTAVASTI korkeammalla kuin Suomessa. Moisesta detaljista ei kannata kinata, mutta tutkitaanpa tarkkaan tulevaisuudessa.

On syytä panna korvan taakse, että lähetystehon 10-kertaistaminen EI EHDOTTOMASI TARKOITA millään aaltoalueella kantaman kymmenkertaistamista! Se kasvaa vain "jonkin verran".

Lue lisää

"

Väärä arvio...EHDOTTOMASTI!. "

Kyllä valitettavasti tuo 30 km raja GSM-järjestelmissä pitää paikkansa. Tarkat tiedot ja perusteet löytyvät ETSI-spekseistä. mutta lyhyesti sanottuna signaalin etenemisviive (tulevan ja lähtevän dataslotin välinen aikaero) kasvaa >30 km matkalla sen verran suureksi, että tukiasema blokkaa kyseisen kännyn pois. Tukiasema tietää puhelimen aika tarkan etäisyyden ja koska spekseissä on määritelty rajat mm. etäisyyksille, niin vaikka yhteys muuten pelittäisikin, niin yhteyttä ei sallita.

Tässä yhteydessä ei ehkä ole syytä mennä kovin syvälle GSM-speksien ja toeutusten ihmeellisyyksiin, mutta kyllä tuo 30 km on fakta. Ihan samalla tavalla kuten on määritelty, että max 300 km/h etenevästä ajoneuvosta saadaan yhteys tukiasemaan. Maailmalla on muitakin järjestelmiä, joten tätä ei pidä ymmärtää globaalisti. Koskee siis ainoastaan GSM:ää, muista järjestelmistä en tiedä. Gesmeistä jotakin tiedän, koska teen softaa noihin kapuloihin ja speksejä on joutunut lueskelemaan.

AriT kirjoitti:

"

Väärä arvio...EHDOTTOMASTI!. "

Kyllä valitettavasti tuo 30 km raja GSM-järjestelmissä pitää paikkansa. Tarkat tiedot ja perusteet löytyvät ETSI-spekseistä. mutta lyhyesti sanottuna signaalin etenemisviive (tulevan ja lähtevän dataslotin välinen aikaero) kasvaa >30 km matkalla sen verran suureksi, että tukiasema blokkaa kyseisen kännyn pois. Tukiasema tietää puhelimen aika tarkan etäisyyden ja koska spekseissä on määritelty rajat mm. etäisyyksille, niin vaikka yhteys muuten pelittäisikin, niin yhteyttä ei sallita.

Tässä yhteydessä ei ehkä ole syytä mennä kovin syvälle GSM-speksien ja toeutusten ihmeellisyyksiin, mutta kyllä tuo 30 km on fakta. Ihan samalla tavalla kuten on määritelty, että max 300 km/h etenevästä ajoneuvosta saadaan yhteys tukiasemaan. Maailmalla on muitakin järjestelmiä, joten tätä ei pidä ymmärtää globaalisti. Koskee siis ainoastaan GSM:ää, muista järjestelmistä en tiedä. Gesmeistä jotakin tiedän, koska teen softaa noihin kapuloihin ja speksejä on joutunut lueskelemaan.

Lue lisää

Täytyy vähän tarkentaa tuota edellä kirjoittamaani juttua, joka käytännössä kyllä pitää paikkaansa, mutta teoreettisesti asia on hieman monimutkaisempi.

GSM-järjestelmissä jokaiselle solulle (tukiasemalle) on määritelty säde, jolla siihen voidaan olla yhteydessä. Normaalisti teoriassa sallitaan max 233 us signaalin etenemisviive, josta solun säteen säteeksi saadaan n. 35 km, käytännössä rajat on vedetty alemmaksi eli 220 us ja n. 33 km tai jopa pienempi. Usein solujen koko on rajoitettu naapurisoluista johtuen huomattavasti pienemmäksi, avomerenkin suuntaan tyypillisesti

BSO kirjoitti:

Näin joulun alla on todettava, että Jeesuskin käytti paljon vertauksia.

Koska vähättelit mielestäni perusteettomasti suunta-antenneiden merkitystä, esitän Sinulle yksinkertaisen kysymyksen:

”Miksi maailman sotahistoriassa tai peräti elokuvissa emme ole törmänneet katkaistulla pumppuhaulikolla varustettuihin tarkka-ampujiin?”

Lue lisää

Edellinen kaveri kertoi tuon oleellisen teoreettisesti kantomatkasta.Kun järjestelmä ei salli niin ei salli.Ei siinä auta desibelit.
Muutoin tiedän erittäin hyvin suunta-antennien ja radioaaltojen kulun.Kokemusta on minullakin.
Muutoin olen tyytyväinen tähän herätykseen,jotta mahdollisimman usea veneilijä hankkisi vhf:n ja pitäisi antennista huolta.
Muutoin ne militari vhf:t toimivat alataajuuksilla ja sen radion loota ei edusta kovin hyvää maatasoa joten niiden kuuluvuus paranee maan läheisyyden ansiosta.Mutta meri-vhf antennit eivät kaipaa tätä maata maatasoksi sillä niissä on omat maatasonsa.
Hyvää Joulua

radisti kirjoitti:

Edellinen kaveri kertoi tuon oleellisen teoreettisesti kantomatkasta.Kun järjestelmä ei salli niin ei salli.Ei siinä auta desibelit.
Muutoin tiedän erittäin hyvin suunta-antennien ja radioaaltojen kulun.Kokemusta on minullakin.
Muutoin olen tyytyväinen tähän herätykseen,jotta mahdollisimman usea veneilijä hankkisi vhf:n ja pitäisi antennista huolta.
Muutoin ne militari vhf:t toimivat alataajuuksilla ja sen radion loota ei edusta kovin hyvää maatasoa joten niiden kuuluvuus paranee maan läheisyyden ansiosta.Mutta meri-vhf antennit eivät kaipaa tätä maata maatasoksi sillä niissä on omat maatasonsa.
Hyvää Joulua

Lue lisää

Kuten kai, kenties mainitsin elämme niin erilaisissa olosuhteissa ja mahdollisesti erilaisilla tehoilla /tukiasema ja tukiaseman/repeaterin antennivahvistuksilla, mutta ratkaisevinta on varmasti se, että tukiasemamme ovat erittäin korkeiden tulivuorten huipuilla tai läheisyydessä, jolloin ollaan liki 'vapaassa etenemisolotilassa'.

Tuleehan liki meri-VHF:n taajuudella toimivat sääsatelliititkin avaruudesta jopa auton katolla olevaan magneettijalla varustettuun neljännesaaltopiiskaankin erinonmaisesti min. 820 kilometrin päästä muistaakseni 1 watin lähetysteholla/NOAA & METEOR-sarja. Kuvaa alkaa tulla hieman paremmalla kiertopolarisoidulla antennilla (=1 ristidipoli kanaverkkoa maahan) jo Egyptin tasalta satelliitin saapuessa etelästä.

Yhdyn jo joulurauhankin vuoksi täysin suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiin VENEISSÄKIN niin tärkeissä kännykkä-asioissa, MUTTA VAIN suomalaisissa olosuhteissa ja "TOISTAISEKSI". Suomalainen maasto ilman vuoristoa on liiankin erilainen ja that's the point!

Palatkaamme tuohon kännykkädetaljiin muutaman kuukauden kuluttua tutkittuani ajan antaessa periksi meikäläiset järjestelmät, jotka ovat espanjalaisen firman hyppysissä osaksi entisellä jenkkien BellSouth-kalustolla.

Hieman vielä GSM:n suunta-antenneista:

Hakusanalla “directive GSM antennas” sain Googlella 24,700 web-sivua, joten on valinnan varaa yllin kyllin.

Oheisena pari esimerkkiä:

http://www.gsm-modem.de/directive_antenna.html

http://www.arcelect.com/High_gain_Yagi_and_High_gain_antenna.htm

Vain 14 elementtinen jagi 15 dBi suunta-antenni taajusalueelle 824-896 MHz, paino vain 0,9 kiloa. Erittäin luotettavalta tuntuva firma, koska ilmoitti vahvistuksen myös dipolin suhteen ja oikein.

Muutama elementti lisää tai kaksi useampielementtistä jagia yhdistettynä eli ”stakattuna” antaa helposti yli 20 desibeliä, mikä merkitsee lähetyksen/vastaanoton satakertaistamista.

Kuka nyt alukseensa jagia haluaisi? Siinä tapauksessa on markkinoilla mm. pieniä kulmaheijastin- ja torviantteja, joiden vahvistukset menevät tuonne 10-15 dBi:n välille.

Kyllä mielestäni kännykkäyhteyksistä vallitseva rauhanomaoinen keskustelu on paikallaan nimenomaan veneily-palstalla.

AriT kirjoitti:

Täytyy vähän tarkentaa tuota edellä kirjoittamaani juttua, joka käytännössä kyllä pitää paikkaansa, mutta teoreettisesti asia on hieman monimutkaisempi.

GSM-järjestelmissä jokaiselle solulle (tukiasemalle) on määritelty säde, jolla siihen voidaan olla yhteydessä. Normaalisti teoriassa sallitaan max 233 us signaalin etenemisviive, josta solun säteen säteeksi saadaan n. 35 km, käytännössä rajat on vedetty alemmaksi eli 220 us ja n. 33 km tai jopa pienempi. Usein solujen koko on rajoitettu naapurisoluista johtuen huomattavasti pienemmäksi, avomerenkin suuntaan tyypillisesti

Lue lisää

Teknologia on muuttunut ja kehittynyt Suomessa näiden lukuisten vuosien aikana, joten olen tuosta nykytilanteesta ulkona kuin "Huru-ukko".

Samoin meikäläinen tekniikka on varmasti erilaista.

Pyydän Sinua ystävällisesti vilkaisemaan yleistä kommenttiani "En väitä vastaan"/BSO.

Tutkitaan ja palaillaan tähän hyvin mielenkiintoiseen ja tärkeään teemaan ajettuani itseni teknologisesti sisään sekä Suomen että Väli-Amerikan järjestelmiin ja niiden mahdollisiin eroihin.

Suurella ilolla kuitenkin totean suomalaisena, että Nokia on todella KOVAA KAMAA markkinoilla myös täälläkin. Ihmiset valitettavasti pitävät sitä yleisesti japanilaisena tuotteeena.

Onneksi ERITTÄIN suositun Finlandia-vodkan valmistusmaasta ei ole tullut erimielisyyksiä.

radisti kirjoitti:

Edellinen kaveri kertoi tuon oleellisen teoreettisesti kantomatkasta.Kun järjestelmä ei salli niin ei salli.Ei siinä auta desibelit.
Muutoin tiedän erittäin hyvin suunta-antennien ja radioaaltojen kulun.Kokemusta on minullakin.
Muutoin olen tyytyväinen tähän herätykseen,jotta mahdollisimman usea veneilijä hankkisi vhf:n ja pitäisi antennista huolta.
Muutoin ne militari vhf:t toimivat alataajuuksilla ja sen radion loota ei edusta kovin hyvää maatasoa joten niiden kuuluvuus paranee maan läheisyyden ansiosta.Mutta meri-vhf antennit eivät kaipaa tätä maata maatasoksi sillä niissä on omat maatasonsa.
Hyvää Joulua

Lue lisää

Re:

Maan pinnalla oleva "loota" edustaa tarpeeksi hyvää maatasoa maan johtokyvystä riippuen, mutta ensisijaisesti neljännes- tai 1/8 lamda-piiskalla. Puoliaaltopiiska on eri juttu. Yleisesti käytetty puolirombi, neljännesrombi ja dipolit ovat jo monimutkaisempi tarina eri polarisaatiovaihtoehdoissa.

On olemassa eräs erikoisantenni jopa militaarijärjestelmissä, joka poikkeuksellisesti suorastaan "janoaa" huonosti johtavaa maata alleen ennen kaikkea vastaanotossa.

KUITENKIN unohdit, että "militaareilla" on tuon 30-76 MHz:n laitteiden lisäksi oma erinomainen MERI-VHF ja useat asemat nimenomaan tehokkailla suunta-antenneilla. Järjestelmä toimii "käytännössä" samoilla taajuuksilla siviiliversion kanssa elleivät ole viime aikoina muuttaneet.

Kyllä siinä on tuo kansainvälinen hätäkanavakin. Tarkkaa taajusaluetta en katso asiakseni julkistaa, vaikka se ei tietääkseni ole "salamyhkäinen".

Katsastusmies-1 kirjoitti:

Kyllä 60-luvun lopulla etenkin Ruotsissa tehtiin veneisiin lasikuitumastoja !
Tuo oli aikaa jolloin puurungoista tehtiin lesti/muotti ja leivottiin vene lasikuidusta. Kansi- ja hyttirakenteet olivat edelleen puuta ja ongelmalliseksi koettu puumasto korvattiin lasikuituisella. Alumiinimastoja ei siihen aikaan normaaliihminen pystynyt maksamaan.
Tämä vain kommenttina "kaiken tietäville".
Tulisi tarkistaa asiat ennenkuin rupeaa väittämään.

Lue lisää

Re/Katsatusmies: "Kyllä 60-luvun lopulla etenkin Ruotsissa tehtiin veneisiin lasikuitumastoja!"

En VOI OLLA palaamatta tuohon katsastusmiehen kommenttiin, sillä se nimenomaan edustaa alkuperäistä ideaani ja näkemystäni "joka miehen" koaksiaalidipolista meri-VHF-alueelle tai jopa muillekin taajuuksille.

Perinteisen koaksiaalidipolin elementtihän on neljännesaallon mittainen koaksiaalipätkä kertaa lyhennyskerroin; yleensä 0.66. Näin esimerikiksi 150 Megahertsillä sen pituus on vain noin 33 senttimetriä noin 1 cm molempiin päihin tinausvaraa.

Nuo pätkät tinataan yhteen siten, että edellisen koaksiaalin keskijohto menee vaippaan ja päinvastoin. Mitä enemmän meillä on noita yhteen tinattuja pätkiä koaksiaalidipolissamme, sen suurempi on vahvistus eli keila litistyy seuraten voimistuneena tiukasti merenpintaa. Antenni syötetään suoraan 50 ohmin koaksiaalilla.

Jokainenhan meistä tietää suunnilleen koaksiaalien paksuudet.

Eikö siis tuon katsastusmiehen idean mukaan ole helppoa tehdä ura tuolle antennille lasikuidun ja puumaston väliin tai pelkästään lasikuidun sisään valamisprosessin yhteydessä? Tosin epoksit ja lasikuitu muuttavat hieman lyhennyskertoimia.

Missä olivat veneitten ja yleensä muiden ihmisten radiot sisällissotien aikana siviili- ja sotapoliisin tarkastellessa alati vain antenneja? Jopa ICRC:n kaltaisella kansainvälisellä järjestöllä tuli olla kirjalliset luvat jokaisesta radiostaan ja jopa telefaxistaan eri anomuksesta.

Merellä kuitenkin nuo alukset kommunikoivat normaalisti kuten ennenkin ilman näkyviä antenneja. Siis johonkinhan ne oli piilotettu!

onniitä kirjoitti:

Vähämpä olet liikkunut jos et ole nähnyt itserakentajien tekemiä lasikuitumastoja,no retvakoita mutta sopivasti tuettuna pysyvät pystyssä.

*....perhepuejeveneessä lasikuitumastoa. Masto on pääsääntöisesti kevytmetallia.*


Kirjoittajaa lainaten lähes kaikissa purjeveneissä on alumiiniprofiilimasto. Pienessä osassa puumasto ja hyvin hyvin harvoissa lujitemuovinen.
Lujitemuovinen voidaan tarvittaessa rakentaa niin lujaksi ettei minkään laisia tukia tarvita, mutta tällöin ei puhuta enään tavallisista purjeveneistä vaan marginaalisesta ryhmästä
Minäkään en ole koskaan nähnyt tavallisessa purjeveneessä lasikuitumastoa. Kevytveneissä niin on paljon, mutta niissä ei ole radioita.

seilori kirjoitti:

*....perhepuejeveneessä lasikuitumastoa. Masto on pääsääntöisesti kevytmetallia.*


Kirjoittajaa lainaten lähes kaikissa purjeveneissä on alumiiniprofiilimasto. Pienessä osassa puumasto ja hyvin hyvin harvoissa lujitemuovinen.
Lujitemuovinen voidaan tarvittaessa rakentaa niin lujaksi ettei minkään laisia tukia tarvita, mutta tällöin ei puhuta enään tavallisista purjeveneistä vaan marginaalisesta ryhmästä
Minäkään en ole koskaan nähnyt tavallisessa purjeveneessä lasikuitumastoa. Kevytveneissä niin on paljon, mutta niissä ei ole radioita.

Lue lisää

Re:

Pysyäksemme teemassa on todettava, että käsitteeseen vene, alus, ruuhi, pursi, perhepursi, "jolla", cayuco, viidakkojokivene eli panga, troolari etc. mahtuu jos jonkin näköistä kippoa.
Näin ollen mitään yleispätevää sääntöä ei siis voida määrittää veneantenneista, joka kerralla kattaisi kaikki kelluvat ja jopa veden alla liikkuvat.

Samalla on todettava, että antennien maailma on siinä määrin henkimaailman asioita, että mies - 30 vuotta antennien kanssa puuhattuaan vihdoinkin toteaa, kuinka vähän hän niistä loppujen lopuksi tietää. Ihmiselämän pituus on valitettavasti rajallinen. Toivon kuitenkin sydämestäni, että laaja keskustelumme olisi antanut joitakin virikkeitä ainakin valveutuneimmille lukijoille.

Koska nykyaika on tuonut pursuavan valuutan kautta alumiinimastot, niin.... kuten aikaisemmin totesin, sehän tarjoaa jo sellaisenaan oivan antennin virityslaittella HF-radioon, mikä on "MUST" pitkillä purjehdusretkillä. Seikka ei liene ongelma, JOS tuo alumiinimasto ei ole fyysisessä kontaktissa meren kanssa.

Onko se alumiinimasto siis kontaktissa maapotentiaalin tai veden kanssa?

Re:

"Tavallinen" purjevene merkitsee aivan toista teille kuin täkäläisille. Mikä siis on suomalaisittain ilmaistuna "tavallinen purjevene"? Kuten korostin, itse en ole nähnyt yhtään purjevenettä luonnossa läheltä yli 16 vuoteen, vaikka olen asunut vuosia Tyynenmeren tiukassa tuntumassa laineiden saavuttaessa jopa pihan. Web-sivuilta ja elokuvista niitä tosin löytyy tuon tuostakin....etenkin puumastoisia ja lasikuidulla ja epoksilla resturoituja puumastoisia.

Re:
Työskennellessäni eräässä arabimaassa maailmanrauhan hyväksi, en koskaan lähtenyt liikkeelle polkupyörälläni ilman siihen asennettua PRC-710:n edeltävää VHF-radiota. Makunsa ja tarpeensa siis kullakin, mutta ei siis johtamista ilman viestitoimintaa...noin kertauksena.

Itselleni on merten järkyttävistä kokemuksista aiheutunut siinä määrin veden aiheuttamaa fobiaa, etten enää astuisi ensimmäiseenkään alukseen ilman VARMAA viestiyhteyttä.
   

BSO kirjoitti:

Re:

Pysyäksemme teemassa on todettava, että käsitteeseen vene, alus, ruuhi, pursi, perhepursi, "jolla", cayuco, viidakkojokivene eli panga, troolari etc. mahtuu jos jonkin näköistä kippoa.
Näin ollen mitään yleispätevää sääntöä ei siis voida määrittää veneantenneista, joka kerralla kattaisi kaikki kelluvat ja jopa veden alla liikkuvat.

Samalla on todettava, että antennien maailma on siinä määrin henkimaailman asioita, että mies - 30 vuotta antennien kanssa puuhattuaan vihdoinkin toteaa, kuinka vähän hän niistä loppujen lopuksi tietää. Ihmiselämän pituus on valitettavasti rajallinen. Toivon kuitenkin sydämestäni, että laaja keskustelumme olisi antanut joitakin virikkeitä ainakin valveutuneimmille lukijoille.

Koska nykyaika on tuonut pursuavan valuutan kautta alumiinimastot, niin.... kuten aikaisemmin totesin, sehän tarjoaa jo sellaisenaan oivan antennin virityslaittella HF-radioon, mikä on "MUST" pitkillä purjehdusretkillä. Seikka ei liene ongelma, JOS tuo alumiinimasto ei ole fyysisessä kontaktissa meren kanssa.

Onko se alumiinimasto siis kontaktissa maapotentiaalin tai veden kanssa?

Re:

"Tavallinen" purjevene merkitsee aivan toista teille kuin täkäläisille. Mikä siis on suomalaisittain ilmaistuna "tavallinen purjevene"? Kuten korostin, itse en ole nähnyt yhtään purjevenettä luonnossa läheltä yli 16 vuoteen, vaikka olen asunut vuosia Tyynenmeren tiukassa tuntumassa laineiden saavuttaessa jopa pihan. Web-sivuilta ja elokuvista niitä tosin löytyy tuon tuostakin....etenkin puumastoisia ja lasikuidulla ja epoksilla resturoituja puumastoisia.

Re:
Työskennellessäni eräässä arabimaassa maailmanrauhan hyväksi, en koskaan lähtenyt liikkeelle polkupyörälläni ilman siihen asennettua PRC-710:n edeltävää VHF-radiota. Makunsa ja tarpeensa siis kullakin, mutta ei siis johtamista ilman viestitoimintaa...noin kertauksena.

Itselleni on merten järkyttävistä kokemuksista aiheutunut siinä määrin veden aiheuttamaa fobiaa, etten enää astuisi ensimmäiseenkään alukseen ilman VARMAA viestiyhteyttä.
   

Lue lisää

Kyllä masto täytyy maadoittaa salamasuojan takia. Muutoinkin maston korkeussuunnassa olevat potentiaalierot voivat olla aika suuret varautuneen pilven alla. Joskus riki hohtaa kuin neonputket. Silloin kaikkien sähkölaitteiden suojaukset ovat kovilla, jos kunnon maadoitus puuttuu.

maadoitus kirjoitti:

Kyllä masto täytyy maadoittaa salamasuojan takia. Muutoinkin maston korkeussuunnassa olevat potentiaalierot voivat olla aika suuret varautuneen pilven alla. Joskus riki hohtaa kuin neonputket. Silloin kaikkien sähkölaitteiden suojaukset ovat kovilla, jos kunnon maadoitus puuttuu.

Lue lisää

Re:

BSO kirjoitti:

Teknologia on muuttunut ja kehittynyt Suomessa näiden lukuisten vuosien aikana, joten olen tuosta nykytilanteesta ulkona kuin "Huru-ukko".

Samoin meikäläinen tekniikka on varmasti erilaista.

Pyydän Sinua ystävällisesti vilkaisemaan yleistä kommenttiani "En väitä vastaan"/BSO.

Tutkitaan ja palaillaan tähän hyvin mielenkiintoiseen ja tärkeään teemaan ajettuani itseni teknologisesti sisään sekä Suomen että Väli-Amerikan järjestelmiin ja niiden mahdollisiin eroihin.

Suurella ilolla kuitenkin totean suomalaisena, että Nokia on todella KOVAA KAMAA markkinoilla myös täälläkin. Ihmiset valitettavasti pitävät sitä yleisesti japanilaisena tuotteeena.

Onneksi ERITTÄIN suositun Finlandia-vodkan valmistusmaasta ei ole tullut erimielisyyksiä.

Lue lisää

"Tutkitaan ja palaillaan tähän hyvin mielenkiintoiseen ja tärkeään teemaan ajettuani itseni teknologisesti sisään sekä Suomen että Väli-Amerikan järjestelmiin ja niiden mahdollisiin eroihin."

Jos haluat tutustua GSM-järjestelmän periaatteisiin, niin hyvä kirja aloittaa on
M. Mouly
M.B. Pautet
The GSM System for Mobile Communications
CELL & SYS 1992 ISBN 2-9507190-0-7
kts. http://perso.wanadoo.fr/cell.sys/
Tietoa toki löytyy netistäkin, mutta ainakin itselläni tuottaa vaikeuksia ottaa näyttöä sänkyyn iltalukemiseksi.

GSM on nykyään globaali järjestelmä, joka tosin on Euroopasta peräisin ja jonka standardien kehittämisessä ovat voimakkaasti olleet mukana matkapuhelinvalmistajat Nokia mukaan lukien. Amerikassa kännyissä on käytössä (myös) CDMA, joka ei ole suoraan yhteensopiva GSM:n kanssa.

Kännytekniikkaakeskustelu saa minun puolestani veneilypalstalla päättyä tähän, tavan veneilijänkin on kuitenkin syytä tiedostaa järjestelmän rajoitukset vaikkapa hätäviestinnässä. VHF on tositilanteessa joka tapauksessa kännykkään verrattuna ylivoimainen.

BSO kirjoitti:

Teknologia on muuttunut ja kehittynyt Suomessa näiden lukuisten vuosien aikana, joten olen tuosta nykytilanteesta ulkona kuin "Huru-ukko".

Samoin meikäläinen tekniikka on varmasti erilaista.

Pyydän Sinua ystävällisesti vilkaisemaan yleistä kommenttiani "En väitä vastaan"/BSO.

Tutkitaan ja palaillaan tähän hyvin mielenkiintoiseen ja tärkeään teemaan ajettuani itseni teknologisesti sisään sekä Suomen että Väli-Amerikan järjestelmiin ja niiden mahdollisiin eroihin.

Suurella ilolla kuitenkin totean suomalaisena, että Nokia on todella KOVAA KAMAA markkinoilla myös täälläkin. Ihmiset valitettavasti pitävät sitä yleisesti japanilaisena tuotteeena.

Onneksi ERITTÄIN suositun Finlandia-vodkan valmistusmaasta ei ole tullut erimielisyyksiä.

Lue lisää

Finlandia vaan on valitettavasti ollut jo jonkin aikaa amerikkalainen brandi. Tosin liemi teetettäneen edelleen Koskenkorvalla.

BSO kirjoitti:

Re:

Kommentoimatta sen enempää,mutta tuskin piditte sitä yhteyttä Suomeen Motorolan VHF-radiolla.
Hyvää Joulua

radisti kirjoitti:

Kommentoimatta sen enempää,mutta tuskin piditte sitä yhteyttä Suomeen Motorolan VHF-radiolla.
Hyvää Joulua

Re:

Opettele hyvä mies vihdoinkin lukemaan! En sanallakaan niin väittänyt.

Motorola kuului UNTSON tarkkailijoiden VHF-verkkoon.

Toinen VHF & Boosteri UNEF II:n verkkoon (FINNBATT, INDBATT, SWEDBATT, GHANBATT).

Yhdessä autossa 100 wattinen HF, jolla yhteys Abu Rudeisiin ja sen välittämänä kilowatilla ja Yagilla ionosfäärin kautta Suomeen kuten rutiininomaisesti joka päivä ja..... useaan kertaan ONGELMITTA.

Kyllä moisia kommentteja lukee näin vanhoilla päivillä etenkin joulun alla suorastaan ILOLLA! KIITOS hersyvästä huumoristasi! Varmaankin olet savolaisia(?).

Haluatko niputtain valokuvia ko. retkestä? Sattuu olemaan pöydällä skannattavaksi.

AriT kirjoitti:

"Tutkitaan ja palaillaan tähän hyvin mielenkiintoiseen ja tärkeään teemaan ajettuani itseni teknologisesti sisään sekä Suomen että Väli-Amerikan järjestelmiin ja niiden mahdollisiin eroihin."

Jos haluat tutustua GSM-järjestelmän periaatteisiin, niin hyvä kirja aloittaa on
M. Mouly
M.B. Pautet
The GSM System for Mobile Communications
CELL & SYS 1992 ISBN 2-9507190-0-7
kts. http://perso.wanadoo.fr/cell.sys/
Tietoa toki löytyy netistäkin, mutta ainakin itselläni tuottaa vaikeuksia ottaa näyttöä sänkyyn iltalukemiseksi.

GSM on nykyään globaali järjestelmä, joka tosin on Euroopasta peräisin ja jonka standardien kehittämisessä ovat voimakkaasti olleet mukana matkapuhelinvalmistajat Nokia mukaan lukien. Amerikassa kännyissä on käytössä (myös) CDMA, joka ei ole suoraan yhteensopiva GSM:n kanssa.

Kännytekniikkaakeskustelu saa minun puolestani veneilypalstalla päättyä tähän, tavan veneilijänkin on kuitenkin syytä tiedostaa järjestelmän rajoitukset vaikkapa hätäviestinnässä. VHF on tositilanteessa joka tapauksessa kännykkään verrattuna ylivoimainen.

Lue lisää

Kiitokset linkistä AriT. Mielellään sitä aina kuuntelee ASIANTUNTIJAN asiallisia kommentteja aiheesta, jota itse en hallitse enää nykytekniikan osalta.

Re:

Siis kyllä täällä peräti asiaakin puhutaan. Nykyiset näytöt ovat hieman epämukavia tyynyn korvikkeita. Palaillaan kernaasti siis teemaan tulevaisuudessa, mutta veneily-palstan ulkopuolella.

Ja nyt unta "pampulaan"!

¡Feliz Navidad y Prospero Año Nuevo de 2006!

AriT kirjoitti:

Täytyy vähän tarkentaa tuota edellä kirjoittamaani juttua, joka käytännössä kyllä pitää paikkaansa, mutta teoreettisesti asia on hieman monimutkaisempi.

GSM-järjestelmissä jokaiselle solulle (tukiasemalle) on määritelty säde, jolla siihen voidaan olla yhteydessä. Normaalisti teoriassa sallitaan max 233 us signaalin etenemisviive, josta solun säteen säteeksi saadaan n. 35 km, käytännössä rajat on vedetty alemmaksi eli 220 us ja n. 33 km tai jopa pienempi. Usein solujen koko on rajoitettu naapurisoluista johtuen huomattavasti pienemmäksi, avomerenkin suuntaan tyypillisesti

Lue lisää

ja noin se näkyy olevan.

Esimerkiksi Tenerifan Santa Cruzizta Gran Kanarian Las Palmasiin on noin 60 nm (>100 km) ja koko matkan GSM tuntui toimivan. Puolimatkassa tekstiviesti pelasi (kokeiltu pari viikkoa sitten) mutta puheyhteyttä ei saanut.

Tuo noin 50 km taitaa olla merelle suunnatuilla tukiasemillakin toiminnan äärirajalla, johtunee puhelimen pienestä lähetystehosta.

käytännössä kirjoitti:

ja noin se näkyy olevan.

Esimerkiksi Tenerifan Santa Cruzizta Gran Kanarian Las Palmasiin on noin 60 nm (>100 km) ja koko matkan GSM tuntui toimivan. Puolimatkassa tekstiviesti pelasi (kokeiltu pari viikkoa sitten) mutta puheyhteyttä ei saanut.

Tuo noin 50 km taitaa olla merelle suunnatuilla tukiasemillakin toiminnan äärirajalla, johtunee puhelimen pienestä lähetystehosta.

Lue lisää

Re:

Älä hyvä mies mainitse tuota paikkaa. Itse jouduin siellä ensimmäistä kertaa naimisiin ja jopa avioon.

Muuten tuo kommenttisi oli erittäin hyvä ja tervetullut. Käytännön esimerkit puhuvat aina enemmän kuin säkillinen teoriaa. Toivon kuitenkin hartaasti, että pääsit livahtamaan poikamiehenä ehjin nahoin takaisin Pohjolaan.

RE:

Siinähän tuo pointti piileekin: Joku (puhelin?) on pudottanut ratkaisevasti tehoja, sillä noin 6 vuotta sitten sain hyvin yhteyksiä nokialaisella terassiltani Tyynenmeren rannalla. Uuden kännyn vaihto ja sen seurauksena piti nousta tikapuita pitkin tulikuumalle katolle soittamaan, joten oli hankittava markkinoiden ainoa koksiaaliliittimellä oleva naapurin valmistama laite ja rakennettava erillisantenni suunnattuna tuolle tulivuorella sijaitsevaan toistinasemaan.

Muistan hyvin kun aluksi käänsimme ulkokalterioven heijastimeksi toistimen suuntaan. Se näkyi heti vastaanotetun kentän vahvistumisena.

Kiitokset mainiosta kommentistasi.

BSO kirjoitti:

Re:

Opettele hyvä mies vihdoinkin lukemaan! En sanallakaan niin väittänyt.

Motorola kuului UNTSON tarkkailijoiden VHF-verkkoon.

Toinen VHF & Boosteri UNEF II:n verkkoon (FINNBATT, INDBATT, SWEDBATT, GHANBATT).

Yhdessä autossa 100 wattinen HF, jolla yhteys Abu Rudeisiin ja sen välittämänä kilowatilla ja Yagilla ionosfäärin kautta Suomeen kuten rutiininomaisesti joka päivä ja..... useaan kertaan ONGELMITTA.

Kyllä moisia kommentteja lukee näin vanhoilla päivillä etenkin joulun alla suorastaan ILOLLA! KIITOS hersyvästä huumoristasi! Varmaankin olet savolaisia(?).

Haluatko niputtain valokuvia ko. retkestä? Sattuu olemaan pöydällä skannattavaksi.

Lue lisää

Itse asiaa ollaan kierretty kuin kissa kuumaa puuroa: Johonkinhan kompromissiratkaisuun meidän on toki päästävä.

On kuitenkin vielä täysi syy paikata/kerrata eräs tuikitärkeä detalji antennitekniikan perusteista.

Uskon, että USEIMMILLE jäi väärä käsitys antennigainistä eli vahvistuksesta. Sitä ei aikaansaada AINOASTAAN suunta-antenneilla, joiden automaattisten suuntauskoneistojen hinnat halvimmillaan mm. GSM:lle liikkuvat tuolla 3000 US$:n tietämissä. On olemassa adaptiivisia antennejakin vastaavaan tarkoitukseen, mutta vain ”lottovoittajille” viitatakseni hankintahintaan.

Paistaessani tuossa pienellä teflonpannulla yhden kananmunan totesin konkreettisen esimerkin vertikaalisen ja ympärisäteilevän alusantennin säteilyn selvittämiseksi. Teoreettinen isotrooppinen antenni avaruudessa on kuin pingispallon muotoinen kanan- tai kilpikonnan muna. Sen säteilyn tehokkuus ympäristöön vastaa keskipisteen etäisyyttä munan kuoreen.

Paiskatessamme tuon rikotun munan kuumaan teflonpannuun keltuaisen samalla särkyessä saamme ohukaisen tapaisen aterian. Mitataanpa nyt keskipisteen etäisyys reunoihin; siis huomattavasti suurempi. Siis pystypolarisoidun antennin keilaa supistamalla ja tiivistämällä pystytasossa saamme lisää tuota niin tärkeää ympärisäteilevää antennigainiä. Kuitenkin on muistettava, että etenkin metalliset esteet antennin lähellä - kuten alumiinimasto - muuttavat melkoisesti tuota ympärisäteilevyyttä.

Tavallisen pystyantennin säteilykeilahan merellä muistuttaa suuresti munkkirinkilää, jonka vahvistus yleensä lojuu tuolla nollassa desibelissä dipoliin verrattuna. Jo Teneriffan tapaus tekstiviestityksineen osoitti, että kännykän tehoa pitäisi nostaa - siis ei serverin. Tuolloin kännyvalmistajat saisivat silmilleen WHO:sta lähtien jopa Juupajoen Marttakerhon valituksillaan syöpäsairauksia aiheuttavasta säteilystä.Eniten kovassa ja jatkuvassa säteilyssä ovat eräät ammattimaiset tutkamittaajat. En ole koskaan kuullut yhdenkään tuntemani tutkamittaajan kuolleen leukemiaan tai aivosyöpään, jolla olisi suoranainen syy-yhteys suurtaajuiseen sähkömagneettiseen säteilyyn.

GSM:n vahvistavia ympärisäteileviä antenneja olisi tarjoaa aluksiin liikaakin, mutta 50 ohmin liitännän puuttuminen käännystä on tyrmännyt tuon omatoimisen kehittelyn, vaikka kyllä niitä melkoisesti löytyy kaupallisina versioina. Suomen saaristosokkeloiden väyläajo alati tapahtuvine kulkusuunnan muutoksineen tekee suunta-antennin toteuttamisen manuaalisesti varsin vaikeaksi.

LA-erikoisantenneihin en puutu, sillä sehän HF-alueen radiona tarvitsee varsin mittavat rakennelmat

Näin pitkällisen jahkailun tuloksena en voi suositella - lottovoittajat pl. - muuta kuin pannukakkumaisesti ympärisäteilevää, suuren VAHVISTUKSEN omaavaa pystypolarisoitua antennia asennettuna kiinteästi mahdollisimman KORKEALLE pienivaimennuksisella koaksiaalilla, jonka mitta on puoliaallon kerrannainen koaksiaalin lyhennyskerroin huomioiden unohtamatta N-liittimiä.

Myönnän, että nämä ovat liki henkimaailman asioita, jota osoitaa eräs esimerkki käytännön elämästä 1970-luvulta:

Pidin samantyyppisen esitelmän antennitekniikan perusteista arvovaltaiselle kuulijakunnalle nuorena ja melko kokemattomana, mutta selvittäen omasta mielestäni perusteellisesti teoreettisen isotrooppisen antennin avaruudessa.
Esitelmän jälkeen korkea-arvoisin "herra" kohosi pystyyn kiittäen erinomaisesta selvityksestäni todeten lopuksi: "Ja nyt menemme yhdessä viestivarastoon katsomaan tarkemmin tuota isotrooppista antennia."

Luonnollisesti halusin syödä karvahattuni siltä seisomalta, mutta on todettava yleisesti, että hyvällä opettajalla on vain hyviä oppilaita, hyvällä johtajalla on vain hyviä alaisia. On siis syytä joskus tarkastella itseään kriittisesti peilin ääressä.

Siis lopuksi suosittelen huviveneilijöille ympärisäteilevää 5/8-aallon ”Collinear Phased Array”-antennia, jolle luvataan jopa 9 dB:n vahvistusta. Jos tuo on totta, se on TODELLA paljon ympärisäteilevältä.
Jos noita antenneja ei ole Suomessa, Googlella löytyy lisää.

Oheisena eräs linkki, mutta on syytä tiedustella ennen mahdollista ostoa, mihin tuota vahvistusta on verrattu; dipoliin vai isotrooppiseen.

http://www.jollyannsales.com/VHF/shakespeare_vhf_antenna.htm

BSO kirjoitti:

Itse asiaa ollaan kierretty kuin kissa kuumaa puuroa: Johonkinhan kompromissiratkaisuun meidän on toki päästävä.

On kuitenkin vielä täysi syy paikata/kerrata eräs tuikitärkeä detalji antennitekniikan perusteista.

Uskon, että USEIMMILLE jäi väärä käsitys antennigainistä eli vahvistuksesta. Sitä ei aikaansaada AINOASTAAN suunta-antenneilla, joiden automaattisten suuntauskoneistojen hinnat halvimmillaan mm. GSM:lle liikkuvat tuolla 3000 US$:n tietämissä. On olemassa adaptiivisia antennejakin vastaavaan tarkoitukseen, mutta vain ”lottovoittajille” viitatakseni hankintahintaan.

Paistaessani tuossa pienellä teflonpannulla yhden kananmunan totesin konkreettisen esimerkin vertikaalisen ja ympärisäteilevän alusantennin säteilyn selvittämiseksi. Teoreettinen isotrooppinen antenni avaruudessa on kuin pingispallon muotoinen kanan- tai kilpikonnan muna. Sen säteilyn tehokkuus ympäristöön vastaa keskipisteen etäisyyttä munan kuoreen.

Paiskatessamme tuon rikotun munan kuumaan teflonpannuun keltuaisen samalla särkyessä saamme ohukaisen tapaisen aterian. Mitataanpa nyt keskipisteen etäisyys reunoihin; siis huomattavasti suurempi. Siis pystypolarisoidun antennin keilaa supistamalla ja tiivistämällä pystytasossa saamme lisää tuota niin tärkeää ympärisäteilevää antennigainiä. Kuitenkin on muistettava, että etenkin metalliset esteet antennin lähellä - kuten alumiinimasto - muuttavat melkoisesti tuota ympärisäteilevyyttä.

Tavallisen pystyantennin säteilykeilahan merellä muistuttaa suuresti munkkirinkilää, jonka vahvistus yleensä lojuu tuolla nollassa desibelissä dipoliin verrattuna. Jo Teneriffan tapaus tekstiviestityksineen osoitti, että kännykän tehoa pitäisi nostaa - siis ei serverin. Tuolloin kännyvalmistajat saisivat silmilleen WHO:sta lähtien jopa Juupajoen Marttakerhon valituksillaan syöpäsairauksia aiheuttavasta säteilystä.Eniten kovassa ja jatkuvassa säteilyssä ovat eräät ammattimaiset tutkamittaajat. En ole koskaan kuullut yhdenkään tuntemani tutkamittaajan kuolleen leukemiaan tai aivosyöpään, jolla olisi suoranainen syy-yhteys suurtaajuiseen sähkömagneettiseen säteilyyn.

GSM:n vahvistavia ympärisäteileviä antenneja olisi tarjoaa aluksiin liikaakin, mutta 50 ohmin liitännän puuttuminen käännystä on tyrmännyt tuon omatoimisen kehittelyn, vaikka kyllä niitä melkoisesti löytyy kaupallisina versioina. Suomen saaristosokkeloiden väyläajo alati tapahtuvine kulkusuunnan muutoksineen tekee suunta-antennin toteuttamisen manuaalisesti varsin vaikeaksi.

LA-erikoisantenneihin en puutu, sillä sehän HF-alueen radiona tarvitsee varsin mittavat rakennelmat

Näin pitkällisen jahkailun tuloksena en voi suositella - lottovoittajat pl. - muuta kuin pannukakkumaisesti ympärisäteilevää, suuren VAHVISTUKSEN omaavaa pystypolarisoitua antennia asennettuna kiinteästi mahdollisimman KORKEALLE pienivaimennuksisella koaksiaalilla, jonka mitta on puoliaallon kerrannainen koaksiaalin lyhennyskerroin huomioiden unohtamatta N-liittimiä.

Myönnän, että nämä ovat liki henkimaailman asioita, jota osoitaa eräs esimerkki käytännön elämästä 1970-luvulta:

Pidin samantyyppisen esitelmän antennitekniikan perusteista arvovaltaiselle kuulijakunnalle nuorena ja melko kokemattomana, mutta selvittäen omasta mielestäni perusteellisesti teoreettisen isotrooppisen antennin avaruudessa.
Esitelmän jälkeen korkea-arvoisin "herra" kohosi pystyyn kiittäen erinomaisesta selvityksestäni todeten lopuksi: "Ja nyt menemme yhdessä viestivarastoon katsomaan tarkemmin tuota isotrooppista antennia."

Luonnollisesti halusin syödä karvahattuni siltä seisomalta, mutta on todettava yleisesti, että hyvällä opettajalla on vain hyviä oppilaita, hyvällä johtajalla on vain hyviä alaisia. On siis syytä joskus tarkastella itseään kriittisesti peilin ääressä.

Siis lopuksi suosittelen huviveneilijöille ympärisäteilevää 5/8-aallon ”Collinear Phased Array”-antennia, jolle luvataan jopa 9 dB:n vahvistusta. Jos tuo on totta, se on TODELLA paljon ympärisäteilevältä.
Jos noita antenneja ei ole Suomessa, Googlella löytyy lisää.

Oheisena eräs linkki, mutta on syytä tiedustella ennen mahdollista ostoa, mihin tuota vahvistusta on verrattu; dipoliin vai isotrooppiseen.

http://www.jollyannsales.com/VHF/shakespeare_vhf_antenna.htm

Lue lisää

Kuten huomasit, menee se muna pannussa melko ohueksi lätyksi. Samoin käy silloin kun veneessä on 9 dB:n collineaarinen eli signaalin keila litistyy voimakkasti ja jos ko. antenni on vinossa tai heiluu, kuten veneessä usein on, saattaa signaali ampua taivaalle yli mahdollisen vastaanottajan.

Kiinteässä päässä eli merivartioasemalla toimii tietenkin mainiosti ja näitä ymmärtääkseni siellä myös käytetään.

On syytä pitää myös mielessä, että VHF-signaali ei hirveästi taivu horisontin taakse. Näin ollen matalasta veneestä ei pitkiä yhteyksiä synny vaikka mitä tekisi.

heh kirjoitti:

Kuten huomasit, menee se muna pannussa melko ohueksi lätyksi. Samoin käy silloin kun veneessä on 9 dB:n collineaarinen eli signaalin keila litistyy voimakkasti ja jos ko. antenni on vinossa tai heiluu, kuten veneessä usein on, saattaa signaali ampua taivaalle yli mahdollisen vastaanottajan.

Kiinteässä päässä eli merivartioasemalla toimii tietenkin mainiosti ja näitä ymmärtääkseni siellä myös käytetään.

On syytä pitää myös mielessä, että VHF-signaali ei hirveästi taivu horisontin taakse. Näin ollen matalasta veneestä ei pitkiä yhteyksiä synny vaikka mitä tekisi.

Lue lisää

Mietipä nyt vielä kertaalleen minkälainen on pienaluksen kulkuasento.
Mikäli revit desibelit pannukakkumaisuudesta,niin taidat harrastaa kuuyhteyksiä.Niin mukavaa kuin tuo antennitekniikka onkin.niin veneissä kaikki ei olekaan niin.Paras pienaluksen säteilykuvio on lähes 8 muotoinen tietysti käännettynä pitkittäin.
Eli mitta on n. 1-1.1m jotka ovat myynnissä.Ovat toiminnaltaan koaksiaalidipoleita ja niiden swr on taajuusvälillä 155-162 Mhz alle 1,6.
Muuten en ole valitettavasti savolainen,en pysty hersyviin sutkautuksiin.
Laita sinä Joulurauhassa vahvistavia antenneja siellä Panamalla.

radisti kirjoitti:

Mietipä nyt vielä kertaalleen minkälainen on pienaluksen kulkuasento.
Mikäli revit desibelit pannukakkumaisuudesta,niin taidat harrastaa kuuyhteyksiä.Niin mukavaa kuin tuo antennitekniikka onkin.niin veneissä kaikki ei olekaan niin.Paras pienaluksen säteilykuvio on lähes 8 muotoinen tietysti käännettynä pitkittäin.
Eli mitta on n. 1-1.1m jotka ovat myynnissä.Ovat toiminnaltaan koaksiaalidipoleita ja niiden swr on taajuusvälillä 155-162 Mhz alle 1,6.
Muuten en ole valitettavasti savolainen,en pysty hersyviin sutkautuksiin.
Laita sinä Joulurauhassa vahvistavia antenneja siellä Panamalla.

Lue lisää

Re:

Kuten huomasit pyysin tarkistamaan kyseiseltä firmalta, mihin he tuon 9 dB:n perustavat eli mihin sitä on verrattu. Itse en USKO moiseen, mutta 6 dBi on arkipäivää ja hyvä antenni. Ei tuo Tyynimeri ole nimensä veroinen verrattaessa Suomenlahden liplatteluun. Kyllä meillä on hyviä kokemuksia, sillä ei se nyt niin pirusti litisty. Kaikella toki on rajansakin. Vahvoilla suunta-antenneilla keila on taas niin kapea, että pysyy vasta-asemassa vain tuhansien dollareiden suuntauslaitteilla.


Re:

Kuriositeettina mainittakoon, että sieltä (merivartioasema) löytyy kiinteä HF-antenni, joka on kuin tuo useasti aikaisemmin mainittu purjeveneen alumiinimasto. Mainitsemani linkki myy todella noita kiinteitä ja ympärisäteileviä meri-VHF-tukiasemantenneja luvaten 10 dB, johon niiden massiivisen rakenteen vuoksi jo alan uskoa, koska mahtavan kokonsa vuoksi ei voida kaupata postimyyntinä.

Re:

Taipuu joka tapauksessa kelistä riippuen, mutta ei todellakaan "HIRVEÄSTI"...ja siinä detaljissa olet oikeassa.

Matalasta veneestä ei yhteyksiä???? Olen jyrkästi eri mieltä. Sattumalta olen 14 vuoden kehittelyn tuloksena modifioinut mm. alukseen kuin alukseen sopivan, superhalvan ja yksinkertaisen suunta-antennin, joka varmasti toimii myös matalissa veneissä. Kyseistä antennia yleensä käytetään suurvalloissakin vain metrin asennuskorkeudella sekä Yhdysvalloissa että itäisessä naapurimaassa. Jenkit tietääkseni käyttivät sitä oikein masiivisesti Vietnamissa, mutta tarkistin asian ja nykyään painavat samaan antenniin jopa 800 watilla. Valitettavasti tuota suomalaista tehdasvalmisteista antennia et kaupan hyllyltä saa isollakaan rahalla, mutta meri-VHF-versiona sen pystyy JOKAINEN rakentamaan liki olemattomin kustannuksin.

Viitaten edelleen matalaan veneeseen... minähän mainitsin aikaisemmin, että antennien joukossa on eräs poikkeustapaus..ja se on nimenomaaan tämä. Meriyhteyksillä saatiin helposti 30 watilla noin 70 kilometrin yhteyksiä ja hiekka-autiomaissa liki samoja metrin asennuskorkeuksilla. Kai nyt veneessä kuin veneessä päästään metrin korkeuteen?!!!!?




Kahdeksikon muotoinen? Siis tuo "munkkirinkiläkö"?
Eikö koaksiaalidipolista ole jo tarpeeksi puhuttu teeman tiimoilta? Kyllä ne puolisokean mummon tekemät pannukakut usein paksuksi jäivät, naapurin tyttö ei onneksi.

Paljonko lupaavat gainiä tuolle sieltä saatavalle koaksiaalidipolille?. En tunne juuri antenniteoriaa. Vahva kokemus eli yritykset ja erehdykset opettavat paremmin. Tuskin kannattaa luulla tuon keilan olevan liian ohukaismaisen 6 dBi:llä. Pidän itse tuota 9 dB tyypillisenä myyntikikkana eli amerikkalais-huuhaana. Taitavat puhua jännitedesibeleistä harhauttaakseen - kuten liki aina - asiakasta.



Olin tuon eriomaisen huumorisi vuoksi varma, että sinäkin olet savolainen. Itse en häpeä tunnustaa olevani syntyperäinen savolainen. Muinaissuomalaisten saapuessa maahamme jääkauden helpottaessa oli vain yksi tieviitta, jossa luki " SAVO". Kaikki lukutaitoiset siis valitsivat tuon suunnan.



Rakas veljeni, pyydän Sinua ystävällisesti joulun aikana täydentämään maantieteen eli geografian opintojasi. Olen maininnut käyneeni siellä sodan vuoksi ja asuvani "jossakin" sillä alueella. Menit siis PAHASTI pieleen tuolla "Panamallasi". Siis Kolumbian pohjoisrajavaltio on oikein....jopa "Joulurauhassa".

Peräti rattoisiltahan nuo kommenttinne vaikuttivat kellon lähestyessä aamuviittä. En suinkaan väitä, että ne kaikki menivät suoraan huuhaaa-osastolle.

heh kirjoitti:

Kuten huomasit, menee se muna pannussa melko ohueksi lätyksi. Samoin käy silloin kun veneessä on 9 dB:n collineaarinen eli signaalin keila litistyy voimakkasti ja jos ko. antenni on vinossa tai heiluu, kuten veneessä usein on, saattaa signaali ampua taivaalle yli mahdollisen vastaanottajan.

Kiinteässä päässä eli merivartioasemalla toimii tietenkin mainiosti ja näitä ymmärtääkseni siellä myös käytetään.

On syytä pitää myös mielessä, että VHF-signaali ei hirveästi taivu horisontin taakse. Näin ollen matalasta veneestä ei pitkiä yhteyksiä synny vaikka mitä tekisi.

Lue lisää

En voi olla palaamatta tuohon aikaisempaan kommenttiin:



Em. kommentin luettuani pariin kertaan oikein ajatuksella kyhäsin tuon antennin primitiivimallin, jonka asensin vaahtomuovista pikaisesti tekemäni aluksen pienoismalliin kysyen kahdelta 14-vuotiaalta pojannaskalilta, mitä tapahtuu antennille voimakkaassa allokossa.

He pyörittelivät alusta kaikkiin suuntiin todeten: " Antenni osoittaa koko ajan maapallon keskipisteeseen ja tuonhan on keksinyt Sir Isaac Newton 1600-luvun lopulla."

Jos tuon ongelman yksinkertainen ratkaisu mahtuu "räkäisten" pikkupoikien päähän, en jaksa uskoa sen aiheuttavan Sinulle vakavaa pääsärkyä. Siis ympärisäteilevään pannukakkuantenniin vaan kaikella syyllä lisää gainiä ja luonto pitää lopusta huolen.

Koska eräät ovat niin jumittuneet tuohon Panaman kanavaan, on syytä todeta ranskalaisen insinööri Ferdinand de Lessepsin aloittaneen kaivuutyöt saapuen ensi kerran Panamaan joulukuun 30. päivänä vuonna 1879 tehtyään sitä ennen Suezin nostalgisen kanavan.

Yhdysvaltain hallitus osti virallisesti kanavaoikeudet noiden kahden suuren meren välille vuonna 1914 peräti 99 vuodeksi, mikä oli sopimuksen mukaan uusittavissa tuon jälkeen. Sopimuksen alkuperäinen tekstihän kertoo seuraavasti:

"El gobierno de los Estados Unidos tendrá la opción de renovar por otro lapso de noventa y nueve años, el arriendo y concesiones referidos,...."

Kysynkin siis kansainvälistä asiantuntemusta omaavalta "radistilta" & "heh":iltä, miksi Yhdysvallat luopui tuosta Panaman kanavasta jo vuoden 1999 lopulla.

Edellen maantieteen hallitseville "radistille" & "heh":ille kysymys koaksiaalikaapelista. Kuinka voi olla mahdollista, että erään ankkuroidun osterinpyyntialuksen radisti kertoi radionsa toimivan erinomaisesti Karibialla, vaikka radisti ja radio olivat Hondurasissa ja itse antenni Kolumbiassa? Onhan tuolla koaksiaalikaapelin max. pituudellakin desibelivaimennuksesta puhumattakaan joku rajansa!

Tuolla alueella kylläkin kulkee mm. Internetin valokaapeli Costa Ricasta Yhdysvaltoihin. Todettakoon, että aprillipäivämme on vasta 27.12. eli nuo em. kysymykset eivät ehdottomasti kuulu aprillipiloihin.

Jo varsin pian Suomen Turuuss' julistetaan joulurauha, joten toivotan jo tässä vaiheessa omasta puolestani HYVÄÄ JOULUA JA DESIBELIRIKASTA UUTTA VUOTTA veneilijäpalstan lukijakunnalle, tosin jääden suurella antaumuksella odottelemaan em. yleiseen kansainväliseen veneilyyn liittyviä vastauksia.

Itse syvennyn jouluna lempikirjaani eli vanhaan Talvikoulutusoppaaseen, jonka etusivulla jo seisoo tukevaa faktaa: "Sukset helpottavat liikkumista, etenkin talvella."

BSO kirjoitti:

En voi olla palaamatta tuohon aikaisempaan kommenttiin:



Em. kommentin luettuani pariin kertaan oikein ajatuksella kyhäsin tuon antennin primitiivimallin, jonka asensin vaahtomuovista pikaisesti tekemäni aluksen pienoismalliin kysyen kahdelta 14-vuotiaalta pojannaskalilta, mitä tapahtuu antennille voimakkaassa allokossa.

He pyörittelivät alusta kaikkiin suuntiin todeten: " Antenni osoittaa koko ajan maapallon keskipisteeseen ja tuonhan on keksinyt Sir Isaac Newton 1600-luvun lopulla."

Jos tuon ongelman yksinkertainen ratkaisu mahtuu "räkäisten" pikkupoikien päähän, en jaksa uskoa sen aiheuttavan Sinulle vakavaa pääsärkyä. Siis ympärisäteilevään pannukakkuantenniin vaan kaikella syyllä lisää gainiä ja luonto pitää lopusta huolen.

Koska eräät ovat niin jumittuneet tuohon Panaman kanavaan, on syytä todeta ranskalaisen insinööri Ferdinand de Lessepsin aloittaneen kaivuutyöt saapuen ensi kerran Panamaan joulukuun 30. päivänä vuonna 1879 tehtyään sitä ennen Suezin nostalgisen kanavan.

Yhdysvaltain hallitus osti virallisesti kanavaoikeudet noiden kahden suuren meren välille vuonna 1914 peräti 99 vuodeksi, mikä oli sopimuksen mukaan uusittavissa tuon jälkeen. Sopimuksen alkuperäinen tekstihän kertoo seuraavasti:

"El gobierno de los Estados Unidos tendrá la opción de renovar por otro lapso de noventa y nueve años, el arriendo y concesiones referidos,...."

Kysynkin siis kansainvälistä asiantuntemusta omaavalta "radistilta" & "heh":iltä, miksi Yhdysvallat luopui tuosta Panaman kanavasta jo vuoden 1999 lopulla.

Edellen maantieteen hallitseville "radistille" & "heh":ille kysymys koaksiaalikaapelista. Kuinka voi olla mahdollista, että erään ankkuroidun osterinpyyntialuksen radisti kertoi radionsa toimivan erinomaisesti Karibialla, vaikka radisti ja radio olivat Hondurasissa ja itse antenni Kolumbiassa? Onhan tuolla koaksiaalikaapelin max. pituudellakin desibelivaimennuksesta puhumattakaan joku rajansa!

Tuolla alueella kylläkin kulkee mm. Internetin valokaapeli Costa Ricasta Yhdysvaltoihin. Todettakoon, että aprillipäivämme on vasta 27.12. eli nuo em. kysymykset eivät ehdottomasti kuulu aprillipiloihin.

Jo varsin pian Suomen Turuuss' julistetaan joulurauha, joten toivotan jo tässä vaiheessa omasta puolestani HYVÄÄ JOULUA JA DESIBELIRIKASTA UUTTA VUOTTA veneilijäpalstan lukijakunnalle, tosin jääden suurella antaumuksella odottelemaan em. yleiseen kansainväliseen veneilyyn liittyviä vastauksia.

Itse syvennyn jouluna lempikirjaani eli vanhaan Talvikoulutusoppaaseen, jonka etusivulla jo seisoo tukevaa faktaa: "Sukset helpottavat liikkumista, etenkin talvella."

Lue lisää

Talvisodassa oli hyvä näyttö suksien tarpeellisuudesta lumessa,tosin taitavat laskea mäkeä Afrikan hiekassakin.Jouluja.

BSO kirjoitti:

Jos se ei pelaa teoriassa, ei se myöskään pelaa käytännössä. Myönnän, että veneilypalsta huomioiden kenties menee liiankin teoreettiseksi!



Olet aivan oikeassa tuon korkeuden suhteen. Korkeus on todellakin kaiken A ja O, mutta silloin 1/4-antennilla se "merenpinta" eli hyvin johtava maapotentiaali on tuotava keinotekoisesti suoraan antennin alle kuten Ground Planella eli maatasoantennilla on tehty. Jopa sotilas-VHF-kenttäradion nostaminen maasta selkään marssinantennilla heikentää RATKAISEVASTI kenttää aiheuttaen lyhyempiä yhteysetäisyyksiä antennin korkeudesta huolimatta.

Toki tuo antenni korkealla voi olla puoliaaltopiiskakin tai muu suurimpedanssinen, mutta hallitseeko juuri kukaan sen impedanssisovitusta 50 ohmin epsymmetriseen koaksiaaliin. Sen voi tehdä tosin ilman ferriittitoroidejakin kapealla taajuusaluella. Itseltäni meni 14 vuotta oppiakseni tuon sovittamisen salaisuudet, joiden ratkaisevasta opettamisesta olen ikuisesti (syystäkin) kiitollinen Thaimaassa menehtyneen Suomenlahden merivartioston komentaja Timo Ecksteinin isälle, jonka ferriittifirma hallitsi nuo asiat suvereenisesti taajuudesta riippumatta.

Ei koaksiaalin paksuudella usein ole merkitystä. Tärkeintä sen sijaan on sen vaimennus, joka yleensä ilmoitetaan 100 jalan mitoille nimenomaan desibeleinä.



Et pääse yli etkä ympäri tuosta desibelistä. Antennikaapelin vaimennus ilmoitetaan aina desibeleinä, antennivahvistus desibeleinä, liittimien aiheuttama vaimennus desibeleinä. Ei me yksikertaisesti voida paeta käsitettä "desibeli"!
Riittää mielestäni vain tuntea nyrkkituntumalta karkeasti seuraavat arvot.

Jos antennin "netto"
= 3 dB, se merkitsee lähetys- ja vastaanoton kasinkertaistamista
= 6 dB, se merkitsee nelinkertaistamista
= 10 dB kymmenkertaistamista eli 10 wattisesta tuleekin 100 wattinen.
= 20 dB satakertaista eli jos molemmilla asemilla on 10 dB:n antennit/netto, se tekee yhteenlaskettuna 20 dB ja se merkitsee samaa kuin kahdesta 10 wattisesta asemasta tehdään tuolla tempulla KILOWATTINEN (=1000 WATTIA!). Vastaavasti 50 watilla 5 kilowatin vehje. Siis jokaisesta desibelistä on taisteltava kynsin ja hampain.



Kyllä sen pitäisi olla ainakin YHDELLÄ taajudella olla 1,0. Tämän vuoksi radioamatöörit rakentavat aina itse antenninsa. Otaksuakseni heidän vaatimuksensa on päästä AINA alle 1,2. Ei tuo 1,5 suinkaan huono arvo ole ja mielestäni täysin hyväksyttävä veneantenneissa, mutta AINA keväällä laskettaessa alus vesille tuo lukema on tarkistettava hapettumisten ja muiden seikkojen vuoksi.

Hmmm...sanonta tehdasvalmisteinen: Tuolla aikaisemmin mainitulla TEHDASVALMISTEISELLA logaritmisperiodisella antennilla oli erinomainen SWR koko taajuusalueella 30-76 MHz. Ylätaajuksilla hyvästä SAS-lukemasta huolimatta pääkeila pullahti taaksepäin, koska samanaikaisesti kaksi antennielementtiä olivat resonanssissa ja samanvaiheisina tekivätkin antennista dipolin eikä tehtaan lupaamaan vahvistukseen päästy koko taajuusaluella. Antennia kuitenkin ostettiin ja moisen kaupan kritisoija numero 1 pakkasi matkalaukkunsa ja lähti kuin Siperian Pähkinähakki.

Mielestäni aikaisemmin useasti korostin alalla tapahtuvaa yleistä "kusetusta", josta "onneksi" kärsii vain ostaja.



Väärä arvio...EHDOTTOMASTI!. Tein erääseen Tyynellämerellä operoivaan katkarapujen pyyntialukseen sukulaisuuden vuoksi melkoisen Jagin. Kyllä kipparin mukaan kantamaa tuli lisää melkoisesti. Aluksessa ei ole tutkaa, joten täsmällisiä kilometrejä en voi todeta. On tarpeellista tutkia varsinaiseen teemaan kuulumattomana Suomen ja meidän välisten GSM- järjestelmien eroavaisuudet, sillä jo kyseiseen toistinasemaan puhuttiin jo kännyn omalla antennilla noin 40 km:n päästä. Toki täällä toistiasemat sijaitsevat HUOMATTAVASTI korkeammalla kuin Suomessa. Moisesta detaljista ei kannata kinata, mutta tutkitaanpa tarkkaan tulevaisuudessa.

On syytä panna korvan taakse, että lähetystehon 10-kertaistaminen EI EHDOTTOMASI TARKOITA millään aaltoalueella kantaman kymmenkertaistamista! Se kasvaa vain "jonkin verran".

Lue lisää

moi! mitenkä saan kuulumaan gsmmän helpoite/halviten kun tönömme on katvealueella ja kaikilla erimerkkiset luurit. onko olemassa jotain antennijuttua jolla saisin langattomasti kuuluvuutta paremmaksi siis ilman luureihin itseensä kiinnittämällä mitään?