kauhein - surullisin - päivä on huomenna. Menen saattamaan viimeiselle matkalle kaksi ysitävääni... Toinen päätti itse luovuttaa ja toinen päivän päätteeksi luovutti ilman omaa tahtoaan... mutta hautajaiset ovat peräkkäin - niin... huomenna riittää kyyleliä...
Ehkä elämäni
AngorVat
211153
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
varmaan raskasta....
ite olin siskon miehen hautajaisissa kuukausi sitten...oli surullista...
voimia sulle ja jaksamisia...
sanottua, jos jollain oli jotain rauhottavaa niin huomenna kelpais...
radiosta kappaleen; lumienkeleitä. niitä enkelit sytyttää....hankin sen mun siskolle ja kun se kuunteli sitä niin se sano et ihanaa kuunneltavaa....on vaikeaa katsoa kun toisella on niin iso suru ja ite on onnensa kukkuloilla...
en osaa muuta kun olla aina lähellä ja tukea kun se sitä tarvitsee..ja paljon se on sitä tarvinnu....
ed. voimia sulle ja jaksa..
osaa suruusi..Sanat eivät riitä...
kovin pitkä aika kun saatoimme yhden ystävämme viimeiselle matkalle. Mikä tekee tästä todella kauhean on se, että nyt viedään kahta ystävää yhtä aikaa ja etenkin - kuten sanoin aiemmin - toista syystä mitä me kukaan ei voida ymmärtää...
ystäväni ..tähän päivään..
Hiljainen osanottoni.
Kaikki mitä on jäljellä ystävästäsi,
on sinun sisälläsi.
Sillä tavalla olette aina yhdessä.
Pidä siitä hyvää huolta ja vaali sitä hellien.
...
Otan osaa, voimia sinulle toivon ihan sydämestäni. Vielä joskus aurinko taas näyttäytyy ja tämä raskas suru on omassa lokerossaan mielessäsi.
Elämä on luopumista....koita jaksaa kaikesta huolimatta...
Sinulle voimia huomiseksi, päivä tulee olemaan todella rankka,koeta kestää!
Jaksamista ja *voimahali*..
Minulla ei ole, sanoja joilla lohduttaa.. :(
Ehkä?.. tässä on lohduttavia sanoja...
http://www.kaavinkivi.fi/suru.html
On varmaan kova paikka. Tiedän miltä tuntuu. Pari lohdutuksen sanaa. Jos poismatkanneet voisivat sanoa sinulle jotain, sanoisivat ehkä: "ystävä rakas, meitä tämä maailma ei voi enää vahingoittaa".
Itkun paikkojahan nuo hautajaiset usein ovat. Yläkerran aikataulut ovat toisinaan kummalliset. Minkäs niille teet? Minä kaipaan joskus kovastikin menneitä läheisiäni, mutta surra en osaa. Heillehän voisi tulla paha olo, jos näkisivät minun surevan asioita joita ei voi muuksi muuttaa? Miksi siis tuottaisin heille surua?
Näin minä olen ajatellut nuo asiat. Sitäpaitsi, ystävyytenne asuu yhä edelleenkin sinun sydämessäsi. Se ei ole kadonnut poismenneiden mukana.
D. Duck
tummuus sävelehen?
Kosk' on mustaa murhe ylpeäin.
Miksi juovat päivän laskehen?
Koska monta nuorta unta näin.
Miksi etäisien vuorten siinto?
Koska sinne on silmäin kiinto.
Miksi vanamoiden valjut lemut?
Koska päättyneet on päivän kemut.
Miksi varjot virran veen?
Kosk' on mieli mulla siimekseen.
Eino Leino: Nocturne
Jaksa jaksa ystäväni
tarjoaisin mielelläni olkapääni... ainakin meitä on täällä moni joka sua ajattelee, ehkä se tuo lohtua.
kaikille! Ystävät ovat nyt "viimeisellä matkallaan". Oli todella vaikea perjantai, mutta tässä ollaan ja huomenna on uusi päivä.
Alkaa, surukin joskus helpottamaan..
”Kuolema istuu olkapäällä. Korppinakos? Ei niin.
Pienenpienellä linnun nokalla poskeen koputettiin
luvaten laulua jotakin, jonka takia kannattaa
varrota hetkeä, jolloin kaikki salvat raukeaa.”
(Huomenna seestyvää 1953)
Aaro Hellaakoski
http://koti.mbnet.fi/mpelt/musa/kaipaus.htm
surusta pois pääse - eikä taviikkaan - sen kanssa eletään ja se myöhemmin muuttuu helpommakse.
Ajan kanssa, surukin helpottaa ja mieleen
jääpi kauniit muistot...
...jossa oli chatista... poistettiin...???? Käänsin selkäni..ja se oli pois..:(
hävisi aivan huomaamatta. Kummallinen palsta, että viestit häviää noin vain.