lopettakaa jo tuo lietsonta. Mun käsittääkseni jokaisella suomalaisella on oikeus kuuulua haluamaansa yhdistykseen!! Terveydenhuollon edustaja saa tehdä vaikka kukkaterapiaa tai energiakanavointia tai seurustella ufojen kanssa vapaa-ajallaan kunhan työssään terveydenhuollossa toimii asiallisesti. Ihmettelen tätä lain omituista vääristelevää tulkintaa!!!! Turhaa tuomarointia
höpö höpö laintulkinnalle stop
kyllästynyt
211018
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Saa kai psykologi tai lääkäri vapaa-ajallaan tehdä kaikkea mitä laki ei kiellä, mutta toinen kysymys on, onko se viisasta. Ennen muuta ammattimaisesti kukka- tai reikiterapistina EI saa toimia sellainen ammatinharjoittaja joka markkinoi itseään kuitenkin laillistettuna ammattilaisena. Tästä on ihan selvät ohjeet, lääkäreillä kai lain tasolla ja psykologeilla ammattijärjestöjen hyvin selväsanaisena ohjeena.
Selvin ohje on ollut sellainen kuulemani vanha viisaus, että lääkäri ei koskaan lakkaa olemasta lääkäri vaikka vapaa-aika koittaisikin. Jopa laki kait velvoittaa antamaan apua kaikissa hätätilanteissa vaikka mikä olisi? Virkavastuulla ei kai kukaan ole 24/7-periaatteella, mutta rajoja muulle touhulle on. Lääkäreitten arvostus kaikkien ammattien kärkeen gallupeissa vuodesta toiseen voi iittyä tähän. Pitäisikö muiden terveydenhuoltoammattilaisten pyrkiä samalle linjalle ja karsia huuhailu lujemmin ottein?
Kuka valvoisi näitä terveydenhuollon ammatilaisia, mitä he tekisivät vapaa-aikana..?
Elinkeinonharjoitus ja erityisesti terveydenhuolto on valvottua. Laillisesta toiminnasta on tapana tehdä kuitit ja maksaa verot. Oliko tämä sinulle uutta? Ja kuten sanottu, vapaa-aika on vapaa-aikaa. Ammattilaisilla on kuitenkin pelissä itsekunnioitus ja oman yhteisönsä kunnioitus, ja vielä viranomaisten hyväksyntä.
Potilaslaki ja ammattihenkilölaki eivät rajaa velvollisuuksia työsuhteen laadun tai työajan suhteen. Ne kuuluvat työlainsäädännön, työehtosopimusten ja virkasääntöjen piiriin.
Potilaslaki ja ammattihenkilölaki pätevät KAIKKEEN sellaiseen toimintaan, missä esiinnytään terveysammattilaisen roolissa tai millä on terveysvaikutusta.
Ammattieettiset ohjeet pätevät laajemmaltikin, Vanhat valatekstit korostivta kokonaispersoonallista vastuuta.
Vapaa-aika kuulu sillä tavoin valvottavaan alueeseen, että TEO voi ottaa oikeudet pois tai rajoittaa niitä työkyvyttömyyden tai oikeustoimikelvottomuuden vuoksi. Vuosittain jokunen lääkäri menettää näin vähintään reseptioikeutensa ja hoitsulta otetaan ainakin lääkekaapin avaimet pois. Julkista valvontaa potilaan parhaaksi, mutta laittomat kansanhypnootikot, kehoterapistit ja mielikuvaelmavalmentajat senkun porskuttaa villeinä ja vapaina...
about näin
"Pitäisikö muiden terveydenhuoltoammattilaisten pyrkiä samalle linjalle ja karsia huuhailu lujemmin ottein?"
Tarvittaisiin nyt akuutisti yhteistä ammattieettistä pohdintaa ja linjauksia hypnoosistakin kaikkien terveydenhuollon ammattiyhteisöjen kesken. Tällaisen sotkun ovat maallikkohypnoosiyhteisöjen pseudoammatillisiin toimiin vedetyt tai itse itsensä sekoittaneet psykologit ja sairaanhoitajat keittäneet. Onneksi heitä on vähän.
Mutta eniten saavat kyllä hävetä ne taustalla häärivät -useimmiten laillistamattomat- "pojat" ja "sedät", jotka ovat näitten hyväuskoisten hoitajien päät pyörälle pistäneet. Jotain tarttis humpuukihoitobisnekselle tehdä ja saada ammattihenkilöt ensiksi ulos noista oudoista jengeistä.
eipä tuosta minkäänlaista haittaa tule kenellekkään , eihän nuo tähän astikkaan mitään yhteistyötä ole tehneet vahingossakaan.
Ja tuohan kuvaa vaan heidän tasoansa jos joku on "päänsä pyörälle saanut"
Ainoat asiat missä ovat urkkineet ja kyselleet on hypnoosin tekemisessä kun omista porukoistansa eivät tietoa tai taitoa ole koskaan nähneet!!
Tässä kai siis puhutaan SHY:n sairaanhoitajista ja psykologeista?
Ammattijärjestöissä ja yhdessä potilasjärjestöjen kanssa on jouduttu ällistelemään SHY-psykologien ja -sairaanhoitajien toiminnan seurauksia. Toki terveysammattilaisia on muutenkin laajasti sekaantunut vaihtoehtois- ja mystiikkahoitoihin.
TEO:n Holi -taas kerran- yritti varoitella Tehy-lehden jutussa. Katsotaan meneekö vieläkään perille SHY-johdon psykologeille ja siraanhoitajille - vai jatkavatko maallikkohoitajien kouluttamista.
Nyt pitää säätää laki ja nopeaan. Mielisairaalat on täynnä hypnoosipsykooseja...!
Psykiatriset sairaalat eivät ole täynnä epäpätevien -ja useimmiten laillistamattomien- hypnoosihoitajien aiheuttamista hoitohaitoista tai virhekohtelujen seurauksista kärsiviä. Ykistyiset avopuolen mielenterveystytöntekijät etupäässä joutuvat auttamaa laittoman hoitotyön tai muun puoskaroinnin uhreja. Näihin lukeutuvat myös avoimien ja valvomattomien hypnoosikoulutusten jälkiseurauksista kärsivät. Onneksi tapausten määrät ovat olleet tähän asti vähäiset, mutta yksilön ja hänen yhteisönsä kärsimykset kuitenkin sellaiset, että jotakin täytyy luvattoman hoitokouluttamisen ja villien terapioiden markkinoille tehdä.
Paljon pahaa tai kummallista saa muutama sata laillistamatonta psyykenhoitajaa tai luvattoman terveydenhuollon harjoittajaa verrattuna 300.000 nimikesuojattuun tai laillistettuna, julkisesti valvotun koulutuksen käyneeseen ammattihenkilöön.
Niinpä, pari sataa laillistamatonta harmaiden markkinoiden säätäjää mutta 300.000 laillisten palvelujen ammattilaista...
Psykologien eettisissä säännöissä on ilmaistu, että psykologi ammattieettisessä vastuussa KAIKESTA sellaisesta toiminnasta, missä hän käyttää psykologintaitoja. Niin suhteessa yksilöihin kuin yhteisöihinki. http://www.psyli.fi >Psykologin etiikka.
Toivottavaa olisi, että maallikkoterapistiyhteisöissä -varoituksista huolimatta- toimivat psykologit pohtisivat vastuutaan mielenterveystyön kehityksestä ja alan koulutuksista. Erityisesti laajennetun vastuun periaate olisi hyvä pikimmiten palautella mieleen...
tuo hysteerinen vouhottamisenne.
Kuulun Suomen Hypnoosiyhdisrtykseen ja olen pitänyt esillä hypnoosiin liittyviä mahdollisuuksia niin netin kotisivuillani kuin lehtienkin palstoilla. Meillä Lapissa on kaksi SHY:n terapeuttikoulutuksen saanutta. Molemmat ovat opettajia ja harjoittavat hypnoositerapiaa vapaa-aikoinaan. Tunnen toisen ja voin vakuuttaa, että on asiallinen ja vastuuntuntoinen niin lehtorina kuin hypnoosinkin piirissä. Joten tuon hysteerisen vouhottamisenne ja yleistämisenne voitte lopettaa. Siinä kun läpipaistaa erittäin suuri tietämttömyys ja ammattikateus.
Muistuttaisin vielä, että joitakin aikoja sitten Ben Furman pahoitteli hypnoosia käsittelevässä ohjelmassaan sitä, että hypnoosia ei käytetä nykyistä enempää hyödyksi ihmisten elämässä.
Antaisitko suuressa viisaudessasi sitten neuvon miten voin erottaa asiallisesti, kunniallisesti toimivan hypnoosiammattilaisen jostain pervosta "ruputohtorista"?? Muuta kuin jälkeenpäin?? Entä jos minulla ei ole enää voimavaroja hakea apua sen jälkeen kun olen joutunut em. ammatti-ihmisen hypnologin "lähihoitoon"? Minulla ei ole mitään kanavia hakea apua ja korvausta kärsimiini vääryksiin!!! Onko tämä sinusta oikein?? Ei tietenkää pidä yleistää mutta jokin keino täytyy olla että minä ja moni muu "kaltoinkohdeltu" saamme jonkinlaisen oikeusturvan. Rauhallista mietintä aikaa näin Joulun alle!!!Kun joku esittäisi miten toimia tuollaisissa tilanteissa eikä vain syyttelisi toisiaan!!
Otapa yhteyttä Mielenterveyden keskusliiton tietopalveluun. Empaattiset kuntoutusneuvojat auttavat Sinua ja tukevat terapiatraumatisoitumisen selvittelyyn. Heiltä saat myös oikeusneuvontaa, jos on tarpeen tehdä rikosilmoitus tai olla yhteydessä viranomaisiin. Yhteystiedot löydät täältä http://www.mtkl.fi
Voit ottaa yhteyttä myös Suomen Mielenterveysseuraan, sillä siellä kerätään tietoja laillistamattomien hoitajien puuhista ja koulutusten ongelmista.
Tällä foorumilla voin itse vain luvata vieväni tätä asiaa eteenpäin: ratkaisuja puoskariongelmaan täytyy löytyä nykyistä nopeammin.
Yritätkö Sinäkin hiljentää potilaita ja heidän asioitaan ajavia? Nyt on Sinullakin viho viimeinen hetki, miettiä mille tielle saatat luiskahtaa, jos asetut potilaita, heidän omaisiaan tai järjestöjään vastaan.
Totisesti toivon, että mainitsemasi opettajat, varmasti laillisen korkeakoulututkinnon suorittaneet, ovat vastuullisia ihmisiä ja muistat rajat. Opetustoimen puolellahan myös keskustellaan kelpoisuuskysymyksistä!
on siinä, että muutaman yksittäistapauksen pohjalta on yleistetty kaikki hypno- ja suggestoterapeutit suorastaan yhteiskunnalle vaaralliseksi puoskareiksi.
Ongelmatapauksia on kaikissa ammattikunnissa, alkaen lääkäreistä aina poliisiin ja nimismiehiin asti. Varsinkin poliisikouluun pyrkivät käyvät läpi monet testit ja kutenkin "mätäpaiseita" paljastuu poliisien joukossa. (Mm. Nilsiässä pari poliisia on syytteesä raiskauksesta ja alaikäiseen sekaantumisesta). Mutta kaikkia poliiseja ei näiden yksittäisten ongelmatapausten vuoksi pidä leimata - kuten ei suggestoterapeuttejakaan. Elämä vain on tällaista eikä täysin pitävää seulontaa pystytä koskaan järjestämään millekään toimialalle.
Jos vielä ajatellaan hypnoosin hyötykäyttöä niin yhtä ongelmaa kohtaan löytyy vähintään sata tapausta, jotka ovat saaneet todellisen avun hypnoosista ja mm. Ben Furman pahoitteli joitakin aikoja sitten TV:ssä sitä, ettei hypnoosia käytetä nykyistä enemmän hyödyksi ihmisten elämässä.
Mitä vielä hypnoosin mahdollisuuksiin tulee, niin jokainen vastuuntuntoinen hypnoosiasiantuntija tietää rajansa ja pysyy vain niissä ongelmissa ja tarpeissa, jotka itse täydelleen hallitsee, sillä ei hypnoosikaan mikään kaiken kattava ihmetemppu ole, jolla parannetaan kaikki mahdolliset sairaat ja hoidetaan kaikki mahdolliset ongelmat. Vaikka niin monet näin kuvittelevat ja petyttyään haukkuvat kaikki mahdolliset terapeutit puoskareiksi.
Eräs kokemukseni:
........
Keväällä 1978 oli eräässä terveyskeskuksessa hoidettavana eräs nuori ms-potilas. Tämä 25-vuotias tyttö oli ollut sairaalahoidossa jo yli kolme vuotta, jona aikana hänen maailmankuvansa ja ajatusmaailmansa oli rajoittunut hyvin pieneen ympyrään. Harvoin kukaan kävi häntä enää tervehtimässä. Hänen Ruotsissa ollut poikakaverinsa oli hänet sairauden puhjettua hylännyt ja kaikki nämä kielteiset kokemukset olivat yhdessä vaikean sairauden kanssa muokanneet hänen mielialansa hyvin kielteiseksi ja sen myötä suhteet hoitajien ja muun sairaalahenkilökunnan kanssa olivat ymmärrettävästi usein hyvin kireitä.
Eräänä maaliskuisena päivänä kyseisellä vuonna sain sydämelleni kehotuksen mennä tätä onnetonta lähimmäistäni tervehtimään. Niin sitten pistin puseron päälleni ja käveleskelin sairaalaan hänen tykönsä: "Kuule, Mirja! (Nimi tekaistu). Saanko istua sinun vuoteesi vierellä?" "Saat istua", oli hänen vastauksensa ja tästä tapaamisesta alkoi useita kuukausia jatkunut yhteistyömme. Kävin vähintään kerran viikossa hänen luonaan. Viivyin tunnin, jopa kaksikin ja tänä aikana keskusteltiin kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan väliltä. Pyrin määrätietoisesti avartamaan hänen maailmankuvaansa ja ajatusmaailmaansa ja samalla pyrin rakentamaan toivorikasta asennoitumista hänen sairauteensa. Siitäkin huolimatta, että lääketiede ei ole ms. taudin parantamiseen ratkaisua löytänyt.
Eräänä huhtikuun päivänä menin taas kerran häntä tervehtimään ja taas puhuttiin paranemisesta. Keskustellessamme Mirja tuumasi: "Voi että ko paranis edes tuo haava". (Hänellä oli ollut jo toista vuotta pahanlaatuinen makuuhaava, jota oli yritetty monissa eri paikoissa turhaan hoitaa). Siinä tilanteessa sain voimakkaan uskonrohkeuden ja vastasin: "Joo, mutta Mirja! Se haava paranee". "Mistä sinä sen tiedät"? "Kirjoitettu on: Niin kuin uskot, sinulle tapahtukoon. Nyt jos me yhdessä uskotaan, että se haava paranee, niin se myös paranee", oli vastaukseni.
Asiasta ei sen enempää puhuttu, mutta tapahtui, että jo parin päivän kuluttua hoitajat olivat panneet paranemisen oireet merkille: "No mutta. Tämähän on ruvennut paranemaan. Enintään kolme viikkoa niin tämä on täysin terve", olivat tuumanneet. Pari päivää myöhemmin häntä hoitanut lääkäri oli makuuhaavan nähtyään tuumannut: "No mutta. Tämähän paranee". Ja kahden viikon kuluttua tämä toista vuotta luuhun asti märkivänä ollut makuuhaava oli parantunut täysin terveeksi.
Tapaus oli ihme ystävälleni itselleen, ihme hoitajalle ja lienee ollut ihme myös hoitavalle lääkärille.
......
http://www.aretalogia.com/hyp/hypnoosi_7.html
Tehyn juristi kirjoittaa: "TEO:lla ja lääninhallituksilla on oikeus saattaa asia poliisin tutkittavaksi, jos henkilö epäillään syyllistyvän luvattomaan terveydenhuollon ammattihenkilönä toimimiseen. Luvaton terveydenhuollon ammattitoimen harjoittaminen on virallisen syyttäjän alainen rikos, joten kuka tahansa voi ilmoittaa asiaa koskevasta epäilystä poliisille. [...] Kun hoitomuodosta on tieteellisesti tutkittua näyttöä, se kuuluu jo yleisesti hyväksyttynä muotona terveydenhuoltoon ja siten säätelyn ja valvonnan piiriin."
Leppälammi, Tehy 19-20, s. 32. Leppälammen linja vastaa sos- ja terv, ministeriön vastausta kansanedustaja Saara Karhun puoskarointia koskeneeseen eduskuntakyselyyn.
Nyt on aika toimia. Olen jo pakannut matkalaukun ja lähdössä eduskuntaan...!
TEO:n Holi Tehyssä: "Jos virassa oleva sairaanhoitaja harjoittaa vaihtoehtohoitoa omalla ajallaan, TEO voi pyytää potilasasiakirjoja sekä liikkeenharjoittajan selityksiä kantelutapauksen selvittämiseksi. -'Jos käy ilmi, että henkilö on sairaanhoitajana käyttänyt vääriä menetelmiä, puutumme toimintaan.'" Tehy 19-20/2005, s. 30
Tehyn juristi Leppälammi ministerin puoskarivastausta ja ammattihenkilölain 15.§ mukaillen: "Jos terveydenhuollon ammattihenkilö potilasta hoitaessaan käyttää muita kuin yleisesti hyäksyttyjä hoitomenetelmiä, terveydenhuollon valvontaviranomaiset voivat puuttua asiaan."
Sairaanhoitajaliitto voi ottaa jäsenensä toiminnan hoitajana tai kouluttajana myös ammattieettisen neuvostonsa käsittelyyn.
Täytyy näiden hypnoosimaailman suhteen täysin ulkopuolisena, mutta järjestöelämässä toimivana ihmetellä SHY:ssä toimivien sairaanhoitajien, fysioterapeuttien ja psykokologien kanttia. On ollut varaa olla piittaamatta TEO:n varoituksista, esim. Holin puheenvuorosta Lääkäripäivillä 2003. Omien ammattiliittojen eettisille ohjeille ja ammattilehdistömme paramedikalisaatiokritiikille annetaan näemmä piutpaut. Kehdataan olla ylimielisiä potilasjärjestöjen suuntaan. Onko kuitenkaan kovin viisasta alkaa uhittelemaan TEO:n ja STM:n suuntaan? Vilpittömästi toivon nyt järjenkäyttöä ja tolkkuun tuloa niiltä kollegoilta, jotka ovat luisuneet vaihtoehtohoito- ja maallikkohypnoosiliikkeen toimintoihin.
Muistutan vielä, että ennen tällä palstalla keskusteltua Tehy-lehden juttua asia oli esillä Fysioterapian (5/2005) pääkirjoituksessa ja puheenjohtajan palstalla.