Vasemmistolibertarismi ja feministi

Tässä esimerkki esim. Ruotsi. Työttömyys 5 %(sama ta ialhaisempi kuin USAssa), sosiaaliturva Suomea korkeampi, julkinen sektori suuri jne ja kilpailukyky huipussaan!

NL ei ollut vasemmsitolibertarismia, NL oli vasemmistodiktatuuria, vasemmistoautoratistinen systeemi, eli samalla puolella libertarismi-autoritarismi-asteikkoa kuin vaikkapa natsi-Saksa.

Ei kaikki vasemmistolibertaristitkaan kannata liiallista talouden säätelyä, koska se on jo uhka ihmisen vapaudelle. Toisaalta talous kaipaa puuttumista, että yksilön oikeudet voidaan taata. Vasemmiston puoleta vasemmistolibertaristiset aatteet ovatkin kai lähinnä omaksuneet ihmisoikeuksien ja taloudellisten mahdollisuuksien yhtäläsiyyden. Sisi mahdollisuuksien. Tarkoitan sitä, että jokaisella on reaalinen mahdollisuus ansaita ja menestyä.

Vasemmistolibertarismi ei luonnollisetsi kannata mitään pimeän keskiajana taloussäätelyä, vaan pieniä puuttumisia talouden inhimillistämiskesi ja oikeudenmukaisuuden takaamiseksi. Tästähän feminismikin on esimerkki; se vaatii kaikenlaisia kiiintiöitä yms. pikkuisia sorvauksia, ei mitään kovin suurta loppujen lopuksi, kuten vaikkapa markkkinatalouden romuttamisat tyystin.

itse hyväksyn valtion toiminnan taloduessa esim. luonnollisen monopolin, epätäydellisten markkinoiden, rajoittuneen informaation(sosiaalivakuutus) yms. tapauksissa. Siis tapauksissa joissa yksityinen markkinasektori ei tarjoa jotain hyödykkettä tai palvelua koska se on taloudellisesti yksityiselle(vaan ei yhteiskunnalle) kannattamatonta, tai perisi siitä mononpoliasemansa perusteella ylihintaa.

epäilen että feminismin historian takia melkoinen osa feministeistä allekirjoittaa vasemmistolibertarismin keskeiset piirteet omiksi sydämenasioikseen.

Pohjarekenne on talous, mutta talouskin voidaan järjestää monella tavalla. Se voidaan järjestää kapitalistisesti, sosialistisesti tai NL:n viitoittamalla tiellä (sosialismi ja neuvostososialismi aivan eri asioita). Empiiristä tukea ei väitteellesi siis ole. Toisaalta voidaan kysyä, että mihin kapitalistisen talouden dynaamisuus on johtamassa? Täydelliseen ympäristötuhoon? En pidä todellakaan huonona asiana talouden stagnaatiota, kunhan ihmisillä on hyvä olla.

henkka kirjoitti:

Pohjarekenne on talous, mutta talouskin voidaan järjestää monella tavalla. Se voidaan järjestää kapitalistisesti, sosialistisesti tai NL:n viitoittamalla tiellä (sosialismi ja neuvostososialismi aivan eri asioita). Empiiristä tukea ei väitteellesi siis ole. Toisaalta voidaan kysyä, että mihin kapitalistisen talouden dynaamisuus on johtamassa? Täydelliseen ympäristötuhoon? En pidä todellakaan huonona asiana talouden stagnaatiota, kunhan ihmisillä on hyvä olla.

Lue lisää

Meillä on riittävästi empiiristä dataa viime vuosikymmeniltä siitä, että suunnitelma- eli komentotalous ei toimi. Samoin meillä on empiiristä dataa siitä, että mitä säädellympi talous on, sitä tehottomampi se on. Ja sama kääntäen; täydellisessä anarkiassa talous toimii tehokkaimmin.

Ympäristötuhot ovat pahimpia siellä, missä talous toimii tehottomimmin; maanviljelys alkeellisinta, teollisuus kehittymättömintä, prosessit toimivat huonoimmalla hyötysuhteella ja erilaiset koneet ja laitteet vanhanaikaisimpia. Siksi sosialistimaat päätyivät talouskatastrofin ohella ekokatastrofiin, kun taas ympäristön tila on kapitalistimaissa kaikkein paras.

Tämä myös siksi, että kaikkein rikkaimmissa maissa on myös eniten varaa investoida ympäristönsuojeluun ja ympäristönsuojeluteknologiaan. Tätä mahdollisuutta ei ole komentotalousmaissa eikä stagnaatiotaloudessa.

putkiaivo kirjoitti:

Meillä on riittävästi empiiristä dataa viime vuosikymmeniltä siitä, että suunnitelma- eli komentotalous ei toimi. Samoin meillä on empiiristä dataa siitä, että mitä säädellympi talous on, sitä tehottomampi se on. Ja sama kääntäen; täydellisessä anarkiassa talous toimii tehokkaimmin.

Ympäristötuhot ovat pahimpia siellä, missä talous toimii tehottomimmin; maanviljelys alkeellisinta, teollisuus kehittymättömintä, prosessit toimivat huonoimmalla hyötysuhteella ja erilaiset koneet ja laitteet vanhanaikaisimpia. Siksi sosialistimaat päätyivät talouskatastrofin ohella ekokatastrofiin, kun taas ympäristön tila on kapitalistimaissa kaikkein paras.

Tämä myös siksi, että kaikkein rikkaimmissa maissa on myös eniten varaa investoida ympäristönsuojeluun ja ympäristönsuojeluteknologiaan. Tätä mahdollisuutta ei ole komentotalousmaissa eikä stagnaatiotaloudessa.

Lue lisää

Ei tässä kukaan komentotaloudesta puhu. Itäblokissa kyse oli nimenomaan komentotaloudesta, jossa joku päätti, paljon asioita tuotetaan. Tällainen päätös vaatisi niin paljon informaatiota, ettei sitä voi kerätä. komentotalous ei siis toimi.

Markkinataloudessa kulutuspäätöksen tekee kysyntä. Silti markkinatalous ei automaattisesti saa aikaan parasta tai edes tehokkainta taloudellista allokaatiota. Tästä ovat hyviä esmerkkejä luonnolliset monopolit, adversed selection- ja moral hazard-ilmiöt. Taloustieteissä tutkitaan nykyään paljon juuri sitä, miten julkinen sektori tai julksien sektorin pakkolait voivat parantaa talouden toimintaa, ja yllätys kyllä, talous toimii tehokkaammin, jos se on säänneltyä, siis hyvin rajoitetussa mielessä.

Tällä säännöstellyllä taloudella viittaan mm. kolmikantaneuvotteluihin, jotka sisäistävät palkankorostusten tehokkuuskustannukset ja osan verotuksen tehokkuuskustannuksista ja tasapainottavat taloutta.

Vastaavasti esim. luonnollisen monopolin tapauksessa valtion monopoli voi allokoidaresurrsit oikein ja pyyttää käypää hintaa, siinä missä yksityine käyttäisi monopoliasemaa hyväkseen ja kiskoisi jättivoittoja.

Markkinat ovat myös epätäydelliset. Tietyistä hyödykkeistä ei synny yksityistä markkinakysyntää. myutta julkisesti näitä hyödykkeitä ja palveluita on mahdollista saada tuotetuksi järkevästi. Tässä ilmenee mm. positiiviset ulkoisvaikutukset. rokotus ei kannata ottaa, jos sitä ei laiteta kaikille, koska ryhmäimmuniteettia ei synny.

Vastaavasti joillakin yksityisillä tuotteilal voi olla positiivisia ulkoisvaikutuksia. koska niistä ei kerry tuloa tuottajalle, tuottaja tuottaa hyödykettä todelliseen kysyntään ja hyötyyn nähden liian vähän. Tämä voidaan korjata tukemalla yhteiskunnallsiia ulkoisvaiukutuksia omaavia tuotteita julkisen varoin, jolloin niitä tuotetaan tehokas määrä kysyntämielessä, eli tuottaja saa korvausken myös tuotteen epäsuorista hyötyvaikutuksista. Tämän vastakohta, jossa tuotteella on negatiivinen ulkoisvaikutus, pystytään krojaamaan tehokkasti vain valtion kiellolla, lailla. Tästä esimerkkinä esim. julkishaitake ilmansaasteet!

Markkinatalouden mekanismia ei saa yrittää purkaa, mutta sitä täytyy hienosäätää, koska elämme epätäydellisessä mailmassa, jossa MARKKINAT EIVÄT IKINÄ MUODOSTU IDEAALISIKSI, klassisen talousmallin utopistisiksi markkinoiksi, joissa markkinavoimat "näkymätön käsi" huolehtii kaikesta. Aina on jollakin työmarkkinaosapuolella enemmän voimaa kuin toisilla, aina on tuottajia, jotka voivat omilla päätöksillään vaikuttaa tuotteensa hintaan ja kysyntään. Talous ei koostu atomistisista yksiköistä, vaan jättifirmoista, suurista yhteisöistä, jopa monopoleista(josksu luonnollisista sellaisista, joita ei voi mitenkään purkaa!) jne jne. Klassinen talousmalli otaksuu atomistisuuden pohjana teorioilleen, siksi se ei toimi.

luulen, että niillä ihmisillä, jotka uskovat ihmisen koko elämän olevan kiinni vain hänestä itsestään puuttuu empatiakyvyn lisäksi jotain muutakin olennaista.

suffe_m kirjoitti:

luulen, että niillä ihmisillä, jotka uskovat ihmisen koko elämän olevan kiinni vain hänestä itsestään puuttuu empatiakyvyn lisäksi jotain muutakin olennaista.

että ihmisen tulee pärjätä omillaan alusta loppuun eikä ruikuttaa yhteiskuntaa avukseen, jos on omien valintojensa tai oman tyhmyyden takia joutunut ongelmiin.

Elämä on valintoja. Voit valita kouluikäisenä olla kovis tai nörtti, voit valita nuorena bailaamisen tai opiskelun, voit valita lähteäkö lukemaan klassista filologiaa vaiko oikeustiedettä ja voit valita, menetkö naimisiin sen persaukisen, väkivaltaisen ja ah niin jännittävän rentun vaiko varakkaan, tylsän ja kiltin nörtin kanssa, mutta kaikkea ei voi saada.

Ihmisen tulee itsensä ajatella elämäänsä järjellä tunteittensa sijaan, ajatella valintojaan ja niiden seurauksia, ottaa vastuu valinnoistaan - ja myös valintojensa seurauksista, eikä heti huutaa valtiota apuun kun jokin menee pieleen.

putkiaivo kirjoitti:

että ihmisen tulee pärjätä omillaan alusta loppuun eikä ruikuttaa yhteiskuntaa avukseen, jos on omien valintojensa tai oman tyhmyyden takia joutunut ongelmiin.

Elämä on valintoja. Voit valita kouluikäisenä olla kovis tai nörtti, voit valita nuorena bailaamisen tai opiskelun, voit valita lähteäkö lukemaan klassista filologiaa vaiko oikeustiedettä ja voit valita, menetkö naimisiin sen persaukisen, väkivaltaisen ja ah niin jännittävän rentun vaiko varakkaan, tylsän ja kiltin nörtin kanssa, mutta kaikkea ei voi saada.

Ihmisen tulee itsensä ajatella elämäänsä järjellä tunteittensa sijaan, ajatella valintojaan ja niiden seurauksia, ottaa vastuu valinnoistaan - ja myös valintojensa seurauksista, eikä heti huutaa valtiota apuun kun jokin menee pieleen.

Lue lisää

Olen maksanut veroni, sotumaksuni sun muut ilolla, koska halusin vakuuttaa itseni työttömyyden, sairauden ja syrjäytymisen varalle!

Nytkö sinä väität, ettei minulla ole oikeutta lunastaa vakuutusta valtiolta, jos jään työttömäksi? Valtiolla on velvollisuutensa minua kohtaan ja minulla valtiota kohtaan.

Fiksukin voi nykyään tehdä huonon valinnan, kun ympäristö muuttuu yhä kiihtyvällä vauhdilal globalisaation myötä. Menestyminen tai katuojaan joutuminen on vain tuurista kiinni. Siitä, kenen lapseksi syntyy, missä koulussa käy, miten päättää kouluttautua jne jne. huomenna ei ehkä ole kysyntää sille tutkinnolle, jonka on opiskellut kovalla vaivalla.

Tarvitaan vakuutus surkeutta vatsaan, ja sen tarjoaa hyvinvointiyhteiskunann turvaverkko. Maksakaamme rakkaat ja kallisarvoiset veromme siis ilolla.

Niinhän sae on.

Se vaan että oikeistolibertarismi ei salli hyvinvointivaltiota, vaikka kaikki olisivatkin siihen tyytyväisiä. Vasemmistolibertarismi taas keskittyy enemmän ihmisoikeuksiin yms. hömppään kuin taloudellisiin asioihin ja vahvimman oikeuden puolusteluun.

Minä tykkään aika paljon tästä meidän yhteiskunnastamme.