Hei !
Meillä on tällä hetkellä noin 1,5 vuotias (leikattu)tyttökissa. Nyt olemme miettineet kaverin hankkimista kissallemme. Ainakin alkuun tulee vaikeuksia, se tiedetään, mutta onko sillä kokemustenne perusteella vaikutusta, onko uusi tulokas pentu vaiko jo aikuinen kissa. Nykyinen kissamme on hankittu eläinsuojeluyhdistyksestä ja niin ajattelimme toimia mahdollisen uuden tulokkaankin suhteen.Hesyltä hankitut aikuiset kissat ovat jo ainakin osittain tottuneet muitten kissojan läsnäoloon mutta ongelmia onkin odotettavissa tämän jo olevan prinsessan suunnalta. Kissimme kun on jo sähisevää sorttia tavatessaan ihmisiä jotka haisevat kissalle.
Tästä asiasta on palstalla varmastikin keskusteltu aijemminkin mutta olisin iloinen jos vielä kerran jaksaisitte kertoa kokemuksistanne :)
Meillä on tällä hetkellä noin 1,5 vuotias (leikattu)tyttökissa. Nyt olemme miettineet kaverin hankkimista kissallemme. Ainakin alkuun tulee vaikeuksia, se tiedetään, mutta onko sillä kokemustenne perusteella vaikutusta, onko uusi tulokas pentu vaiko jo aikuinen kissa. Nykyinen kissamme on hankittu eläinsuojeluyhdistyksestä ja niin ajattelimme toimia mahdollisen uuden tulokkaankin suhteen.Hesyltä hankitut aikuiset kissat ovat jo ainakin osittain tottuneet muitten kissojan läsnäoloon mutta ongelmia onkin odotettavissa tämän jo olevan prinsessan suunnalta. Kissimme kun on jo sähisevää sorttia tavatessaan ihmisiä jotka haisevat kissalle.
Tästä asiasta on palstalla varmastikin keskusteltu aijemminkin mutta olisin iloinen jos vielä kerran jaksaisitte kertoa kokemuksistanne :)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kyllä varmaan kannattaisi se pentu ottaa, etenkin jos kissasi sähisee noin helposti. Minä otin tyttöpennun reilun vuoden ikäiselle kollille kaveriksi ja parin päivän sähinöiden jälkeen ovat kuin paita ja peppu. Kyllähän se olisi ainakin varmempi ratkaisi ottaa pentu.
kannattaisi mielestäni hankkia pieni kissan pentu koska sitten ne tutustuvat paremmin ja pieni kissa ei yleensä ainakaan vahingoita isompaa kissaa.Mutta ole varovainen kun kisdsat tutustuvat!!!
Ei sillä ole eroa onko se pentu vai aikuinen. Esim. meillä oli elokuussa vain kolme aikuista kissaan, ja taloon tuli 11-vuotias uusi tulokas. Alkuviikot toki oli sähinän täyteistä (ja ensimmäisen viikon uusi tulokas vietti hyllyn takana) mutta nykyään tämä 11v. jo mm. pesee toisten korvanlehtiä jne. Eli ylimpiä ystävyksiä on tullut :)
Kaikista kissoistani olen ottanut vain yhden pentuna, enkä sitä enää tekisi - hajoaa koko kämppä :)
..tuli kolme viikkoa sitten pieni poikakisu 1,5- vuotiaan leikatun tytön seuraksi. Päädyimme ottamaan pennun, sillä kissamme ei oikein tullut toimeen vieraiden kissojen kanssa. Ja kaikki meni oikein loistavasti, kahden päivän sähinän ja murinan jälkeen ne jo pesivät toisiaan, nukkuivat yhdessä ja leikkivät minkä kerkesivät. Eikä muuten tämä pentu ole hajottanut yhtään mitään, vanhempi kisu pitää sen kiireisenä leikkiessään sen kanssa ja on muutenkin opettanut sen talon tavoille ;) Eli kyllä mä pentua suosittelisin, en toki väitä, etteikö aikuisen kissan ottaminen onnistuisi, se vaan niin riippuu sen uuden ja toki myös "vanhan" kissan luonteesta...
aiemmin pitänyt kissaasi muitten kissojen seurassa viikkokausia? Kun usein ihmiset sanovat, ettei kissa tule muitten kanssa toimeen, jos se on vaikkapa päivän tai muutaman tapaamiskerran ollut äkäinen toista kohtaan, ja sehän on ihan normaalia, yksikään kissakohtaaminen meidänkään perheessä ei ole lähtenyt rullaamaan tuosta noin vaan, vaan siinä on aina ollut se tietty aika milloin ovat toisiinsa tutustuneet.
...olen, en kai muuten sanoisi, ettei kissani tule muiden kissojen kanssa toimeen ;) näyttäisi vaan siltä, että toisten aikuisten kanssa ystävystyminen on kissallemme vaikeampaa, pentuun kun tottui noin nopesti. Eli pointti on se, että oman kokemuksen mukaan pentuun kissat tottuvat nopeammin kuin aikuisiin, tosin joillakin kissoilla pentuunkin tottuminen kestää todella kauan, riippuu ihan kissan luonteesta. Ja se ei todellakaan pidä paikkaansa, että pennut hajottaisivat koko talon, minulla pikemminkin aikuinen kissa oli se joka niin teki meille tullessaan ;)
varmaan kaikki pennut hajota taloa, mutta omani hajotti sen verran että päätin ottaa jatkossa vain aikuisia kissoja. Voi olla että aikuiset kissat tottuvat pentuun nopeammin, mutta eivät välttämättä yhtään sen paremmin.
Esim. meidän neljästä kissasta jotka ovat tutustuneet toisiinsa aikuisina, tyttö ja poika, ovat mielestäni oikein suloisia kun välillä tämä poitsu pesee toisen päätä ja toinen kehräilee vieressä. Eivät erityisen nopeasti toisiinsa tottuneet, eli jos on kiire saada niistä kavereita niin sitten varmaan pentu on parempi ratkaisu. On vaan niin paljon kodittomia aikuisia kissoja, että olisi mukavaa jos ihmiset ottaisivat niitäkin uusiksi lemmikeiksiin, vanhempiakin kissoja, jotka ovat usein yhtä vetreitä ja jopa vetreämpiä kuin jotkut nuoremmat.
että aikuinenkin kissa on ihan yhtä lailla hyvä ratkaisu, toiset siihen päätyy ja se on hyvä, moni aikuinen kissa odottaa uutta kotia eläinsuojeluyhdistyksen hoivissa. Mutta ihan samalla tavoin on myös paljon pieniä pentuja, jotka voi pelastaa villiintymiseltä tai kuolemalta - jatkuvastihan syntyy näitä "vahinkopentueita" kun omistaja ei huolehdi kissan leikkaamisesta. Eli kumpaan päätökseen ikinä päätyykin, tekee hyvän teon tarjotessaan kissalle kunnon kodin.
Kuten jo on korostettu: tärkeintä on se, minkälaisen luonteen omaa kissa, joka sinulla jo on ja minkälainen on luonteeltaan uusi kissa. Oli uusi kissa sitten pentu tai aikuinen, aina on varauduttava siihen, että niistä ei välttämättä tule koskaan ystäviä, ei vaikka miten yrittäisi. Pennuissa on tietenkin aina se puoli, että ne kasvavat mukanasi ja tiedät niistä enemmän, joskus aikuisen kissan aikaisempi elämä on jättänyt niihin jälkensä ja jos ei tiedä, mitä kissa on joutunut kokemaan, on vaikea sitä ymmärtää. Mutta tietenkään tämä ei tarkoita sitä, että aikuinen kissa olisi yhtään huonompi ratkaisu. Molemmat voivat yhtä lailla hajottaa koko talon ja tuoda lisästressiä mukanaan, siihen on vain varauduttava kun kissan päättää itselleen ottaa ;)
Meillä on nyt neljä kissaa. Ensimmäiset kaksi tulivat pentuina, mutta muut ovat tulleet aikuisina taloon. Ja yksi aikuinen koirakin on sopeutettu aikuisten kissojen joukkoon. Eli ei sillä iällä todellakaan ole väliä.
Viimeeksi tullut aikuinen kissa oli kyllä äärettömän helppo. Avasin kuljetuskopan oven ja kolli käveli eteisen lattialle. Aikansa katseli muita ja teki kierroksen talossa. Yhtään sähinää tai murinaa ei ole kuulunut ja kavereita ovat keskenään. No, tällaista on varmasti aika harvoin, kyllä meilläkin muiden kanssa pientä kahinaa on alussa ollut, mutta hyvin ovat sopeutuneet.
Monet ihmiset haluavat pennun ja aikuisten kissojen on huomattavasti vaikeampaa saada uutta kotia. Itse ottaisin aikuisen kissan juuri sen takia, että edes yksi aikuinen pääsisi uuteen kotiin.
helou.
itelläni on 2poika kissaa,molemmat suht saman ikäsiä.ja uusi tulokas tyttöpentu.suosittelisin pentukissaa,mielummin toista sukupuolta eipä tule ainakaan valtataisteluita.ja isompi osaa opettaa pienempää.huomasin ite että jätkäkissat piristy mielettämästi tästä uudesta asukkaasta.
Kiitoksia kaikille kommenteistanne. Arvasinkin, että kokemuksia löytyy laidasta laitaan. Kävin perjantaina Hesyllä katsomassa kissoja ja vaikea se on sieltä pois tyhjin käsin lähteä - on siellä niin monta ihanaa jotka valloittivat sydämeni oitis. Ajattelin nyt kuitenkin kokeilla ensiksi ottaa joltain kaverilta "lainaksi" kissaa ja katsoa, miten meidän prinsessa asiaan suhtautuu.Sitten voi sen päätöksenkin tekeminen olla helpompaa. Ja jos perheemme päätyy hankkimaan toisen kissan niin eläinsuojelun kautta asia hoidetaan, niin kuin ensimäisenkin suhteen toimittiin.
Ennestään meillä oli 2,5v leikattu tyttökissa ja kaveriksi tuli 12vko:n ikäinen tyttö.Pikkuinenhan ei olisi ollut moksiskaan, mutta isompi oli tietenkin ihmeissää, äreissäänkin...sähähti muutamaan otteeseen, mutta alati tuli pientä tuijottelemaan.
Samassa taloudessa ovat olleet 2viikkoa ja päivän, nyt nukkuvat/leikkivät yhdessä ja isompi hoitaa pientä kuin omaa pentuaan!
Tällä tahdoin sanoa, että ei ehkä kannata ottaa "lainakissaa", uudessa kissassa on aina "vieras" haju ja sen hälvettyä alkaa kaiketi kaverustuminen...
Uskon että nuori kissasi ottaa pennun hyvin vastaan.Ei edes ikä rasita, niinettä jaksavat temuta keskenään.
.. olin asian pähkäillytkin. Elämä saakin joksikin aikaa mennä sekaisin uuden kissan tultua taloon - sama se pätee vauvoihinkin. Hirvittää vain vaihtoehto, että toinen alkaa asustamaan sohvan alla ja toinen kaapin takana pitemmänkin aikaa. Ei oikein kuullosta elämänarvoiselta.
Pitää vielä miettiä mitä teemme. Eikä sitä mietintää helpota tietoisuus siitä, että olemme tainneet lelliä piloille tämän jo olevaisen kissimme :)
Ajattele, tutustuvat kun kumpikin on vielä nuoria ja on varmasti helpompi tutustua/hyväksyä toisensa.Vanhemmiten entinen kissa on jo ehtinyt olla kauemmin kingi ja ei ehkä niin helposti anna toiselle jalansijaa.
Hyvinhän meilläkin kävi, joskin vanha kissa on paljon rauhallisempi kuin pieni ikiliikkuja, annetaan hälle mahdollisuus täydelliseen rauhaankin.Pikkuinen olisi alati ison kimpussa, ei edes vessaan päästäisi yksin!! Puhumattakaan että antaisi toisen nukkua, jos itse on valveilla...
Meillä oli ennestään 3-vuotias leikattu poika ja syyskuussa otettiin pikkunen tyttövauva kaveriks sille. Aluksi epäiltiin että tuleekohan se poika juttuun uuden tulokkaan kanssa mutta pelko oli turha. Heti alusta asti kolli hoiti ja pesi pienokaista ja niistä tuli parhaat kaverit. Tuossa ne nytkin sohvalla pesee toisiaan ja hurina kuuluu kauas.
Poika oli kyllä tosi iloinen kun sai oman leikkikaverin, jolle voi opettaa kaikki omat jutut ja jonka kanssa voi juosta rallia huoneesta toiseen. Se pisti kyllä vähän hymyilyttämään että tuo kolli imettää tuota vauvaa. No, ompahan kerrankin poikienkin nänneille jotain käyttöä..
Tottakai se riippuu kissan luonteesta, tuleeko hyvin juttuun uuden tulokkaan kanssa. Tuo meidän poika vaan on niin kiltti ja oli aika yksinäinen ennen omaa kaveria.
Kun olen tässä lueskellut teidän vastauksianne ja kokemuksianne niin nyt on kyllä käynyt silleen, että mulla on kamala "vauvakuume" saada toinenkin kissa taloon. Kaikki kerrotut pennun otto tapaukset ovat kuullostaneet niin helpoilta, että uskoisin meidänkin päätyvän pentuun. Kerron sitten myöhemmin miten meidän kävi.
Hyvää joulua kaikille !