Päivämies!

silmässä, eikä lehden sisällössä. En itse löydä siitä mitään mainitsemianne "yksisilmäisyyksiä" Se on vl-ien lehti ja hyvä kun pitää arvot ja asiat oikeina, eikä ala tämän mailman mukaisesti ja heidän "korvasyyhyjen" mukaan, jotka täällä ovat eniten arvostelemassa. Tarkastaa vain oma suuntanne,ettei ole maailman mieli saanut liikaa jalansijaa elämässänne!

onkin lukijan kirjoitti:

silmässä, eikä lehden sisällössä. En itse löydä siitä mitään mainitsemianne "yksisilmäisyyksiä" Se on vl-ien lehti ja hyvä kun pitää arvot ja asiat oikeina, eikä ala tämän mailman mukaisesti ja heidän "korvasyyhyjen" mukaan, jotka täällä ovat eniten arvostelemassa. Tarkastaa vain oma suuntanne,ettei ole maailman mieli saanut liikaa jalansijaa elämässänne!

Lue lisää

Älä
Kirjoittanut: huolestu 16.12.2005 klo 11.16


"Jos haluatte sohia Jumalan seurakuntaa puskan puolelta niin ketä se palvelee. Jos oikea turva ei löydy Jumalanlasten joukosta, niin mistä se sitten löytyy? Onko osalla kirjoittajista uskonpuhdistuksen haluja vai mistä tässä on kysymys?"

Eiköhän tässä ole kyse ihan aidosta huolesta niiden uskovaisten osalta, jotka tänne kirjoittavat, minä mukaan lukien. Sekä Raamattu että Luther kehottavat olemaan valppaina seurakunnan opetuksen suhteen. Ainoa, mitä uskovaisen ei tule epäillä, on syntien anteeksianto Jeesuksen sovitustyön tähden.

Itse pystyn puhumaan vapaasti ystävieni kanssa mieltä askarruttavista asioista, mutta jos rehellisiä ollaan, niin kulttuurimme ei suosi esim. keskusteluilloissa asioiden esille ottamista, mikäli oma mielipide poikkeaa siitä, mikä on selvästi toivottu kannanotto.

Raamattu kehottaa uskovaisia valvomaan jatkuvasti sen varalta, ettemme lankeaisi ihmisoppeihin. Itselleni juuri tämä on paljon ajatuksia herättänyt asia - minkä takia kallista uskoamme lähdetään halventamaan erilaisin rajoituksin: "älä koske, älä katso, älä maista". Ihmisellä on mielestäni luontainen taipumus paitsi syntiin, myös omavanhurskauteen, mutta ihmettelen, miksi koskaan ei puhuta ääneen siitä omavanhurskauden vaarasta, joka voi uhata, kun seuraa seurakunnan eri neuvoja.

"Saamme armosta uskoa, ei meillä ole varaa alkaa maailmaa kumartamaan."

Tätä en oikein ymmärrä - miten nettiin kirjoittaminen on maailman kumartamista?

Sanoisin vielä, että uskon ei pitäisi olla niin hataralla pohjalla, että siitä ei voisi puhua vapaasti ja rehellisesti. En usko, että Pyhä Henki ohjaa uskovaista sulkemaan suunsa ja pysymään vaiti, jos tämä on aidosti huolissaan uskomisen peruskysymyksistä.

kopioija kirjoitti:

Älä
Kirjoittanut: huolestu 16.12.2005 klo 11.16


"Jos haluatte sohia Jumalan seurakuntaa puskan puolelta niin ketä se palvelee. Jos oikea turva ei löydy Jumalanlasten joukosta, niin mistä se sitten löytyy? Onko osalla kirjoittajista uskonpuhdistuksen haluja vai mistä tässä on kysymys?"

Eiköhän tässä ole kyse ihan aidosta huolesta niiden uskovaisten osalta, jotka tänne kirjoittavat, minä mukaan lukien. Sekä Raamattu että Luther kehottavat olemaan valppaina seurakunnan opetuksen suhteen. Ainoa, mitä uskovaisen ei tule epäillä, on syntien anteeksianto Jeesuksen sovitustyön tähden.

Itse pystyn puhumaan vapaasti ystävieni kanssa mieltä askarruttavista asioista, mutta jos rehellisiä ollaan, niin kulttuurimme ei suosi esim. keskusteluilloissa asioiden esille ottamista, mikäli oma mielipide poikkeaa siitä, mikä on selvästi toivottu kannanotto.

Raamattu kehottaa uskovaisia valvomaan jatkuvasti sen varalta, ettemme lankeaisi ihmisoppeihin. Itselleni juuri tämä on paljon ajatuksia herättänyt asia - minkä takia kallista uskoamme lähdetään halventamaan erilaisin rajoituksin: "älä koske, älä katso, älä maista". Ihmisellä on mielestäni luontainen taipumus paitsi syntiin, myös omavanhurskauteen, mutta ihmettelen, miksi koskaan ei puhuta ääneen siitä omavanhurskauden vaarasta, joka voi uhata, kun seuraa seurakunnan eri neuvoja.

"Saamme armosta uskoa, ei meillä ole varaa alkaa maailmaa kumartamaan."

Tätä en oikein ymmärrä - miten nettiin kirjoittaminen on maailman kumartamista?

Sanoisin vielä, että uskon ei pitäisi olla niin hataralla pohjalla, että siitä ei voisi puhua vapaasti ja rehellisesti. En usko, että Pyhä Henki ohjaa uskovaista sulkemaan suunsa ja pysymään vaiti, jos tämä on aidosti huolissaan uskomisen peruskysymyksistä.

Lue lisää

Asiallinen ja hyvä kommentti.
Tosin kylläomavanhurskaudestakin puhutaan, mutta kärki on silloin muissa kuin omissa, ja se on surullista.

onkin lukijan kirjoitti:

silmässä, eikä lehden sisällössä. En itse löydä siitä mitään mainitsemianne "yksisilmäisyyksiä" Se on vl-ien lehti ja hyvä kun pitää arvot ja asiat oikeina, eikä ala tämän mailman mukaisesti ja heidän "korvasyyhyjen" mukaan, jotka täällä ovat eniten arvostelemassa. Tarkastaa vain oma suuntanne,ettei ole maailman mieli saanut liikaa jalansijaa elämässänne!

Lue lisää

mutta antaapa heidän vaahdota sydämensä kyllyydestä

olet oikeassa kirjoitti:

mutta antaapa heidän vaahdota sydämensä kyllyydestä

totta!

pakkula kirjoitti:

totta!

Näinkö Pakkula ajattelet? Että meidän Päivämiehestä keskustelleiden vaikuttimet ovat vain maailmanmielisyys ym. synnin luvallisuuden etsintä?

pakkula kirjoitti:

totta!

Jo tuolla aiemmassa keskustelussa olen viitannut APP:n vuosikirjassa 2006 kirjoittamaan katsaukseen Päivämiehen päätoimittajista ja senaikaisista linjauksista. APP toteaa varsin neutraalisti, että linjasta on käyty keskustelua ja vastakkain ovat ollee sekä oikean että vasemman laidan kulkijat.

Olet ilmeisesti sen verran iäkkäämpi, että olet ollut tietoinen näistä keskusteluista. Millä linjalla olet ollut?. Tai, jos olet kuullut keskustelua, niin oletko pyrkinyt tukahduttamaan sen? Onko nykyinen keskustelu ainutkertaista Päikkärin historiassa?

Edellen koen, että pahimmassa skenaariossa keskustelu tyrehdytetään ja linja valitaan jossain - missä? Itse katson, että joikaisella rivi-vl:llä on oikeus osallistua siihen keskusteluun haluamallaan foorumilla. Se on toki itsestään selvää, että keskustelu tulee käydä vl-liikkeen sisällä.

ma_ria kirjoitti:

Näinkö Pakkula ajattelet? Että meidän Päivämiehestä keskustelleiden vaikuttimet ovat vain maailmanmielisyys ym. synnin luvallisuuden etsintä?

Monella on sitäkin. Asiallista keskustelua onkin käytävä, kaikilla eivät vaikuttimet ole kuitenkaan oikeat. Olen nähnyt monia arvostelevia kommenttteja, joiden aiheellisuutta en ole suurennuslasillakaan katsoen löytänyt.

onkin lukijan kirjoitti:

silmässä, eikä lehden sisällössä. En itse löydä siitä mitään mainitsemianne "yksisilmäisyyksiä" Se on vl-ien lehti ja hyvä kun pitää arvot ja asiat oikeina, eikä ala tämän mailman mukaisesti ja heidän "korvasyyhyjen" mukaan, jotka täällä ovat eniten arvostelemassa. Tarkastaa vain oma suuntanne,ettei ole maailman mieli saanut liikaa jalansijaa elämässänne!

Lue lisää

Mielestäni, joillakin on nyt aika kaponen putki, mistä kattelee. Päikkäri ei ole mikään uskomisen sääntölehtinen, joksi sitä yritetään vääntää. Itse en ole havainnut mitään erityistä kirjoituksissa.

Miten joku voi jokaikisestä lehdestä löytää jotain moitittavaa? Olen tullut siihen tulokseen, että joka keskittyy vain arvosteluun on erkaantumassa. Ei päivämieskään voi oikeaa uskoa ihmisen sydämessä vääräksi muuttaa, se on muuttunut muista syistä.

Pakkulalle kirjoitti:

Jo tuolla aiemmassa keskustelussa olen viitannut APP:n vuosikirjassa 2006 kirjoittamaan katsaukseen Päivämiehen päätoimittajista ja senaikaisista linjauksista. APP toteaa varsin neutraalisti, että linjasta on käyty keskustelua ja vastakkain ovat ollee sekä oikean että vasemman laidan kulkijat.

Olet ilmeisesti sen verran iäkkäämpi, että olet ollut tietoinen näistä keskusteluista. Millä linjalla olet ollut?. Tai, jos olet kuullut keskustelua, niin oletko pyrkinyt tukahduttamaan sen? Onko nykyinen keskustelu ainutkertaista Päikkärin historiassa?

Edellen koen, että pahimmassa skenaariossa keskustelu tyrehdytetään ja linja valitaan jossain - missä? Itse katson, että joikaisella rivi-vl:llä on oikeus osallistua siihen keskusteluun haluamallaan foorumilla. Se on toki itsestään selvää, että keskustelu tulee käydä vl-liikkeen sisällä.

Lue lisää

Näytenumerot olivat minulle tuttuja, muistan kun niitä tuli. Iloitsin toisten uskovaisten mukana, kun lehti vakinaistettiin. Olen vaihtelevasti seurannut lehteä, meille se on tullut keskeytyksettä alusta asti. Armeijassa etsiydyin sotilaskodissa sitä hiljaisuudessa lukemaan, samoin kouluvuosinani.

Muuten kantani sisältöön on vaihdellut jonkin verran, vaikka olenkin pyrkinyt suhtautumaan neutraalisti. Se on mielestäni hyvä suhtautuminen, enkä aio sitä muuttaa. Toki siitä etsin neuvoja ja ohjeita elämääni, mieluummin kuitenkin raamatusta. Sovellettua tietoa ia murrettua sanaa on kuitenkin enemmän Siionin Lähetyslehdessä.

Muuten asun sen verran sivussa suurista keskuksista, että suurimmat väänöt eivät ole korviini kantautuneet, ainakaan kotiini. Tiedän kuitenkin olleen erilaisia painotuksia, hyviä ja vähemmän hyviä. Keskustelua tarvitaan, nimen omaan VL liikkeen sisällä. Tämä ei kuitenkaan ole sellaista sisäistä keskustelua. Täällä on paljon ulkopuolisiakin, eikä tiedä kaikistellen, kenen kanssa keskustelee milloinkin. En oikeastaan edes keskustele täällä, kunhan heitä kommenttejani silloin tällöin. Enimmäkseen vain lueskelen ja menen kohteliaasti ohitse.

Sitä nyt ihmettelen, ku nyt mainitset APPn linjan hyväksi, varmasti se onkin, mutta olen havainnut myös APPtä syyllistäviä kommentteja. Olen tottunut käymään nämä keskustelut avoimesti kasvokkain, silmätyksin. Keskustelua en halua tyrehdyttää, mieluummin pyrin sitä rakentamaan ja äärimmäisyyksiä tasoittamaan.Sellaiseen linjaan pyrin, jos yleensä voi puhua "minun linjastani."

pakkula kirjoitti:

Monella on sitäkin. Asiallista keskustelua onkin käytävä, kaikilla eivät vaikuttimet ole kuitenkaan oikeat. Olen nähnyt monia arvostelevia kommenttteja, joiden aiheellisuutta en ole suurennuslasillakaan katsoen löytänyt.

Lue lisää

Veikkaan, että sitä vastoin et ole löytänyt yhtään aiheetonta positiivista viestiä Päivämiehen sisällöstä. Kehuvien viestien aiheellisuutta ei kuitenkaan kyseenalaisteta, eikä niitä lähdetä suurennuslasilla tutkimaan.

Et varmaan tarkoittanut sitä niin vahvasti, mutta omasta mielestäni jatkuva motiivien miettiminen ja niistä puhuminen tappaa kunnon keskustelua. Jos joku vaikka arvostelee Päivämiehessä ollutta juttua, niin ihan varmasti ainakin pari ihmistä kysyy "miksi oikein arvostelet, pitäisikö sinun kuitenkin mennä itseesi?" ilman, että he ottavat kantaa itse aiheeseen. Tämä on minusta masentavaa.

pakkula kirjoitti:

Näytenumerot olivat minulle tuttuja, muistan kun niitä tuli. Iloitsin toisten uskovaisten mukana, kun lehti vakinaistettiin. Olen vaihtelevasti seurannut lehteä, meille se on tullut keskeytyksettä alusta asti. Armeijassa etsiydyin sotilaskodissa sitä hiljaisuudessa lukemaan, samoin kouluvuosinani.

Muuten kantani sisältöön on vaihdellut jonkin verran, vaikka olenkin pyrkinyt suhtautumaan neutraalisti. Se on mielestäni hyvä suhtautuminen, enkä aio sitä muuttaa. Toki siitä etsin neuvoja ja ohjeita elämääni, mieluummin kuitenkin raamatusta. Sovellettua tietoa ia murrettua sanaa on kuitenkin enemmän Siionin Lähetyslehdessä.

Muuten asun sen verran sivussa suurista keskuksista, että suurimmat väänöt eivät ole korviini kantautuneet, ainakaan kotiini. Tiedän kuitenkin olleen erilaisia painotuksia, hyviä ja vähemmän hyviä. Keskustelua tarvitaan, nimen omaan VL liikkeen sisällä. Tämä ei kuitenkaan ole sellaista sisäistä keskustelua. Täällä on paljon ulkopuolisiakin, eikä tiedä kaikistellen, kenen kanssa keskustelee milloinkin. En oikeastaan edes keskustele täällä, kunhan heitä kommenttejani silloin tällöin. Enimmäkseen vain lueskelen ja menen kohteliaasti ohitse.

Sitä nyt ihmettelen, ku nyt mainitset APPn linjan hyväksi, varmasti se onkin, mutta olen havainnut myös APPtä syyllistäviä kommentteja. Olen tottunut käymään nämä keskustelut avoimesti kasvokkain, silmätyksin. Keskustelua en halua tyrehdyttää, mieluummin pyrin sitä rakentamaan ja äärimmäisyyksiä tasoittamaan.Sellaiseen linjaan pyrin, jos yleensä voi puhua "minun linjastani."

Lue lisää

"Sovellettua tietoa ia murrettua sanaa on kuitenkin enemmän Siionin Lähetyslehdessä."

Itse asiassa tätä jaksan ihmetellä kuukaudesta toiseen. Miksi Päivämiehessä on tätä nykyä jopa usein artikkeleita, jotka ahdistavat, kun taas Siionin lähetyslehden sisältö vastaa oikeastaan aina samalla tavalla "aamenta"...

lähetyslehdestä kirjoitti:

"Sovellettua tietoa ia murrettua sanaa on kuitenkin enemmän Siionin Lähetyslehdessä."

Itse asiassa tätä jaksan ihmetellä kuukaudesta toiseen. Miksi Päivämiehessä on tätä nykyä jopa usein artikkeleita, jotka ahdistavat, kun taas Siionin lähetyslehden sisältö vastaa oikeastaan aina samalla tavalla "aamenta"...

Lue lisää

Niihin kuitenkin kirjoittavat samat ihmiset, perin kummallista siis.

pakkula kirjoitti:

Näytenumerot olivat minulle tuttuja, muistan kun niitä tuli. Iloitsin toisten uskovaisten mukana, kun lehti vakinaistettiin. Olen vaihtelevasti seurannut lehteä, meille se on tullut keskeytyksettä alusta asti. Armeijassa etsiydyin sotilaskodissa sitä hiljaisuudessa lukemaan, samoin kouluvuosinani.

Muuten kantani sisältöön on vaihdellut jonkin verran, vaikka olenkin pyrkinyt suhtautumaan neutraalisti. Se on mielestäni hyvä suhtautuminen, enkä aio sitä muuttaa. Toki siitä etsin neuvoja ja ohjeita elämääni, mieluummin kuitenkin raamatusta. Sovellettua tietoa ia murrettua sanaa on kuitenkin enemmän Siionin Lähetyslehdessä.

Muuten asun sen verran sivussa suurista keskuksista, että suurimmat väänöt eivät ole korviini kantautuneet, ainakaan kotiini. Tiedän kuitenkin olleen erilaisia painotuksia, hyviä ja vähemmän hyviä. Keskustelua tarvitaan, nimen omaan VL liikkeen sisällä. Tämä ei kuitenkaan ole sellaista sisäistä keskustelua. Täällä on paljon ulkopuolisiakin, eikä tiedä kaikistellen, kenen kanssa keskustelee milloinkin. En oikeastaan edes keskustele täällä, kunhan heitä kommenttejani silloin tällöin. Enimmäkseen vain lueskelen ja menen kohteliaasti ohitse.

Sitä nyt ihmettelen, ku nyt mainitset APPn linjan hyväksi, varmasti se onkin, mutta olen havainnut myös APPtä syyllistäviä kommentteja. Olen tottunut käymään nämä keskustelut avoimesti kasvokkain, silmätyksin. Keskustelua en halua tyrehdyttää, mieluummin pyrin sitä rakentamaan ja äärimmäisyyksiä tasoittamaan.Sellaiseen linjaan pyrin, jos yleensä voi puhua "minun linjastani."

Lue lisää

Minusta se linja, jota itse kerroit noudattavasi, on äärimmäisen oikea. Kuitenkin, kuitenkin, hieman lipeät linjasta kommentoimalla joitakin viestejä negatiiviseen sävyyn. Lähinnä kyseenalaistat kommentoija sieluntilan tai ehkä enemmänkin annat tukea tällaisille viesteille.

Mitä APP:n linjaan tulee, kommentoin vain vuosikirjassa 2005 olevaa artikkelia Päivämiehestä. Minusta se oli ok. Toivottavasti et syyllistä minua APP:n moittimisesta. Mielestäni en ole siihen sortunut. Enkä millään voi ottaa kollektiivista vastuuta kaikista Päikkäriä koskevista negatiivisista kirjoituksista. Tiedän itsestäni myös sen piirteen, että voin antaa myös positiivista palautetta, kun siihen on aihetta.

Mitä SLL:n linjaan tulee, on se lehti parempi linjaltaan. Siitä puuttuu se piirre, jota Päikkärissä vierastan. Molemmat lehdet tulevat ja molemmat lehdet luen suht tarkkaan.

Mikä on muuten vl-liikkeen sisäistä keskustelua?

pakkula kirjoitti:

Näytenumerot olivat minulle tuttuja, muistan kun niitä tuli. Iloitsin toisten uskovaisten mukana, kun lehti vakinaistettiin. Olen vaihtelevasti seurannut lehteä, meille se on tullut keskeytyksettä alusta asti. Armeijassa etsiydyin sotilaskodissa sitä hiljaisuudessa lukemaan, samoin kouluvuosinani.

Muuten kantani sisältöön on vaihdellut jonkin verran, vaikka olenkin pyrkinyt suhtautumaan neutraalisti. Se on mielestäni hyvä suhtautuminen, enkä aio sitä muuttaa. Toki siitä etsin neuvoja ja ohjeita elämääni, mieluummin kuitenkin raamatusta. Sovellettua tietoa ia murrettua sanaa on kuitenkin enemmän Siionin Lähetyslehdessä.

Muuten asun sen verran sivussa suurista keskuksista, että suurimmat väänöt eivät ole korviini kantautuneet, ainakaan kotiini. Tiedän kuitenkin olleen erilaisia painotuksia, hyviä ja vähemmän hyviä. Keskustelua tarvitaan, nimen omaan VL liikkeen sisällä. Tämä ei kuitenkaan ole sellaista sisäistä keskustelua. Täällä on paljon ulkopuolisiakin, eikä tiedä kaikistellen, kenen kanssa keskustelee milloinkin. En oikeastaan edes keskustele täällä, kunhan heitä kommenttejani silloin tällöin. Enimmäkseen vain lueskelen ja menen kohteliaasti ohitse.

Sitä nyt ihmettelen, ku nyt mainitset APPn linjan hyväksi, varmasti se onkin, mutta olen havainnut myös APPtä syyllistäviä kommentteja. Olen tottunut käymään nämä keskustelut avoimesti kasvokkain, silmätyksin. Keskustelua en halua tyrehdyttää, mieluummin pyrin sitä rakentamaan ja äärimmäisyyksiä tasoittamaan.Sellaiseen linjaan pyrin, jos yleensä voi puhua "minun linjastani."

Lue lisää

Minä olen usein puhunut APP:n aikaisesta Päivämiehestä, mutta se ei ole tarkoittanut, että kritiikkini kohdistuisi juuri häneen.

Minusta edellisen, jo edesmenneen päätoimittajan aikakaudella Päivämies pyrki johdonmukaisesti välttämään 70-luvun hengestä nousevia painotuksia.

Sitä en tiedä, mikä osuus kummallakaan päätoimittajalla on tähän ollut, määrittelen tällä siis vain eri ajanjaksoja.

pakkula kirjoitti:

Niihin kuitenkin kirjoittavat samat ihmiset, perin kummallista siis.

En ole itse asiassa seurannut niin tarkkaan, ketkä lehtiin kirjoittavat, mutta ainakin Siionin lähetyslehdessä lienee kirjoittajina enemmän teologeja? Joka tapauksessa SL:ää lukiessa tulee aina hyvin rauhallinen olo, mutta Päivämiehessä koen - niin kuin aika monet tänne kirjoittaneet - jotain vierautta, joka liittyy uskomisen vapauteen, tai pikemminkin vapauden puutteeseen. En tiedä, mistä tämä johtuu, mutta jo parin vuoden ajan olen kokenut vahvasti näin. Niin vahvasti, että olen useamman kerran harkinnut Päivämiehen tilauksen peruuttamista.

... kirjoitti:

Mielestäni, joillakin on nyt aika kaponen putki, mistä kattelee. Päikkäri ei ole mikään uskomisen sääntölehtinen, joksi sitä yritetään vääntää. Itse en ole havainnut mitään erityistä kirjoituksissa.

Miten joku voi jokaikisestä lehdestä löytää jotain moitittavaa? Olen tullut siihen tulokseen, että joka keskittyy vain arvosteluun on erkaantumassa. Ei päivämieskään voi oikeaa uskoa ihmisen sydämessä vääräksi muuttaa, se on muuttunut muista syistä.

Lue lisää

Onpa ikävän "kirkassilmäistä" ajattelua jos sopii sanoa.

Mielestäni uskovaiselta ei suinkaan ole kielletty kriittinen ajattelu ja sen voi kohdistaa myös Päivämiehen hartauskirjoituksiin. Monenlaisilla lahjoillahan niitä kirjoitetaan. Päivämies ei liene mitään Jumalan itsensä kirjoittamaa, vaan puuttuvaisten ihmisten inhimillisin voimavaroin kirjoittamia. Kukin saa ravintoa niistä jutuista sen mukaan kuin saa, ja joillekin lehden nykylinja on naiivi ja suorastaan siinä määrin epä-älyllinen, että se herättää kysymyksiä. Uskovaisetkin ovat keskenään erilaisia ihmisiä, tämä on luonnollista ja siten myös erilaiset mieleipiteet tästä asiasta ovat enemmän kuin luonnollisia.

Kritiikkiä on tyhmää leimata "oikean sieluntilan" epäilyksi, se on paremmminkin aitoa vastuullisuutta ja rohkeutta.

Pakkulalle kirjoitti:

Minusta se linja, jota itse kerroit noudattavasi, on äärimmäisen oikea. Kuitenkin, kuitenkin, hieman lipeät linjasta kommentoimalla joitakin viestejä negatiiviseen sävyyn. Lähinnä kyseenalaistat kommentoija sieluntilan tai ehkä enemmänkin annat tukea tällaisille viesteille.

Mitä APP:n linjaan tulee, kommentoin vain vuosikirjassa 2005 olevaa artikkelia Päivämiehestä. Minusta se oli ok. Toivottavasti et syyllistä minua APP:n moittimisesta. Mielestäni en ole siihen sortunut. Enkä millään voi ottaa kollektiivista vastuuta kaikista Päikkäriä koskevista negatiivisista kirjoituksista. Tiedän itsestäni myös sen piirteen, että voin antaa myös positiivista palautetta, kun siihen on aihetta.

Mitä SLL:n linjaan tulee, on se lehti parempi linjaltaan. Siitä puuttuu se piirre, jota Päikkärissä vierastan. Molemmat lehdet tulevat ja molemmat lehdet luen suht tarkkaan.

Mikä on muuten vl-liikkeen sisäistä keskustelua?

Lue lisää

En ainakaan näiden keskustelujen perusteella, mutta en muutenkaan, ei ole varaa siihen. Syyllistäjöt, jos sellaisia halutaan etsiä, löytyvät aivan muualta.Kirjoitan yleensä vain sen hetkisen tuntemuksen perusteella, vallan usein jätän kirjoittamatta. Parempi malttaa mielensä, kuin syylistyä ylilyönteihin. Tämän keskustelun perusteella vain harvojen sielun tilasta voi sanoa mitään. Jos ilmaisen sen, miltä vaikuttaa, toivon senkin otettavaksi rakentavana kommenttina. Kaikilla meillä, mutta erikoisesti minulla on aina aihetta tarkastella kriittisesti myös omia sanomisiaan. *Tämä sanan vaihto alkoi kohdallani siitä, kun kerroin olevani samaa mieltä erään nimettömän kanssa. Jos oikein muistan, hän ei mitenkään yksilöinyt kritiikkinsä kohdetta. Sitä en ainakaan minä halua enkä uskalla tehdä, vaikka jotkin yksittäiset kommentit vierailta tuntuvatkin.

SL lehdellä ja Päivämiehellä on sellainen toimituksellinen ero, että SL ilmestyy kerran kuukaudessa, vaikka on yksi toimittaja, aikaa toimittamiseen on enemmän. Kun siihen pyydetään kirjoitukset määrämittaisina, ne yleensä myös tulevat sellaisina. Päivämiehen jutut tulevat usein pyytämättä alue avustajille tai-toimittajille, jotka ne muokkaavat, jos ehtivät. Usein niitä on lyhennettäväkin, mitäsilloin jätetän pois, kun se ei mahdukaa nlehteen? Pyydetyt jutut tulevat, jos tulevat, tai eivät tule. Silloin niitä on vedettävä hihasta, tehtävä nopealla aikataululla. *Aikataulu on kireä, joskus vielä kireämpi.

Kuitenkin näitä molempia lehtiä valvoo ja seuraa sama toimitusneuvosto.

ma_ria kirjoitti:

Minä olen usein puhunut APP:n aikaisesta Päivämiehestä, mutta se ei ole tarkoittanut, että kritiikkini kohdistuisi juuri häneen.

Minusta edellisen, jo edesmenneen päätoimittajan aikakaudella Päivämies pyrki johdonmukaisesti välttämään 70-luvun hengestä nousevia painotuksia.

Sitä en tiedä, mikä osuus kummallakaan päätoimittajalla on tähän ollut, määrittelen tällä siis vain eri ajanjaksoja.

Lue lisää

toimitusneuvoston linjaus, en kuitenkaan ole varma. Syystä minulla on kuitenkin vain arvauksia, enkä niitä halua tällä palstalla kertoa. Muuten voit katsoa vastaustani, jonka annoin hetki sitten toiselle kyselijälle.

pakkula kirjoitti:

En ainakaan näiden keskustelujen perusteella, mutta en muutenkaan, ei ole varaa siihen. Syyllistäjöt, jos sellaisia halutaan etsiä, löytyvät aivan muualta.Kirjoitan yleensä vain sen hetkisen tuntemuksen perusteella, vallan usein jätän kirjoittamatta. Parempi malttaa mielensä, kuin syylistyä ylilyönteihin. Tämän keskustelun perusteella vain harvojen sielun tilasta voi sanoa mitään. Jos ilmaisen sen, miltä vaikuttaa, toivon senkin otettavaksi rakentavana kommenttina. Kaikilla meillä, mutta erikoisesti minulla on aina aihetta tarkastella kriittisesti myös omia sanomisiaan. *Tämä sanan vaihto alkoi kohdallani siitä, kun kerroin olevani samaa mieltä erään nimettömän kanssa. Jos oikein muistan, hän ei mitenkään yksilöinyt kritiikkinsä kohdetta. Sitä en ainakaan minä halua enkä uskalla tehdä, vaikka jotkin yksittäiset kommentit vierailta tuntuvatkin.

SL lehdellä ja Päivämiehellä on sellainen toimituksellinen ero, että SL ilmestyy kerran kuukaudessa, vaikka on yksi toimittaja, aikaa toimittamiseen on enemmän. Kun siihen pyydetään kirjoitukset määrämittaisina, ne yleensä myös tulevat sellaisina. Päivämiehen jutut tulevat usein pyytämättä alue avustajille tai-toimittajille, jotka ne muokkaavat, jos ehtivät. Usein niitä on lyhennettäväkin, mitäsilloin jätetän pois, kun se ei mahdukaa nlehteen? Pyydetyt jutut tulevat, jos tulevat, tai eivät tule. Silloin niitä on vedettävä hihasta, tehtävä nopealla aikataululla. *Aikataulu on kireä, joskus vielä kireämpi.

Kuitenkin näitä molempia lehtiä valvoo ja seuraa sama toimitusneuvosto.

Lue lisää

Sanoit viestissäsi, että jotkut kommentit tuntuvat sinusta vierailta. Omana kommenttina voisin sanoa, että osaan arvostelukommenteista voin yhtyä ja osaan en. Esitän sinulle vielä muutaman kysymyksen. Etkö koskaan näe tällä palstalla liian kireitä vl-ajatuksia? Eikö voi olla mahdollista, että niitä ajatuksia löytyisi esim Päikkäristä? Itselläni on se näkemys, että osa vl:istä on maailman pelossa joutunut tilaan, jossa oikean laidan syntejä ei tunnisteta. Se minua huolestuttaa.

Pakkulalle kirjoitti:

Sanoit viestissäsi, että jotkut kommentit tuntuvat sinusta vierailta. Omana kommenttina voisin sanoa, että osaan arvostelukommenteista voin yhtyä ja osaan en. Esitän sinulle vielä muutaman kysymyksen. Etkö koskaan näe tällä palstalla liian kireitä vl-ajatuksia? Eikö voi olla mahdollista, että niitä ajatuksia löytyisi esim Päikkäristä? Itselläni on se näkemys, että osa vl:istä on maailman pelossa joutunut tilaan, jossa oikean laidan syntejä ei tunnisteta. Se minua huolestuttaa.

Lue lisää

Kaikella on aikansa, myös aika kaikella. Uskon ja luotan Jumalan johdatukseen, me olemme vain vajavaisia ihmisiä, uskovaisinakin. Minä olen vain mitätön kommentoija. Molempiin suuntiin on syytä pitää rintama kunnossa. Siis: Molempiin suuntiin.
Eikös tässä olekin siitä kysymys?

pakkula kirjoitti:

Kaikella on aikansa, myös aika kaikella. Uskon ja luotan Jumalan johdatukseen, me olemme vain vajavaisia ihmisiä, uskovaisinakin. Minä olen vain mitätön kommentoija. Molempiin suuntiin on syytä pitää rintama kunnossa. Siis: Molempiin suuntiin.
Eikös tässä olekin siitä kysymys?

Lue lisää

Minä näen sitä (sekä oikean laidan, että vasemman laidan kirjoituksia). Sinä pidät niitä oikean laidan juttuja mahdollisena. Tietysti siinä on pieni ero, mutta asian ydin on luonnollisesti se, jonka sanoit: Rintamaa on valvottava molemmilta suunnilta.

Mitä kommentointiin tulee, harva pitää sinua mitättömänä. Tuskimpa sinun kanssasi aloitettaisiin ajatustenvaihto, jos ajatuksesi olisivat mitättömiä ;)

pakkula kirjoitti:

Kaikella on aikansa, myös aika kaikella. Uskon ja luotan Jumalan johdatukseen, me olemme vain vajavaisia ihmisiä, uskovaisinakin. Minä olen vain mitätön kommentoija. Molempiin suuntiin on syytä pitää rintama kunnossa. Siis: Molempiin suuntiin.
Eikös tässä olekin siitä kysymys?

Lue lisää

Just niin: " molempiin suuntiin on rintama pidettävä kunnossa".
Mutta hyvin usein on niin että painotukset ovat ns. vasemman laidan asioissa, ja silloin Päikkäri tai seurapuhe tai mikä tahansa opetus johtaa teko-oppiin, jolloin vanhurskauttamisen perustus murenee. Siitä on kysymys.

Kalle kirjoitti:

Just niin: " molempiin suuntiin on rintama pidettävä kunnossa".
Mutta hyvin usein on niin että painotukset ovat ns. vasemman laidan asioissa, ja silloin Päikkäri tai seurapuhe tai mikä tahansa opetus johtaa teko-oppiin, jolloin vanhurskauttamisen perustus murenee. Siitä on kysymys.

Lue lisää

Täsmälleen näin. Omavanhurskaudesta varoitetaan hyvin vähän ja silloinkin hämärästi. Puheet keskittyvät syntiin ja sen välttämiseen 99% ajasta, vaikka tien pitäisi olla molempiin suuntiin yhtä kapea, eli 50-50.

Kalle kirjoitti:

Just niin: " molempiin suuntiin on rintama pidettävä kunnossa".
Mutta hyvin usein on niin että painotukset ovat ns. vasemman laidan asioissa, ja silloin Päikkäri tai seurapuhe tai mikä tahansa opetus johtaa teko-oppiin, jolloin vanhurskauttamisen perustus murenee. Siitä on kysymys.

Lue lisää

"Mutta hyvin usein on niin että painotukset ovat ns. vasemman laidan asioissa, ja silloin Päikkäri tai seurapuhe tai mikä tahansa opetus johtaa teko-oppiin, jolloin vanhurskauttamisen perustus murenee. Siitä on kysymys."

Onko tästä pääteltävissä, että luottamuksesi kristillisyytemme opetukseen on aika heikoissa kantimissa?

Itse ajattelen, että Jumala saarnauttaa seurakunnassaan aina ajallaan sitä, mikä on tarpeen. Jos alttarille alkaa ilmestyä "vierasta tulta", Jumala kyllä puuttuu asiaan ja puhdistaa vieraat ainekset.

Tässä muistinvarainen muistelu tapahtumasta, josta on kirjoitettu jossakin srk:n julkaisemassa kirjassa ajalta 60 -luvulta, jolloin oli syntymässä ns. "pappiseriseura". Eräs puhuja(en muista nimeä, eikä ole tarpeenkaan)oli lähetysmatkalla ja jollakin paikkakunnalla häntä oli "evästetty" ennen seuroja: "Älä puhu kasteesta mitään, siitä on täällä saarnattu jo liikaa". Puhuja oli vastannut, että hänestä tuntuu päinvastoin, että täällä on puhuttu siitä liian vähän ja oli pitänyt saarnan kasteesta. Saarna oli varmaankin paikallaan.

Huomautus kirjoitti:

"Mutta hyvin usein on niin että painotukset ovat ns. vasemman laidan asioissa, ja silloin Päikkäri tai seurapuhe tai mikä tahansa opetus johtaa teko-oppiin, jolloin vanhurskauttamisen perustus murenee. Siitä on kysymys."

Onko tästä pääteltävissä, että luottamuksesi kristillisyytemme opetukseen on aika heikoissa kantimissa?

Itse ajattelen, että Jumala saarnauttaa seurakunnassaan aina ajallaan sitä, mikä on tarpeen. Jos alttarille alkaa ilmestyä "vierasta tulta", Jumala kyllä puuttuu asiaan ja puhdistaa vieraat ainekset.

Tässä muistinvarainen muistelu tapahtumasta, josta on kirjoitettu jossakin srk:n julkaisemassa kirjassa ajalta 60 -luvulta, jolloin oli syntymässä ns. "pappiseriseura". Eräs puhuja(en muista nimeä, eikä ole tarpeenkaan)oli lähetysmatkalla ja jollakin paikkakunnalla häntä oli "evästetty" ennen seuroja: "Älä puhu kasteesta mitään, siitä on täällä saarnattu jo liikaa". Puhuja oli vastannut, että hänestä tuntuu päinvastoin, että täällä on puhuttu siitä liian vähän ja oli pitänyt saarnan kasteesta. Saarna oli varmaankin paikallaan.

Lue lisää

"Jos alttarille alkaa ilmestyä "vierasta tulta", Jumala kyllä puuttuu asiaan ja puhdistaa vieraat ainekset."

Jospa Jumala nyt on puuttunut. Onhan asiasta tälläkin palstalla kovasti puhuttu jo kuukausikaupalla ja pidempäänkin. Seurakuntahan olemme me.

Tätä palstaa myös seurataan varsin laajasti.

Huomautus kirjoitti:

"Mutta hyvin usein on niin että painotukset ovat ns. vasemman laidan asioissa, ja silloin Päikkäri tai seurapuhe tai mikä tahansa opetus johtaa teko-oppiin, jolloin vanhurskauttamisen perustus murenee. Siitä on kysymys."

Onko tästä pääteltävissä, että luottamuksesi kristillisyytemme opetukseen on aika heikoissa kantimissa?

Itse ajattelen, että Jumala saarnauttaa seurakunnassaan aina ajallaan sitä, mikä on tarpeen. Jos alttarille alkaa ilmestyä "vierasta tulta", Jumala kyllä puuttuu asiaan ja puhdistaa vieraat ainekset.

Tässä muistinvarainen muistelu tapahtumasta, josta on kirjoitettu jossakin srk:n julkaisemassa kirjassa ajalta 60 -luvulta, jolloin oli syntymässä ns. "pappiseriseura". Eräs puhuja(en muista nimeä, eikä ole tarpeenkaan)oli lähetysmatkalla ja jollakin paikkakunnalla häntä oli "evästetty" ennen seuroja: "Älä puhu kasteesta mitään, siitä on täällä saarnattu jo liikaa". Puhuja oli vastannut, että hänestä tuntuu päinvastoin, että täällä on puhuttu siitä liian vähän ja oli pitänyt saarnan kasteesta. Saarna oli varmaankin paikallaan.

Lue lisää

"Onko tästä pääteltävissä, että luottamuksesi kristillisyytemme opetukseen on aika heikoissa kantimissa?"

Paavali opettaa, että "koetelkaat kaikki ja pitäkää se mikä on hyvää", koskee myös Kristillisyyden opetusta. On vain ja ainoastaan Raamatun mukaista kysellä ja arvioida kaikkea opetusta Jumalan Sanan valossa.

Paavali myös opettaa, että "kaksi tai kolme voi teistä profetoida, toiset arvostelkoot".

Suoraan sanottuna, pidän Raamatun valossa kommenttiasi outona.

Huomautus kirjoitti:

"Mutta hyvin usein on niin että painotukset ovat ns. vasemman laidan asioissa, ja silloin Päikkäri tai seurapuhe tai mikä tahansa opetus johtaa teko-oppiin, jolloin vanhurskauttamisen perustus murenee. Siitä on kysymys."

Onko tästä pääteltävissä, että luottamuksesi kristillisyytemme opetukseen on aika heikoissa kantimissa?

Itse ajattelen, että Jumala saarnauttaa seurakunnassaan aina ajallaan sitä, mikä on tarpeen. Jos alttarille alkaa ilmestyä "vierasta tulta", Jumala kyllä puuttuu asiaan ja puhdistaa vieraat ainekset.

Tässä muistinvarainen muistelu tapahtumasta, josta on kirjoitettu jossakin srk:n julkaisemassa kirjassa ajalta 60 -luvulta, jolloin oli syntymässä ns. "pappiseriseura". Eräs puhuja(en muista nimeä, eikä ole tarpeenkaan)oli lähetysmatkalla ja jollakin paikkakunnalla häntä oli "evästetty" ennen seuroja: "Älä puhu kasteesta mitään, siitä on täällä saarnattu jo liikaa". Puhuja oli vastannut, että hänestä tuntuu päinvastoin, että täällä on puhuttu siitä liian vähän ja oli pitänyt saarnan kasteesta. Saarna oli varmaankin paikallaan.

Lue lisää

"Itse ajattelen, että Jumala saarnauttaa seurakunnassaan aina ajallaan sitä, mikä on tarpeen. Jos alttarille alkaa ilmestyä "vierasta tulta", Jumala kyllä puuttuu asiaan ja puhdistaa vieraat ainekset."

Väistämättä tulee mieleen, että ajatteletko seurakunnan olevan sama kuin srk:n johto tai yksittäiset puhujaveljet? Seurakuntahan koostuu kaikista meistä. Jotenkin se ajatus on hämärtynyt. Isovanhempieni kertomana tiedän, että ennen vanhaa seurapenkistä toiset uskovaiset ihmiset saattoivat kommentoida puhujan puhetta. Jos se ei vastannut henkeen, saatettin penkkirivistä sanoa: "Kuule hyvä veli, ei Raamattu ihan näin tästä asiasta opeta", tai sitten nyökytellä aamenta. Tällaista tapakulttuuria en itse ole koskaan nähnyt, mikä on kyllä sinänsä harmi.

Ja kyllä, kyllä minäkin uskon, että Jumala lopulta kirkastaa aina oikean suunnan (muuten oloni olisi aika epätoivoinen), mutta kuinka pitkälle on mentävä? Niihin kamaluuksiinko asti, joita 70-luvulla on koettu? En toivoisi ikinä, en koskaan, että sellaisia aikoja pitäisi kokea uudelleen. Voitaisiinko me oppia jotain menneestä?

ma_ria kirjoitti:

"Jos alttarille alkaa ilmestyä "vierasta tulta", Jumala kyllä puuttuu asiaan ja puhdistaa vieraat ainekset."

Jospa Jumala nyt on puuttunut. Onhan asiasta tälläkin palstalla kovasti puhuttu jo kuukausikaupalla ja pidempäänkin. Seurakuntahan olemme me.

Tätä palstaa myös seurataan varsin laajasti.

Lue lisää

"Jospa Jumala nyt on puuttunut. Onhan asiasta tälläkin palstalla kovasti puhuttu jo kuukausikaupalla ja pidempäänkin. Seurakuntahan olemme me."

Jumalan seurakunta olisi koolla tällä Suomi24:n palstalla, vaikka täällä miten paljon puhuttaisiin. Aika omituinen ja sekaseurainen seurakunta olisi.

Kuten edellisessä viestissä sanoin, uskon, että Jumala puhuu seurakunnassaan ja hoitaa sitä, myös sanansa saarnaajat.

Aino a kirjoitti:

"Itse ajattelen, että Jumala saarnauttaa seurakunnassaan aina ajallaan sitä, mikä on tarpeen. Jos alttarille alkaa ilmestyä "vierasta tulta", Jumala kyllä puuttuu asiaan ja puhdistaa vieraat ainekset."

Väistämättä tulee mieleen, että ajatteletko seurakunnan olevan sama kuin srk:n johto tai yksittäiset puhujaveljet? Seurakuntahan koostuu kaikista meistä. Jotenkin se ajatus on hämärtynyt. Isovanhempieni kertomana tiedän, että ennen vanhaa seurapenkistä toiset uskovaiset ihmiset saattoivat kommentoida puhujan puhetta. Jos se ei vastannut henkeen, saatettin penkkirivistä sanoa: "Kuule hyvä veli, ei Raamattu ihan näin tästä asiasta opeta", tai sitten nyökytellä aamenta. Tällaista tapakulttuuria en itse ole koskaan nähnyt, mikä on kyllä sinänsä harmi.

Ja kyllä, kyllä minäkin uskon, että Jumala lopulta kirkastaa aina oikean suunnan (muuten oloni olisi aika epätoivoinen), mutta kuinka pitkälle on mentävä? Niihin kamaluuksiinko asti, joita 70-luvulla on koettu? En toivoisi ikinä, en koskaan, että sellaisia aikoja pitäisi kokea uudelleen. Voitaisiinko me oppia jotain menneestä?

Lue lisää

"Väistämättä tulee mieleen, että ajatteletko seurakunnan olevan sama kuin srk:n johto tai yksittäiset puhujaveljet?"

En ajattele, vääriä ajatuksia.

"Jotenkin se ajatus on hämärtynyt. Isovanhempieni kertomana tiedän, että ennen vanhaa seurapenkistä toiset uskovaiset ihmiset saattoivat kommentoida puhujan puhetta. Jos se ei vastannut henkeen, saatettin penkkirivistä sanoa: "Kuule hyvä veli, ei Raamattu ihan näin tästä asiasta opeta","

Ei käsittääkseni ole nykyisinkään mitään estettä toimia noin ja jos väärää opetusta on, niin on tarpeen puuttua siihen.

"tai sitten nyökytellä aamenta."

Niin, mihin ovat kadonneet joo-miehet ja -naiset. Puhujaakin se varmaan rohkaisisi tehtävässään.

Aino a kirjoitti:

"Itse ajattelen, että Jumala saarnauttaa seurakunnassaan aina ajallaan sitä, mikä on tarpeen. Jos alttarille alkaa ilmestyä "vierasta tulta", Jumala kyllä puuttuu asiaan ja puhdistaa vieraat ainekset."

Väistämättä tulee mieleen, että ajatteletko seurakunnan olevan sama kuin srk:n johto tai yksittäiset puhujaveljet? Seurakuntahan koostuu kaikista meistä. Jotenkin se ajatus on hämärtynyt. Isovanhempieni kertomana tiedän, että ennen vanhaa seurapenkistä toiset uskovaiset ihmiset saattoivat kommentoida puhujan puhetta. Jos se ei vastannut henkeen, saatettin penkkirivistä sanoa: "Kuule hyvä veli, ei Raamattu ihan näin tästä asiasta opeta", tai sitten nyökytellä aamenta. Tällaista tapakulttuuria en itse ole koskaan nähnyt, mikä on kyllä sinänsä harmi.

Ja kyllä, kyllä minäkin uskon, että Jumala lopulta kirkastaa aina oikean suunnan (muuten oloni olisi aika epätoivoinen), mutta kuinka pitkälle on mentävä? Niihin kamaluuksiinko asti, joita 70-luvulla on koettu? En toivoisi ikinä, en koskaan, että sellaisia aikoja pitäisi kokea uudelleen. Voitaisiinko me oppia jotain menneestä?

Lue lisää

"ennen vanhaa seurapenkistä toiset uskovaiset ihmiset saattoivat kommentoida puhujan puhetta."

PAavalin aikana oli tapana että kaikki miehet saattoivat sanoa sanottavansa. Jotta järjestys kokouksissa säilyisi, hän antoi ohjeeksi, että yksien "seurojen" aikana 2-3 voi profetoida, toiset saattoivat sitten kritisoida (1.kor 13). Tämä meidän nykyinen käytäntö ei tältä osin vastaa Paavaln aikaista tapaa.

Toisaalta, Raamatun tuntemus VL:n piirissä ei mahdollista laajempaa raamatullista keskustelua, niin sääli kun se onkin. Lisäksi meillä ei ole perinnettä Raamatun tutkimiseen tai lukemiseen: Raamattuun ei osata tarttua ja Raamattua ei "harrasteta". Olisi aika mahtavaa, jos meillä olisi "kunnia-asia" osata mahdollisimman paljon Raamattua?

"...että Jumala lopulta kirkastaa aina oikean suunnan"

Niin. On Jumalan ihme, että 70-luvun melskeestä on selvitty. Ihminen teki valitettavasti lähes kaikkensa tuhotakseen (tahtomattaan?), mutta Jumala on mahtavampi.

Meidän tulee tutkia historiaa, ja oppia virheistä. Tulevaan voi parhaiten varautua perehtymällä Raamattuun. Samalla juurtuu omakohtaisessa uskossa. Kristus kirkastuu.

Huomautus kirjoitti:

"Väistämättä tulee mieleen, että ajatteletko seurakunnan olevan sama kuin srk:n johto tai yksittäiset puhujaveljet?"

En ajattele, vääriä ajatuksia.

"Jotenkin se ajatus on hämärtynyt. Isovanhempieni kertomana tiedän, että ennen vanhaa seurapenkistä toiset uskovaiset ihmiset saattoivat kommentoida puhujan puhetta. Jos se ei vastannut henkeen, saatettin penkkirivistä sanoa: "Kuule hyvä veli, ei Raamattu ihan näin tästä asiasta opeta","

Ei käsittääkseni ole nykyisinkään mitään estettä toimia noin ja jos väärää opetusta on, niin on tarpeen puuttua siihen.

"tai sitten nyökytellä aamenta."

Niin, mihin ovat kadonneet joo-miehet ja -naiset. Puhujaakin se varmaan rohkaisisi tehtävässään.

Lue lisää

tässä nettikeskustelussa, kun sanot "ja jos väärää opetusta on, niin on tarpeen puuttua siihen"

Päivämies on viime aikoina opettanut väärin, ja siihen on täällä aiheellisesti puututtu. Olisiko pitänyt vaieta?

Täällä kritisoivat uskovaiset eivät aja mitään radikalismia, vaan vaativat että Päivämies ja joiltakin osin paikallisseurakunnat pitäytyvät Jumalan Sanan mukaisessa opetuksessa. On outoa, jos tämä kuulostaa väärältä?

Tämä netti nyt vaan on aika kätevä väline kommunikaatiossa näin arkaluonteisissa asioissa.

Huomautus kirjoitti:

"Jospa Jumala nyt on puuttunut. Onhan asiasta tälläkin palstalla kovasti puhuttu jo kuukausikaupalla ja pidempäänkin. Seurakuntahan olemme me."

Jumalan seurakunta olisi koolla tällä Suomi24:n palstalla, vaikka täällä miten paljon puhuttaisiin. Aika omituinen ja sekaseurainen seurakunta olisi.

Kuten edellisessä viestissä sanoin, uskon, että Jumala puhuu seurakunnassaan ja hoitaa sitä, myös sanansa saarnaajat.

Lue lisää

"Jumala puhuu seurakunnassaan ja hoitaa sitä, myös sanansa saarnaajat."

Et varmaan tarkoittanut rajata Jumalan työtä Jumalan seurakuntaan (=taisteleva, maanpäällinen seurakunta). Muista, että Jumala on kaikkivaltias, ja hänen toimintansa ei ole ihmisen määriteltävissä. Hän siis puhuu, toimii ja vaikuttaa kaikkialla, ja miten tahtoo. Vaikkapa sinun tietokonesi ruudulta. Kuten Paavali sanoo, "hänessä me olemme, liikumme ja elämme".

Toinen asia on sitten tämä avainten valta, joka on uskottu uskovaisille ihmisille. Mutta ennenkuin me voimme "käyttää" avaintenvaltaa, Jumala on jo kutsunut ja vetänyt ihmistä puoleensa (haluamallaan tavalla). Tästä hyvä esimerkki on Paavali (katso esim. Gal 1: jakeet 13-18).

Lisäksi suosittelen sinua katsomaan Vulgatan eilisen erittäin hyvän kirjoituksen teemasta "usko,järki ja arvostelukyky". Minulla on pikkaisen sellainen tuntu noista sinun viesteistäsi, että sinulla ei ole aivan jalat maassa. Ei tämä uskomisen asia ole mitään hurmailua. Niinkuin vanhat uskovaiset ruukasi sanoa: "käsi aurassa, sydän taivaassa".

Huomautus kirjoitti:

"Mutta hyvin usein on niin että painotukset ovat ns. vasemman laidan asioissa, ja silloin Päikkäri tai seurapuhe tai mikä tahansa opetus johtaa teko-oppiin, jolloin vanhurskauttamisen perustus murenee. Siitä on kysymys."

Onko tästä pääteltävissä, että luottamuksesi kristillisyytemme opetukseen on aika heikoissa kantimissa?

Itse ajattelen, että Jumala saarnauttaa seurakunnassaan aina ajallaan sitä, mikä on tarpeen. Jos alttarille alkaa ilmestyä "vierasta tulta", Jumala kyllä puuttuu asiaan ja puhdistaa vieraat ainekset.

Tässä muistinvarainen muistelu tapahtumasta, josta on kirjoitettu jossakin srk:n julkaisemassa kirjassa ajalta 60 -luvulta, jolloin oli syntymässä ns. "pappiseriseura". Eräs puhuja(en muista nimeä, eikä ole tarpeenkaan)oli lähetysmatkalla ja jollakin paikkakunnalla häntä oli "evästetty" ennen seuroja: "Älä puhu kasteesta mitään, siitä on täällä saarnattu jo liikaa". Puhuja oli vastannut, että hänestä tuntuu päinvastoin, että täällä on puhuttu siitä liian vähän ja oli pitänyt saarnan kasteesta. Saarna oli varmaankin paikallaan.

Lue lisää

Tarinasi ei sisällä argumenttia minkään puolesta, tyypillinen Päivämies-tason heppoinen tarina.

Jumala toimii järkevien ihmisten kautta tässä ajallisessa todellisuudessa, ei salamana kirkkaalta taivaalta. Semmoisen luulottelu on mystiikkaa ja taikauskoa, ei rehellistä kristillisyyttä. On sanottu että Jumala auttaa mutta ihmisen pitää itse soutaa. Niin on tässäkin seurakunnan väärään meno -asiassa. Eivät tiukkaoppiset "jää odottamaan että Jumala toimisi", he toimivat, koko ajan.

Vaikaneminen on kannanotto heidän näkemyksensä puolesta.

rabbi kirjoitti:

"Jumala puhuu seurakunnassaan ja hoitaa sitä, myös sanansa saarnaajat."

Et varmaan tarkoittanut rajata Jumalan työtä Jumalan seurakuntaan (=taisteleva, maanpäällinen seurakunta). Muista, että Jumala on kaikkivaltias, ja hänen toimintansa ei ole ihmisen määriteltävissä. Hän siis puhuu, toimii ja vaikuttaa kaikkialla, ja miten tahtoo. Vaikkapa sinun tietokonesi ruudulta. Kuten Paavali sanoo, "hänessä me olemme, liikumme ja elämme".

Toinen asia on sitten tämä avainten valta, joka on uskottu uskovaisille ihmisille. Mutta ennenkuin me voimme "käyttää" avaintenvaltaa, Jumala on jo kutsunut ja vetänyt ihmistä puoleensa (haluamallaan tavalla). Tästä hyvä esimerkki on Paavali (katso esim. Gal 1: jakeet 13-18).

Lisäksi suosittelen sinua katsomaan Vulgatan eilisen erittäin hyvän kirjoituksen teemasta "usko,järki ja arvostelukyky". Minulla on pikkaisen sellainen tuntu noista sinun viesteistäsi, että sinulla ei ole aivan jalat maassa. Ei tämä uskomisen asia ole mitään hurmailua. Niinkuin vanhat uskovaiset ruukasi sanoa: "käsi aurassa, sydän taivaassa".

Lue lisää

Aamen, Rabbi sinulle on annettu viisaita ja ymmärtäviä ajatuksia. "Käsi aurassa, sydän taivaassa." Kristillisyys ei ole ollut koskaan varsinaisesti romanttista ja naiivia fatalismia. Kiitos.

Huomautus kirjoitti:

"Mutta hyvin usein on niin että painotukset ovat ns. vasemman laidan asioissa, ja silloin Päikkäri tai seurapuhe tai mikä tahansa opetus johtaa teko-oppiin, jolloin vanhurskauttamisen perustus murenee. Siitä on kysymys."

Onko tästä pääteltävissä, että luottamuksesi kristillisyytemme opetukseen on aika heikoissa kantimissa?

Itse ajattelen, että Jumala saarnauttaa seurakunnassaan aina ajallaan sitä, mikä on tarpeen. Jos alttarille alkaa ilmestyä "vierasta tulta", Jumala kyllä puuttuu asiaan ja puhdistaa vieraat ainekset.

Tässä muistinvarainen muistelu tapahtumasta, josta on kirjoitettu jossakin srk:n julkaisemassa kirjassa ajalta 60 -luvulta, jolloin oli syntymässä ns. "pappiseriseura". Eräs puhuja(en muista nimeä, eikä ole tarpeenkaan)oli lähetysmatkalla ja jollakin paikkakunnalla häntä oli "evästetty" ennen seuroja: "Älä puhu kasteesta mitään, siitä on täällä saarnattu jo liikaa". Puhuja oli vastannut, että hänestä tuntuu päinvastoin, että täällä on puhuttu siitä liian vähän ja oli pitänyt saarnan kasteesta. Saarna oli varmaankin paikallaan.

Lue lisää

"Jos alttarille alkaa ilmestyä "vierasta tulta", Jumala kyllä puuttuu asiaan ja puhdistaa vieraat ainekset."

Katsopas mitä Paavali sanoi korinttilaisille: "Puhun teille kuin järkeville ihmisille ainakin. Harkitkaa mitä sanon. (1. kor 10)."

Meille on annettu järki. Voimme Hengen opastamina tarkistaa Raamatusta puhuuko puhuja oikein. Yksinkertaista? Siis harkita, kannattaako uskoa. Jos puhuja puhuu pötyä, hylkäämme sen. Jos kristillisyydessä opetetaan väärin (kuten on täytynyt joskus eriseurojen puhjetessa tapahtua), hylkäämme sen.

Aino a kirjoitti:

"Itse ajattelen, että Jumala saarnauttaa seurakunnassaan aina ajallaan sitä, mikä on tarpeen. Jos alttarille alkaa ilmestyä "vierasta tulta", Jumala kyllä puuttuu asiaan ja puhdistaa vieraat ainekset."

Väistämättä tulee mieleen, että ajatteletko seurakunnan olevan sama kuin srk:n johto tai yksittäiset puhujaveljet? Seurakuntahan koostuu kaikista meistä. Jotenkin se ajatus on hämärtynyt. Isovanhempieni kertomana tiedän, että ennen vanhaa seurapenkistä toiset uskovaiset ihmiset saattoivat kommentoida puhujan puhetta. Jos se ei vastannut henkeen, saatettin penkkirivistä sanoa: "Kuule hyvä veli, ei Raamattu ihan näin tästä asiasta opeta", tai sitten nyökytellä aamenta. Tällaista tapakulttuuria en itse ole koskaan nähnyt, mikä on kyllä sinänsä harmi.

Ja kyllä, kyllä minäkin uskon, että Jumala lopulta kirkastaa aina oikean suunnan (muuten oloni olisi aika epätoivoinen), mutta kuinka pitkälle on mentävä? Niihin kamaluuksiinko asti, joita 70-luvulla on koettu? En toivoisi ikinä, en koskaan, että sellaisia aikoja pitäisi kokea uudelleen. Voitaisiinko me oppia jotain menneestä?

Lue lisää

Menneestä voidaan oppia yhtteisönä vasta kun mennyt on aidosti käsitelty, selvitetty ja noiden vuosien rikkomukset sovitettu kollektiivisella anteeksipyynnöllä kaikilta niiltä joille SRK ja rauhjanyhdistysten silloiset toimijat aiheuttivat suunnattomia hengellisiä ja henkisiä kärsimyksiä. Menneisyys uhkaa meitä haamuna loputtomiin jos tätä asiaa ei hoideta. Se hiertää kuin aina synti, jota ei ole pyydetty anteeksi.

Huomautus kirjoitti:

"Jospa Jumala nyt on puuttunut. Onhan asiasta tälläkin palstalla kovasti puhuttu jo kuukausikaupalla ja pidempäänkin. Seurakuntahan olemme me."

Jumalan seurakunta olisi koolla tällä Suomi24:n palstalla, vaikka täällä miten paljon puhuttaisiin. Aika omituinen ja sekaseurainen seurakunta olisi.

Kuten edellisessä viestissä sanoin, uskon, että Jumala puhuu seurakunnassaan ja hoitaa sitä, myös sanansa saarnaajat.

Lue lisää

Lähtökohta on se, että Raamatunvastainen opetus ja eksytys ei koskaan ole Jumalan työtä, vaan se on sielunvihollisen työtä. Meidän ei tarvitse huolehtia siitä, että sielunvihollinen saa aikalisää.

Jumala toimii Pyhän Henkensä kautta kristittyjen omiatuntoja ohjaten.

Missä kaksi tai kolme kokoontuu, siellä on Jumalan valtakunta läsnä.

Missään ei ole määritelty, missä kokoontumisen pitäisi tapahtua tai ketkä tietyt uskovaiset pitäisi olla koolla. Siellä missä kaksi tai kolme kokoontuu.

Jumalan valtakunnan olemassaoloa eivät myöskään heikennä ympärillä olevat epäuskoiset.

Eihän sillä viestintätavalla ole mitään merkitystä. Uskovainen on uskovainen netissä, puhelimessa, kirjoitus- tai sanelukoneen ääressä ym. Muunlainen ajatuskin on hassu.

Vai ajatteletko, että netissä oleminen tekisi uskovaisesta ihmisestä vähemmän uskovaisen?

rabbi kirjoitti:

"Jumala puhuu seurakunnassaan ja hoitaa sitä, myös sanansa saarnaajat."

Et varmaan tarkoittanut rajata Jumalan työtä Jumalan seurakuntaan (=taisteleva, maanpäällinen seurakunta). Muista, että Jumala on kaikkivaltias, ja hänen toimintansa ei ole ihmisen määriteltävissä. Hän siis puhuu, toimii ja vaikuttaa kaikkialla, ja miten tahtoo. Vaikkapa sinun tietokonesi ruudulta. Kuten Paavali sanoo, "hänessä me olemme, liikumme ja elämme".

Toinen asia on sitten tämä avainten valta, joka on uskottu uskovaisille ihmisille. Mutta ennenkuin me voimme "käyttää" avaintenvaltaa, Jumala on jo kutsunut ja vetänyt ihmistä puoleensa (haluamallaan tavalla). Tästä hyvä esimerkki on Paavali (katso esim. Gal 1: jakeet 13-18).

Lisäksi suosittelen sinua katsomaan Vulgatan eilisen erittäin hyvän kirjoituksen teemasta "usko,järki ja arvostelukyky". Minulla on pikkaisen sellainen tuntu noista sinun viesteistäsi, että sinulla ei ole aivan jalat maassa. Ei tämä uskomisen asia ole mitään hurmailua. Niinkuin vanhat uskovaiset ruukasi sanoa: "käsi aurassa, sydän taivaassa".

Lue lisää

"Et varmaan tarkoittanut rajata Jumalan työtä Jumalan seurakuntaan (=taisteleva, maanpäällinen seurakunta)."

En rajannut, enkä rajaa muutoin kuin, että Jumala vanhurskauttaa ihmisen vain omassa valtakunnassaan.



Olen lukenut ja en voi yhtyä kaikilta osin kirjoitukseen. Yksinkertainen usko on hämärtynyt järkeilyihin ja ihmisviisauksiin.



En tiedä, toivottavasti kädet ja jalat ovat sen verran löysässä, ettei aura jää kouraan ja saappaat jalkoihin lähtiessä.

ma_ria kirjoitti:

Lähtökohta on se, että Raamatunvastainen opetus ja eksytys ei koskaan ole Jumalan työtä, vaan se on sielunvihollisen työtä. Meidän ei tarvitse huolehtia siitä, että sielunvihollinen saa aikalisää.

Jumala toimii Pyhän Henkensä kautta kristittyjen omiatuntoja ohjaten.

Missä kaksi tai kolme kokoontuu, siellä on Jumalan valtakunta läsnä.

Missään ei ole määritelty, missä kokoontumisen pitäisi tapahtua tai ketkä tietyt uskovaiset pitäisi olla koolla. Siellä missä kaksi tai kolme kokoontuu.

Jumalan valtakunnan olemassaoloa eivät myöskään heikennä ympärillä olevat epäuskoiset.

Eihän sillä viestintätavalla ole mitään merkitystä. Uskovainen on uskovainen netissä, puhelimessa, kirjoitus- tai sanelukoneen ääressä ym. Muunlainen ajatuskin on hassu.

Vai ajatteletko, että netissä oleminen tekisi uskovaisesta ihmisestä vähemmän uskovaisen?

Lue lisää

että Jumalan valtakunnan asumista täällä paalutettaisiin. Minulla ei ainakaan ole tarpeeksi "saappaan varsissa" pituutta tekemään täällä kahdestaan tai kolmestaan koko Siionia koskevia arvioita tai päätöksiä.

Se on mahdollista, että joku voi löytää tätäkin kautta Jumalan valtakunnan ja se olisi hyvä asia.

ma_ria kirjoitti:

Lähtökohta on se, että Raamatunvastainen opetus ja eksytys ei koskaan ole Jumalan työtä, vaan se on sielunvihollisen työtä. Meidän ei tarvitse huolehtia siitä, että sielunvihollinen saa aikalisää.

Jumala toimii Pyhän Henkensä kautta kristittyjen omiatuntoja ohjaten.

Missä kaksi tai kolme kokoontuu, siellä on Jumalan valtakunta läsnä.

Missään ei ole määritelty, missä kokoontumisen pitäisi tapahtua tai ketkä tietyt uskovaiset pitäisi olla koolla. Siellä missä kaksi tai kolme kokoontuu.

Jumalan valtakunnan olemassaoloa eivät myöskään heikennä ympärillä olevat epäuskoiset.

Eihän sillä viestintätavalla ole mitään merkitystä. Uskovainen on uskovainen netissä, puhelimessa, kirjoitus- tai sanelukoneen ääressä ym. Muunlainen ajatuskin on hassu.

Vai ajatteletko, että netissä oleminen tekisi uskovaisesta ihmisestä vähemmän uskovaisen?

Lue lisää

ne toinen ja kolmas sinun lisäksesi?

kun on viihteelle antanut sormen, sitä on vaikea tempaista takaisin

mieluummin näköjään vaikka koettaa koko seurakunnan kääntää

Huomautus kirjoitti:

"Et varmaan tarkoittanut rajata Jumalan työtä Jumalan seurakuntaan (=taisteleva, maanpäällinen seurakunta)."

En rajannut, enkä rajaa muutoin kuin, että Jumala vanhurskauttaa ihmisen vain omassa valtakunnassaan.



Olen lukenut ja en voi yhtyä kaikilta osin kirjoitukseen. Yksinkertainen usko on hämärtynyt järkeilyihin ja ihmisviisauksiin.



En tiedä, toivottavasti kädet ja jalat ovat sen verran löysässä, ettei aura jää kouraan ja saappaat jalkoihin lähtiessä.

Lue lisää

Haluat ilmeisesti siis sanoa että yksinkertainen usko = uskotaan kaikki mitä sanotaan.

Varoitan tällaisesta yksinkertaisuudesta! Ethän enää ole lapsi (kts. Paavalin kirjoitus korinttilaisille 1.kirje, 13.luku).

Mitä muuten sanot sille jehovalaiselle tai muslimille, jolle opetetaan juuri noin eli pitää uskoa pureksimatta kaikki mitä sanotaan?

Raamattu ei opeta epä-älyllisyyteen eikä ihannoi arvostelukyvyttömyyttä. Päinvastoin, Jeesus opetti että "olkaa älykkäät kuin käärmeet". Lisäksi Paavali korosti useaan otteeseen järjen käyttöä ja "tervettä harkintaa". Ja Paavali oli kiistatta inhimillisesti huomattavan viisas. Katsopas esimerkiksi tätä kohtaa, jossa Paavali vastaa maaherra Festukselle:

"Mutta Paavali vastasi: "En ole järjiltäni, arvoisa Festus. Minkä puhun, puhun totuuden ja terveen järjen mukaisesti. (Apt. 26:25)".

Usko kohdistuu VAIN Jeesukseen Kristukseen, EI maanpäälliseen seurakuntaan tai vanhoillislestadiolaiseen yhteisöön!

Huomautus kirjoitti:

että Jumalan valtakunnan asumista täällä paalutettaisiin. Minulla ei ainakaan ole tarpeeksi "saappaan varsissa" pituutta tekemään täällä kahdestaan tai kolmestaan koko Siionia koskevia arvioita tai päätöksiä.

Se on mahdollista, että joku voi löytää tätäkin kautta Jumalan valtakunnan ja se olisi hyvä asia.

Lue lisää

Ei kenelläkään ole tarkoitus Jumalan valtakuntaa kokonaisuudessaan arvioida, koska ihmisen ei tarvitse sitä arvioida ja määritellä. Jumalan valtakunta on armon kautta täydellinen.

Mutta se muodostuu yksittäisistä ihmisistä.

Jumalan sana kehottaa uskovaisia ihmisiä keskustelemaan ja puhumaan uskomisen asioista. Ei uskonyhteisön tehtävä ole sementoida keskusteluja, määritellä niitä kysymyksiä, mitä uskovaiset ihmiset voivat keskenään pohtia tai missä he sitä tekevät.

Eikö avoin ja vapaa keskustelu ole juuri valvomista. Tarvitseeko keskustelun tarkoittaa paaluttamista tai päätöksiä? Siihenkö Raamattu kehottaa?

rabbi kirjoitti:

Haluat ilmeisesti siis sanoa että yksinkertainen usko = uskotaan kaikki mitä sanotaan.

Varoitan tällaisesta yksinkertaisuudesta! Ethän enää ole lapsi (kts. Paavalin kirjoitus korinttilaisille 1.kirje, 13.luku).

Mitä muuten sanot sille jehovalaiselle tai muslimille, jolle opetetaan juuri noin eli pitää uskoa pureksimatta kaikki mitä sanotaan?

Raamattu ei opeta epä-älyllisyyteen eikä ihannoi arvostelukyvyttömyyttä. Päinvastoin, Jeesus opetti että "olkaa älykkäät kuin käärmeet". Lisäksi Paavali korosti useaan otteeseen järjen käyttöä ja "tervettä harkintaa". Ja Paavali oli kiistatta inhimillisesti huomattavan viisas. Katsopas esimerkiksi tätä kohtaa, jossa Paavali vastaa maaherra Festukselle:

"Mutta Paavali vastasi: "En ole järjiltäni, arvoisa Festus. Minkä puhun, puhun totuuden ja terveen järjen mukaisesti. (Apt. 26:25)".

Usko kohdistuu VAIN Jeesukseen Kristukseen, EI maanpäälliseen seurakuntaan tai vanhoillislestadiolaiseen yhteisöön!

Lue lisää

mistä Paavali kirjoittaa korintolaisille.

3. Mutta minä pelkään, että niinkuin kärme vietteli Evan kavaluudellansa, niin myös teidän taitonne turmellaan siitä yksinkertaisuudesta, joka on Kristuksessa.
4. Sillä jos se, joka teidän tykönne tulee, toisesta Jesuksesta teille saarnaa, josta emme saarnanneet, taikka jos te toisen hengen saatte, jota ette ole saaneet, eli toisen evankeliumin, jota ette ole ottaneet vastaan, niin te sen oikein kärsitte.(2. Kor. 11)

Eiköhän ole aika mennä jo nukkumaan. Hyvää yötä.

ma_ria kirjoitti:

Ei kenelläkään ole tarkoitus Jumalan valtakuntaa kokonaisuudessaan arvioida, koska ihmisen ei tarvitse sitä arvioida ja määritellä. Jumalan valtakunta on armon kautta täydellinen.

Mutta se muodostuu yksittäisistä ihmisistä.

Jumalan sana kehottaa uskovaisia ihmisiä keskustelemaan ja puhumaan uskomisen asioista. Ei uskonyhteisön tehtävä ole sementoida keskusteluja, määritellä niitä kysymyksiä, mitä uskovaiset ihmiset voivat keskenään pohtia tai missä he sitä tekevät.

Eikö avoin ja vapaa keskustelu ole juuri valvomista. Tarvitseeko keskustelun tarkoittaa paaluttamista tai päätöksiä? Siihenkö Raamattu kehottaa?

Lue lisää

kun uskottomien kanssa aameenta lyö, niin se ei ole kristittyjen kokous.

Huomautus kirjoitti:

että Jumalan valtakunnan asumista täällä paalutettaisiin. Minulla ei ainakaan ole tarpeeksi "saappaan varsissa" pituutta tekemään täällä kahdestaan tai kolmestaan koko Siionia koskevia arvioita tai päätöksiä.

Se on mahdollista, että joku voi löytää tätäkin kautta Jumalan valtakunnan ja se olisi hyvä asia.

Lue lisää

sillä ne on tehty jo meidän puolesta, ja ne on luettavissa Raamatusta. Raamatun mukaan ihminen pelastuu yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden. Armosta, Kristuksen tähden ja uskon kautta saamme synnit anteeksi ja kelpaamme Jumalalle. Tätä opetusta meidän välillä vaan pitää itsellemme kirkastaa ja muistuttaa, että mitä se tarkoittaa. Sen kummemmin paaluttamisia ja päätöksiä tekemättä.

"että Jumalan valtakunnan asumista täällä paalutettaisiin. Minulla ei ainakaan ole tarpeeksi "saappaan varsissa" pituutta tekemään täällä kahdestaan tai kolmestaan koko Siionia koskevia arvioita tai päätöksiä."

ma_ria kirjoitti:

Ei kenelläkään ole tarkoitus Jumalan valtakuntaa kokonaisuudessaan arvioida, koska ihmisen ei tarvitse sitä arvioida ja määritellä. Jumalan valtakunta on armon kautta täydellinen.

Mutta se muodostuu yksittäisistä ihmisistä.

Jumalan sana kehottaa uskovaisia ihmisiä keskustelemaan ja puhumaan uskomisen asioista. Ei uskonyhteisön tehtävä ole sementoida keskusteluja, määritellä niitä kysymyksiä, mitä uskovaiset ihmiset voivat keskenään pohtia tai missä he sitä tekevät.

Eikö avoin ja vapaa keskustelu ole juuri valvomista. Tarvitseeko keskustelun tarkoittaa paaluttamista tai päätöksiä? Siihenkö Raamattu kehottaa?

Lue lisää

"kun uskottomien kanssa aameenta lyö, niin se ei ole kristittyjen kokous."

Tässähän on kysymys vapaasta ja epämuodollisesta keskustelusta, ei esimerkiksi kokouksesta.

Minkä takia haluat nimittää asioita milloin miksikin ja luokitella oman mielesi mukaisesti? Ihan niin kuin määritelmilläsi haluaisit saattaa asiat negatiiviseen valoon vaikkeivät ne sellaisia olisikaan.

Ja mitä tulee "uskottomien kanssa aamenta lyömiseen" niin en ymmärrä. Kuka täällä mitään "aamenta on lyönyt"? Senkun keskustellaan. Ja enimmäkseen samaan herätysliikkeesen kuuluvien kanssa. Toki muutkin asialliset keskustelijat ovat mielipiteenvaihtoon tervetulleita.

Eikö keskustelu ole meille kaikille eri yhteyksistä ihan tuttua hommaa? Uskonasioistakin keskustelu. Mikä tässä niin hirvittää?

Aino a kirjoitti:

sillä ne on tehty jo meidän puolesta, ja ne on luettavissa Raamatusta. Raamatun mukaan ihminen pelastuu yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden. Armosta, Kristuksen tähden ja uskon kautta saamme synnit anteeksi ja kelpaamme Jumalalle. Tätä opetusta meidän välillä vaan pitää itsellemme kirkastaa ja muistuttaa, että mitä se tarkoittaa. Sen kummemmin paaluttamisia ja päätöksiä tekemättä.

"että Jumalan valtakunnan asumista täällä paalutettaisiin. Minulla ei ainakaan ole tarpeeksi "saappaan varsissa" pituutta tekemään täällä kahdestaan tai kolmestaan koko Siionia koskevia arvioita tai päätöksiä."

Lue lisää

...

rabbi kirjoitti:

"ennen vanhaa seurapenkistä toiset uskovaiset ihmiset saattoivat kommentoida puhujan puhetta."

PAavalin aikana oli tapana että kaikki miehet saattoivat sanoa sanottavansa. Jotta järjestys kokouksissa säilyisi, hän antoi ohjeeksi, että yksien "seurojen" aikana 2-3 voi profetoida, toiset saattoivat sitten kritisoida (1.kor 13). Tämä meidän nykyinen käytäntö ei tältä osin vastaa Paavaln aikaista tapaa.

Toisaalta, Raamatun tuntemus VL:n piirissä ei mahdollista laajempaa raamatullista keskustelua, niin sääli kun se onkin. Lisäksi meillä ei ole perinnettä Raamatun tutkimiseen tai lukemiseen: Raamattuun ei osata tarttua ja Raamattua ei "harrasteta". Olisi aika mahtavaa, jos meillä olisi "kunnia-asia" osata mahdollisimman paljon Raamattua?

"...että Jumala lopulta kirkastaa aina oikean suunnan"

Niin. On Jumalan ihme, että 70-luvun melskeestä on selvitty. Ihminen teki valitettavasti lähes kaikkensa tuhotakseen (tahtomattaan?), mutta Jumala on mahtavampi.

Meidän tulee tutkia historiaa, ja oppia virheistä. Tulevaan voi parhaiten varautua perehtymällä Raamattuun. Samalla juurtuu omakohtaisessa uskossa. Kristus kirkastuu.

Lue lisää

...mitä tarkoitat, että "70-luvun melskeistä on selvitty"? Miten se ilmenee, ketkä ovat selvinneet jne.

Itse olen nk. hoitokokousten uhri. En hyväksynyt kokousten henkiopetusta enkä kokouskäytänteitä ramatunvastaisina ja rakkaudettomina.

maksettu mainos.Tai n-n on Päivämiehen toimitussihteeri?

Näitä "haastattelujahan" Päivämies julkaisee joka numerossaan. Haastateltavat -yllätys, yllätys - kehuvat Päivämiestä Päivämiehen haastattelussa. Ai ku on aitoa ja vappaata.

Positiivista: 2 viime numerossa on ollut viikon Raamatun teksti myös 1992 käännöksestä. Oliskohan paine täältä nettisivuilta saapunut Ouluun?

oli varmaan kirjoitti:

maksettu mainos.Tai n-n on Päivämiehen toimitussihteeri?

Näitä "haastattelujahan" Päivämies julkaisee joka numerossaan. Haastateltavat -yllätys, yllätys - kehuvat Päivämiestä Päivämiehen haastattelussa. Ai ku on aitoa ja vappaata.

Positiivista: 2 viime numerossa on ollut viikon Raamatun teksti myös 1992 käännöksestä. Oliskohan paine täältä nettisivuilta saapunut Ouluun?

Lue lisää

meni ohi.

Onko teillä netissä jotain painetta?

n-n. kirjoitti:

meni ohi.

Onko teillä netissä jotain painetta?

Niin. Erilaisiahan me ollaan. Meillä Päivämies viipyy päivän ajan alakerran vessassa ja paineiden purkauduttua siirtyy ulko-oven rajan tuolle puolelle kohti Säkkivälineen viimeistä voitelua.

Kopioin tässä erästä aikaisempaa tekstiä. Tässä kirjoituksessa kulminoituu ongelma, joka on Päivämiehessä nyt erityisesti korostunut. Voisitko sinä, n-n, kuuliaisena päivämiehenä toimittaa tämän tekstin julkaistavaksi seuraavaan lehteen. Vulgata kirjoitti seuraavasti:

"Sielunvihollinen pyrkii hämärtämään sen, mistä armosta uskomisessa on pohjimmiltaan kysymys. Eksyttäminen on sille helppoa, koska ihminen on altis luomaan uskomisesta monimutkaisen asian, jossa ihminen itse voisi omalla voimallaan häärätä.Monimutkaisen järkiopin kautta ihminen pääsee myös harjoittamaan valtaa ja kontrolloimaan muuita ihmisiä. Vallanhalu riivaa kaikkia ihmisiä, mutta kun se liitetään opillisen rakennelman osaksi, syntyy pahaa jälkeä.

Uskovaisuus eli kristittynä eläminen ymmärretään usein näissä vl-keskusteluissa "hengellisen" uskonyhteisön sisäiseksi, ns. uskovaisten ihmisten keskinäiseksi toiminnaksi, jota "maallinen" organisaatio, rauhanyhdistys ja niiden muodostama keskusyhdistys ulkonaisesti tukee. Hengellisen hartauden tarkoituksessa kokoontuvaa yhteisöä käytännön toimintoineen on alettu pitää sinänsä Jumalan valtakuntana. Mutta tässä meillä ovat vasta puitteet ja toimijat. Ne ovat olemassa jotakin toimintaa varten, eivät itseään varten.

On olennaista ymmärtää, mikä oikeastaan on kristitylle uskomisen kohde. Raamatun mukaan uskon kohteena eivät ole inhimillisen elämän asiat, vaan armoevankeliumi omalle kohdalle, tässä ja nyt. Uskominen kohdistuu Raamatun mukaisesti Jumalan sanassa todistettuun Jeesukseen Kristuksen armotyöhön (Gal 3:1). Usko kohdistuu vain siihen.

Emme saa "laajentaa" uskomme kohdetta. Vanhoillislestadiolainen liike on harhautunut juuri tähän laajentamiseen. Tälläkin palstalla monet vl:t ovat korostaneet uskomista "Jumalan valtakuntaan”,”erehtymättömään seurakuntaan”, ”samoin uskovien joukkoon”.

Kristityn usko ei voi kohdistua elämäntaparatkaisuihin, tarkasti puhdistettuun samoinajattelevien joukkoon, rauhanyhdistyksen neuvoihin eikä SRK:n "päätöksiin", vaan luovuttamattomaan ja muuttumattomaan Kristuksen lunastustyöhön, jonka kautta saamme uskoa kukin omat syntimme ja heikkoutemme anteeksi. Seurakunta ei ole uskomisen kohde, ei SRK:n "Saara-äitikään".

Kyseessä on opillinen väärinkäsitys, jolla ei ole Raamatun perustaa.

Historia on osoittanut, että aina kun uskominen kohdistetaan muuhun kuin Kristuksen armotyöhön, tämä ei tapahdu seurauksitta. Seurauksena on, että ihminen alkaa korottaa itsensä valtaistuimelle, Jumalan kaltaiseksi, "korkeammalle kaikkea hallitusta, valtaa ja voimaa" (Ef 1:21).

Tällöin on alettu kohdistaa usko tähän yksittäiseen ryhmään. Siitä taas on aina seurannut tiukka puhtaan joukon tavoittelu, pikkutarkka oikean ja väärän tapakulttuurin määrittely sekä loputon keskustelu "säännöistä", kielloista ja normeista, joille etsitään perusteita Raamatun detaljien kirjaimellisesta tulkinnasta. Seurauksena on myös kysymys normien valvomisesta ja rikkomiseen liitettävistä sanktioista. Valvomisesta. Ajatellaanpa vaikkapa Lutherin ajan tilannetta. Silloin oli katolilaisuus ajatunut juuri samanlaiseen tilanteeseen kuin vl-liike tänään.

SRK-lainen vl-lestadiolaisuus onkin pohjimmiltaan inhimillistä järkioppia. Niin innokkaasti kuin he torjuvatkin järjen ja arvostelukyvyn, itse uskomiseen vl-liike on rakentanut inhimilleen järkeen noajutuvan järjestelmän, jossa yksinkertainen armoevankeliumi tulee maahan poljetuksi.

Osallisuus armosta ansiotta on kirkkaan yksinkertainen sanoma. Ehkä se on vl:lle liian yksinkertainen, kun sitä on yritetty monimutkaistaa ja järjellistää luomalla maanpäälliset, inhimilliset "Jumalan valtakunnan rajat" ja inhimilliset säännöt sekä epämääräiset "henkiopit" evankeliumin ehdoksi. Tämä ihmisoppi on vl-liikkeen harha.
"

askeetikko kirjoitti:

Kopioin tässä erästä aikaisempaa tekstiä. Tässä kirjoituksessa kulminoituu ongelma, joka on Päivämiehessä nyt erityisesti korostunut. Voisitko sinä, n-n, kuuliaisena päivämiehenä toimittaa tämän tekstin julkaistavaksi seuraavaan lehteen. Vulgata kirjoitti seuraavasti:

"Sielunvihollinen pyrkii hämärtämään sen, mistä armosta uskomisessa on pohjimmiltaan kysymys. Eksyttäminen on sille helppoa, koska ihminen on altis luomaan uskomisesta monimutkaisen asian, jossa ihminen itse voisi omalla voimallaan häärätä.Monimutkaisen järkiopin kautta ihminen pääsee myös harjoittamaan valtaa ja kontrolloimaan muuita ihmisiä. Vallanhalu riivaa kaikkia ihmisiä, mutta kun se liitetään opillisen rakennelman osaksi, syntyy pahaa jälkeä.

Uskovaisuus eli kristittynä eläminen ymmärretään usein näissä vl-keskusteluissa "hengellisen" uskonyhteisön sisäiseksi, ns. uskovaisten ihmisten keskinäiseksi toiminnaksi, jota "maallinen" organisaatio, rauhanyhdistys ja niiden muodostama keskusyhdistys ulkonaisesti tukee. Hengellisen hartauden tarkoituksessa kokoontuvaa yhteisöä käytännön toimintoineen on alettu pitää sinänsä Jumalan valtakuntana. Mutta tässä meillä ovat vasta puitteet ja toimijat. Ne ovat olemassa jotakin toimintaa varten, eivät itseään varten.

On olennaista ymmärtää, mikä oikeastaan on kristitylle uskomisen kohde. Raamatun mukaan uskon kohteena eivät ole inhimillisen elämän asiat, vaan armoevankeliumi omalle kohdalle, tässä ja nyt. Uskominen kohdistuu Raamatun mukaisesti Jumalan sanassa todistettuun Jeesukseen Kristuksen armotyöhön (Gal 3:1). Usko kohdistuu vain siihen.

Emme saa "laajentaa" uskomme kohdetta. Vanhoillislestadiolainen liike on harhautunut juuri tähän laajentamiseen. Tälläkin palstalla monet vl:t ovat korostaneet uskomista "Jumalan valtakuntaan”,”erehtymättömään seurakuntaan”, ”samoin uskovien joukkoon”.

Kristityn usko ei voi kohdistua elämäntaparatkaisuihin, tarkasti puhdistettuun samoinajattelevien joukkoon, rauhanyhdistyksen neuvoihin eikä SRK:n "päätöksiin", vaan luovuttamattomaan ja muuttumattomaan Kristuksen lunastustyöhön, jonka kautta saamme uskoa kukin omat syntimme ja heikkoutemme anteeksi. Seurakunta ei ole uskomisen kohde, ei SRK:n "Saara-äitikään".

Kyseessä on opillinen väärinkäsitys, jolla ei ole Raamatun perustaa.

Historia on osoittanut, että aina kun uskominen kohdistetaan muuhun kuin Kristuksen armotyöhön, tämä ei tapahdu seurauksitta. Seurauksena on, että ihminen alkaa korottaa itsensä valtaistuimelle, Jumalan kaltaiseksi, "korkeammalle kaikkea hallitusta, valtaa ja voimaa" (Ef 1:21).

Tällöin on alettu kohdistaa usko tähän yksittäiseen ryhmään. Siitä taas on aina seurannut tiukka puhtaan joukon tavoittelu, pikkutarkka oikean ja väärän tapakulttuurin määrittely sekä loputon keskustelu "säännöistä", kielloista ja normeista, joille etsitään perusteita Raamatun detaljien kirjaimellisesta tulkinnasta. Seurauksena on myös kysymys normien valvomisesta ja rikkomiseen liitettävistä sanktioista. Valvomisesta. Ajatellaanpa vaikkapa Lutherin ajan tilannetta. Silloin oli katolilaisuus ajatunut juuri samanlaiseen tilanteeseen kuin vl-liike tänään.

SRK-lainen vl-lestadiolaisuus onkin pohjimmiltaan inhimillistä järkioppia. Niin innokkaasti kuin he torjuvatkin järjen ja arvostelukyvyn, itse uskomiseen vl-liike on rakentanut inhimilleen järkeen noajutuvan järjestelmän, jossa yksinkertainen armoevankeliumi tulee maahan poljetuksi.

Osallisuus armosta ansiotta on kirkkaan yksinkertainen sanoma. Ehkä se on vl:lle liian yksinkertainen, kun sitä on yritetty monimutkaistaa ja järjellistää luomalla maanpäälliset, inhimilliset "Jumalan valtakunnan rajat" ja inhimilliset säännöt sekä epämääräiset "henkiopit" evankeliumin ehdoksi. Tämä ihmisoppi on vl-liikkeen harha.
"

Lue lisää

1930 -luvulla esiintyi tämän kaltaista opetusta tyyliin: yphissthysh phyhishtyshs, tosin sen käsityksen esittäjät tai heidän perillisensä perustivat yhdistyksiä myöhemmin. En uskalla lähteä "Valtakunnattoman evankeliumin" kannattajaksi.
Jumalan valtakunalla on rajat, vanhan liiton aikana niitä kuvattiin jopa Siionin muuriksi.

Jeesuskin saarnasi ajumslsn valtakunnan evankeliumia.

askeetikko kirjoitti:

Kopioin tässä erästä aikaisempaa tekstiä. Tässä kirjoituksessa kulminoituu ongelma, joka on Päivämiehessä nyt erityisesti korostunut. Voisitko sinä, n-n, kuuliaisena päivämiehenä toimittaa tämän tekstin julkaistavaksi seuraavaan lehteen. Vulgata kirjoitti seuraavasti:

"Sielunvihollinen pyrkii hämärtämään sen, mistä armosta uskomisessa on pohjimmiltaan kysymys. Eksyttäminen on sille helppoa, koska ihminen on altis luomaan uskomisesta monimutkaisen asian, jossa ihminen itse voisi omalla voimallaan häärätä.Monimutkaisen järkiopin kautta ihminen pääsee myös harjoittamaan valtaa ja kontrolloimaan muuita ihmisiä. Vallanhalu riivaa kaikkia ihmisiä, mutta kun se liitetään opillisen rakennelman osaksi, syntyy pahaa jälkeä.

Uskovaisuus eli kristittynä eläminen ymmärretään usein näissä vl-keskusteluissa "hengellisen" uskonyhteisön sisäiseksi, ns. uskovaisten ihmisten keskinäiseksi toiminnaksi, jota "maallinen" organisaatio, rauhanyhdistys ja niiden muodostama keskusyhdistys ulkonaisesti tukee. Hengellisen hartauden tarkoituksessa kokoontuvaa yhteisöä käytännön toimintoineen on alettu pitää sinänsä Jumalan valtakuntana. Mutta tässä meillä ovat vasta puitteet ja toimijat. Ne ovat olemassa jotakin toimintaa varten, eivät itseään varten.

On olennaista ymmärtää, mikä oikeastaan on kristitylle uskomisen kohde. Raamatun mukaan uskon kohteena eivät ole inhimillisen elämän asiat, vaan armoevankeliumi omalle kohdalle, tässä ja nyt. Uskominen kohdistuu Raamatun mukaisesti Jumalan sanassa todistettuun Jeesukseen Kristuksen armotyöhön (Gal 3:1). Usko kohdistuu vain siihen.

Emme saa "laajentaa" uskomme kohdetta. Vanhoillislestadiolainen liike on harhautunut juuri tähän laajentamiseen. Tälläkin palstalla monet vl:t ovat korostaneet uskomista "Jumalan valtakuntaan”,”erehtymättömään seurakuntaan”, ”samoin uskovien joukkoon”.

Kristityn usko ei voi kohdistua elämäntaparatkaisuihin, tarkasti puhdistettuun samoinajattelevien joukkoon, rauhanyhdistyksen neuvoihin eikä SRK:n "päätöksiin", vaan luovuttamattomaan ja muuttumattomaan Kristuksen lunastustyöhön, jonka kautta saamme uskoa kukin omat syntimme ja heikkoutemme anteeksi. Seurakunta ei ole uskomisen kohde, ei SRK:n "Saara-äitikään".

Kyseessä on opillinen väärinkäsitys, jolla ei ole Raamatun perustaa.

Historia on osoittanut, että aina kun uskominen kohdistetaan muuhun kuin Kristuksen armotyöhön, tämä ei tapahdu seurauksitta. Seurauksena on, että ihminen alkaa korottaa itsensä valtaistuimelle, Jumalan kaltaiseksi, "korkeammalle kaikkea hallitusta, valtaa ja voimaa" (Ef 1:21).

Tällöin on alettu kohdistaa usko tähän yksittäiseen ryhmään. Siitä taas on aina seurannut tiukka puhtaan joukon tavoittelu, pikkutarkka oikean ja väärän tapakulttuurin määrittely sekä loputon keskustelu "säännöistä", kielloista ja normeista, joille etsitään perusteita Raamatun detaljien kirjaimellisesta tulkinnasta. Seurauksena on myös kysymys normien valvomisesta ja rikkomiseen liitettävistä sanktioista. Valvomisesta. Ajatellaanpa vaikkapa Lutherin ajan tilannetta. Silloin oli katolilaisuus ajatunut juuri samanlaiseen tilanteeseen kuin vl-liike tänään.

SRK-lainen vl-lestadiolaisuus onkin pohjimmiltaan inhimillistä järkioppia. Niin innokkaasti kuin he torjuvatkin järjen ja arvostelukyvyn, itse uskomiseen vl-liike on rakentanut inhimilleen järkeen noajutuvan järjestelmän, jossa yksinkertainen armoevankeliumi tulee maahan poljetuksi.

Osallisuus armosta ansiotta on kirkkaan yksinkertainen sanoma. Ehkä se on vl:lle liian yksinkertainen, kun sitä on yritetty monimutkaistaa ja järjellistää luomalla maanpäälliset, inhimilliset "Jumalan valtakunnan rajat" ja inhimilliset säännöt sekä epämääräiset "henkiopit" evankeliumin ehdoksi. Tämä ihmisoppi on vl-liikkeen harha.
"

Lue lisää

Ilmeisesti itse poistit juuri viestisi (tarkoittaako se sitä, että et allekirjoita sen ajatuksia?). Ehdin kuitenkin lukea sen etkä varmaan pahastu jos esitän pari näkemystä siihen liittyen.

Sanot, että palstalla tarjoillaan enimmäkseen valtakunnatonta oppia, josta Paavali varoittaa.

Itse en ajattele että kysymys olisi valtakunnattomasta opista. Pikemminkin siitä, mistä Jumalan valtakunnassa on kysymys. Ja mikä on seurkanunta.

Sanoit että Paavali tällaisesta varoittaa, sanoo sen olevan "toista evankeliumia". Kertoisitko missä Paavali näin puhuu? Olisi mielenkiintoista lukea se Raamatunkohta, niin ymmärtäisin paremmin mitä tarkoitat.

pakkula kirjoitti:

1930 -luvulla esiintyi tämän kaltaista opetusta tyyliin: yphissthysh phyhishtyshs, tosin sen käsityksen esittäjät tai heidän perillisensä perustivat yhdistyksiä myöhemmin. En uskalla lähteä "Valtakunnattoman evankeliumin" kannattajaksi.
Jumalan valtakunalla on rajat, vanhan liiton aikana niitä kuvattiin jopa Siionin muuriksi.

Jeesuskin saarnasi ajumslsn valtakunnan evankeliumia.

Lue lisää

Jeesuskin saarnasi Jumalan valtakunnan evankeliumia aikanaan. Hetki sitten lähettäminen takkuili, enkä malttanut tarkistaa oikeinkirjoitusta.

pakkula kirjoitti:

1930 -luvulla esiintyi tämän kaltaista opetusta tyyliin: yphissthysh phyhishtyshs, tosin sen käsityksen esittäjät tai heidän perillisensä perustivat yhdistyksiä myöhemmin. En uskalla lähteä "Valtakunnattoman evankeliumin" kannattajaksi.
Jumalan valtakunalla on rajat, vanhan liiton aikana niitä kuvattiin jopa Siionin muuriksi.

Jeesuskin saarnasi ajumslsn valtakunnan evankeliumia.

Lue lisää

Nyt kirjoitamme ristiin, mutta eipä viestisi ajatus korjauksestasi pahemmin muuttunut, eli kysymykseni siihen liittyen on voimassa :)

ma_ria kirjoitti:

Ilmeisesti itse poistit juuri viestisi (tarkoittaako se sitä, että et allekirjoita sen ajatuksia?). Ehdin kuitenkin lukea sen etkä varmaan pahastu jos esitän pari näkemystä siihen liittyen.

Sanot, että palstalla tarjoillaan enimmäkseen valtakunnatonta oppia, josta Paavali varoittaa.

Itse en ajattele että kysymys olisi valtakunnattomasta opista. Pikemminkin siitä, mistä Jumalan valtakunnassa on kysymys. Ja mikä on seurkanunta.

Sanoit että Paavali tällaisesta varoittaa, sanoo sen olevan "toista evankeliumia". Kertoisitko missä Paavali näin puhuu? Olisi mielenkiintoista lukea se Raamatunkohta, niin ymmärtäisin paremmin mitä tarkoitat.

Lue lisää

siinä olin kirjoittanut väärän vuosiluvun, kirjoitin viestin uusiksi, en tiedä, kelle se kelpaa.

pakkula kirjoitti:

siinä olin kirjoittanut väärän vuosiluvun, kirjoitin viestin uusiksi, en tiedä, kelle se kelpaa.

Kyllähän asiallinen viesti aina kelpaa, mutta minua kiinnostaisi tuo Paavali viittaus. Epäilen vähän, että puhumme eri asioista.

ma_ria kirjoitti:

Ilmeisesti itse poistit juuri viestisi (tarkoittaako se sitä, että et allekirjoita sen ajatuksia?). Ehdin kuitenkin lukea sen etkä varmaan pahastu jos esitän pari näkemystä siihen liittyen.

Sanot, että palstalla tarjoillaan enimmäkseen valtakunnatonta oppia, josta Paavali varoittaa.

Itse en ajattele että kysymys olisi valtakunnattomasta opista. Pikemminkin siitä, mistä Jumalan valtakunnassa on kysymys. Ja mikä on seurkanunta.

Sanoit että Paavali tällaisesta varoittaa, sanoo sen olevan "toista evankeliumia". Kertoisitko missä Paavali näin puhuu? Olisi mielenkiintoista lukea se Raamatunkohta, niin ymmärtäisin paremmin mitä tarkoitat.

Lue lisää

Jota ehdotettiin lähetettäväksi Päivämieheen. Siihen vastasin, sen sanomassa näin sitä "toisen evankeliumin" ja valtakunnattoman evankeliumin tarjoilua. En toista asiaa uudelleen, ei ole tarpeellista.
Jos sitä haluaáa johonkin lehteen, sitä kannattaa tarjota itse, eikä pyytää jotakin nn tai muuta nimimerkkiä siihen ryhtymään.

pakkula kirjoitti:

Jota ehdotettiin lähetettäväksi Päivämieheen. Siihen vastasin, sen sanomassa näin sitä "toisen evankeliumin" ja valtakunnattoman evankeliumin tarjoilua. En toista asiaa uudelleen, ei ole tarpeellista.
Jos sitä haluaáa johonkin lehteen, sitä kannattaa tarjota itse, eikä pyytää jotakin nn tai muuta nimimerkkiä siihen ryhtymään.

Lue lisää

Minusta siinä oli paljon yleispätevää asiaa vaikkei Vulgata vl olekaan (hän on täällä jossain sen sanonut). Mutta siinä olen samaa mieltä, että hoitakoon jokainen itse eteen päin eri lehtiin haluamansa kirjoitukset.

Kuitenkin tuo Paavalin lausuma jonka sanoit sopivan Vulgatan kirjoitukseen, kiinnostaisi minua. Olen lukenut Paavalia mielenkiinnolla.

Jos se oli epätarkka lause Sinulta tai muuten huolimaton viittaus (sellaisiahan tulee itse kullakin) niin en hiillosta Sinua enempää.

ma_ria kirjoitti:

Minusta siinä oli paljon yleispätevää asiaa vaikkei Vulgata vl olekaan (hän on täällä jossain sen sanonut). Mutta siinä olen samaa mieltä, että hoitakoon jokainen itse eteen päin eri lehtiin haluamansa kirjoitukset.

Kuitenkin tuo Paavalin lausuma jonka sanoit sopivan Vulgatan kirjoitukseen, kiinnostaisi minua. Olen lukenut Paavalia mielenkiinnolla.

Jos se oli epätarkka lause Sinulta tai muuten huolimaton viittaus (sellaisiahan tulee itse kullakin) niin en hiillosta Sinua enempää.

Lue lisää

Sain niin paljon vastauksia, että väsyin lukemaan. Pitäisi syödä ja lähteä ulos työhön. Etsin sen kohdan, kun kerkiän, tai joku toinenkin voi etsiä.

askeetikko kirjoitti:

Kopioin tässä erästä aikaisempaa tekstiä. Tässä kirjoituksessa kulminoituu ongelma, joka on Päivämiehessä nyt erityisesti korostunut. Voisitko sinä, n-n, kuuliaisena päivämiehenä toimittaa tämän tekstin julkaistavaksi seuraavaan lehteen. Vulgata kirjoitti seuraavasti:

"Sielunvihollinen pyrkii hämärtämään sen, mistä armosta uskomisessa on pohjimmiltaan kysymys. Eksyttäminen on sille helppoa, koska ihminen on altis luomaan uskomisesta monimutkaisen asian, jossa ihminen itse voisi omalla voimallaan häärätä.Monimutkaisen järkiopin kautta ihminen pääsee myös harjoittamaan valtaa ja kontrolloimaan muuita ihmisiä. Vallanhalu riivaa kaikkia ihmisiä, mutta kun se liitetään opillisen rakennelman osaksi, syntyy pahaa jälkeä.

Uskovaisuus eli kristittynä eläminen ymmärretään usein näissä vl-keskusteluissa "hengellisen" uskonyhteisön sisäiseksi, ns. uskovaisten ihmisten keskinäiseksi toiminnaksi, jota "maallinen" organisaatio, rauhanyhdistys ja niiden muodostama keskusyhdistys ulkonaisesti tukee. Hengellisen hartauden tarkoituksessa kokoontuvaa yhteisöä käytännön toimintoineen on alettu pitää sinänsä Jumalan valtakuntana. Mutta tässä meillä ovat vasta puitteet ja toimijat. Ne ovat olemassa jotakin toimintaa varten, eivät itseään varten.

On olennaista ymmärtää, mikä oikeastaan on kristitylle uskomisen kohde. Raamatun mukaan uskon kohteena eivät ole inhimillisen elämän asiat, vaan armoevankeliumi omalle kohdalle, tässä ja nyt. Uskominen kohdistuu Raamatun mukaisesti Jumalan sanassa todistettuun Jeesukseen Kristuksen armotyöhön (Gal 3:1). Usko kohdistuu vain siihen.

Emme saa "laajentaa" uskomme kohdetta. Vanhoillislestadiolainen liike on harhautunut juuri tähän laajentamiseen. Tälläkin palstalla monet vl:t ovat korostaneet uskomista "Jumalan valtakuntaan”,”erehtymättömään seurakuntaan”, ”samoin uskovien joukkoon”.

Kristityn usko ei voi kohdistua elämäntaparatkaisuihin, tarkasti puhdistettuun samoinajattelevien joukkoon, rauhanyhdistyksen neuvoihin eikä SRK:n "päätöksiin", vaan luovuttamattomaan ja muuttumattomaan Kristuksen lunastustyöhön, jonka kautta saamme uskoa kukin omat syntimme ja heikkoutemme anteeksi. Seurakunta ei ole uskomisen kohde, ei SRK:n "Saara-äitikään".

Kyseessä on opillinen väärinkäsitys, jolla ei ole Raamatun perustaa.

Historia on osoittanut, että aina kun uskominen kohdistetaan muuhun kuin Kristuksen armotyöhön, tämä ei tapahdu seurauksitta. Seurauksena on, että ihminen alkaa korottaa itsensä valtaistuimelle, Jumalan kaltaiseksi, "korkeammalle kaikkea hallitusta, valtaa ja voimaa" (Ef 1:21).

Tällöin on alettu kohdistaa usko tähän yksittäiseen ryhmään. Siitä taas on aina seurannut tiukka puhtaan joukon tavoittelu, pikkutarkka oikean ja väärän tapakulttuurin määrittely sekä loputon keskustelu "säännöistä", kielloista ja normeista, joille etsitään perusteita Raamatun detaljien kirjaimellisesta tulkinnasta. Seurauksena on myös kysymys normien valvomisesta ja rikkomiseen liitettävistä sanktioista. Valvomisesta. Ajatellaanpa vaikkapa Lutherin ajan tilannetta. Silloin oli katolilaisuus ajatunut juuri samanlaiseen tilanteeseen kuin vl-liike tänään.

SRK-lainen vl-lestadiolaisuus onkin pohjimmiltaan inhimillistä järkioppia. Niin innokkaasti kuin he torjuvatkin järjen ja arvostelukyvyn, itse uskomiseen vl-liike on rakentanut inhimilleen järkeen noajutuvan järjestelmän, jossa yksinkertainen armoevankeliumi tulee maahan poljetuksi.

Osallisuus armosta ansiotta on kirkkaan yksinkertainen sanoma. Ehkä se on vl:lle liian yksinkertainen, kun sitä on yritetty monimutkaistaa ja järjellistää luomalla maanpäälliset, inhimilliset "Jumalan valtakunnan rajat" ja inhimilliset säännöt sekä epämääräiset "henkiopit" evankeliumin ehdoksi. Tämä ihmisoppi on vl-liikkeen harha.
"

Lue lisää

Luin tarkkaan tuon tekstin. En tunnista kuvauksesta sitä vl-kristillisyyttä, jonka tunnen.

n-n. kirjoitti:

Luin tarkkaan tuon tekstin. En tunnista kuvauksesta sitä vl-kristillisyyttä, jonka tunnen.

mainita missä kohtaa on se eroavaisuus. Vulgatan kirjoitushan on radikaali, ja hän ei pidä VL:suutta "ainoana oikeana" uskona. Minusta häen perustelunsa ovat kuitenkin aivan oikeita ja Kristuksen armotyön korostaminen ei voi kyllä johtaa harhaan.

Minusta hän itse asiassa osuu naulan kantaan arvioidessaan rauhanyhdistystä "organisaationa" ja sen ympärille rakennettua hengellistä hömppää.

N-n, katso sisältöä ja esitä sisällön suhteen kritiikkisi.

pakkula kirjoitti:

1930 -luvulla esiintyi tämän kaltaista opetusta tyyliin: yphissthysh phyhishtyshs, tosin sen käsityksen esittäjät tai heidän perillisensä perustivat yhdistyksiä myöhemmin. En uskalla lähteä "Valtakunnattoman evankeliumin" kannattajaksi.
Jumalan valtakunalla on rajat, vanhan liiton aikana niitä kuvattiin jopa Siionin muuriksi.

Jeesuskin saarnasi ajumslsn valtakunnan evankeliumia.

Lue lisää

"valtakunnatonta". Huono analysi.

Vulgatahan vain arvostelee piikikkäästi VL:ien "ainoa oikea" -uskoa, jossa uskon keskipisteenä on todellisuudessa (ei puheissa) uskon yhteisö, ja vasta toisena Kristus. Minusta tämä on sangen terävä huomio ja ansaitsee asiallista pohtimista.

askeetikko kirjoitti:

Kopioin tässä erästä aikaisempaa tekstiä. Tässä kirjoituksessa kulminoituu ongelma, joka on Päivämiehessä nyt erityisesti korostunut. Voisitko sinä, n-n, kuuliaisena päivämiehenä toimittaa tämän tekstin julkaistavaksi seuraavaan lehteen. Vulgata kirjoitti seuraavasti:

"Sielunvihollinen pyrkii hämärtämään sen, mistä armosta uskomisessa on pohjimmiltaan kysymys. Eksyttäminen on sille helppoa, koska ihminen on altis luomaan uskomisesta monimutkaisen asian, jossa ihminen itse voisi omalla voimallaan häärätä.Monimutkaisen järkiopin kautta ihminen pääsee myös harjoittamaan valtaa ja kontrolloimaan muuita ihmisiä. Vallanhalu riivaa kaikkia ihmisiä, mutta kun se liitetään opillisen rakennelman osaksi, syntyy pahaa jälkeä.

Uskovaisuus eli kristittynä eläminen ymmärretään usein näissä vl-keskusteluissa "hengellisen" uskonyhteisön sisäiseksi, ns. uskovaisten ihmisten keskinäiseksi toiminnaksi, jota "maallinen" organisaatio, rauhanyhdistys ja niiden muodostama keskusyhdistys ulkonaisesti tukee. Hengellisen hartauden tarkoituksessa kokoontuvaa yhteisöä käytännön toimintoineen on alettu pitää sinänsä Jumalan valtakuntana. Mutta tässä meillä ovat vasta puitteet ja toimijat. Ne ovat olemassa jotakin toimintaa varten, eivät itseään varten.

On olennaista ymmärtää, mikä oikeastaan on kristitylle uskomisen kohde. Raamatun mukaan uskon kohteena eivät ole inhimillisen elämän asiat, vaan armoevankeliumi omalle kohdalle, tässä ja nyt. Uskominen kohdistuu Raamatun mukaisesti Jumalan sanassa todistettuun Jeesukseen Kristuksen armotyöhön (Gal 3:1). Usko kohdistuu vain siihen.

Emme saa "laajentaa" uskomme kohdetta. Vanhoillislestadiolainen liike on harhautunut juuri tähän laajentamiseen. Tälläkin palstalla monet vl:t ovat korostaneet uskomista "Jumalan valtakuntaan”,”erehtymättömään seurakuntaan”, ”samoin uskovien joukkoon”.

Kristityn usko ei voi kohdistua elämäntaparatkaisuihin, tarkasti puhdistettuun samoinajattelevien joukkoon, rauhanyhdistyksen neuvoihin eikä SRK:n "päätöksiin", vaan luovuttamattomaan ja muuttumattomaan Kristuksen lunastustyöhön, jonka kautta saamme uskoa kukin omat syntimme ja heikkoutemme anteeksi. Seurakunta ei ole uskomisen kohde, ei SRK:n "Saara-äitikään".

Kyseessä on opillinen väärinkäsitys, jolla ei ole Raamatun perustaa.

Historia on osoittanut, että aina kun uskominen kohdistetaan muuhun kuin Kristuksen armotyöhön, tämä ei tapahdu seurauksitta. Seurauksena on, että ihminen alkaa korottaa itsensä valtaistuimelle, Jumalan kaltaiseksi, "korkeammalle kaikkea hallitusta, valtaa ja voimaa" (Ef 1:21).

Tällöin on alettu kohdistaa usko tähän yksittäiseen ryhmään. Siitä taas on aina seurannut tiukka puhtaan joukon tavoittelu, pikkutarkka oikean ja väärän tapakulttuurin määrittely sekä loputon keskustelu "säännöistä", kielloista ja normeista, joille etsitään perusteita Raamatun detaljien kirjaimellisesta tulkinnasta. Seurauksena on myös kysymys normien valvomisesta ja rikkomiseen liitettävistä sanktioista. Valvomisesta. Ajatellaanpa vaikkapa Lutherin ajan tilannetta. Silloin oli katolilaisuus ajatunut juuri samanlaiseen tilanteeseen kuin vl-liike tänään.

SRK-lainen vl-lestadiolaisuus onkin pohjimmiltaan inhimillistä järkioppia. Niin innokkaasti kuin he torjuvatkin järjen ja arvostelukyvyn, itse uskomiseen vl-liike on rakentanut inhimilleen järkeen noajutuvan järjestelmän, jossa yksinkertainen armoevankeliumi tulee maahan poljetuksi.

Osallisuus armosta ansiotta on kirkkaan yksinkertainen sanoma. Ehkä se on vl:lle liian yksinkertainen, kun sitä on yritetty monimutkaistaa ja järjellistää luomalla maanpäälliset, inhimilliset "Jumalan valtakunnan rajat" ja inhimilliset säännöt sekä epämääräiset "henkiopit" evankeliumin ehdoksi. Tämä ihmisoppi on vl-liikkeen harha.
"

Lue lisää

"Kristityn usko ei voi kohdistua elämäntaparatkaisuihin, tarkasti puhdistettuun samoinajattelevien joukkoon, rauhanyhdistyksen neuvoihin eikä SRK:n "päätöksiin", vaan luovuttamattomaan ja muuttumattomaan Kristuksen lunastustyöhön, jonka kautta saamme uskoa kukin omat syntimme ja heikkoutemme anteeksi. Seurakunta ei ole uskomisen kohde, ei SRK:n "Saara-äitikään". Kyseessä on opillinen väärinkäsitys, jolla ei ole Raamatun perustaa. "

Tähän kommenttiin ei voi kyllä sanoa muuta kuin AAMEN. Meikäläisyydessä sekoitetaan usein käsitteet "Jumalan valtakunta" ja "Jumalan seurakunta". Jumalan valtakuntahan on Jumalan kaikkivaltiutta ja virheettömyyttä ja vanhurskautta. Jumalan seurakunta on maanpäällinen, uskovaisista koostuva lama, joka on "taisteleva" ja sen vuoksi erehtyväinen. Vanhoillislestadiolisuudessahan on piintynyt käsitys maanpäällisen seurakunnan erehtymättömyydestä, mikä on ilmanmuuta höpöpuhetta. Osittain tämä lienee tahatonta ja johtuu ym. käsitteiden sekaannuksesta.

Mainitsin jo jossain aikaisemmassa viestissä, mutta teen sen uudelleen. Vulgatan kirjoitukset ansaitsevat lisähuomiota ja -pohtimista, ja aivan erityisen suositeltavaa ja "jalat tukevasti maassa" on hänen kirjoituksensa uskosta, järjestä ja arvostelukyvystä. Se kirjoitu ansaitsisi Päivämiehessä palstatilaa.

ma_ria kirjoitti:

Minusta siinä oli paljon yleispätevää asiaa vaikkei Vulgata vl olekaan (hän on täällä jossain sen sanonut). Mutta siinä olen samaa mieltä, että hoitakoon jokainen itse eteen päin eri lehtiin haluamansa kirjoitukset.

Kuitenkin tuo Paavalin lausuma jonka sanoit sopivan Vulgatan kirjoitukseen, kiinnostaisi minua. Olen lukenut Paavalia mielenkiinnolla.

Jos se oli epätarkka lause Sinulta tai muuten huolimaton viittaus (sellaisiahan tulee itse kullakin) niin en hiillosta Sinua enempää.

Lue lisää

Oletko varma ettei Vulgata ole VL? Minusta hänen asiantuntemuksensa tästä liikkeestä on sitä luokkaa että epäilen hänen olevan uskovainen teologi. Ja useissa viesteissä hän puhuu "Siionin" asioista ja perää oikeutta arvostella esim. rauhanyhdistystä.

Tällä sivustolla jotkut kirjoittajat tarkoituksella hämäävät, jottei heitä voitaisi identifioida. Miksikähän?

askeetikko kirjoitti:

Kopioin tässä erästä aikaisempaa tekstiä. Tässä kirjoituksessa kulminoituu ongelma, joka on Päivämiehessä nyt erityisesti korostunut. Voisitko sinä, n-n, kuuliaisena päivämiehenä toimittaa tämän tekstin julkaistavaksi seuraavaan lehteen. Vulgata kirjoitti seuraavasti:

"Sielunvihollinen pyrkii hämärtämään sen, mistä armosta uskomisessa on pohjimmiltaan kysymys. Eksyttäminen on sille helppoa, koska ihminen on altis luomaan uskomisesta monimutkaisen asian, jossa ihminen itse voisi omalla voimallaan häärätä.Monimutkaisen järkiopin kautta ihminen pääsee myös harjoittamaan valtaa ja kontrolloimaan muuita ihmisiä. Vallanhalu riivaa kaikkia ihmisiä, mutta kun se liitetään opillisen rakennelman osaksi, syntyy pahaa jälkeä.

Uskovaisuus eli kristittynä eläminen ymmärretään usein näissä vl-keskusteluissa "hengellisen" uskonyhteisön sisäiseksi, ns. uskovaisten ihmisten keskinäiseksi toiminnaksi, jota "maallinen" organisaatio, rauhanyhdistys ja niiden muodostama keskusyhdistys ulkonaisesti tukee. Hengellisen hartauden tarkoituksessa kokoontuvaa yhteisöä käytännön toimintoineen on alettu pitää sinänsä Jumalan valtakuntana. Mutta tässä meillä ovat vasta puitteet ja toimijat. Ne ovat olemassa jotakin toimintaa varten, eivät itseään varten.

On olennaista ymmärtää, mikä oikeastaan on kristitylle uskomisen kohde. Raamatun mukaan uskon kohteena eivät ole inhimillisen elämän asiat, vaan armoevankeliumi omalle kohdalle, tässä ja nyt. Uskominen kohdistuu Raamatun mukaisesti Jumalan sanassa todistettuun Jeesukseen Kristuksen armotyöhön (Gal 3:1). Usko kohdistuu vain siihen.

Emme saa "laajentaa" uskomme kohdetta. Vanhoillislestadiolainen liike on harhautunut juuri tähän laajentamiseen. Tälläkin palstalla monet vl:t ovat korostaneet uskomista "Jumalan valtakuntaan”,”erehtymättömään seurakuntaan”, ”samoin uskovien joukkoon”.

Kristityn usko ei voi kohdistua elämäntaparatkaisuihin, tarkasti puhdistettuun samoinajattelevien joukkoon, rauhanyhdistyksen neuvoihin eikä SRK:n "päätöksiin", vaan luovuttamattomaan ja muuttumattomaan Kristuksen lunastustyöhön, jonka kautta saamme uskoa kukin omat syntimme ja heikkoutemme anteeksi. Seurakunta ei ole uskomisen kohde, ei SRK:n "Saara-äitikään".

Kyseessä on opillinen väärinkäsitys, jolla ei ole Raamatun perustaa.

Historia on osoittanut, että aina kun uskominen kohdistetaan muuhun kuin Kristuksen armotyöhön, tämä ei tapahdu seurauksitta. Seurauksena on, että ihminen alkaa korottaa itsensä valtaistuimelle, Jumalan kaltaiseksi, "korkeammalle kaikkea hallitusta, valtaa ja voimaa" (Ef 1:21).

Tällöin on alettu kohdistaa usko tähän yksittäiseen ryhmään. Siitä taas on aina seurannut tiukka puhtaan joukon tavoittelu, pikkutarkka oikean ja väärän tapakulttuurin määrittely sekä loputon keskustelu "säännöistä", kielloista ja normeista, joille etsitään perusteita Raamatun detaljien kirjaimellisesta tulkinnasta. Seurauksena on myös kysymys normien valvomisesta ja rikkomiseen liitettävistä sanktioista. Valvomisesta. Ajatellaanpa vaikkapa Lutherin ajan tilannetta. Silloin oli katolilaisuus ajatunut juuri samanlaiseen tilanteeseen kuin vl-liike tänään.

SRK-lainen vl-lestadiolaisuus onkin pohjimmiltaan inhimillistä järkioppia. Niin innokkaasti kuin he torjuvatkin järjen ja arvostelukyvyn, itse uskomiseen vl-liike on rakentanut inhimilleen järkeen noajutuvan järjestelmän, jossa yksinkertainen armoevankeliumi tulee maahan poljetuksi.

Osallisuus armosta ansiotta on kirkkaan yksinkertainen sanoma. Ehkä se on vl:lle liian yksinkertainen, kun sitä on yritetty monimutkaistaa ja järjellistää luomalla maanpäälliset, inhimilliset "Jumalan valtakunnan rajat" ja inhimilliset säännöt sekä epämääräiset "henkiopit" evankeliumin ehdoksi. Tämä ihmisoppi on vl-liikkeen harha.
"

Lue lisää

Vuosikirjassa tämä Vulgatan kritisoima piirre on (TOIVOTTAVASTI VAHINGOSSA TAPAHTUNEEN PAINOVIRHEEN TAKIA) jo julkaistukin. Tekstissä oli muotoilu: Uskomme pyhään yhteiseen seurakuntaan, kun oikesti uskomme pyhän yhteisen seurakunnan. Kenellä olisi pokkaa tiedustella, onko kyseessä painovirhe vaiko mahdollisesti Jumalan puuttuminen peliin?

Vulgatasta kirjoitti:

Oletko varma ettei Vulgata ole VL? Minusta hänen asiantuntemuksensa tästä liikkeestä on sitä luokkaa että epäilen hänen olevan uskovainen teologi. Ja useissa viesteissä hän puhuu "Siionin" asioista ja perää oikeutta arvostella esim. rauhanyhdistystä.

Tällä sivustolla jotkut kirjoittajat tarkoituksella hämäävät, jottei heitä voitaisi identifioida. Miksikähän?

Lue lisää

Muistan lukeneeni tuon Vulgatan aloituksen jo keväällä. Iloitsin siitä silloin ja taas sydämeni riemastui raikkaasta, ettenpä sanoisi "raittiista" ja rehellisestä tekstistä. Ei ole mitään syytä ajatella, miksei Vulgata olisi uskonveli tai -sisar, ellei hän toisin ole ilmoittanut.

Vulgatasta kirjoitti:

Oletko varma ettei Vulgata ole VL? Minusta hänen asiantuntemuksensa tästä liikkeestä on sitä luokkaa että epäilen hänen olevan uskovainen teologi. Ja useissa viesteissä hän puhuu "Siionin" asioista ja perää oikeutta arvostella esim. rauhanyhdistystä.

Tällä sivustolla jotkut kirjoittajat tarkoituksella hämäävät, jottei heitä voitaisi identifioida. Miksikähän?

Lue lisää

että Vulgata ehkä puolitoista, kaksi vuotta sitten kertoi jossain viestissään, että hän ei ole vl. Olisikohan eronnut jossain vaiheessa liikkeestä?

Ja kun eilen luin Vulgatan galleriasivulla näkyvät kymmenen kirjoitusta, niin minusta hän aika selkeästi katselee asioita ulkopuolisin silmin, puhuu veeällistä he-muodossa jne.

Saatan tietysti muistaa väärinkin, että juuri hän olisi sanonut olevansa ei-vl. Joskus tällaiset asiat sekoittuvat päässä kun niistä alkaa olla aikaa. Ja sekin on totta, että joku voi haluta suojella anonymiteettiaan hämäämällä joissain asioissa. Sekin suotakoon.

Mutta minä olen aina erityisesti tykännyt lukea Vulgatan kirjoituksia, olipa vl tai ei. Minusta hän analysoi hienosti asioita ja perustelee Raamatulla. Ja jos hän siis on entinen vl, niin mikään negatiivinen tunteellisuus ei paista hänen teksteistään, hän pysyy aina asiassa. Koruttoman realistisesti mutta sortumatta koskaan piikittelyyn. Se on ihailtavaa.

rabbi kirjoitti:

"Kristityn usko ei voi kohdistua elämäntaparatkaisuihin, tarkasti puhdistettuun samoinajattelevien joukkoon, rauhanyhdistyksen neuvoihin eikä SRK:n "päätöksiin", vaan luovuttamattomaan ja muuttumattomaan Kristuksen lunastustyöhön, jonka kautta saamme uskoa kukin omat syntimme ja heikkoutemme anteeksi. Seurakunta ei ole uskomisen kohde, ei SRK:n "Saara-äitikään". Kyseessä on opillinen väärinkäsitys, jolla ei ole Raamatun perustaa. "

Tähän kommenttiin ei voi kyllä sanoa muuta kuin AAMEN. Meikäläisyydessä sekoitetaan usein käsitteet "Jumalan valtakunta" ja "Jumalan seurakunta". Jumalan valtakuntahan on Jumalan kaikkivaltiutta ja virheettömyyttä ja vanhurskautta. Jumalan seurakunta on maanpäällinen, uskovaisista koostuva lama, joka on "taisteleva" ja sen vuoksi erehtyväinen. Vanhoillislestadiolisuudessahan on piintynyt käsitys maanpäällisen seurakunnan erehtymättömyydestä, mikä on ilmanmuuta höpöpuhetta. Osittain tämä lienee tahatonta ja johtuu ym. käsitteiden sekaannuksesta.

Mainitsin jo jossain aikaisemmassa viestissä, mutta teen sen uudelleen. Vulgatan kirjoitukset ansaitsevat lisähuomiota ja -pohtimista, ja aivan erityisen suositeltavaa ja "jalat tukevasti maassa" on hänen kirjoituksensa uskosta, järjestä ja arvostelukyvystä. Se kirjoitu ansaitsisi Päivämiehessä palstatilaa.

Lue lisää

Huomautus kirjoitti:

Olen kuullut seuroissakin sanottavan, että vanhoillislestadiolaisuus ei ole sama kuin Jumalan valtakunta. Tätä tuskin kukaan kiistää? Meidän kannattaa nöyrästi ymmärtää, että Pyhä Henki ei ole meidän juoksupoikamme eikä meidän komennettavissmme, vaan se tekee itsenäisesti työtään myös ilman, että me sen teitä ymmärrämme.

Jumalan valtakunta ei varmasti eksy, mutta se, missä Pyhän Hengen tuli valaisee, ei ole meidän määrättävissämme.

Jumalalla ja hänen Pyhällä Hengellään on omat etsikkoaikansa. Missään ei ole luvattu ikuista takuuta sille, että Vanhoillislestadiolaisuudeksi itseään kutsuvan liikkeen keskellä, meidän keskellämme, asuisi Pyhä Henki. Sen takia seurakunnan on tärkeätä kilvoitella totuudessa ja olla kuuliaisia enemmän Jumalan Sanalle kuin omille oppirakennelmillemme.

Luther kirjoittaa vaapaasti lainaten: "Viimeisenä päivänä tulee olemaan hänellekin suuri yllätys ketä kaikkia taivaaseen on päässyt ja suurin ihme kaikista on, jos hän löytää sieltä itsensä."

Mielestäni terveeseen kristillisyyteen kuuluu nöyryys näissä asioissa eikä ole syytä suurella suulla lähteä määräämään, miten Pyhä Henki toimii. Me näemme vielä kuin kuvastimesta...

ma_ria kirjoitti:

Olen kuullut seuroissakin sanottavan, että vanhoillislestadiolaisuus ei ole sama kuin Jumalan valtakunta. Tätä tuskin kukaan kiistää? Meidän kannattaa nöyrästi ymmärtää, että Pyhä Henki ei ole meidän juoksupoikamme eikä meidän komennettavissmme, vaan se tekee itsenäisesti työtään myös ilman, että me sen teitä ymmärrämme.

Jumalan valtakunta ei varmasti eksy, mutta se, missä Pyhän Hengen tuli valaisee, ei ole meidän määrättävissämme.

Jumalalla ja hänen Pyhällä Hengellään on omat etsikkoaikansa. Missään ei ole luvattu ikuista takuuta sille, että Vanhoillislestadiolaisuudeksi itseään kutsuvan liikkeen keskellä, meidän keskellämme, asuisi Pyhä Henki. Sen takia seurakunnan on tärkeätä kilvoitella totuudessa ja olla kuuliaisia enemmän Jumalan Sanalle kuin omille oppirakennelmillemme.

Luther kirjoittaa vaapaasti lainaten: "Viimeisenä päivänä tulee olemaan hänellekin suuri yllätys ketä kaikkia taivaaseen on päässyt ja suurin ihme kaikista on, jos hän löytää sieltä itsensä."

Mielestäni terveeseen kristillisyyteen kuuluu nöyryys näissä asioissa eikä ole syytä suurella suulla lähteä määräämään, miten Pyhä Henki toimii. Me näemme vielä kuin kuvastimesta...

Lue lisää

tieto siitä, missä Jumalan valtakunta on nyt, on ensiarvoisen tärkeä asia, kuten Jeesus sitä korostaa. Tärkeintä on tämän päivän omakohtainen uskominen. Ei tarvitse huolehtia, missä Jumalan Henki puhaltelee kymmenen vuoden päästä tai missä 100 vuotta sitten.

Huomautus kirjoitti:

""etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhuskauttaan"."

juuri näin. Ja tämä kohta pitää ymmärtää kokonaisuutena. Siis etsikää Jumalaa (=Jumalan valtakunta ja Jumalan vanhurskaus). Hän ohjaa ihmisen sitten oikeaan paikkaan kuulemaan elävää Sanaa. "Eikä kukaan tule minun tyköni ellei Isä ENSIN vedä häntä", sanoi Jeesus. Katso miten Paavalin kävi. Ensin Jeesus ilmestyi, ja sitten Ananias saarnasi synnit anteeksi (Gal 1 ja Apt teot). Siis Jumala "saa aikaan kaiken". Et varmasti voi muuta väittää tai väärällä tavalla korotat seurakunnan.

Huomaan valitettavasti viestistäsi että sekoitat edelleen käsitteet "Jumalan valtakunta" ja "Jumalan seurakunta". Lue uudelleen aikaisempi viestini. Ja Vulgata on kiusallisen oikeassa mainiteessaan tästä asiasta: "Hengellisen hartauden tarkoituksessa kokoontuvaa yhteisöä käytännön toimintoineen on alettu pitää sinänsä Jumalan valtakuntana." Näinhän ei asia ole eikä näin voida sanoa! Ei varmasti! Tässä jumaluus supistetaan ihmisen muottiin ja se ei luonnollisestikaan ole oikein.

Samoin Vulgata on oikeassa mainitessaan: "Seurakunta ei ole uskomisen kohde." Paavali sanoi, että "usko Herraan Jeesukseen". Jumalan seurakunta on SEURAUSTA uskosta, ei uskon kohde. Tämä on kriittisen tärkeä asia, ja siinä riisutaan seurakunnalta ja ihmiseltä Jumalan valta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö uskovaisella ihmisellä olisi valta antaa syntejä anteeksi. Silloinkin ihminen toimii vain "suuna", kuten Luther asian ilmaisi.

"Noissa Vulgatan ja sinun käsityksissä paistaa läpi sellainen yleismaailmallinen ruumiiton Jeesus-usko".

Höpö höpö. Missä minä puhun "ruumiittomasta" uskosta. Kirjoitan vaan siitä, että sinun ja minun tehtävänäni EI ole rajata Jumalan valtakuntaa, ei varsinkaan kun emme voi. Jeesushan sanoi: "Katso ei se ole täällä, etkä se ole tuolla, se on teidän keskellänne (=sydämissänne)". Ja lisäksi hän sanoo: "Älkää tuomitko." Ja Luther opettaa että Jumalan seurakunta on "salattu".

Huomautus kirjoitti:

tieto siitä, missä Jumalan valtakunta on nyt, on ensiarvoisen tärkeä asia, kuten Jeesus sitä korostaa. Tärkeintä on tämän päivän omakohtainen uskominen. Ei tarvitse huolehtia, missä Jumalan Henki puhaltelee kymmenen vuoden päästä tai missä 100 vuotta sitten.

Lue lisää

"tieto siitä, missä Jumalan valtakunta on nyt, on ensiarvoisen tärkeä asia"

Kertoisitko missä se sitten on?

Taustatiedoksi voin laittaa Paavalin antamat koordinaatit: "Jumalan valtakunta...on vanhurskautta, rauhaa ja iloa, jotka Pyhä Henki antaa (Room 14:17".

Nöyriä Jumala rakastaa.

rabbi kirjoitti:

""etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhuskauttaan"."

juuri näin. Ja tämä kohta pitää ymmärtää kokonaisuutena. Siis etsikää Jumalaa (=Jumalan valtakunta ja Jumalan vanhurskaus). Hän ohjaa ihmisen sitten oikeaan paikkaan kuulemaan elävää Sanaa. "Eikä kukaan tule minun tyköni ellei Isä ENSIN vedä häntä", sanoi Jeesus. Katso miten Paavalin kävi. Ensin Jeesus ilmestyi, ja sitten Ananias saarnasi synnit anteeksi (Gal 1 ja Apt teot). Siis Jumala "saa aikaan kaiken". Et varmasti voi muuta väittää tai väärällä tavalla korotat seurakunnan.

Huomaan valitettavasti viestistäsi että sekoitat edelleen käsitteet "Jumalan valtakunta" ja "Jumalan seurakunta". Lue uudelleen aikaisempi viestini. Ja Vulgata on kiusallisen oikeassa mainiteessaan tästä asiasta: "Hengellisen hartauden tarkoituksessa kokoontuvaa yhteisöä käytännön toimintoineen on alettu pitää sinänsä Jumalan valtakuntana." Näinhän ei asia ole eikä näin voida sanoa! Ei varmasti! Tässä jumaluus supistetaan ihmisen muottiin ja se ei luonnollisestikaan ole oikein.

Samoin Vulgata on oikeassa mainitessaan: "Seurakunta ei ole uskomisen kohde." Paavali sanoi, että "usko Herraan Jeesukseen". Jumalan seurakunta on SEURAUSTA uskosta, ei uskon kohde. Tämä on kriittisen tärkeä asia, ja siinä riisutaan seurakunnalta ja ihmiseltä Jumalan valta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö uskovaisella ihmisellä olisi valta antaa syntejä anteeksi. Silloinkin ihminen toimii vain "suuna", kuten Luther asian ilmaisi.

"Noissa Vulgatan ja sinun käsityksissä paistaa läpi sellainen yleismaailmallinen ruumiiton Jeesus-usko".

Höpö höpö. Missä minä puhun "ruumiittomasta" uskosta. Kirjoitan vaan siitä, että sinun ja minun tehtävänäni EI ole rajata Jumalan valtakuntaa, ei varsinkaan kun emme voi. Jeesushan sanoi: "Katso ei se ole täällä, etkä se ole tuolla, se on teidän keskellänne (=sydämissänne)". Ja lisäksi hän sanoo: "Älkää tuomitko." Ja Luther opettaa että Jumalan seurakunta on "salattu".

Lue lisää

[
"Noissa Vulgatan ja sinun käsityksissä paistaa läpi sellainen yleismaailmallinen ruumiiton Jeesus-usko".

Höpö höpö. Missä minä puhun "ruumiittomasta" uskosta.
]

Oletko Vulgata?

Olet kuka olet, mutta seurakuntaopissa olet väärässä. Harhasi ymmärtäminen vaatii sinulta nöyryyttä.
Nöyryyttä vaatii, myös käytännössä.

Hynde kirjoitti:

[
"Noissa Vulgatan ja sinun käsityksissä paistaa läpi sellainen yleismaailmallinen ruumiiton Jeesus-usko".

Höpö höpö. Missä minä puhun "ruumiittomasta" uskosta.
]

Oletko Vulgata?

Olet kuka olet, mutta seurakuntaopissa olet väärässä. Harhasi ymmärtäminen vaatii sinulta nöyryyttä.
Nöyryyttä vaatii, myös käytännössä.

Lue lisää

"seurakuntaopissa olet väärässä."

Haluan tietää, jos olen väärässä. Kerro, siis, ja perustele Raamatulla.

En ole Vulgata.

rabbi kirjoitti:

"tieto siitä, missä Jumalan valtakunta on nyt, on ensiarvoisen tärkeä asia"

Kertoisitko missä se sitten on?

Taustatiedoksi voin laittaa Paavalin antamat koordinaatit: "Jumalan valtakunta...on vanhurskautta, rauhaa ja iloa, jotka Pyhä Henki antaa (Room 14:17".

Nöyriä Jumala rakastaa.

Lue lisää

Jt.

rabbi kirjoitti:

""etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhuskauttaan"."

juuri näin. Ja tämä kohta pitää ymmärtää kokonaisuutena. Siis etsikää Jumalaa (=Jumalan valtakunta ja Jumalan vanhurskaus). Hän ohjaa ihmisen sitten oikeaan paikkaan kuulemaan elävää Sanaa. "Eikä kukaan tule minun tyköni ellei Isä ENSIN vedä häntä", sanoi Jeesus. Katso miten Paavalin kävi. Ensin Jeesus ilmestyi, ja sitten Ananias saarnasi synnit anteeksi (Gal 1 ja Apt teot). Siis Jumala "saa aikaan kaiken". Et varmasti voi muuta väittää tai väärällä tavalla korotat seurakunnan.

Huomaan valitettavasti viestistäsi että sekoitat edelleen käsitteet "Jumalan valtakunta" ja "Jumalan seurakunta". Lue uudelleen aikaisempi viestini. Ja Vulgata on kiusallisen oikeassa mainiteessaan tästä asiasta: "Hengellisen hartauden tarkoituksessa kokoontuvaa yhteisöä käytännön toimintoineen on alettu pitää sinänsä Jumalan valtakuntana." Näinhän ei asia ole eikä näin voida sanoa! Ei varmasti! Tässä jumaluus supistetaan ihmisen muottiin ja se ei luonnollisestikaan ole oikein.

Samoin Vulgata on oikeassa mainitessaan: "Seurakunta ei ole uskomisen kohde." Paavali sanoi, että "usko Herraan Jeesukseen". Jumalan seurakunta on SEURAUSTA uskosta, ei uskon kohde. Tämä on kriittisen tärkeä asia, ja siinä riisutaan seurakunnalta ja ihmiseltä Jumalan valta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö uskovaisella ihmisellä olisi valta antaa syntejä anteeksi. Silloinkin ihminen toimii vain "suuna", kuten Luther asian ilmaisi.

"Noissa Vulgatan ja sinun käsityksissä paistaa läpi sellainen yleismaailmallinen ruumiiton Jeesus-usko".

Höpö höpö. Missä minä puhun "ruumiittomasta" uskosta. Kirjoitan vaan siitä, että sinun ja minun tehtävänäni EI ole rajata Jumalan valtakuntaa, ei varsinkaan kun emme voi. Jeesushan sanoi: "Katso ei se ole täällä, etkä se ole tuolla, se on teidän keskellänne (=sydämissänne)". Ja lisäksi hän sanoo: "Älkää tuomitko." Ja Luther opettaa että Jumalan seurakunta on "salattu".

Lue lisää

Jt.

Tervetullutta oikeaa oppia tänne Huomautuksen, Hynden ja monen muun harhan sekaan.

Huomautus kirjoitti:

tieto siitä, missä Jumalan valtakunta on nyt, on ensiarvoisen tärkeä asia, kuten Jeesus sitä korostaa. Tärkeintä on tämän päivän omakohtainen uskominen. Ei tarvitse huolehtia, missä Jumalan Henki puhaltelee kymmenen vuoden päästä tai missä 100 vuotta sitten.

Lue lisää

Huomaa Jeesuksen toteama: ei voida sanoa, katso siellä, tai katso täällä.

On ensiarvoisen tärkeää luottaa, että Jumalan valtakuntaa ei voi nähdä, ei tietää. Sen voi uskoa, mutta ei mihinkään rajattuun paikkaan tai ihmiseen.

Ja Jeesus kehottaa seurassaan olevia opetuslapsia etsimään Jumalan valtakuntaa

Valvo siis!

rabbi kirjoitti:

""etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhuskauttaan"."

juuri näin. Ja tämä kohta pitää ymmärtää kokonaisuutena. Siis etsikää Jumalaa (=Jumalan valtakunta ja Jumalan vanhurskaus). Hän ohjaa ihmisen sitten oikeaan paikkaan kuulemaan elävää Sanaa. "Eikä kukaan tule minun tyköni ellei Isä ENSIN vedä häntä", sanoi Jeesus. Katso miten Paavalin kävi. Ensin Jeesus ilmestyi, ja sitten Ananias saarnasi synnit anteeksi (Gal 1 ja Apt teot). Siis Jumala "saa aikaan kaiken". Et varmasti voi muuta väittää tai väärällä tavalla korotat seurakunnan.

Huomaan valitettavasti viestistäsi että sekoitat edelleen käsitteet "Jumalan valtakunta" ja "Jumalan seurakunta". Lue uudelleen aikaisempi viestini. Ja Vulgata on kiusallisen oikeassa mainiteessaan tästä asiasta: "Hengellisen hartauden tarkoituksessa kokoontuvaa yhteisöä käytännön toimintoineen on alettu pitää sinänsä Jumalan valtakuntana." Näinhän ei asia ole eikä näin voida sanoa! Ei varmasti! Tässä jumaluus supistetaan ihmisen muottiin ja se ei luonnollisestikaan ole oikein.

Samoin Vulgata on oikeassa mainitessaan: "Seurakunta ei ole uskomisen kohde." Paavali sanoi, että "usko Herraan Jeesukseen". Jumalan seurakunta on SEURAUSTA uskosta, ei uskon kohde. Tämä on kriittisen tärkeä asia, ja siinä riisutaan seurakunnalta ja ihmiseltä Jumalan valta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö uskovaisella ihmisellä olisi valta antaa syntejä anteeksi. Silloinkin ihminen toimii vain "suuna", kuten Luther asian ilmaisi.

"Noissa Vulgatan ja sinun käsityksissä paistaa läpi sellainen yleismaailmallinen ruumiiton Jeesus-usko".

Höpö höpö. Missä minä puhun "ruumiittomasta" uskosta. Kirjoitan vaan siitä, että sinun ja minun tehtävänäni EI ole rajata Jumalan valtakuntaa, ei varsinkaan kun emme voi. Jeesushan sanoi: "Katso ei se ole täällä, etkä se ole tuolla, se on teidän keskellänne (=sydämissänne)". Ja lisäksi hän sanoo: "Älkää tuomitko." Ja Luther opettaa että Jumalan seurakunta on "salattu".

Lue lisää

Huomaan, että olet jakanut Jumalan kansan kahteen joukkoon, vai onko Jumalan valtakunta vailla asukkaita?

Huomautus kirjoitti:

Huomaan, että olet jakanut Jumalan kansan kahteen joukkoon, vai onko Jumalan valtakunta vailla asukkaita?

saa olla osana "Jumalan valtakuntaa" Kristuksen kautta. Maanpäällinen seurakunta = "taisteleva seurakunta", joka on erehtyväinen, lankeava ja kilvoitteleva. Kuitenkin, Kristuksen ansion tähden sen asukkaat ovat Jumalalle kelpaavia, vanhurskaita. Ja kerran "vajavainen lakkaa". Siis VAJAVAINEN lakkaa, kuten Paavali sanoo rakkauden ylistyksessään (Kor 13).

Jumalan valtakunta on "vanhurskautta, rauhaa ja iloa", ja tämä Jumalan valtakunta asuu jokaisen uskovaisen sydämessä silloin kun Kristus on saanut tulla seimessään ihmisen sisimpään. "Jos joku tahtoo minua seurata, niin hän noudattaa minun sanaani, ja minä ja Isä tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan häneen luokseen", sanoo Jeesus (Joh evankeliumi). Silloin Jumalan valtakunta on läsnä. Ja kun etsivä "uskosta osaton" ihminen tulee tällaisen ihmisen luokse, niin käy Jeesuksen Sanan mukaisesti: "Jumalan valtakunta on lähestynyt, tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".

Siis "etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan" pitää ymmärtää yhtenä kokonaisuutena ja sen voi suomentaa yhdellä sanalla = Jumala. Siis etsikää Jumalaa.

Huomautus kirjoitti:

Huomaan, että olet jakanut Jumalan kansan kahteen joukkoon, vai onko Jumalan valtakunta vailla asukkaita?

Miksi et käytä tunnetumpaa nimimerkkiäsi? Se olisi reilumpaa. Kireästä ja kovasta, sekä nenäkkäseen ylimielisyyteen turvautuvasta hengestäsi tunnistan, että olet joko Jani, Jan-Hus (=Van-Hus) tai !!!!!!!!!!.

Hyndekin voisit ajattelusi puolesta olla, mutta hänessä on kuitenkin miestä esiintymään omalla nimimerkillään.

Teidät erottaa viestienne muutamasta ensimmäisestä sanasta täällä palstalla.

huomauttaja kirjoitti:

Miksi et käytä tunnetumpaa nimimerkkiäsi? Se olisi reilumpaa. Kireästä ja kovasta, sekä nenäkkäseen ylimielisyyteen turvautuvasta hengestäsi tunnistan, että olet joko Jani, Jan-Hus (=Van-Hus) tai !!!!!!!!!!.

Hyndekin voisit ajattelusi puolesta olla, mutta hänessä on kuitenkin miestä esiintymään omalla nimimerkillään.

Teidät erottaa viestienne muutamasta ensimmäisestä sanasta täällä palstalla.

Lue lisää

Ei ole tunnetumpaa.



En ole yksikään heistä, olen vähäisempi "oppipoika" heidän rinnallaan näissä uskomisen asioissa.

Jani ja Jan-Hus ovat ilmeisesti jättäneet tämän palstan. Samaa tässä olen mietiskellyt minäkin, niin toivottomalta tuntuu.Aika näyttää.

Se minuakin surettaa, että täällä vl:ksi itseään sanovat ovat niin monta kertaa samassa rintamassa kristillisyytemme vastustajien kanssa.



Kehtaisko sanoa, että tässähän tuntee olevansa mies.

Huomautus kirjoitti:

Ei ole tunnetumpaa.



En ole yksikään heistä, olen vähäisempi "oppipoika" heidän rinnallaan näissä uskomisen asioissa.

Jani ja Jan-Hus ovat ilmeisesti jättäneet tämän palstan. Samaa tässä olen mietiskellyt minäkin, niin toivottomalta tuntuu.Aika näyttää.

Se minuakin surettaa, että täällä vl:ksi itseään sanovat ovat niin monta kertaa samassa rintamassa kristillisyytemme vastustajien kanssa.



Kehtaisko sanoa, että tässähän tuntee olevansa mies.

Lue lisää

"En ole yksikään heistä, olen vähäisempi "oppipoika" heidän rinnallaan näissä uskomisen asioissa."

Tuollaista "oppipoika"-näkemystä ei edes vl-liike opeta. Kunnioita Jumalaa, älä ihmisiä.

Huomautus kirjoitti:

Ei ole tunnetumpaa.



En ole yksikään heistä, olen vähäisempi "oppipoika" heidän rinnallaan näissä uskomisen asioissa.

Jani ja Jan-Hus ovat ilmeisesti jättäneet tämän palstan. Samaa tässä olen mietiskellyt minäkin, niin toivottomalta tuntuu.Aika näyttää.

Se minuakin surettaa, että täällä vl:ksi itseään sanovat ovat niin monta kertaa samassa rintamassa kristillisyytemme vastustajien kanssa.



Kehtaisko sanoa, että tässähän tuntee olevansa mies.

Lue lisää

"Se minuakin surettaa, että täällä vl:ksi itseään sanovat ovat niin monta kertaa samassa rintamassa kristillisyytemme vastustajien kanssa. "

Tämäkö on vastauksesi. Jään odottelemaan uutta vastausta esittämiini asiakohtiin. Minä olen ja olen aina ollut vl, mutta perään vaan Raamatun mukaista oppia.

Ja jos olet "oppipoika", niin silloinhan sinulla on vielä opittavaa. Toivottavasti otat vastaan oppia.

rabbi kirjoitti:

"Se minuakin surettaa, että täällä vl:ksi itseään sanovat ovat niin monta kertaa samassa rintamassa kristillisyytemme vastustajien kanssa. "

Tämäkö on vastauksesi. Jään odottelemaan uutta vastausta esittämiini asiakohtiin. Minä olen ja olen aina ollut vl, mutta perään vaan Raamatun mukaista oppia.

Ja jos olet "oppipoika", niin silloinhan sinulla on vielä opittavaa. Toivottavasti otat vastaan oppia.

Lue lisää

"Minä olen ja olen aina ollut vl"

Miksi sitten opetat VL vastaista oppia seurakunnasta?

Hynde kirjoitti:

"Minä olen ja olen aina ollut vl"

Miksi sitten opetat VL vastaista oppia seurakunnasta?

Niin. Opetanko VL-vastaista seurakuntaoppia? Olen yrittänyt pysytellä Raamatun mukaisessa opetuksessa ja niin useimmat vanhoillislestadiolaisetkin. Meitä on kuitenkin moneksi, kuten täälläkin huomaamme.

Halua toki tietää jos olen väärässä. Kertoisitko tarkemmin missä kohtaa käsitykseni ontuu ja miten sen Raamatulla perustelet.

n-n. kirjoitti:

Luin tarkkaan tuon tekstin. En tunnista kuvauksesta sitä vl-kristillisyyttä, jonka tunnen.

Vulgata kirjoitti mm. "On tärkeää tässä ymmärtää, mikä on kristitylle uskomisen kohde: ei inhimillisen elämän asiat vaan evankeliumi omalle kohdalle. Siihen uskomisen kohteeseen, Jumalan tuntemiseen ei inhimillinen järki riitä."

Tämä oli kirjoituksen pääasiallinen sanoma. Etkö tunnista tästä vanhoillislestadiolaisuutta? Mihin herätysliikkeeseen kuulut?

tosissaan nyt kirjoitti:

Vulgata kirjoitti mm. "On tärkeää tässä ymmärtää, mikä on kristitylle uskomisen kohde: ei inhimillisen elämän asiat vaan evankeliumi omalle kohdalle. Siihen uskomisen kohteeseen, Jumalan tuntemiseen ei inhimillinen järki riitä."

Tämä oli kirjoituksen pääasiallinen sanoma. Etkö tunnista tästä vanhoillislestadiolaisuutta? Mihin herätysliikkeeseen kuulut?

Lue lisää

Lyhensin Vulgatan avauksen ajatukset tähän. Lyhentäminen, ja varsinkin toisen henkilön toimesta ei tee kirjoitukselle hyvää. Mutta koska se on niin pitkä, niin lyhensin silti (toivottavasti avaaja ei tästä pahastu!)

Minusta olisi mielenkiintoista kuulla esim. n.n:n tai Hynden ottavan selkeästi kantaa näihin ajatuksiin, mikä on vastoin vl-liikkeen opetusta? Tarkoitan tällä yleisesti vallitsevia ja yleistettäviä näkemyksiä vl-liikkeessä.

Tai, mikä itsellänne ei Raamatun opetuksen valossa tai muuten vastaa näissä kirjoituksissa aamenta?

Tässä referaatti:

"Onko siis järki kaikkineen torjuttava? Asia on monisyinen ja sitä on syytä tarkastella Raamatun valossa.

Jumalan sana arvostelee terävästi järjen käyttöä silloin, kun on kysymys Jumalan pelastusteoista ja evankeliumista. Usko ei perustu ihmistöihin. On tärkeää tässä ymmärtää, mikä on kristitylle uskomisen kohde: ei inhimillisen elämän asiat vaan evankeliumi omalle kohdalle. Siihen uskomisen kohteeseen, Jumalan tuntemiseen ei inhimillinen järki riitä.

Mutta samaan aikaan Raamattu korostaa järjellisyyden, kriittisen älyn ja viisauden merkitystä, sillä järki on Jumalan lahja kristitylle, kuten tietenkin kaikille ihmisille.

Alkuseurakunnassa diakonin tehtäviin piti valita nimenomaan sellaisia uskovaisia, jotka olivat ”viisautta täynnä” (Apt 6:3). Paavali vetoaa uskovaisten itsenäiseen arvostelukykyyn: "Minä puhun niinkuin ymmärtäväisille, arvostelkaa itse, mitä minä sanon" (1 Kor 10:15).

Sen sijaan Paavali ei nähnyt uskovaisten kritiikittömyydessä ja pinnallisessa tyhmyydessä mitään ihailtavaa. Raamattu varoittaa meitä myös tiukasti fanaattisuudesta: "..." Mielen maltin menettäminen eli yksisilmäinen fanaattisuus on aina syntiä.

Kyky eritellä asioita analyyttisesti ja arvioida niitä on kristityn arvokas hyve Raamatun mukaan. Tätä lahjaa tarvitsemme kaikki yhä enemmän tässä ajassa. Uskovaisen on tarpeen oppia arvioimaan itseään ja erittelemään asioita. Arvioinnissa ei saa typerästi sotkea yhteen sellaisia asioita, jotka eivät kuulu yhteen, ne on osattava erottaa toistaan (1 Kor 11:29). On kriittisesti arvosteltava varsinkin niitä jotka esiintyvät profeettoina (1 Kor 14:29). "Älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget" (1 Joh 4:1).

Arvostelukyvyn lahjan oikea käyttö varjelee kristityitä liioittelemasta puoleen tai toiseen. Se auttaa uskovaista taistelemaan lihan heikkoutta, fanaattisuutta vastaan. Arvostelukyky rohkaisee ns. terveen talonpoikaisjärjen käyttöön. Arvostelukykyinen säilyttää terveen varovaisuuden jokaiseen ihmiseen ja ilmiöön nähden (vert. Jer 9:4, Miik 7:5). Se myös varjelee uskovaa liialliselta herkkäuskoisuudelta. Tässä on voimamme ääriliikkeiden ja pinnallisten korostusten syntyä vastaan.

Arvostelukykyisinä tiedämme, että täydellisiä ja valmiita vastauksia käytännön elämän monimutkaisiin ja muuttuviin tilanteisiin ja erilaisiin olosuhteisiin ei ole yhdelläkään kristityllä. Juuri tätähän varten ihmiselle on annettu järki, arvostelukyky ja omatunto.

Elämässä meidän on kuunneltava herkällä mielellä omantunnon ääntä, eriteltävä asioita arvostelukykyisesti ja kriittisesti, ja yritettävä suunnata koti parasta kulloisissakin ratkaisuissa. Emme saisi unohtaa, että olivatpa valintamme mitä tahansa, niitä leimaa inhimillinen erehdys ja synti, silloinkin kun yritämme parastamme. Täydellisyyttä ei ole tässä ajassa.

Sielunvihollinen pyrkii hämärtämään sen, mistä uskomisessa on pohjimmiltaan kysymys, syntien anteeksi saamisesta yksin armosta. Emme saa ikään kuin ”laajentaa” uskomme kohdetta. Toisin kuin jotkut väittävät, kristillisyydessä usko ei kohdistu rauhanyhdistyksen toimintaan eikä SRK:n ”päätöksiin”, vaan luovuttamattomaan ja muuttumattomaan Kristuksen lunastustyöhön, jonka kautta saamme uskoa kukin omat syntimme ja heikkoutemme anteeksi.

Elämme kuitenkin aikaa, jossa toisinaan siioninkin sisällä esiintyy toisenlainen Raamatun tulkinta uskomisesta. Siinä uskovien joukosta kasvaa jonkinlainen ajallisen herruuden ja vallan väline, ikään kuin valtikka ihmisen käteen. Tästä on täällä toisessa ketjussa käyty keskustelua, kun on puhuttu joidenkin kieltojen ja perinnäissääntöjen logiikasta. Tässä on suuri eksytyksen vaara, josta on syytä selvin sanoin keskustella.

Siionissa on vapaus ottaa näitä kysymyksiä avoimeen tarkasteluun, sillä seurakunnassa on kaikki opin ja taidon tavarat ja monet lahjat kätkettynä. Niin myös arvostelukyvyn lahja."

Hynde kirjoitti:

"Minä olen ja olen aina ollut vl"

Miksi sitten opetat VL vastaista oppia seurakunnasta?

"Miksi sitten opetat VL vastaista oppia seurakunnasta?"

Et ole vastannut kysymykseeni vaikka syytät minua vääräoppiseksi. Vastaisitko kerrankin. Luulenpa, että moni tällä sivustolla odottaa sitä.

rabbi kirjoitti:

"Se minuakin surettaa, että täällä vl:ksi itseään sanovat ovat niin monta kertaa samassa rintamassa kristillisyytemme vastustajien kanssa. "

Tämäkö on vastauksesi. Jään odottelemaan uutta vastausta esittämiini asiakohtiin. Minä olen ja olen aina ollut vl, mutta perään vaan Raamatun mukaista oppia.

Ja jos olet "oppipoika", niin silloinhan sinulla on vielä opittavaa. Toivottavasti otat vastaan oppia.

Lue lisää

Huomautus kirjoitti:

Niin. Ensinnäkin oppini perusta ei ole seuroissa. Pyrin luotaamaan sitä Raamatun valossa, joka on uskomme ainut ja ylin ohje. Seuroissa kuule aika ajoin värikästäkin oppivariaatiota, ja on Raamatun mukaista tutkistella sitä Jumalan Sanan valossa. Näin joulun alla itse asiassa on ajankohtaista tämä "tutkistelu"-asia, sillä Jeesuksen äidistä sanottiin näin. Hän "tutkisteli" ja sen jälkeen "kätki ne sanat sydämeensä". Tällaista nöyryyttä ja samalla arvostelukykyä osoitti meidän Vapahtajamme äiti. Se kelpaa minulle oivaksi oppiäidiksi.

Toiseksi, huomaan jälleen surukseni, että et joko ymmärrä tai hädissäsi sekoitat asioita ("Jumalan valtakunta" vs. "Jumalan seurakunta"). Huomaan myös, että olet ajautumassa umpikujaan tässä oppikeskustelussa (kuten myös Hynde). Toisaalta, aikaisemmin sanoit olevasi "oppipoika", joten tämä sopii siihen raamiin.

En ole sanonut että seurakunta = Jumala. Olen sanonut, että seuraava kohta, joka oli itse asiassa sanottu uskovaisille opetuslapsille - ei siis epäuskoisille -, tulisi ymmärtää kokonaisuutena ja että siinä tarkoitetaan Jumalan ja hänen tahtonsa etsimistä: "...etsikäät ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin...". Minusta tätä ei pidä ymmärtää kehotuksena etsiä vanhoillislestadiolaisuutta tai Rauhanyhdistystä, vaan Jumalaa ja hänen tahtoaan. Tämän kohdanhan Jeesus sanoi omilleen. Kun Jumala on sitten lähestynyt ihmistä, niin hän ohjaa ihmisen elämän lähteen luokse.

Pointti oli se, että ensin on Jeesus/Jumala, ja vasta sitten tulee maanpäällinen seurakunta avaimineen. Me emme vedä ihmistä Jumalan puoleen vaan hän vetää. Jeesus ilmestyi Paavalille, kutsui hänet, ja vasta sitten Ananias saarnasi Pyhän Hengen (=Jumala) voimasta synnit anteeksi. Meidän roolimme tässä mielessä on pieni, toimimme "suuna", kuten Luther sanoi.

Ja vielä: seurakunta ei synnytä uskovien laumaa. Vaan Pyhä Henki luo evankeliumin kautta seurakunnan. Jeesus = ovi, ja kun tästä ovesta astuu sisään niin "suomut" putoavat silmiltä ja edessä näkyy lauma muita armahdettuja. Ja tämä lauma pysyy koossa ja sitä hoitaa Jumala Henkensä kautta. (Sitä ei hoida SRK tai Päivämies listoineen.) Paavalikin lähestyy kirjeissään seurakuntaa aina KRISTUKSEN kautta. Tämä kuvastaa sitä, että ilman Kristusta ei ole seurakuntaa, ja että Jeesus Kristus on kaiken A ja O.

tosissaan nyt kirjoitti:

Vulgata kirjoitti mm. "On tärkeää tässä ymmärtää, mikä on kristitylle uskomisen kohde: ei inhimillisen elämän asiat vaan evankeliumi omalle kohdalle. Siihen uskomisen kohteeseen, Jumalan tuntemiseen ei inhimillinen järki riitä."

Tämä oli kirjoituksen pääasiallinen sanoma. Etkö tunnista tästä vanhoillislestadiolaisuutta? Mihin herätysliikkeeseen kuulut?

Lue lisää

kuvaili viestinsä kolmessa viimeisessä kappaleessa vanhoillisuutta. Mainittu kohta alkaa: "Tällöin on alettu kohdistaa....jne". -Siitä kuvauksesta en tunnista sitä vl-kristillisyyttä, jonka tunnen.

rabbi kirjoitti:

saa olla osana "Jumalan valtakuntaa" Kristuksen kautta. Maanpäällinen seurakunta = "taisteleva seurakunta", joka on erehtyväinen, lankeava ja kilvoitteleva. Kuitenkin, Kristuksen ansion tähden sen asukkaat ovat Jumalalle kelpaavia, vanhurskaita. Ja kerran "vajavainen lakkaa". Siis VAJAVAINEN lakkaa, kuten Paavali sanoo rakkauden ylistyksessään (Kor 13).

Jumalan valtakunta on "vanhurskautta, rauhaa ja iloa", ja tämä Jumalan valtakunta asuu jokaisen uskovaisen sydämessä silloin kun Kristus on saanut tulla seimessään ihmisen sisimpään. "Jos joku tahtoo minua seurata, niin hän noudattaa minun sanaani, ja minä ja Isä tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan häneen luokseen", sanoo Jeesus (Joh evankeliumi). Silloin Jumalan valtakunta on läsnä. Ja kun etsivä "uskosta osaton" ihminen tulee tällaisen ihmisen luokse, niin käy Jeesuksen Sanan mukaisesti: "Jumalan valtakunta on lähestynyt, tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".

Siis "etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan" pitää ymmärtää yhtenä kokonaisuutena ja sen voi suomentaa yhdellä sanalla = Jumala. Siis etsikää Jumalaa.

Lue lisää

Tässä "uskovaisen ystävä" -nimimerkillä kijoitettu viesti, joka kertoo seurakunnan erehtyväisyydestä:

"Myytti erehtymättömästä seurakunnasta on mielestäni myös Uuden testamentin vastainen...

Jokainen UT:n kirje (erityisesti Paavalin kirjeet) kertovat ja kuvaavat juuri sitä, miten jokaisessa alkuseurakunnassa mentiin mitä moninaisimmin tavoin harhaan ja erehdyttiin jatkuvasti.

Paavali kirjoittaa miten galatalaiset menivät harhaan ja erehtyivät mm. siinä, että heille lain noudattaminen (Mooseksen lait) tuli liian tärkeäksi. Kolossalaiset erhetyivät mm. siinä, että heille tuli seurakunnan itsensä keksimien sääntöjen noudattaminen tärkeäksi. Korinttilaiset kiistelivät kasteopeista, roomalainen alkuseurakunta harrasti orgioita...

UT kuvaa jokaisessa kirjeessään ja Apostolien teoissa juuri sitä, miten eri lailla jokainen näistä seurakunnista eli uskonelämää ja miten eri tavoin he uskoivat. Kaikissa niissä seurakunnissa, Paavalin kirjeiden mukaan, mentiin harhaan ja erehdyttiin. Paavalin kirjeiden perusteella ei siis ollut yhtäkään erehtymätöntä seurakuntaa, vaan päinvastoin: jokainen hänen kuvaamansa alkuseurakunta oli erehtynyt uskonelämässään ja opeissaan. Paavalin kirjeet Paavali kirjoitti juuri siksi, että hän opasti näitä jokaista alkuseurakuntaa niissä asioissa missä he olivat erehtyneet ja menneet Paavalin mielestä harhaan. Yksikään seurakunta ei ollut erehtymätön, vaan kaikki ne olivat käsittäneet erilaisin tavoin sen, miten elää uskovaisena...

Sellainen kuvitelma, että olisi yksi erhetymätön seurakunta, on siis UT:n vastainen ajatus. Ainakaan sitä ei ollut alkuseurakuntien aikana Raamatun mukaan. "

rabbi kirjoitti:

Niin. Ensinnäkin oppini perusta ei ole seuroissa. Pyrin luotaamaan sitä Raamatun valossa, joka on uskomme ainut ja ylin ohje. Seuroissa kuule aika ajoin värikästäkin oppivariaatiota, ja on Raamatun mukaista tutkistella sitä Jumalan Sanan valossa. Näin joulun alla itse asiassa on ajankohtaista tämä "tutkistelu"-asia, sillä Jeesuksen äidistä sanottiin näin. Hän "tutkisteli" ja sen jälkeen "kätki ne sanat sydämeensä". Tällaista nöyryyttä ja samalla arvostelukykyä osoitti meidän Vapahtajamme äiti. Se kelpaa minulle oivaksi oppiäidiksi.

Toiseksi, huomaan jälleen surukseni, että et joko ymmärrä tai hädissäsi sekoitat asioita ("Jumalan valtakunta" vs. "Jumalan seurakunta"). Huomaan myös, että olet ajautumassa umpikujaan tässä oppikeskustelussa (kuten myös Hynde). Toisaalta, aikaisemmin sanoit olevasi "oppipoika", joten tämä sopii siihen raamiin.

En ole sanonut että seurakunta = Jumala. Olen sanonut, että seuraava kohta, joka oli itse asiassa sanottu uskovaisille opetuslapsille - ei siis epäuskoisille -, tulisi ymmärtää kokonaisuutena ja että siinä tarkoitetaan Jumalan ja hänen tahtonsa etsimistä: "...etsikäät ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin...". Minusta tätä ei pidä ymmärtää kehotuksena etsiä vanhoillislestadiolaisuutta tai Rauhanyhdistystä, vaan Jumalaa ja hänen tahtoaan. Tämän kohdanhan Jeesus sanoi omilleen. Kun Jumala on sitten lähestynyt ihmistä, niin hän ohjaa ihmisen elämän lähteen luokse.

Pointti oli se, että ensin on Jeesus/Jumala, ja vasta sitten tulee maanpäällinen seurakunta avaimineen. Me emme vedä ihmistä Jumalan puoleen vaan hän vetää. Jeesus ilmestyi Paavalille, kutsui hänet, ja vasta sitten Ananias saarnasi Pyhän Hengen (=Jumala) voimasta synnit anteeksi. Meidän roolimme tässä mielessä on pieni, toimimme "suuna", kuten Luther sanoi.

Ja vielä: seurakunta ei synnytä uskovien laumaa. Vaan Pyhä Henki luo evankeliumin kautta seurakunnan. Jeesus = ovi, ja kun tästä ovesta astuu sisään niin "suomut" putoavat silmiltä ja edessä näkyy lauma muita armahdettuja. Ja tämä lauma pysyy koossa ja sitä hoitaa Jumala Henkensä kautta. (Sitä ei hoida SRK tai Päivämies listoineen.) Paavalikin lähestyy kirjeissään seurakuntaa aina KRISTUKSEN kautta. Tämä kuvastaa sitä, että ilman Kristusta ei ole seurakuntaa, ja että Jeesus Kristus on kaiken A ja O.

Lue lisää

Olen samaa mielta rabin kanssa. Erittain selkeaa ja oikeaa selitysta Jumalan valtakunnasta. Tallaista keskustelua kaipaa lisaa. Kuulkaa rabbia!

rabbi kirjoitti:

saa olla osana "Jumalan valtakuntaa" Kristuksen kautta. Maanpäällinen seurakunta = "taisteleva seurakunta", joka on erehtyväinen, lankeava ja kilvoitteleva. Kuitenkin, Kristuksen ansion tähden sen asukkaat ovat Jumalalle kelpaavia, vanhurskaita. Ja kerran "vajavainen lakkaa". Siis VAJAVAINEN lakkaa, kuten Paavali sanoo rakkauden ylistyksessään (Kor 13).

Jumalan valtakunta on "vanhurskautta, rauhaa ja iloa", ja tämä Jumalan valtakunta asuu jokaisen uskovaisen sydämessä silloin kun Kristus on saanut tulla seimessään ihmisen sisimpään. "Jos joku tahtoo minua seurata, niin hän noudattaa minun sanaani, ja minä ja Isä tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan häneen luokseen", sanoo Jeesus (Joh evankeliumi). Silloin Jumalan valtakunta on läsnä. Ja kun etsivä "uskosta osaton" ihminen tulee tällaisen ihmisen luokse, niin käy Jeesuksen Sanan mukaisesti: "Jumalan valtakunta on lähestynyt, tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".

Siis "etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan" pitää ymmärtää yhtenä kokonaisuutena ja sen voi suomentaa yhdellä sanalla = Jumala. Siis etsikää Jumalaa.

Lue lisää

Paavali kirjoittaa galatalaisille:

"Mutta Jumala, joka jo äitini kohdusta oli valinnut minut ja armossaan kutsui minut työhönsä, näki hyväksi antaa Poikansa ilmestyä minulle, jotta lähtisin julistamaan vieraille kansoille sanomaa hänestä. (Gal 1:15-16)."

Paavali siis tässä muistelee Damaskon tien tapahtumia. On merkille pantavaa, että hän muistaa erityisesti kaksi kaksi asiaa tuolta matkalta:

1) ...antaa Poikansa ilmestyä minulle...
2) ...lähtisin julistamaan ...sanomaa Hänestä.

Nämä kaksi asiaa olivat Paavalille niin merkityksellisiä, että hän muisti ne vielä noin 20-v tapahtuman jälkeen. Tästä voimme oppia. Kaikkein tärkeintä on se, että Jumala lähestyy ihmistä. Ja toiseksi tärkeintä on se, että "joka lahjan saa, hän lahjaksi antaa". Jumalan Henki ei ole toimeton, vaan se panee liikkeelle. "Sitä suu puhuu mitä sydän on täynnä".

Miten tämä liittyy seurakuntaan. Niin. Mistä tästä löydätte seurakunnan?

n-n. kirjoitti:

kuvaili viestinsä kolmessa viimeisessä kappaleessa vanhoillisuutta. Mainittu kohta alkaa: "Tällöin on alettu kohdistaa....jne". -Siitä kuvauksesta en tunnista sitä vl-kristillisyyttä, jonka tunnen.

Lue lisää

Vaikka mainitsemasi kappaleet ovat kriittisiä ja siten epämiellyttäviä, minun on ainakin pakko tunnustaa, että kritiikissä on kuin onkin perää. Ja uskovainen olen. Toivon, ettet lähde sitä nyt heti kieltämään.

n-n. kirjoitti:

kuvaili viestinsä kolmessa viimeisessä kappaleessa vanhoillisuutta. Mainittu kohta alkaa: "Tällöin on alettu kohdistaa....jne". -Siitä kuvauksesta en tunnista sitä vl-kristillisyyttä, jonka tunnen.

Lue lisää

Kiva kun vastasit kysymykseen noin selkeästi!

Näköjään askeetikkokin oli siteerannut tänne Vulgataa, mutta se oli eri avauksesta kuin tuo minun siteeraamani (joka siis oli lyhennelmä Usko, järki ja arvostelukyky-avauksesta)

Jostain syystä Vulgata on muuttanut katselukulmaa tässä viimeisessä avauksessaan, hän katselee asioita ikään kuin sisältä päin. Edellisissä kirjoituksissa näkövinkkeli on selkeästi ulkoa päin.

Mutta joka tapauksessa, tuon askeetikon siteeraaman tekstin sävy on vähän tiukempi, ymmärrän, että vierastat jo sitä. Mutta mainitsemassasikin kohdassa ajatus ei kuitenkaan ole ihan väärä. Itse sanoisin, että vl-liikkeessä ei suinkaan kokonaisuudessaan olla sellaiseen menty, mutta sellaisiakin painotuksia esiintyy. Ja siitä on syytä puhua. Mistä syystä esiintyy ja onko sille perusteita. Kysymys on kuitenkin isoista asioista.

Tämä Vulgatan viimeinen avaus (lienee toistaiseksi vielä etusivulla) on mielestäni sellainen, ettei yhtäkään sen ajatusta voi asiaperustein teilata.

rabbi kirjoitti:

Niin. Opetanko VL-vastaista seurakuntaoppia? Olen yrittänyt pysytellä Raamatun mukaisessa opetuksessa ja niin useimmat vanhoillislestadiolaisetkin. Meitä on kuitenkin moneksi, kuten täälläkin huomaamme.

Halua toki tietää jos olen väärässä. Kertoisitko tarkemmin missä kohtaa käsitykseni ontuu ja miten sen Raamatulla perustelet.

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000012689214

..olet possumunkin käsityksestä?
Huomaatko siinä mitään väärää?
Mun mielestä hänenkin opetus on VL-vastaista.

ma_ria kirjoitti:

Kiva kun vastasit kysymykseen noin selkeästi!

Näköjään askeetikkokin oli siteerannut tänne Vulgataa, mutta se oli eri avauksesta kuin tuo minun siteeraamani (joka siis oli lyhennelmä Usko, järki ja arvostelukyky-avauksesta)

Jostain syystä Vulgata on muuttanut katselukulmaa tässä viimeisessä avauksessaan, hän katselee asioita ikään kuin sisältä päin. Edellisissä kirjoituksissa näkövinkkeli on selkeästi ulkoa päin.

Mutta joka tapauksessa, tuon askeetikon siteeraaman tekstin sävy on vähän tiukempi, ymmärrän, että vierastat jo sitä. Mutta mainitsemassasikin kohdassa ajatus ei kuitenkaan ole ihan väärä. Itse sanoisin, että vl-liikkeessä ei suinkaan kokonaisuudessaan olla sellaiseen menty, mutta sellaisiakin painotuksia esiintyy. Ja siitä on syytä puhua. Mistä syystä esiintyy ja onko sille perusteita. Kysymys on kuitenkin isoista asioista.

Tämä Vulgatan viimeinen avaus (lienee toistaiseksi vielä etusivulla) on mielestäni sellainen, ettei yhtäkään sen ajatusta voi asiaperustein teilata.

Lue lisää

Olet, Ma_ria, jälleen oikeassa. Hyvä.

Ohessa Vulgatan kirjoituksesta yksi osuva kappale. Se on tosin räväkästi sanottu ja hivenen syytellenkin, mutta kun sisältöä ajattelee, niin välillä kyllä liipataan juuri tällä tasolla. Varsinkin nämä kohua herättäneet Päivämies-teemat, joissa uskon yksinkertaisuus on unohtunut:

"Osallisuus armosta ansiotta on kirkkaan yksinkertainen sanoma. Ehkä se on vl:lle liian yksinkertainen, kun sitä on yritetty monimutkaistaa ja järjellistää luomalla maanpäälliset, inhimilliset "Jumalan valtakunnan rajat" ja inhimilliset säännöt sekä epämääräiset "henkiopit" evankeliumin ehdoksi. "

Poimisin ja tiivistäisin vielä seuraavat asiat, joita tulee mielestäni välttää:

1) "Jumalan valtakunnan rajojen veto" ja aivan erityisesti Rauhanyhdistyksen yhtäläistäminen Jumalan valtakunnan kanssa

2) "Jumalan valtakunnan" rajojen kirkastaminen ja joukon yhteneväisyyden ulkonainen säätely sääntö- ja kieltolistoilla.

Meille ihmisille yksinkertainen usko on vaikea uskoa.

Hynde kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000012689214

..olet possumunkin käsityksestä?
Huomaatko siinä mitään väärää?
Mun mielestä hänenkin opetus on VL-vastaista.

Lue lisää

En nyt ota kantaa possumunkin sokereihin ennen kuin sinä erittelet syytöksesi minun "väärästä" seurakuntaopista. Jos kirjoituksissani oli väärä oppi, niin se on helppo "copy-paste" -menetelmällä tuoda esiin. Milloin vastaat?

Hynde kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000012689214

..olet possumunkin käsityksestä?
Huomaatko siinä mitään väärää?
Mun mielestä hänenkin opetus on VL-vastaista.

Lue lisää

Mitä jos vastaisit sinulle esitettyyn suoraan kysymykseen ja perustelisit, millä tavoin nimimerkki rabbi kirjoittaa Raamatun vastaisesti. Älä käännä huomiota muihin, varsinkaan, kun olet jatkuvassa vikomassa. Vastaa kysymykseen, niin keskustelua on paljon mukavampi jatkaa.

rabbi kirjoitti:

Olet, Ma_ria, jälleen oikeassa. Hyvä.

Ohessa Vulgatan kirjoituksesta yksi osuva kappale. Se on tosin räväkästi sanottu ja hivenen syytellenkin, mutta kun sisältöä ajattelee, niin välillä kyllä liipataan juuri tällä tasolla. Varsinkin nämä kohua herättäneet Päivämies-teemat, joissa uskon yksinkertaisuus on unohtunut:

"Osallisuus armosta ansiotta on kirkkaan yksinkertainen sanoma. Ehkä se on vl:lle liian yksinkertainen, kun sitä on yritetty monimutkaistaa ja järjellistää luomalla maanpäälliset, inhimilliset "Jumalan valtakunnan rajat" ja inhimilliset säännöt sekä epämääräiset "henkiopit" evankeliumin ehdoksi. "

Poimisin ja tiivistäisin vielä seuraavat asiat, joita tulee mielestäni välttää:

1) "Jumalan valtakunnan rajojen veto" ja aivan erityisesti Rauhanyhdistyksen yhtäläistäminen Jumalan valtakunnan kanssa

2) "Jumalan valtakunnan" rajojen kirkastaminen ja joukon yhteneväisyyden ulkonainen säätely sääntö- ja kieltolistoilla.

Meille ihmisille yksinkertainen usko on vaikea uskoa.

Lue lisää

ja vielä kerran aamen.

rabbi kirjoitti:

En nyt ota kantaa possumunkin sokereihin ennen kuin sinä erittelet syytöksesi minun "väärästä" seurakuntaopista. Jos kirjoituksissani oli väärä oppi, niin se on helppo "copy-paste" -menetelmällä tuoda esiin. Milloin vastaat?

Lue lisää

Saisin tarkennusta käsityksestäsi ennen vastausta. Voinhan tulkita nyt tuon myötäilyllä.

Toivon, että huomaisit ensin virheesi itse, ettei tarvise turhia kirjoittaa.
Vastaan joskus ensi vuonna. Voin yrittää kuitenkin aiemmin.

Hynde kirjoitti:

Saisin tarkennusta käsityksestäsi ennen vastausta. Voinhan tulkita nyt tuon myötäilyllä.

Toivon, että huomaisit ensin virheesi itse, ettei tarvise turhia kirjoittaa.
Vastaan joskus ensi vuonna. Voin yrittää kuitenkin aiemmin.

Lue lisää

odottelee monta meisseliä!

rabbi kirjoitti:

Niin. Ensinnäkin oppini perusta ei ole seuroissa. Pyrin luotaamaan sitä Raamatun valossa, joka on uskomme ainut ja ylin ohje. Seuroissa kuule aika ajoin värikästäkin oppivariaatiota, ja on Raamatun mukaista tutkistella sitä Jumalan Sanan valossa. Näin joulun alla itse asiassa on ajankohtaista tämä "tutkistelu"-asia, sillä Jeesuksen äidistä sanottiin näin. Hän "tutkisteli" ja sen jälkeen "kätki ne sanat sydämeensä". Tällaista nöyryyttä ja samalla arvostelukykyä osoitti meidän Vapahtajamme äiti. Se kelpaa minulle oivaksi oppiäidiksi.

Toiseksi, huomaan jälleen surukseni, että et joko ymmärrä tai hädissäsi sekoitat asioita ("Jumalan valtakunta" vs. "Jumalan seurakunta"). Huomaan myös, että olet ajautumassa umpikujaan tässä oppikeskustelussa (kuten myös Hynde). Toisaalta, aikaisemmin sanoit olevasi "oppipoika", joten tämä sopii siihen raamiin.

En ole sanonut että seurakunta = Jumala. Olen sanonut, että seuraava kohta, joka oli itse asiassa sanottu uskovaisille opetuslapsille - ei siis epäuskoisille -, tulisi ymmärtää kokonaisuutena ja että siinä tarkoitetaan Jumalan ja hänen tahtonsa etsimistä: "...etsikäät ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin...". Minusta tätä ei pidä ymmärtää kehotuksena etsiä vanhoillislestadiolaisuutta tai Rauhanyhdistystä, vaan Jumalaa ja hänen tahtoaan. Tämän kohdanhan Jeesus sanoi omilleen. Kun Jumala on sitten lähestynyt ihmistä, niin hän ohjaa ihmisen elämän lähteen luokse.

Pointti oli se, että ensin on Jeesus/Jumala, ja vasta sitten tulee maanpäällinen seurakunta avaimineen. Me emme vedä ihmistä Jumalan puoleen vaan hän vetää. Jeesus ilmestyi Paavalille, kutsui hänet, ja vasta sitten Ananias saarnasi Pyhän Hengen (=Jumala) voimasta synnit anteeksi. Meidän roolimme tässä mielessä on pieni, toimimme "suuna", kuten Luther sanoi.

Ja vielä: seurakunta ei synnytä uskovien laumaa. Vaan Pyhä Henki luo evankeliumin kautta seurakunnan. Jeesus = ovi, ja kun tästä ovesta astuu sisään niin "suomut" putoavat silmiltä ja edessä näkyy lauma muita armahdettuja. Ja tämä lauma pysyy koossa ja sitä hoitaa Jumala Henkensä kautta. (Sitä ei hoida SRK tai Päivämies listoineen.) Paavalikin lähestyy kirjeissään seurakuntaa aina KRISTUKSEN kautta. Tämä kuvastaa sitä, että ilman Kristusta ei ole seurakuntaa, ja että Jeesus Kristus on kaiken A ja O.

Lue lisää

/Ja vielä: seurakunta ei synnytä uskovien laumaa. Vaan Pyhä Henki luo evankeliumin kautta seurakunnan./ -rabbi-

Jos emme anna Jumalan Hengelle mahdollisuutta elää ja vaikuttaa, voi olla että Jumalan valtakunta ei enää ole keskellämme. Elävä seurakunta, jossa Pyhä Henki tekee työtään, ei voi eikä tahdo kääntää selkäänsä kipeille kysymyksille. Jumalan mahdollisuudet alkavat juuri siitä, missä meidän loppuvat niin yksityisinä uskovaisina kuin uskovaisten yhteisönäkin.

Mikä saa puolustamaan vl-seurakuntaoppia rystyset valkoisina? Uskon ydin ei ole siinä, että meillä on tämä "raitis ja puhdas" oppi vaan siinä, että Jumala on armahtanut minua henkilökohtaisesti. Minuakin kiinnostaisi tietää, mitä hynde tällä vl-seurakuntaopilla tarkoittaa.

Hynde kirjoitti:

Saisin tarkennusta käsityksestäsi ennen vastausta. Voinhan tulkita nyt tuon myötäilyllä.

Toivon, että huomaisit ensin virheesi itse, ettei tarvise turhia kirjoittaa.
Vastaan joskus ensi vuonna. Voin yrittää kuitenkin aiemmin.

Lue lisää

Olisi todella tärkeätä kuulla Sinun perustelusi asialle.

Sinulla on kuitenkin selkeä näkemys asiasta ja olet sen ilmaissut. Perustele ystävällisesti väitteesi, se on reilua keskustelukumppaneita kohtaan ja erityisesti sitä, jota kohtaan syytöksen heität.

Muutoin ajatuksesi alkavat olla vaan ilmaan heitettyjä mielipiteitä, niillä ei ole paljoa painoarvoa. Rabbi keskustelee tosissaan kanssasi ja perustelee näkemyksensä hyvin.

askeetikko kirjoitti:

Kopioin tässä erästä aikaisempaa tekstiä. Tässä kirjoituksessa kulminoituu ongelma, joka on Päivämiehessä nyt erityisesti korostunut. Voisitko sinä, n-n, kuuliaisena päivämiehenä toimittaa tämän tekstin julkaistavaksi seuraavaan lehteen. Vulgata kirjoitti seuraavasti:

"Sielunvihollinen pyrkii hämärtämään sen, mistä armosta uskomisessa on pohjimmiltaan kysymys. Eksyttäminen on sille helppoa, koska ihminen on altis luomaan uskomisesta monimutkaisen asian, jossa ihminen itse voisi omalla voimallaan häärätä.Monimutkaisen järkiopin kautta ihminen pääsee myös harjoittamaan valtaa ja kontrolloimaan muuita ihmisiä. Vallanhalu riivaa kaikkia ihmisiä, mutta kun se liitetään opillisen rakennelman osaksi, syntyy pahaa jälkeä.

Uskovaisuus eli kristittynä eläminen ymmärretään usein näissä vl-keskusteluissa "hengellisen" uskonyhteisön sisäiseksi, ns. uskovaisten ihmisten keskinäiseksi toiminnaksi, jota "maallinen" organisaatio, rauhanyhdistys ja niiden muodostama keskusyhdistys ulkonaisesti tukee. Hengellisen hartauden tarkoituksessa kokoontuvaa yhteisöä käytännön toimintoineen on alettu pitää sinänsä Jumalan valtakuntana. Mutta tässä meillä ovat vasta puitteet ja toimijat. Ne ovat olemassa jotakin toimintaa varten, eivät itseään varten.

On olennaista ymmärtää, mikä oikeastaan on kristitylle uskomisen kohde. Raamatun mukaan uskon kohteena eivät ole inhimillisen elämän asiat, vaan armoevankeliumi omalle kohdalle, tässä ja nyt. Uskominen kohdistuu Raamatun mukaisesti Jumalan sanassa todistettuun Jeesukseen Kristuksen armotyöhön (Gal 3:1). Usko kohdistuu vain siihen.

Emme saa "laajentaa" uskomme kohdetta. Vanhoillislestadiolainen liike on harhautunut juuri tähän laajentamiseen. Tälläkin palstalla monet vl:t ovat korostaneet uskomista "Jumalan valtakuntaan”,”erehtymättömään seurakuntaan”, ”samoin uskovien joukkoon”.

Kristityn usko ei voi kohdistua elämäntaparatkaisuihin, tarkasti puhdistettuun samoinajattelevien joukkoon, rauhanyhdistyksen neuvoihin eikä SRK:n "päätöksiin", vaan luovuttamattomaan ja muuttumattomaan Kristuksen lunastustyöhön, jonka kautta saamme uskoa kukin omat syntimme ja heikkoutemme anteeksi. Seurakunta ei ole uskomisen kohde, ei SRK:n "Saara-äitikään".

Kyseessä on opillinen väärinkäsitys, jolla ei ole Raamatun perustaa.

Historia on osoittanut, että aina kun uskominen kohdistetaan muuhun kuin Kristuksen armotyöhön, tämä ei tapahdu seurauksitta. Seurauksena on, että ihminen alkaa korottaa itsensä valtaistuimelle, Jumalan kaltaiseksi, "korkeammalle kaikkea hallitusta, valtaa ja voimaa" (Ef 1:21).

Tällöin on alettu kohdistaa usko tähän yksittäiseen ryhmään. Siitä taas on aina seurannut tiukka puhtaan joukon tavoittelu, pikkutarkka oikean ja väärän tapakulttuurin määrittely sekä loputon keskustelu "säännöistä", kielloista ja normeista, joille etsitään perusteita Raamatun detaljien kirjaimellisesta tulkinnasta. Seurauksena on myös kysymys normien valvomisesta ja rikkomiseen liitettävistä sanktioista. Valvomisesta. Ajatellaanpa vaikkapa Lutherin ajan tilannetta. Silloin oli katolilaisuus ajatunut juuri samanlaiseen tilanteeseen kuin vl-liike tänään.

SRK-lainen vl-lestadiolaisuus onkin pohjimmiltaan inhimillistä järkioppia. Niin innokkaasti kuin he torjuvatkin järjen ja arvostelukyvyn, itse uskomiseen vl-liike on rakentanut inhimilleen järkeen noajutuvan järjestelmän, jossa yksinkertainen armoevankeliumi tulee maahan poljetuksi.

Osallisuus armosta ansiotta on kirkkaan yksinkertainen sanoma. Ehkä se on vl:lle liian yksinkertainen, kun sitä on yritetty monimutkaistaa ja järjellistää luomalla maanpäälliset, inhimilliset "Jumalan valtakunnan rajat" ja inhimilliset säännöt sekä epämääräiset "henkiopit" evankeliumin ehdoksi. Tämä ihmisoppi on vl-liikkeen harha.
"

Lue lisää

Luettuani Päivämies-viestiketjun läpi minulle jäi epäselväksi: mihin perustuu väite, että vl:ssa on hämärtynyt/laajentunut uskomisen kohde. Miten se ilmenee käytännössä, olisiko peräti joku esimerkki?

Ilman perustelujahan mistä tahansa ajatussuunnasta voidaan esittää reunailmiöiden yleistyksiä ja jopa valehdellen puhua kaikkinaista pahaa.

Hynde kirjoitti:

Saisin tarkennusta käsityksestäsi ennen vastausta. Voinhan tulkita nyt tuon myötäilyllä.

Toivon, että huomaisit ensin virheesi itse, ettei tarvise turhia kirjoittaa.
Vastaan joskus ensi vuonna. Voin yrittää kuitenkin aiemmin.

Lue lisää

Idän viisaat (huom viisaat) tietäjät seurasivat tähteä, mutta alkoivat järkeillä lähestyessään Jerusalemia. He päättelivät, että kuningas on syntynyt palatsissa, joten he menivät ensin sinne.

Vasta kun he turvautuivat Raamattuun ja sen ennustuksiin, he pääsivät uudestaan jäljille. Ennustettu oli, että Jumalan Poika syntyy Betlehemin talliin.

Tässä viisaiden miesten koettelu osoittautui täysin turhaksi, koska he turvautuivat maalliseen järkeen. Seurakunta tekee samoja virheitä, jos se ottaa järjen käyttöön koettelussaan. Kyllä me joskus eksymme Jerusalemiin Betlehemin sijasta itse kukin.

En yritä ottaa sinulta uskoa pois, Hynde. Päinvastoin yritän valaista sitä, minkä itse näen tärkeänä. Et vastannut minulle, kun kysyin oletko huolissani minun, possumunkin, sielun autuudesta, vai enemmin seurakunnan puhtaudesta.

Possumunkki kirjoitti:

Idän viisaat (huom viisaat) tietäjät seurasivat tähteä, mutta alkoivat järkeillä lähestyessään Jerusalemia. He päättelivät, että kuningas on syntynyt palatsissa, joten he menivät ensin sinne.

Vasta kun he turvautuivat Raamattuun ja sen ennustuksiin, he pääsivät uudestaan jäljille. Ennustettu oli, että Jumalan Poika syntyy Betlehemin talliin.

Tässä viisaiden miesten koettelu osoittautui täysin turhaksi, koska he turvautuivat maalliseen järkeen. Seurakunta tekee samoja virheitä, jos se ottaa järjen käyttöön koettelussaan. Kyllä me joskus eksymme Jerusalemiin Betlehemin sijasta itse kukin.

En yritä ottaa sinulta uskoa pois, Hynde. Päinvastoin yritän valaista sitä, minkä itse näen tärkeänä. Et vastannut minulle, kun kysyin oletko huolissani minun, possumunkin, sielun autuudesta, vai enemmin seurakunnan puhtaudesta.

Lue lisää

Oletko possumunkki entinen nimimerkki "munkki" ja joulun kunniaksi vaan tässä possumunkki muodossa?

ma_ria kirjoitti:

Oletko possumunkki entinen nimimerkki "munkki" ja joulun kunniaksi vaan tässä possumunkki muodossa?

Ihan vaan possumunkki, en sen kummempi munkki.

Possumunkki kirjoitti:

Ihan vaan possumunkki, en sen kummempi munkki.

Ajatus heräsi, koska olen lukenut täältä mielenkiinnolla myös nimimerkki "munkin" kirjoituksia eikä häntä ole viime aikoina näkynyt.

rabbi kirjoitti:

Niin. Ensinnäkin oppini perusta ei ole seuroissa. Pyrin luotaamaan sitä Raamatun valossa, joka on uskomme ainut ja ylin ohje. Seuroissa kuule aika ajoin värikästäkin oppivariaatiota, ja on Raamatun mukaista tutkistella sitä Jumalan Sanan valossa. Näin joulun alla itse asiassa on ajankohtaista tämä "tutkistelu"-asia, sillä Jeesuksen äidistä sanottiin näin. Hän "tutkisteli" ja sen jälkeen "kätki ne sanat sydämeensä". Tällaista nöyryyttä ja samalla arvostelukykyä osoitti meidän Vapahtajamme äiti. Se kelpaa minulle oivaksi oppiäidiksi.

Toiseksi, huomaan jälleen surukseni, että et joko ymmärrä tai hädissäsi sekoitat asioita ("Jumalan valtakunta" vs. "Jumalan seurakunta"). Huomaan myös, että olet ajautumassa umpikujaan tässä oppikeskustelussa (kuten myös Hynde). Toisaalta, aikaisemmin sanoit olevasi "oppipoika", joten tämä sopii siihen raamiin.

En ole sanonut että seurakunta = Jumala. Olen sanonut, että seuraava kohta, joka oli itse asiassa sanottu uskovaisille opetuslapsille - ei siis epäuskoisille -, tulisi ymmärtää kokonaisuutena ja että siinä tarkoitetaan Jumalan ja hänen tahtonsa etsimistä: "...etsikäät ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin...". Minusta tätä ei pidä ymmärtää kehotuksena etsiä vanhoillislestadiolaisuutta tai Rauhanyhdistystä, vaan Jumalaa ja hänen tahtoaan. Tämän kohdanhan Jeesus sanoi omilleen. Kun Jumala on sitten lähestynyt ihmistä, niin hän ohjaa ihmisen elämän lähteen luokse.

Pointti oli se, että ensin on Jeesus/Jumala, ja vasta sitten tulee maanpäällinen seurakunta avaimineen. Me emme vedä ihmistä Jumalan puoleen vaan hän vetää. Jeesus ilmestyi Paavalille, kutsui hänet, ja vasta sitten Ananias saarnasi Pyhän Hengen (=Jumala) voimasta synnit anteeksi. Meidän roolimme tässä mielessä on pieni, toimimme "suuna", kuten Luther sanoi.

Ja vielä: seurakunta ei synnytä uskovien laumaa. Vaan Pyhä Henki luo evankeliumin kautta seurakunnan. Jeesus = ovi, ja kun tästä ovesta astuu sisään niin "suomut" putoavat silmiltä ja edessä näkyy lauma muita armahdettuja. Ja tämä lauma pysyy koossa ja sitä hoitaa Jumala Henkensä kautta. (Sitä ei hoida SRK tai Päivämies listoineen.) Paavalikin lähestyy kirjeissään seurakuntaa aina KRISTUKSEN kautta. Tämä kuvastaa sitä, että ilman Kristusta ei ole seurakuntaa, ja että Jeesus Kristus on kaiken A ja O.

Lue lisää

mutta kommentoin vielä tuota käsitystäsi Jumalan valtakunnasta ja seurakunnasta.



Sinulle Jumalan valtakunta ja Jumalan seurakunta ovat kaksi eri asiaa. Aiemmin olet jo sanonut:



Onko Jumalalla valtakunta taivaassa ja seurakunta maan päällä? Tällaista kaksijakoista opetusta en ole kuullut saarnattavan vl:n kristillisyydessä.



Muutama rivi alempana kirjoitat:


Jos et ole sanonut, että seurakunta=Jumala, niin tässä sanot Jumalan valtakunta=Jumala. Valtakunta on hukkunut tai kadonnut jonnekin.



2. Herra rakastaa Zionin portteja enempi kuin kaikkia Jakobin asuinsioja.
3. Korkiat ja kunnialliset asiat sinussa saarnataan, sinä Jumalan kaupunki, Sela!
4. Minä annan saarnata Rahabin ja Babelin edessä, että he minun tuntevat: katso, Philistealaiset, Tyrolaiset ja Etiopialaiset syntyvät siellä.
5. Zionille pitää sanottaman, että kaikkinaiset kansat siellä syntyvät, ja että Korkein sitä rakentaa. (Ps. 87)

2. Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijas, Herra Zebaot!
5. Autuaat ovat, jotka sinun huoneessas asuvat: he kiittävät sinua ijankaikkisesti, Sela!
11. Sillä yksi päivä esikartanoissas on parempi kuin tuhannen muualla: ennen minä olisin ovenvartia Jumalani huoneessa, kuin asuisin jumalattomain majoissa.(Ps. 84)

Eikö olekin kaunis kuva Jumalan valtakunnasta(seurakunnasta). Samanlaisena minäkin näen Jumalan valtakunnan.

Sinulta näyttää Jumalan valtakunta olevan hukassa ja näet vain täällä maan päällä eksyksissä ja erehdyksissä melskaavan uskovaisten lauman. Ei ole kovin kaunis kuva sinulla. Raamattu antaa aivan toisenlaisen kuvan.

Jos olet vl, niin kuin sanot, olet kuullut varmasti tämän tutun Siionin saarnan: "jolla ei ole Jumalan valtakunta äitinä maan päällä, sillä ei ole Jumala Isänä taivaassa". Tämä pitää paikkansa, tie kunnian taivaaseen käy Jumalan armovaltakunnan kautta. Sitä ei voi ohittaa.

rabbi kirjoitti:

"Miksi sitten opetat VL vastaista oppia seurakunnasta?"

Et ole vastannut kysymykseeni vaikka syytät minua vääräoppiseksi. Vastaisitko kerrankin. Luulenpa, että moni tällä sivustolla odottaa sitä.

Lue lisää

Tämä on nyt se feikki-Hynde, joka on asialla. Vaikka hän taitavasti osaa feikata oikein tiukkaa vl:sta, ei hän osaa kertoa opista mitään itsenäisesti. Ei siis perustella omia mielipiteitään. Tästä hänet tunnistaa. Ei vl-sanontojen käyttö tee kenestäkään veeällää, vaikka niitä sanontoja on helppo poimia muiden kirjoituksista.

hilmina kirjoitti:

Luettuani Päivämies-viestiketjun läpi minulle jäi epäselväksi: mihin perustuu väite, että vl:ssa on hämärtynyt/laajentunut uskomisen kohde. Miten se ilmenee käytännössä, olisiko peräti joku esimerkki?

Ilman perustelujahan mistä tahansa ajatussuunnasta voidaan esittää reunailmiöiden yleistyksiä ja jopa valehdellen puhua kaikkinaista pahaa.

Lue lisää

Vulgata kirjoitti: "Hengellisen hartauden tarkoituksessa kokoontuvaa yhteisöä käytännön toimintoineen on alettu pitää sinänsä Jumalan valtakuntana."

On siis - ehkä vahingossa - sekoitettu käsitteet "maanpäällinen seurakunta" ja "Jumalan valtakunta", ja oikeastaan yhtäläistetty ne. Vaikka käsitteillä on iso hengellinen ero.

Kätevää tässä on se, että kun sanotaan, että paikallisseurakunta = Jumalan valtakunta, niin voidaan samalla sanoa että se on "erehtymätön". Me kaikkihan uskomme, että "Jumalan valtakunta" on erehtymätön - näin asia on Raamatun valossa.

Mutta. Pitää siis ymmärtää, että maanpäällinen seurakunta on "taisteleva", kilvoitteleva ja erehtyväinen. Näin opetti myös Luther. Ja tämä on täysin selvä asia kun katsoo historiaa: mm. 70-luvulla tehtiin lukuisia "virheitä", joista osa oli yksittäisten henkilöiden tekemiä, osa paikallisseurakuntien/paikallisjohtokuntien tekemiä. Mutta yleensä koko paikallisseurakunta meni "retkuun", tosin eipä siinä tainnut olla muuta vaihtoehtoa.

Tästä kaikesta siis seuraa se, että me yksittäiset ihmiset, paikallisseurakunnat, SRK (sekä johto toimikunnat) ja Päivämies yms., ovat kaikki erehtyväisiä, ja KAIKKIEN näiden opetusta tulee tarkkailla ja valvoa JUMALAN SANAN valossa. Onko oikein? Onko Raamatun mukaista? Onko väärin?

Siis näin yksinkertaisesta ja tekisi mieli sanoa - itsenstäänselvästä - asiasta on kyse. Perätään oikeutta tarkastella opetusta Jumalan Sanan valossa. Ei ole kyse vikomisesta, ei ole kysymys pahan levittelystä. Tämä palsta vaan on ainoa "julkinen" foorumi, jossa me voimme keskustella aroista ja joillekin tahoille monopolisoiduista (=mm. Päivämies) asioista. Siis me - seurakunta - haluamme ottaa kantaa asioihin joista meidän (= seurakunta) sanotaan päättäneen. (Seurakuntaillat olisi kai vielä parempi foorumi, mutta itse olen liian arka siihen).

Kaikki täällä maan päällä on vajavaista: "Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista, mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa. (1.Kor 13)".
Vain Kristus oli täydellinen (=Jumala), ja me saamme hänen kanssaan olla jo täällä maan päällä osallisia täydellisyydestä, mutta kerran mekin "muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi (2. Kor 3:18)."

Hynde kirjoitti:

Saisin tarkennusta käsityksestäsi ennen vastausta. Voinhan tulkita nyt tuon myötäilyllä.

Toivon, että huomaisit ensin virheesi itse, ettei tarvise turhia kirjoittaa.
Vastaan joskus ensi vuonna. Voin yrittää kuitenkin aiemmin.

Lue lisää

on syöty.

Huomautus kirjoitti:

mutta kommentoin vielä tuota käsitystäsi Jumalan valtakunnasta ja seurakunnasta.



Sinulle Jumalan valtakunta ja Jumalan seurakunta ovat kaksi eri asiaa. Aiemmin olet jo sanonut:



Onko Jumalalla valtakunta taivaassa ja seurakunta maan päällä? Tällaista kaksijakoista opetusta en ole kuullut saarnattavan vl:n kristillisyydessä.



Muutama rivi alempana kirjoitat:


Jos et ole sanonut, että seurakunta=Jumala, niin tässä sanot Jumalan valtakunta=Jumala. Valtakunta on hukkunut tai kadonnut jonnekin.



2. Herra rakastaa Zionin portteja enempi kuin kaikkia Jakobin asuinsioja.
3. Korkiat ja kunnialliset asiat sinussa saarnataan, sinä Jumalan kaupunki, Sela!
4. Minä annan saarnata Rahabin ja Babelin edessä, että he minun tuntevat: katso, Philistealaiset, Tyrolaiset ja Etiopialaiset syntyvät siellä.
5. Zionille pitää sanottaman, että kaikkinaiset kansat siellä syntyvät, ja että Korkein sitä rakentaa. (Ps. 87)

2. Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijas, Herra Zebaot!
5. Autuaat ovat, jotka sinun huoneessas asuvat: he kiittävät sinua ijankaikkisesti, Sela!
11. Sillä yksi päivä esikartanoissas on parempi kuin tuhannen muualla: ennen minä olisin ovenvartia Jumalani huoneessa, kuin asuisin jumalattomain majoissa.(Ps. 84)

Eikö olekin kaunis kuva Jumalan valtakunnasta(seurakunnasta). Samanlaisena minäkin näen Jumalan valtakunnan.

Sinulta näyttää Jumalan valtakunta olevan hukassa ja näet vain täällä maan päällä eksyksissä ja erehdyksissä melskaavan uskovaisten lauman. Ei ole kovin kaunis kuva sinulla. Raamattu antaa aivan toisenlaisen kuvan.

Jos olet vl, niin kuin sanot, olet kuullut varmasti tämän tutun Siionin saarnan: "jolla ei ole Jumalan valtakunta äitinä maan päällä, sillä ei ole Jumala Isänä taivaassa". Tämä pitää paikkansa, tie kunnian taivaaseen käy Jumalan armovaltakunnan kautta. Sitä ei voi ohittaa.

Lue lisää

Jumalan valtakunta = abstrakti käsite (= "vanhurskautta, rauhaa ja iloa"), ja se asuu jokaisen uskovaisen ihmisen sydämessä silloin kun Jeesus Kristus on saanut asettua sydämen seimeen. Jeesus itse sanoo, että "ei se ole täällä eikä tuolla vaan se on teidän keskellänne (=sydämissänne)." Tämä on erehtymätön.

Jumalan seurakunta = maanpäällinen seurakunta = konkreettisempi käsite eli tarkoittaa mm. Kihniön uskovaisia Peräpohjolan uskovaiset Togon uskovaiset yms... (en halua vetää tarkkaa rajaa koska en näe ihmisten sydämeen). Tämä maanpäällinen seurakunta saa Kristuksen ansion tähden olla osallisena täydellisestä Jumalan valtakunnasta, mutta sen asukkaat ovat "kaksiosaisia" ja siten taistelevia ja erehtyviä. "Liha ja henki" ovat sodassa toisiaan vastaan.

Jos katselet Paavalin kirjeitä eri seurakunnille, niin havaitset että senaikaiset seurakunnat olivat kovin erehtyväisiä (katso yllä "kopioijan viesti"). Tätä ajan takaa. Ajallista seurakuntaa ei voida pitää erehtymättömänä.

"...tie kunnian taivaaseen käy Jumalan armovaltakunnan kautta".

Tavallaan olet oikeassa tässä. Mutta silti tämä on sinun "paranneltu" versio Raamatun opetuksesta. Raamatussa tämä sama asia on sanottu, ja se on sanottu yksinkertaisemmin. "Minä olen TIE...", sanoo Jeesus. Siis tie taivaaseen kulkee Jeesuksen kautta. "Eikä kukaan tule minun Isäni luokse muutoin kuin minun kauttani", hän jatkaa. Jos se näin sanotaan Raamatussa, niin meidänkin kannattaa pysyttäytä täsmälleen siinä. Aavistelen tuosta lauseesta kuitenkin, että olet piilottanut siihen jonkin "ylimääräisen" roolin ajalliselle seurakunnalle. Toistan: Jumala vetää ENSIN ihmistä, ja vasta tämän jälkeen me maan päällä asuvat uskovaiset (=Jumalan seurakunta) voimme/saamme käyttää Hengen voimasta "taivaan valtakunnan avaimia". Me toki julistamme omalla suullamme parannusta, mutta Jumala saa "kaiken hyvän aikaan".

Paavali sanoi: "Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala antoi kasvun (1. Kor 3:6)."

Vielä. Minusta tämä maanpäällinen seurakunta ja sen ympärillä oleva organisaatio yms. on erehtyväinen. Ja on usein erehtynyt yksittäisissä asioissa. Se on "totuuden pylväs ja perusta" eli sen tehtävänä on Jeesuksen lähetyskäskyn mukaisesti julistaa parannussaarnaa kaikille kansoille eli pitää totuutta (=Jeesus) esillä ikään kuin pylvään nokassa. Ei siis itse seisoa pylvään nokassa, vaan antaa Jeesukselle kaikki kunnia. Tämä vaatii kovasti nöyryyttä, meiltä kaikilta.

Huomautus kirjoitti:

mutta kommentoin vielä tuota käsitystäsi Jumalan valtakunnasta ja seurakunnasta.



Sinulle Jumalan valtakunta ja Jumalan seurakunta ovat kaksi eri asiaa. Aiemmin olet jo sanonut:



Onko Jumalalla valtakunta taivaassa ja seurakunta maan päällä? Tällaista kaksijakoista opetusta en ole kuullut saarnattavan vl:n kristillisyydessä.



Muutama rivi alempana kirjoitat:


Jos et ole sanonut, että seurakunta=Jumala, niin tässä sanot Jumalan valtakunta=Jumala. Valtakunta on hukkunut tai kadonnut jonnekin.



2. Herra rakastaa Zionin portteja enempi kuin kaikkia Jakobin asuinsioja.
3. Korkiat ja kunnialliset asiat sinussa saarnataan, sinä Jumalan kaupunki, Sela!
4. Minä annan saarnata Rahabin ja Babelin edessä, että he minun tuntevat: katso, Philistealaiset, Tyrolaiset ja Etiopialaiset syntyvät siellä.
5. Zionille pitää sanottaman, että kaikkinaiset kansat siellä syntyvät, ja että Korkein sitä rakentaa. (Ps. 87)

2. Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijas, Herra Zebaot!
5. Autuaat ovat, jotka sinun huoneessas asuvat: he kiittävät sinua ijankaikkisesti, Sela!
11. Sillä yksi päivä esikartanoissas on parempi kuin tuhannen muualla: ennen minä olisin ovenvartia Jumalani huoneessa, kuin asuisin jumalattomain majoissa.(Ps. 84)

Eikö olekin kaunis kuva Jumalan valtakunnasta(seurakunnasta). Samanlaisena minäkin näen Jumalan valtakunnan.

Sinulta näyttää Jumalan valtakunta olevan hukassa ja näet vain täällä maan päällä eksyksissä ja erehdyksissä melskaavan uskovaisten lauman. Ei ole kovin kaunis kuva sinulla. Raamattu antaa aivan toisenlaisen kuvan.

Jos olet vl, niin kuin sanot, olet kuullut varmasti tämän tutun Siionin saarnan: "jolla ei ole Jumalan valtakunta äitinä maan päällä, sillä ei ole Jumala Isänä taivaassa". Tämä pitää paikkansa, tie kunnian taivaaseen käy Jumalan armovaltakunnan kautta. Sitä ei voi ohittaa.

Lue lisää

Tällaista opetusta olen kuullut lapsuudestani asti, jossakin vaiheessa olen sen perään kysellyt, mutta tämä vanha oppi on vieläkin uskottavana. Tämän opin puuttumista tarkoitin, kun eräässä vaiheessa vierastin valtakunnatonta evankeliumia. Jumalan suuren armon voimalla saan asua tänä päivänä sitä (tätä) armon valtakuntaa. Tässä uskossa haluaisin kerran pääni kallistaa kaikille tämän maailman murheille.

rabbi kirjoitti:

Vulgata kirjoitti: "Hengellisen hartauden tarkoituksessa kokoontuvaa yhteisöä käytännön toimintoineen on alettu pitää sinänsä Jumalan valtakuntana."

On siis - ehkä vahingossa - sekoitettu käsitteet "maanpäällinen seurakunta" ja "Jumalan valtakunta", ja oikeastaan yhtäläistetty ne. Vaikka käsitteillä on iso hengellinen ero.

Kätevää tässä on se, että kun sanotaan, että paikallisseurakunta = Jumalan valtakunta, niin voidaan samalla sanoa että se on "erehtymätön". Me kaikkihan uskomme, että "Jumalan valtakunta" on erehtymätön - näin asia on Raamatun valossa.

Mutta. Pitää siis ymmärtää, että maanpäällinen seurakunta on "taisteleva", kilvoitteleva ja erehtyväinen. Näin opetti myös Luther. Ja tämä on täysin selvä asia kun katsoo historiaa: mm. 70-luvulla tehtiin lukuisia "virheitä", joista osa oli yksittäisten henkilöiden tekemiä, osa paikallisseurakuntien/paikallisjohtokuntien tekemiä. Mutta yleensä koko paikallisseurakunta meni "retkuun", tosin eipä siinä tainnut olla muuta vaihtoehtoa.

Tästä kaikesta siis seuraa se, että me yksittäiset ihmiset, paikallisseurakunnat, SRK (sekä johto toimikunnat) ja Päivämies yms., ovat kaikki erehtyväisiä, ja KAIKKIEN näiden opetusta tulee tarkkailla ja valvoa JUMALAN SANAN valossa. Onko oikein? Onko Raamatun mukaista? Onko väärin?

Siis näin yksinkertaisesta ja tekisi mieli sanoa - itsenstäänselvästä - asiasta on kyse. Perätään oikeutta tarkastella opetusta Jumalan Sanan valossa. Ei ole kyse vikomisesta, ei ole kysymys pahan levittelystä. Tämä palsta vaan on ainoa "julkinen" foorumi, jossa me voimme keskustella aroista ja joillekin tahoille monopolisoiduista (=mm. Päivämies) asioista. Siis me - seurakunta - haluamme ottaa kantaa asioihin joista meidän (= seurakunta) sanotaan päättäneen. (Seurakuntaillat olisi kai vielä parempi foorumi, mutta itse olen liian arka siihen).

Kaikki täällä maan päällä on vajavaista: "Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista, mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa. (1.Kor 13)".
Vain Kristus oli täydellinen (=Jumala), ja me saamme hänen kanssaan olla jo täällä maan päällä osallisia täydellisyydestä, mutta kerran mekin "muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi (2. Kor 3:18)."

Lue lisää

Ymmärrän kyllä tavallasi valtakunnan ja seurakunnan. Ihmettelin vain, että onko nyt 2000-luvulla jotain laajempaa sekaannusta ilmennyt. Ehkäpä ei sen enempää kuin ennenkään, mutta nyt asioita puidaan netissä.

Huomautus kirjoitti:

mutta kommentoin vielä tuota käsitystäsi Jumalan valtakunnasta ja seurakunnasta.



Sinulle Jumalan valtakunta ja Jumalan seurakunta ovat kaksi eri asiaa. Aiemmin olet jo sanonut:



Onko Jumalalla valtakunta taivaassa ja seurakunta maan päällä? Tällaista kaksijakoista opetusta en ole kuullut saarnattavan vl:n kristillisyydessä.



Muutama rivi alempana kirjoitat:


Jos et ole sanonut, että seurakunta=Jumala, niin tässä sanot Jumalan valtakunta=Jumala. Valtakunta on hukkunut tai kadonnut jonnekin.



2. Herra rakastaa Zionin portteja enempi kuin kaikkia Jakobin asuinsioja.
3. Korkiat ja kunnialliset asiat sinussa saarnataan, sinä Jumalan kaupunki, Sela!
4. Minä annan saarnata Rahabin ja Babelin edessä, että he minun tuntevat: katso, Philistealaiset, Tyrolaiset ja Etiopialaiset syntyvät siellä.
5. Zionille pitää sanottaman, että kaikkinaiset kansat siellä syntyvät, ja että Korkein sitä rakentaa. (Ps. 87)

2. Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijas, Herra Zebaot!
5. Autuaat ovat, jotka sinun huoneessas asuvat: he kiittävät sinua ijankaikkisesti, Sela!
11. Sillä yksi päivä esikartanoissas on parempi kuin tuhannen muualla: ennen minä olisin ovenvartia Jumalani huoneessa, kuin asuisin jumalattomain majoissa.(Ps. 84)

Eikö olekin kaunis kuva Jumalan valtakunnasta(seurakunnasta). Samanlaisena minäkin näen Jumalan valtakunnan.

Sinulta näyttää Jumalan valtakunta olevan hukassa ja näet vain täällä maan päällä eksyksissä ja erehdyksissä melskaavan uskovaisten lauman. Ei ole kovin kaunis kuva sinulla. Raamattu antaa aivan toisenlaisen kuvan.

Jos olet vl, niin kuin sanot, olet kuullut varmasti tämän tutun Siionin saarnan: "jolla ei ole Jumalan valtakunta äitinä maan päällä, sillä ei ole Jumala Isänä taivaassa". Tämä pitää paikkansa, tie kunnian taivaaseen käy Jumalan armovaltakunnan kautta. Sitä ei voi ohittaa.

Lue lisää

Oli virikkeeksi.
Tarkennan tai lisään tätä koskien:


Kyllä synnyttää.
Näin on opetettu:

Pyhän Hengen yhteisö synnyttää Jumalan sanalla jokaisen kristityn.

Toisinsanoen:

Pyhä henki vie ensiksi seurakunnan helmaan ja seurakunnan välityksellä Kristuksen luo.

Hynde kirjoitti:

Oli virikkeeksi.
Tarkennan tai lisään tätä koskien:


Kyllä synnyttää.
Näin on opetettu:

Pyhän Hengen yhteisö synnyttää Jumalan sanalla jokaisen kristityn.

Toisinsanoen:

Pyhä henki vie ensiksi seurakunnan helmaan ja seurakunnan välityksellä Kristuksen luo.

Lue lisää

"Pyhä henki vie ensiksi seurakunnan helmaan ja seurakunnan välityksellä Kristuksen luo. "

Nyt ajoit lopulta karille, kuten aavistelin.

Kristus itse nimittäin sanoo, että "Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu". Toisaalla hän sanoo, että "Minä olen TIE" , "eikä kukaan tule Isän luokse muutoin kuin MINUN kauttani". Seurakuntaa tulee siis katsella Kristuksesta käsin.

Katsotaanpas vielä mitä Paavali asiasta kertoo. Hän nimittäin itse kertoo omasta kääntymyksestään Damaskon tiellä näin:

"Jumala...näki hyväksi antaa Poikansa ilmestyä minulle, jotta lähtisin julistamaan vieraille kansoille sanomaa hänestä. Silloin en kysynyt neuvoa yhdeltäkään ihmiseltä (Gal 1:15-16)."

Siis Jeesus ilmestyi ensin. Vasta sitten Ananias saarnasi synnit anteeksi. Luther opettaa, että Pyhä Henki synnyttää evankeliumin kautta seurakunnan ja tämä on minusta täsmällinen ilmaisu. Seurakunta on siis SEURAUSTA Pyhän Hengen ja evankeliumin työstä. Ja seurakunnalle ja jokaiselle sen uskovaiselle jäsenelle on annettu sama tehtävä kuin Paavalille: saarnata parannusta alkaen Jerusalemista kaikille kansoille. Ja tähän liittyy seurakunnan "erityisominaisuus" eli avainten valta. Vain Pyhä Henki voi antaa synnit anteeksi ja Pyhä Henki tekee sen uskovaisen ihmisen suulla. "Me siis vain aukaisemme suumme...", kirjoittaa Luther.

"Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Isä antoi kasvun", opettaa Paavali. Paavalilla oli suurenmoisena ja ylivertaisena "oppi-isänä" kanttia olla nöyrä ja antaa kunnia kasvusta Jumalalle.

Tämä saattaa kyllä kuulostaa jo pilkun viilaukselta, mutta tässä on tärkeä asia kyseessä. Ajallinen seurakunta on aina alisteinen Jumalalle ja Jumalan Sanalle (="totuuden pylväs", EI totuus, joka on Kristus). Niinpä tämän seurakunnan opetus on asetettava Jumalan Sanan arvioitavaksi. "Kaksi tai kolme teistä voi profetoida, toiset arvostelkoot" ja "koetelkaa kaikki ja pitäkää se mikä on hyvää", opettaa Paavali.

rabbi kirjoitti:

"Pyhä henki vie ensiksi seurakunnan helmaan ja seurakunnan välityksellä Kristuksen luo. "

Nyt ajoit lopulta karille, kuten aavistelin.

Kristus itse nimittäin sanoo, että "Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu". Toisaalla hän sanoo, että "Minä olen TIE" , "eikä kukaan tule Isän luokse muutoin kuin MINUN kauttani". Seurakuntaa tulee siis katsella Kristuksesta käsin.

Katsotaanpas vielä mitä Paavali asiasta kertoo. Hän nimittäin itse kertoo omasta kääntymyksestään Damaskon tiellä näin:

"Jumala...näki hyväksi antaa Poikansa ilmestyä minulle, jotta lähtisin julistamaan vieraille kansoille sanomaa hänestä. Silloin en kysynyt neuvoa yhdeltäkään ihmiseltä (Gal 1:15-16)."

Siis Jeesus ilmestyi ensin. Vasta sitten Ananias saarnasi synnit anteeksi. Luther opettaa, että Pyhä Henki synnyttää evankeliumin kautta seurakunnan ja tämä on minusta täsmällinen ilmaisu. Seurakunta on siis SEURAUSTA Pyhän Hengen ja evankeliumin työstä. Ja seurakunnalle ja jokaiselle sen uskovaiselle jäsenelle on annettu sama tehtävä kuin Paavalille: saarnata parannusta alkaen Jerusalemista kaikille kansoille. Ja tähän liittyy seurakunnan "erityisominaisuus" eli avainten valta. Vain Pyhä Henki voi antaa synnit anteeksi ja Pyhä Henki tekee sen uskovaisen ihmisen suulla. "Me siis vain aukaisemme suumme...", kirjoittaa Luther.

"Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Isä antoi kasvun", opettaa Paavali. Paavalilla oli suurenmoisena ja ylivertaisena "oppi-isänä" kanttia olla nöyrä ja antaa kunnia kasvusta Jumalalle.

Tämä saattaa kyllä kuulostaa jo pilkun viilaukselta, mutta tässä on tärkeä asia kyseessä. Ajallinen seurakunta on aina alisteinen Jumalalle ja Jumalan Sanalle (="totuuden pylväs", EI totuus, joka on Kristus). Niinpä tämän seurakunnan opetus on asetettava Jumalan Sanan arvioitavaksi. "Kaksi tai kolme teistä voi profetoida, toiset arvostelkoot" ja "koetelkaa kaikki ja pitäkää se mikä on hyvää", opettaa Paavali.

Lue lisää

"Pyhä henki vie ensiksi seurakunnan helmaan ja seurakunnan välityksellä Kristuksen luo.
=
Hän johtaa siis meidät ensiksi pyhän seurakuntansa eli kirkkonsa helmaan. Sen välityksellä hän saarnaa meille ja vie meidät Kristuksen luo.

Hynde kirjoitti:

"Pyhä henki vie ensiksi seurakunnan helmaan ja seurakunnan välityksellä Kristuksen luo.
=
Hän johtaa siis meidät ensiksi pyhän seurakuntansa eli kirkkonsa helmaan. Sen välityksellä hän saarnaa meille ja vie meidät Kristuksen luo.

Lue lisää

Usein olen kuullut saarnattavan, että ihmisen ei tarvitse kuin uskoa, vaikkapa yleisestä saarnasta. Vasta tämä usko (Jumalan synnyttämä ja ylläpitämä) synnyttää rakkauden, jonka kautta uusi uskova tunnistaa seurakunnan ja näkymättömän "pyhäin yhteyden".

Eli Hynde, minusta sinun näkemyksesi tuntuvat painottavan hieman liikaa tätä näkyvää seurakuntaa ja sen merkitystä.

Kopio Hyndestä kirjoitti:

Tämä on nyt se feikki-Hynde, joka on asialla. Vaikka hän taitavasti osaa feikata oikein tiukkaa vl:sta, ei hän osaa kertoa opista mitään itsenäisesti. Ei siis perustella omia mielipiteitään. Tästä hänet tunnistaa. Ei vl-sanontojen käyttö tee kenestäkään veeällää, vaikka niitä sanontoja on helppo poimia muiden kirjoituksista.

Lue lisää

Tämä on kyllä ihan käsittämätön väite. Kyllä se on ihan oikea Hynde. Hän on ollut pitkään tällä palstalla ja aina hänen kommenttinsa ovat olleet yhtä takakireitä. Eiköhän oikea Hynde tekisi aika äkkiä tiettäväksi, mikäli täällä joku feikki hänen nimissään huutelisi. Onko se niin vaikea ymmärtää, että vl-uskovaisiinkin mahtuu mukaan monenlaista huutajaa?

Hynde kirjoitti:

"Pyhä henki vie ensiksi seurakunnan helmaan ja seurakunnan välityksellä Kristuksen luo.
=
Hän johtaa siis meidät ensiksi pyhän seurakuntansa eli kirkkonsa helmaan. Sen välityksellä hän saarnaa meille ja vie meidät Kristuksen luo.

Lue lisää

Miksi toistat vain omia sanojasi? Mikset viittaa Raamattuun niin kuin nimimerkki "rabbi" ansiokkaasti tekee? Onko niin, ettei kannattamallesi opille löydy Raamatusta pohjaa?

Ylempänä sanoit, että "kun uskottomien kanssa aameenta lyö, niin se ei ole kristittyjen kokous".

Tarkoititko tällä, että jos esimerkiksi toteaa ei-vl:n kanssa, että pelastumme yksin Jeesuksen sovitustyön tähden, niin tämä on täysin väärin ja tuomittavaa?

Hynde kirjoitti:

"Pyhä henki vie ensiksi seurakunnan helmaan ja seurakunnan välityksellä Kristuksen luo.
=
Hän johtaa siis meidät ensiksi pyhän seurakuntansa eli kirkkonsa helmaan. Sen välityksellä hän saarnaa meille ja vie meidät Kristuksen luo.

Lue lisää

"Jeesus vastasi hänelle: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa (Joh 3:3)."

Eli parannusta seuraa uusi näköala: Jumalan valtakunta. EI toisinpäin. Ensin Jeesus, sitten muu.

"Olettehan te syntyneet uudesti, ette katoavasta siemenestä, vaan katoamattomasta, Jumalan elävästä ja pysyvästä sanasta. (1. Piet 1:23)."

Eli EI Saara-äidistä (=Jumalan seurakunta) vaan Jumalan Sanasta.

rabbi kirjoitti:

Vulgata kirjoitti: "Hengellisen hartauden tarkoituksessa kokoontuvaa yhteisöä käytännön toimintoineen on alettu pitää sinänsä Jumalan valtakuntana."

On siis - ehkä vahingossa - sekoitettu käsitteet "maanpäällinen seurakunta" ja "Jumalan valtakunta", ja oikeastaan yhtäläistetty ne. Vaikka käsitteillä on iso hengellinen ero.

Kätevää tässä on se, että kun sanotaan, että paikallisseurakunta = Jumalan valtakunta, niin voidaan samalla sanoa että se on "erehtymätön". Me kaikkihan uskomme, että "Jumalan valtakunta" on erehtymätön - näin asia on Raamatun valossa.

Mutta. Pitää siis ymmärtää, että maanpäällinen seurakunta on "taisteleva", kilvoitteleva ja erehtyväinen. Näin opetti myös Luther. Ja tämä on täysin selvä asia kun katsoo historiaa: mm. 70-luvulla tehtiin lukuisia "virheitä", joista osa oli yksittäisten henkilöiden tekemiä, osa paikallisseurakuntien/paikallisjohtokuntien tekemiä. Mutta yleensä koko paikallisseurakunta meni "retkuun", tosin eipä siinä tainnut olla muuta vaihtoehtoa.

Tästä kaikesta siis seuraa se, että me yksittäiset ihmiset, paikallisseurakunnat, SRK (sekä johto toimikunnat) ja Päivämies yms., ovat kaikki erehtyväisiä, ja KAIKKIEN näiden opetusta tulee tarkkailla ja valvoa JUMALAN SANAN valossa. Onko oikein? Onko Raamatun mukaista? Onko väärin?

Siis näin yksinkertaisesta ja tekisi mieli sanoa - itsenstäänselvästä - asiasta on kyse. Perätään oikeutta tarkastella opetusta Jumalan Sanan valossa. Ei ole kyse vikomisesta, ei ole kysymys pahan levittelystä. Tämä palsta vaan on ainoa "julkinen" foorumi, jossa me voimme keskustella aroista ja joillekin tahoille monopolisoiduista (=mm. Päivämies) asioista. Siis me - seurakunta - haluamme ottaa kantaa asioihin joista meidän (= seurakunta) sanotaan päättäneen. (Seurakuntaillat olisi kai vielä parempi foorumi, mutta itse olen liian arka siihen).

Kaikki täällä maan päällä on vajavaista: "Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista, mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa. (1.Kor 13)".
Vain Kristus oli täydellinen (=Jumala), ja me saamme hänen kanssaan olla jo täällä maan päällä osallisia täydellisyydestä, mutta kerran mekin "muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi (2. Kor 3:18)."

Lue lisää

Ihmeen raittiit käsitykset ollaksesi vl .
Onko Raamattu avautunut sinulle yhtä raittiisti myös myös kasteen ja Pyhän Hengen kohdilta ?

vastaa? kirjoitti:

Miksi toistat vain omia sanojasi? Mikset viittaa Raamattuun niin kuin nimimerkki "rabbi" ansiokkaasti tekee? Onko niin, ettei kannattamallesi opille löydy Raamatusta pohjaa?

Ylempänä sanoit, että "kun uskottomien kanssa aameenta lyö, niin se ei ole kristittyjen kokous".

Tarkoititko tällä, että jos esimerkiksi toteaa ei-vl:n kanssa, että pelastumme yksin Jeesuksen sovitustyön tähden, niin tämä on täysin väärin ja tuomittavaa?

Lue lisää

... ei vastaa, koska hyndellä ei ole riittävästi Rtun tuntemusta ja pelkkä ärjyskely ei pitkälle kanna.

rabbi kirjoitti:

"Jeesus vastasi hänelle: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa (Joh 3:3)."

Eli parannusta seuraa uusi näköala: Jumalan valtakunta. EI toisinpäin. Ensin Jeesus, sitten muu.

"Olettehan te syntyneet uudesti, ette katoavasta siemenestä, vaan katoamattomasta, Jumalan elävästä ja pysyvästä sanasta. (1. Piet 1:23)."

Eli EI Saara-äidistä (=Jumalan seurakunta) vaan Jumalan Sanasta.

Lue lisää

Jos ei seurakunta synnyttäjänä kelpaa uskontunnustuksen mukaan niin ainakin
paavali sanoo näin korittolaiselle. 1Kor 4:15


"Minähän teidät olen evankeliumia julistamalla synnyttänyt Kristukseen Jeesukseen uskoviksi"


Ei ole väärin sanoa että seurakunta synnyttää.
Seurakunta on Kristuksen ruumis.
Kaikki tarvittavat tiedot ja taidot taivaaseen on Jumalan seurakunnassa, joka on totuuden pylväs ja perustus.

rabbi kirjoitti:

Vulgata kirjoitti: "Hengellisen hartauden tarkoituksessa kokoontuvaa yhteisöä käytännön toimintoineen on alettu pitää sinänsä Jumalan valtakuntana."

On siis - ehkä vahingossa - sekoitettu käsitteet "maanpäällinen seurakunta" ja "Jumalan valtakunta", ja oikeastaan yhtäläistetty ne. Vaikka käsitteillä on iso hengellinen ero.

Kätevää tässä on se, että kun sanotaan, että paikallisseurakunta = Jumalan valtakunta, niin voidaan samalla sanoa että se on "erehtymätön". Me kaikkihan uskomme, että "Jumalan valtakunta" on erehtymätön - näin asia on Raamatun valossa.

Mutta. Pitää siis ymmärtää, että maanpäällinen seurakunta on "taisteleva", kilvoitteleva ja erehtyväinen. Näin opetti myös Luther. Ja tämä on täysin selvä asia kun katsoo historiaa: mm. 70-luvulla tehtiin lukuisia "virheitä", joista osa oli yksittäisten henkilöiden tekemiä, osa paikallisseurakuntien/paikallisjohtokuntien tekemiä. Mutta yleensä koko paikallisseurakunta meni "retkuun", tosin eipä siinä tainnut olla muuta vaihtoehtoa.

Tästä kaikesta siis seuraa se, että me yksittäiset ihmiset, paikallisseurakunnat, SRK (sekä johto toimikunnat) ja Päivämies yms., ovat kaikki erehtyväisiä, ja KAIKKIEN näiden opetusta tulee tarkkailla ja valvoa JUMALAN SANAN valossa. Onko oikein? Onko Raamatun mukaista? Onko väärin?

Siis näin yksinkertaisesta ja tekisi mieli sanoa - itsenstäänselvästä - asiasta on kyse. Perätään oikeutta tarkastella opetusta Jumalan Sanan valossa. Ei ole kyse vikomisesta, ei ole kysymys pahan levittelystä. Tämä palsta vaan on ainoa "julkinen" foorumi, jossa me voimme keskustella aroista ja joillekin tahoille monopolisoiduista (=mm. Päivämies) asioista. Siis me - seurakunta - haluamme ottaa kantaa asioihin joista meidän (= seurakunta) sanotaan päättäneen. (Seurakuntaillat olisi kai vielä parempi foorumi, mutta itse olen liian arka siihen).

Kaikki täällä maan päällä on vajavaista: "Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista, mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa. (1.Kor 13)".
Vain Kristus oli täydellinen (=Jumala), ja me saamme hänen kanssaan olla jo täällä maan päällä osallisia täydellisyydestä, mutta kerran mekin "muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi (2. Kor 3:18)."

Lue lisää

Olen ollut matkoilla eikä siten ole ollut tilaisuutta seurata keskustelua. Mutta on sanottava että Sinä, hyvä nimimerkki "rabbi" olet jatkanut ajatuksia kaikkien hyödyksi ja syventänyt keskustelua edelleen. Annan suuresti arvoa sille miten rakentavasti ja oivaltavasti Raamattuun nojaten olet perustellut näkemyksiäsi.

Omakohtainen Raamatun ja Tunnustuskirjojen tutkiminen on välttämätöntä, samoin keskinäinen keskustelu jossa rohjetaan irrottautua kaikkein tavanomaisimmasta ajattelusta ja kysytään nöyrin ja avoimin mielin neuvoa Jumalan Sanasta. Toivottavasti keskustelu jatkuu, syvenee ja koituu siunaukseksi.

Hynde kirjoitti:

Jos ei seurakunta synnyttäjänä kelpaa uskontunnustuksen mukaan niin ainakin
paavali sanoo näin korittolaiselle. 1Kor 4:15


"Minähän teidät olen evankeliumia julistamalla synnyttänyt Kristukseen Jeesukseen uskoviksi"


Ei ole väärin sanoa että seurakunta synnyttää.
Seurakunta on Kristuksen ruumis.
Kaikki tarvittavat tiedot ja taidot taivaaseen on Jumalan seurakunnassa, joka on totuuden pylväs ja perustus.

Lue lisää

No niin. Neuvot on soitettu ja nyt on kellossa jo parempi ääni.

"Ei ole väärin sanoa että seurakunta synnyttää."

Ei ole, jos samalla ymmärtää, että tällainen ilmaisu on epätäsmällinen. Raamattua tunteva ymmärtää, että seurakunta toimii vain "suuna", ja elävä Kristuksen Sana synnyttää Pyhän Hengen voimasta uskon. Ja tästä evankeliumista SEURAA lauma uskovaisia = seurakunta. Seurakunta sitten julistaa ja pitää Kristusta esillä, mutta elävä Sanan synnyttää. Tämä on lopulta hyvin yksinkertainen asia.

Asian ydin on ajallisen seurakunnan roolissa. Jotkut korottavat sen Jumalan Sanan yläpuolelle vastoin Raamattua. Täytyy olla nöyrä ja ymmärtää että seurakunta ja sen jäsenet ovat Jumalan palvelijoita, "sanansaattajia", ja heissä itsessään ei ole voimaa. Voima on Hengessä, joka asuu jokaisen uskovaisen sydämessä, ja tämä uskovaisissa asuva Henki tekee työtä. Se näkyy "Hengen hedelminä". Eikä tämä Henki kysy neuvoa ajallisilta instituutioilta tai järjestöiltä tai oppineilta - ei myöskään seurakunnalta. Päinvastoin, tämä Henki "palauttaa mieliin ja opettaa kaiken minkä minä (=Jeesus) olen sanonut", kuten Jeesus itse sanoo. Kaikki tarpeellinen on JO SANOTTU, se löytyy Raamatusta, ja sen Henki avaa. Uutta ei tarvitse luoda.

Fraasit ovat vaarallisia. Fraasin luoja ymmärtää ehkä ilmaisunsa vajavuuden, mutta fraasin toistaja ei ehkä näe samaa asiaa. Juuri tästä syystä on parempi pysyä täsmällisissä ilmaisuissa (=Jumalan Sana), koska täällä on monia muitakin jotka lopulta oikaisevat asiat, ja päätyvät siten tahtomattaan harhaan.

Hynde kirjoitti:

Jos ei seurakunta synnyttäjänä kelpaa uskontunnustuksen mukaan niin ainakin
paavali sanoo näin korittolaiselle. 1Kor 4:15


"Minähän teidät olen evankeliumia julistamalla synnyttänyt Kristukseen Jeesukseen uskoviksi"


Ei ole väärin sanoa että seurakunta synnyttää.
Seurakunta on Kristuksen ruumis.
Kaikki tarvittavat tiedot ja taidot taivaaseen on Jumalan seurakunnassa, joka on totuuden pylväs ja perustus.

Lue lisää

[Raamattua tunteva ymmärtää, että seurakunta toimii vain "suuna", ]

Raamattua tunteva ymmärtää, että seurakunta toimii Kristuksen ruumiina.
Kristus ei ole ruumiistaan irti. Tämän hän todisti syömällä kalaa.

Hynde kirjoitti:

Jos ei seurakunta synnyttäjänä kelpaa uskontunnustuksen mukaan niin ainakin
paavali sanoo näin korittolaiselle. 1Kor 4:15


"Minähän teidät olen evankeliumia julistamalla synnyttänyt Kristukseen Jeesukseen uskoviksi"


Ei ole väärin sanoa että seurakunta synnyttää.
Seurakunta on Kristuksen ruumis.
Kaikki tarvittavat tiedot ja taidot taivaaseen on Jumalan seurakunnassa, joka on totuuden pylväs ja perustus.

Lue lisää

"Ja tästä evankeliumista SEURAA lauma uskovaisia = seurakunta."

Seurakunta on jo ollut ja tulee olemaan. Seurakunnasta käy kutsu seurakuntaa ja uskoa seuraamaan.

rabbi kirjoitti:

"Jeesus vastasi hänelle: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa (Joh 3:3)."

Eli parannusta seuraa uusi näköala: Jumalan valtakunta. EI toisinpäin. Ensin Jeesus, sitten muu.

"Olettehan te syntyneet uudesti, ette katoavasta siemenestä, vaan katoamattomasta, Jumalan elävästä ja pysyvästä sanasta. (1. Piet 1:23)."

Eli EI Saara-äidistä (=Jumalan seurakunta) vaan Jumalan Sanasta.

Lue lisää

Vastaus Hyndelle:

Hynde kirjoitti: "Seurakunta on jo ollut ja tulee olemaan."

Mutta Pyhä Raamattu kirjoittaa:

"Alussa oli Sana...Ja Sana oli Jumala. (Joh 1)".
ja Johannes jatkaa: "...Jumalan lapsiksi..he eivät ole syntyneet verestä, eivät ruumiin halusta, eivät miehen tahdosta, vaan JUMALASTA."

ja tähän siis Pietari jatkaa: "Olettehan te syntyneet uudesti, ette katoavasta siemenestä, vaan katoamattomasta, Jumalan elävästä ja pysyvästä SANASTA. (1.Piet 1:23)"

Alussa oli siis Sana, ja tämä Sana = Jumala = Kristus. Evankeliumilla tarkoitetaan ilosanomaa Kristuksesta (=elävä ja pysyvä Sana) ja se synnyttää USKON ja luo siten USKOVAT ja seurakunnan.

Hynde kirjoitti lisäksi: "Seurakunnasta käy kutsu seurakuntaa ja uskoa seuraamaan."

Mutta Jumala lähestyy ihmistä haluamallaan tavalla, seurakunnasta ja seurakunnan ulkopuolelta, vaikkapa juuri tietokoneen ruutusi kautta. "Avaintenvalta" on kuitenkin vain Pyhän Hengen omaavilla uskovaisilla, ja tässä mielessä voidaan sanoa, että uskovaiset/seurakunta/"saara-äiti" synnyttää uskovaisia. Jumalan toiminta on kuitenkin paljon laajempaa kuin pelkkä "avaintenvalta".

rabbi kirjoitti:

"Pyhä henki vie ensiksi seurakunnan helmaan ja seurakunnan välityksellä Kristuksen luo. "

Nyt ajoit lopulta karille, kuten aavistelin.

Kristus itse nimittäin sanoo, että "Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu". Toisaalla hän sanoo, että "Minä olen TIE" , "eikä kukaan tule Isän luokse muutoin kuin MINUN kauttani". Seurakuntaa tulee siis katsella Kristuksesta käsin.

Katsotaanpas vielä mitä Paavali asiasta kertoo. Hän nimittäin itse kertoo omasta kääntymyksestään Damaskon tiellä näin:

"Jumala...näki hyväksi antaa Poikansa ilmestyä minulle, jotta lähtisin julistamaan vieraille kansoille sanomaa hänestä. Silloin en kysynyt neuvoa yhdeltäkään ihmiseltä (Gal 1:15-16)."

Siis Jeesus ilmestyi ensin. Vasta sitten Ananias saarnasi synnit anteeksi. Luther opettaa, että Pyhä Henki synnyttää evankeliumin kautta seurakunnan ja tämä on minusta täsmällinen ilmaisu. Seurakunta on siis SEURAUSTA Pyhän Hengen ja evankeliumin työstä. Ja seurakunnalle ja jokaiselle sen uskovaiselle jäsenelle on annettu sama tehtävä kuin Paavalille: saarnata parannusta alkaen Jerusalemista kaikille kansoille. Ja tähän liittyy seurakunnan "erityisominaisuus" eli avainten valta. Vain Pyhä Henki voi antaa synnit anteeksi ja Pyhä Henki tekee sen uskovaisen ihmisen suulla. "Me siis vain aukaisemme suumme...", kirjoittaa Luther.

"Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Isä antoi kasvun", opettaa Paavali. Paavalilla oli suurenmoisena ja ylivertaisena "oppi-isänä" kanttia olla nöyrä ja antaa kunnia kasvusta Jumalalle.

Tämä saattaa kyllä kuulostaa jo pilkun viilaukselta, mutta tässä on tärkeä asia kyseessä. Ajallinen seurakunta on aina alisteinen Jumalalle ja Jumalan Sanalle (="totuuden pylväs", EI totuus, joka on Kristus). Niinpä tämän seurakunnan opetus on asetettava Jumalan Sanan arvioitavaksi. "Kaksi tai kolme teistä voi profetoida, toiset arvostelkoot" ja "koetelkaa kaikki ja pitäkää se mikä on hyvää", opettaa Paavali.

Lue lisää

Kirjoitat:

"...Ajallinen seurakunta on aina alisteinen Jumalalle ja Jumalan sanalle (="totuuden pylväs", EI totuus, joka on Kristus). Niinpä tämän seurakunnan opetus on asetettava Jumalan sanan arvioitavaksi..."

Näinhan se yksinkertaisesti Raamatun mukaan on!

Eriseurat on kuitenkin "keskuudessanne oleva". Suuri sellainen syntyi 70- luvulla kuin tsunami, jonka tuhot olivat ja ovat mittaamattomat.

Jo yhdenkin "pienen" eksyttämisestä on Raamatussa kova tuomio: Parempi olisi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.

"Pidä, mitä sinulla on, ettei kenkään sinun kruunuasi pois ottaisi."

rabbi kirjoitti:

Vastaus Hyndelle:

Hynde kirjoitti: "Seurakunta on jo ollut ja tulee olemaan."

Mutta Pyhä Raamattu kirjoittaa:

"Alussa oli Sana...Ja Sana oli Jumala. (Joh 1)".
ja Johannes jatkaa: "...Jumalan lapsiksi..he eivät ole syntyneet verestä, eivät ruumiin halusta, eivät miehen tahdosta, vaan JUMALASTA."

ja tähän siis Pietari jatkaa: "Olettehan te syntyneet uudesti, ette katoavasta siemenestä, vaan katoamattomasta, Jumalan elävästä ja pysyvästä SANASTA. (1.Piet 1:23)"

Alussa oli siis Sana, ja tämä Sana = Jumala = Kristus. Evankeliumilla tarkoitetaan ilosanomaa Kristuksesta (=elävä ja pysyvä Sana) ja se synnyttää USKON ja luo siten USKOVAT ja seurakunnan.

Hynde kirjoitti lisäksi: "Seurakunnasta käy kutsu seurakuntaa ja uskoa seuraamaan."

Mutta Jumala lähestyy ihmistä haluamallaan tavalla, seurakunnasta ja seurakunnan ulkopuolelta, vaikkapa juuri tietokoneen ruutusi kautta. "Avaintenvalta" on kuitenkin vain Pyhän Hengen omaavilla uskovaisilla, ja tässä mielessä voidaan sanoa, että uskovaiset/seurakunta/"saara-äiti" synnyttää uskovaisia. Jumalan toiminta on kuitenkin paljon laajempaa kuin pelkkä "avaintenvalta".

Lue lisää

[[(=elävä ja pysyvä Sana) ja se synnyttää USKON ja luo siten USKOVAT ja seurakunnan.]]

Mitä ihmettä tarkotat tuolla "luo seurakunnan". Kun Pyhä yhteinen Seurakunta on ollut Pyhän Hengen voimasta apostoleista lähtien. Tästä seurakunnasta evankeliumi kulkee jalkojen päällä niinkun kirjoitettu on: suloiset ovat niiden jalat jotka rauhaa rakastavat.
Pyhä yhteinen seurakunta ei ole mikä tahansa joukko vaan Herran sija maan päällä.


[Pyhän Hengen omaavilla uskovaisilla, ja tässä mielessä voidaan sanoa, että uskovaiset/seurakunta/"saara-äiti" synnyttää uskovaisia]

No hyvä näin, vaikka äsken olit niin toista mieltä, että oli ihan karille ajoa.


[Jumalan toiminta on kuitenkin paljon laajempaa kuin pelkkä "avaintenvalta". ]

No tottakai, kuka muuta väittääkkään.

sirkka kirjoitti:

Kirjoitat:

"...Ajallinen seurakunta on aina alisteinen Jumalalle ja Jumalan sanalle (="totuuden pylväs", EI totuus, joka on Kristus). Niinpä tämän seurakunnan opetus on asetettava Jumalan sanan arvioitavaksi..."

Näinhan se yksinkertaisesti Raamatun mukaan on!

Eriseurat on kuitenkin "keskuudessanne oleva". Suuri sellainen syntyi 70- luvulla kuin tsunami, jonka tuhot olivat ja ovat mittaamattomat.

Jo yhdenkin "pienen" eksyttämisestä on Raamatussa kova tuomio: Parempi olisi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.

"Pidä, mitä sinulla on, ettei kenkään sinun kruunuasi pois ottaisi."

Lue lisää

etkö ole sanonut olevasi uhri jonka 70-luvun aallot vei?

Vulgata kirjoitti:

Olen ollut matkoilla eikä siten ole ollut tilaisuutta seurata keskustelua. Mutta on sanottava että Sinä, hyvä nimimerkki "rabbi" olet jatkanut ajatuksia kaikkien hyödyksi ja syventänyt keskustelua edelleen. Annan suuresti arvoa sille miten rakentavasti ja oivaltavasti Raamattuun nojaten olet perustellut näkemyksiäsi.

Omakohtainen Raamatun ja Tunnustuskirjojen tutkiminen on välttämätöntä, samoin keskinäinen keskustelu jossa rohjetaan irrottautua kaikkein tavanomaisimmasta ajattelusta ja kysytään nöyrin ja avoimin mielin neuvoa Jumalan Sanasta. Toivottavasti keskustelu jatkuu, syvenee ja koituu siunaukseksi.

Lue lisää

Vaikka en ole kerinnytkään lukea kaikkia viestejä, olemme täällä päin olleet hyvin kiitollisia ja (toiveikkaita!) avauksesi johdosta ja muistakin palstan kirjoituksista!

Mikä mainio kanava tämä netti onkaan! Jatketaan kirjoittelua ainakin joulun jälkeen.

*************************************************
Hyvää Joulua ja Onnellista ja Jumalan siunaamaa Uutta Vuotta kaikille kirjoittajille sekä lukijoille!
*************************************************

Jouluterveisin sirkka

rabbi kirjoitti:

Vastaus Hyndelle:

Hynde kirjoitti: "Seurakunta on jo ollut ja tulee olemaan."

Mutta Pyhä Raamattu kirjoittaa:

"Alussa oli Sana...Ja Sana oli Jumala. (Joh 1)".
ja Johannes jatkaa: "...Jumalan lapsiksi..he eivät ole syntyneet verestä, eivät ruumiin halusta, eivät miehen tahdosta, vaan JUMALASTA."

ja tähän siis Pietari jatkaa: "Olettehan te syntyneet uudesti, ette katoavasta siemenestä, vaan katoamattomasta, Jumalan elävästä ja pysyvästä SANASTA. (1.Piet 1:23)"

Alussa oli siis Sana, ja tämä Sana = Jumala = Kristus. Evankeliumilla tarkoitetaan ilosanomaa Kristuksesta (=elävä ja pysyvä Sana) ja se synnyttää USKON ja luo siten USKOVAT ja seurakunnan.

Hynde kirjoitti lisäksi: "Seurakunnasta käy kutsu seurakuntaa ja uskoa seuraamaan."

Mutta Jumala lähestyy ihmistä haluamallaan tavalla, seurakunnasta ja seurakunnan ulkopuolelta, vaikkapa juuri tietokoneen ruutusi kautta. "Avaintenvalta" on kuitenkin vain Pyhän Hengen omaavilla uskovaisilla, ja tässä mielessä voidaan sanoa, että uskovaiset/seurakunta/"saara-äiti" synnyttää uskovaisia. Jumalan toiminta on kuitenkin paljon laajempaa kuin pelkkä "avaintenvalta".

Lue lisää

""Avaintenvalta" on kuitenkin vain Pyhän Hengen omaavilla uskovaisilla, ja tässä mielessä voidaan sanoa, että uskovaiset/seurakunta/"saara-äiti" synnyttää uskovaisia""""

Tarkoittaako tuo vain vl-uskovaisten kanssa samassa hengessä olevia? Heitä, jotka tulisivat vl-laumaan, jos se olisi mahdollista käytännössä. Siis heillä on ainakin hengenhalu yhtyä tuohon seurakuntaan? Tarkoititko sitä?

Silloinhan sinun on turha puhua tuosta Hynden kanssa. Oletta samaa mieltä!

Hynde kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000012689214

..olet possumunkin käsityksestä?
Huomaatko siinä mitään väärää?
Mun mielestä hänenkin opetus on VL-vastaista.

Lue lisää

Näytät olevan palstalla vaikka et minulle vastaakaan, mutta kysyn sinulta kolmannen kerran: Oletko huolissasi possumunkin sielun autuudesta, vai seurakunnan puhtaudesta?

Jos Luhter nyt eläisi, olisitko sitä mieltä, että vanhat seurakuntaopit tulisi säilyttää, vai olisitko Lutherin kanssa samaa mieltä siitä, että seurakuntaa tulee aika ajoin ravistella, ettei järkioppi pääse valtaan? Luther ei totisesti ollut tottelevainen seurakuntaansa kohtaan. Kumpi hänen kohdallaan menee edelle, Raamatun sana, vai seurakunnan koettelu? Entä oletko varma ettei joku muu voisi tänä päivänä nähdä seurakunnassa sellaisia asioita, jotka on teeseinä naulattava kirkon oveen?

Lutherilla ei varmasti ollut taka-ajatuksia sen suhteen, että hän haluaisi nimensä jonkin porukan tunnukseksi. Lutherin ajatuksena oli, että ihmiset voisivat vapaasti uskoa puhtaan Jumalan Sanan ja lukea Raamattua omalla äidinkielellään, ilman munkkilatinaa. Sellainen ajatus meilläkin tulisi olla, että ajattelisimme jokaista kohtaamaamme ihmistä juuri tältä kannalta, eikä ainoastaan seurakunnan lasein katsottuna.

sirkka kirjoitti:

Kirjoitat:

"...Ajallinen seurakunta on aina alisteinen Jumalalle ja Jumalan sanalle (="totuuden pylväs", EI totuus, joka on Kristus). Niinpä tämän seurakunnan opetus on asetettava Jumalan sanan arvioitavaksi..."

Näinhan se yksinkertaisesti Raamatun mukaan on!

Eriseurat on kuitenkin "keskuudessanne oleva". Suuri sellainen syntyi 70- luvulla kuin tsunami, jonka tuhot olivat ja ovat mittaamattomat.

Jo yhdenkin "pienen" eksyttämisestä on Raamatussa kova tuomio: Parempi olisi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.

"Pidä, mitä sinulla on, ettei kenkään sinun kruunuasi pois ottaisi."

Lue lisää

Niin. 70-luku on opettava ja varoittava esimerkki siitä, jos sokeasti luotetaan ns. "seurakuntaan". Useinhan tämä ns. "seurakunta" oli todellisuudessa muutamien vahvojen (ja äänekkäiden) ihmisten mielipide. On samalla aivan selvää, että monet eivät pitäneet oikeana ja hyväksyttävänä noita menettelyitä, mutta ns. "seurakunta" oli kasvanut niin vahvaksi että se jyräsi eriävät mielipiteet. Uskon, että koko "maanpäällisessä seurakunnassa" on aina (oli myös 70-luvulla) niitä, jotka ovat oikeassa; joskus enemmän ja joskus vähemmän. Ja Jumalan avulla he lopulta voittavat. Niin kävi onneksi tuon vuosikymmenenkin jälkeen.

Minusta Vulgata sanoo tässä suhteessa asian loistavasti: "Kristityn usko ei voi kohdistua elämäntaparatkaisuihin, tarkasti puhdistettuun samoinajattelevien joukkoon, rauhanyhdistyksen neuvoihin eikä SRK:n "päätöksiin", vaan luovuttamattomaan ja muuttumattomaan Kristuksen lunastustyöhön, jonka kautta saamme uskoa kukin omat syntimme ja heikkoutemme anteeksi. Seurakunta ei ole uskomisen kohde, ei SRK:n "Saara-äitikään"."

Siis seurakunta ei ole uskomisen kohde! Vaan "usko Herraan Jeesukseen". Pitää siis erottaa, että uskomme Jumalan seurakunnan olemassaoloon täällä maan päällä, mutta se ei ole uskomme KOHDE. Uskomme kohde on Jeesus Kristus. Vasta kun saa omistaa uskon lahjan, niin avautuu uusi näköala: täällähän on muitakin, joiden olemassaolosta en aiemmin tiennytkään.

Kuinka olisin voinutkaan, sillä se "Jumalan valtakunta" asuu ihmisten sydämessä!!

rabbi kirjoitti:

Niin. 70-luku on opettava ja varoittava esimerkki siitä, jos sokeasti luotetaan ns. "seurakuntaan". Useinhan tämä ns. "seurakunta" oli todellisuudessa muutamien vahvojen (ja äänekkäiden) ihmisten mielipide. On samalla aivan selvää, että monet eivät pitäneet oikeana ja hyväksyttävänä noita menettelyitä, mutta ns. "seurakunta" oli kasvanut niin vahvaksi että se jyräsi eriävät mielipiteet. Uskon, että koko "maanpäällisessä seurakunnassa" on aina (oli myös 70-luvulla) niitä, jotka ovat oikeassa; joskus enemmän ja joskus vähemmän. Ja Jumalan avulla he lopulta voittavat. Niin kävi onneksi tuon vuosikymmenenkin jälkeen.

Minusta Vulgata sanoo tässä suhteessa asian loistavasti: "Kristityn usko ei voi kohdistua elämäntaparatkaisuihin, tarkasti puhdistettuun samoinajattelevien joukkoon, rauhanyhdistyksen neuvoihin eikä SRK:n "päätöksiin", vaan luovuttamattomaan ja muuttumattomaan Kristuksen lunastustyöhön, jonka kautta saamme uskoa kukin omat syntimme ja heikkoutemme anteeksi. Seurakunta ei ole uskomisen kohde, ei SRK:n "Saara-äitikään"."

Siis seurakunta ei ole uskomisen kohde! Vaan "usko Herraan Jeesukseen". Pitää siis erottaa, että uskomme Jumalan seurakunnan olemassaoloon täällä maan päällä, mutta se ei ole uskomme KOHDE. Uskomme kohde on Jeesus Kristus. Vasta kun saa omistaa uskon lahjan, niin avautuu uusi näköala: täällähän on muitakin, joiden olemassaolosta en aiemmin tiennytkään.

Kuinka olisin voinutkaan, sillä se "Jumalan valtakunta" asuu ihmisten sydämessä!!

Lue lisää

"että koko "maanpäällisessä seurakunnassa" on aina (oli myös 70-luvulla) niitä, jotka ovat oikeassa; joskus enemmän ja joskus vähemmän. Ja Jumalan avulla he lopulta voittavat..."""

Puhut "koko" seurakunnasta ja tarkoitat vain vl-seurakuntaa? Eihän 70-luvun henkiopin tsunami tai aallot koskettaneet muita uskovaisia kuin veeälliä. Siis tarkoitan oikeasti KOKO seurakuntaa, joka käsittää muitakin uskovaisia kuin veeällät.

Näin itse uskon.

rabbi kirjoitti:

Vastaus Hyndelle:

Hynde kirjoitti: "Seurakunta on jo ollut ja tulee olemaan."

Mutta Pyhä Raamattu kirjoittaa:

"Alussa oli Sana...Ja Sana oli Jumala. (Joh 1)".
ja Johannes jatkaa: "...Jumalan lapsiksi..he eivät ole syntyneet verestä, eivät ruumiin halusta, eivät miehen tahdosta, vaan JUMALASTA."

ja tähän siis Pietari jatkaa: "Olettehan te syntyneet uudesti, ette katoavasta siemenestä, vaan katoamattomasta, Jumalan elävästä ja pysyvästä SANASTA. (1.Piet 1:23)"

Alussa oli siis Sana, ja tämä Sana = Jumala = Kristus. Evankeliumilla tarkoitetaan ilosanomaa Kristuksesta (=elävä ja pysyvä Sana) ja se synnyttää USKON ja luo siten USKOVAT ja seurakunnan.

Hynde kirjoitti lisäksi: "Seurakunnasta käy kutsu seurakuntaa ja uskoa seuraamaan."

Mutta Jumala lähestyy ihmistä haluamallaan tavalla, seurakunnasta ja seurakunnan ulkopuolelta, vaikkapa juuri tietokoneen ruutusi kautta. "Avaintenvalta" on kuitenkin vain Pyhän Hengen omaavilla uskovaisilla, ja tässä mielessä voidaan sanoa, että uskovaiset/seurakunta/"saara-äiti" synnyttää uskovaisia. Jumalan toiminta on kuitenkin paljon laajempaa kuin pelkkä "avaintenvalta".

Lue lisää

Jeesuksen kertomus tuhlaajapojasta:

"...isä näki hänet ja heltyi. Hän juoksi poikaa vastaan, sulki hänet syliinsä ja suuteli häntä. ... Mutta isä sanoi palvelijoilleen: 'Hakekaa joutuin parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, pankaa hänelle sormus sormeen ja kengät jalkaan. " (Luuk 15).

1. Isä (=Jumala) näki, heltyi, juoksi vastaan, otti syliin ja suuteli.

2. Sitten hän antoi palvelijoilleen tehtävän: pukekaa, kengittäkää, sormustakaa.

Saman asian Paavali kertoo galatalaiskirjeessä muistellessaan Damaskon tien tapahtumia:

"Jumala...näki hyväksi antaa Poikansa ilmestyä minulle, jotta lähtisin julistamaan vieraille kansoille sanomaa hänestä. Silloin en kysynyt neuvoa yhdeltäkään ihmiseltä (Gal 1:15-16)."

1. Jumala antoi Poikansa ilmestyä

2. Hän antoi tehtävän: "julistaa sanomaa Hänestä"

rabbi kirjoitti:

Vastaus Hyndelle:

Hynde kirjoitti: "Seurakunta on jo ollut ja tulee olemaan."

Mutta Pyhä Raamattu kirjoittaa:

"Alussa oli Sana...Ja Sana oli Jumala. (Joh 1)".
ja Johannes jatkaa: "...Jumalan lapsiksi..he eivät ole syntyneet verestä, eivät ruumiin halusta, eivät miehen tahdosta, vaan JUMALASTA."

ja tähän siis Pietari jatkaa: "Olettehan te syntyneet uudesti, ette katoavasta siemenestä, vaan katoamattomasta, Jumalan elävästä ja pysyvästä SANASTA. (1.Piet 1:23)"

Alussa oli siis Sana, ja tämä Sana = Jumala = Kristus. Evankeliumilla tarkoitetaan ilosanomaa Kristuksesta (=elävä ja pysyvä Sana) ja se synnyttää USKON ja luo siten USKOVAT ja seurakunnan.

Hynde kirjoitti lisäksi: "Seurakunnasta käy kutsu seurakuntaa ja uskoa seuraamaan."

Mutta Jumala lähestyy ihmistä haluamallaan tavalla, seurakunnasta ja seurakunnan ulkopuolelta, vaikkapa juuri tietokoneen ruutusi kautta. "Avaintenvalta" on kuitenkin vain Pyhän Hengen omaavilla uskovaisilla, ja tässä mielessä voidaan sanoa, että uskovaiset/seurakunta/"saara-äiti" synnyttää uskovaisia. Jumalan toiminta on kuitenkin paljon laajempaa kuin pelkkä "avaintenvalta".

Lue lisää

Oliko nuo vastaukset myös minulle eli "tarkoitat" / "tarkoittaa"?

Olisin kaivannut suorempaa vastatusta, sillä vl-seurakuntaoppi on minun "kompastuskiveni" (ei siis Jeesus) ja sillä minua on loukattu monesti kunnon veeällien taholta. Sellaisten, jotka ovat mielestäni korottaneet seurakunnan väärään asemaan pelastusjärjestyksessä.

rabbi kirjoitti:

Vastaus Hyndelle:

Hynde kirjoitti: "Seurakunta on jo ollut ja tulee olemaan."

Mutta Pyhä Raamattu kirjoittaa:

"Alussa oli Sana...Ja Sana oli Jumala. (Joh 1)".
ja Johannes jatkaa: "...Jumalan lapsiksi..he eivät ole syntyneet verestä, eivät ruumiin halusta, eivät miehen tahdosta, vaan JUMALASTA."

ja tähän siis Pietari jatkaa: "Olettehan te syntyneet uudesti, ette katoavasta siemenestä, vaan katoamattomasta, Jumalan elävästä ja pysyvästä SANASTA. (1.Piet 1:23)"

Alussa oli siis Sana, ja tämä Sana = Jumala = Kristus. Evankeliumilla tarkoitetaan ilosanomaa Kristuksesta (=elävä ja pysyvä Sana) ja se synnyttää USKON ja luo siten USKOVAT ja seurakunnan.

Hynde kirjoitti lisäksi: "Seurakunnasta käy kutsu seurakuntaa ja uskoa seuraamaan."

Mutta Jumala lähestyy ihmistä haluamallaan tavalla, seurakunnasta ja seurakunnan ulkopuolelta, vaikkapa juuri tietokoneen ruutusi kautta. "Avaintenvalta" on kuitenkin vain Pyhän Hengen omaavilla uskovaisilla, ja tässä mielessä voidaan sanoa, että uskovaiset/seurakunta/"saara-äiti" synnyttää uskovaisia. Jumalan toiminta on kuitenkin paljon laajempaa kuin pelkkä "avaintenvalta".

Lue lisää

"Jumala...näki hyväksi antaa Poikansa ilmestyä minulle, jotta lähtisin julistamaan vieraille kansoille sanomaa hänestä. Silloin en kysynyt neuvoa yhdeltäkään ihmiseltä (Gal 1:15-16)."

1. Jumala antoi Poikansa ilmestyä

2. Paavali sokeutui eikä nähnyt Kristusta ennenkuin seurakunnasta silmät avattiin evankeliumilla. Ilman Kristusta Jumala näyttäytyy vain ankarana. Ilman Pyhää henkeä emme voi tuntea Kristusta pyhittäjänä. Enää Kristuskaan ei näyttäytynyt peljättävänä niinkuin Damaskoksen tiellä vaan syntien vapahtajana.

3. Lähti julistaa sanomaa Hänestä, johon oli ennalta valittu. Vanhoillislestadiolaisten oppi ei millään lailla oletuksestasi huolimatta kiellä Jumalan herättävän synnintuntoon, vetävän puoleensa seurakunnan saarnan ulkopuolella. Järjestys on kuitenkin armonjärjestyksen mukainen.

Hynde kirjoitti:

etkö ole sanonut olevasi uhri jonka 70-luvun aallot vei?

suuen osan rauhanyhdistysten väestä väärän opetuksen tielle. Tsunamiin vertaamassani katastrofissa kärsijöitä on ollut kaikilla rintamilla, pelastuneissakin!

rabbi kirjoitti:

Niin. 70-luku on opettava ja varoittava esimerkki siitä, jos sokeasti luotetaan ns. "seurakuntaan". Useinhan tämä ns. "seurakunta" oli todellisuudessa muutamien vahvojen (ja äänekkäiden) ihmisten mielipide. On samalla aivan selvää, että monet eivät pitäneet oikeana ja hyväksyttävänä noita menettelyitä, mutta ns. "seurakunta" oli kasvanut niin vahvaksi että se jyräsi eriävät mielipiteet. Uskon, että koko "maanpäällisessä seurakunnassa" on aina (oli myös 70-luvulla) niitä, jotka ovat oikeassa; joskus enemmän ja joskus vähemmän. Ja Jumalan avulla he lopulta voittavat. Niin kävi onneksi tuon vuosikymmenenkin jälkeen.

Minusta Vulgata sanoo tässä suhteessa asian loistavasti: "Kristityn usko ei voi kohdistua elämäntaparatkaisuihin, tarkasti puhdistettuun samoinajattelevien joukkoon, rauhanyhdistyksen neuvoihin eikä SRK:n "päätöksiin", vaan luovuttamattomaan ja muuttumattomaan Kristuksen lunastustyöhön, jonka kautta saamme uskoa kukin omat syntimme ja heikkoutemme anteeksi. Seurakunta ei ole uskomisen kohde, ei SRK:n "Saara-äitikään"."

Siis seurakunta ei ole uskomisen kohde! Vaan "usko Herraan Jeesukseen". Pitää siis erottaa, että uskomme Jumalan seurakunnan olemassaoloon täällä maan päällä, mutta se ei ole uskomme KOHDE. Uskomme kohde on Jeesus Kristus. Vasta kun saa omistaa uskon lahjan, niin avautuu uusi näköala: täällähän on muitakin, joiden olemassaolosta en aiemmin tiennytkään.

Kuinka olisin voinutkaan, sillä se "Jumalan valtakunta" asuu ihmisten sydämessä!!

Lue lisää

Voisitko kirjoittaa siitä, miten Ry:llä näkyy se, kun kerrot, että 70- luvun jälkeen oikeassa olevat lopulta voittavat ja että niin olisi nytkin käynyt ?

Jos sokea sokeaa taluttaa niin eivätkö he samaan kuoppaan (Raamatun mukaankin) lankea?

Varteenotettava ehdotus. Ei mitään kaunisteltuja juttuja, vaan rehellisesti itse asiaa.

Seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat eivät suinkaan ole mikään 2000 -luvun juttu, vaan myös jo hoitokokousaikana vaikuttanut ongelmailmiö. Hoitokokouksilla kiusattiin yhteisön vanhuksia ja hiljaisimpia myös nuoria. Kaiken takana on/oli suurien seksuaalisuuteen liittyvien ongelmien peitteleminen. Pitämällä yllä keksittyjen syiden perusteella hoitokokousrumpaa yhteisön hoitajat onnistuvat siirtämään ihmisten huomion muualle itsestään ja elivät itse miten elivät. Kiima näytteli suurta osaa sekä hoitajien käyttäytymisessä että puheissa. Poikkeukset ovat harvinaisuuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat eivät suinkaan ole mikään 2000 -luvun juttu, vaan myös jo hoitokokousaikana vaikuttanut ongelmailmiö. Hoitokokouksilla kiusattiin yhteisön vanhuksia ja hiljaisimpia myös nuoria. Kaiken takana on/oli suurien seksuaalisuuteen liittyvien ongelmien peitteleminen. Pitämällä yllä keksittyjen syiden perusteella hoitokokousrumpaa yhteisön hoitajat onnistuvat siirtämään ihmisten huomion muualle itsestään ja elivät itse miten elivät. Kiima näytteli suurta osaa sekä hoitajien käyttäytymisessä että puheissa. Poikkeukset ovat harvinaisuuksia.

Lue lisää

Sinua hoitaneilla hoitomiehillä ja hoitonaisilla saattoi olla kiellettyjä suhteita keskenään.

Sinulla on enemmänkin tietoa vl-yrittäjien toiminnasta. Kannattaa kertoa täällä, että ihmiset osaavat varoa heitä.