oon nyt 18, näkö n. -1,5 molemmissa silmissä ja näkö on alkanut huonontua jo n. 13 vuotiaana. olisiko mahdollista että kyse olisi valelikinäöstä? kysyin jo tästä optikoltani ja hän vastasi että likinäkö ei voi johtua siitä, kun ei sulla näy edes.... eikä selittänyt sitä sen tarkemmin. siis eihän se kai näy päällepäin..? kiitos jo etukäteen jos joku vaitautuu vastaamaan.
kyssä likinäöstä
Jaana^
95323
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyllä se ihan normaalia likinäköä on. Turha haikailla, että kyse olisi mistään valelikinäöstä, joka paranisi itsestään. Valelikinäössä silmän mukauttajalihas menee kramppiin kun katsotaan jatkuvasti lähelle ja näkö tämän takia sumenee. Eli kyse ei ole vuosia kestävästä krampista. Joten kyllä sinulla on ihan tavallista likinäköä.
Tutkimatta silmiä on vaikea sanoa, onko sinulla akkommodaatiospasmia, mutta yleensä sinunkaltaisissasi tapauksissa kun likinäkö havaitaan näöntarkkuuden huonontuessa kauas, on kyseessä aivan oikea likinäköisyys.
Kyllä likinäkö voi sinun tapauksessa olla valelikinäköä ja poistua valelikinäön poistohoidolla. Koulumyopia voi olla valelikinäköä (pseudomyopia).
Usein silmälääkärit sanovatkin nuorille potilaille, että likinäkö voi poistua kun ikää tulee lisää.
Parasta kysyä asiaa omalta silmälääkäriltäsi jos se on mahdollista. Optikot eivät minun kokemuksien mukaan hallitse skiaskopiaa jolla voisi havaita valelikinäön eikä sitä hallitse kaikki silmälääkäritkään.
Jos likinäkösi on valelikinäköä pitäsi sen alkaa poistumaan kun alat käyttämään lukiessa lukulaseja ( 1...1,5d Tiimarin lukulasit) ja jos hajataittoa ei ole näyttöpäätetyöskentelyssä, sinun tapauksessa kun otat miinulasit pois päästä tai käytät näyttöpääte-etäisyydelle (60...70cm) mitoitettuja lähityölaseja.
Älä käytä miinuslaseja kun vain silloin kun todella tarvit tarkaa kaukonäköä sillä miinuslasit pidättelevät tätä akkommodaatiolihasten kramppia ja valelikinäkö ei poistu.
Koulunkäyntiä varten sinun olisi hankittava moniteholasit jossa yläosa on mitoitettu kauko- ja alaosa lähietäisyydelle ettei akkommodaatiolihakset rasittuisi liikaa koska noissa -1,5d laseissa jotka ovat ilmeisesti yksiteholasit on miinusta liikaa lähietäisyydelle.
Lue linkistä silmälääkärin selitys valelikinäöstä:
http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2004/140904_a.htm
Lisäksi silmille ja aivoille tärkeiden vitamiini- ja hivenaineiden saanti on turvattava:
http://www.myopia-manual.de/private/recommendations.htm
"Usein silmälääkärit sanovatkin nuorille potilaille, että likinäkö voi poistua kun ikää tulee lisää."
En yhdy edelliseen väittämään. Iäkkäämmillä ihmisillä kaihen kehittyminen saattaa muuttaa taittovirhettä kaukonäön suuntaan (mutta myös likinäköisempään suuntaan), mutta oikeasti likinäköisille tämä ei tule poistamaan likinäköä kuin poikkeustapauksissa.
"Koulunkäyntiä varten sinun olisi hankittava moniteholasit"
En suosittele monitehojen hankkimista. Nuorella ihmisellä akkommodaatio toimii (ja luonto on tämän lahjan antanut silmään). Suosittelen kaukolasien käyttöä kauas katsoessa ja lähityöskentelyssä voi ottaa lasit nenältä. Se on sekunnin temppu eikä näin tarvitse kärsiä monitehojen aiheuttamista vääristymistä (ja kalliista hinnasta) - näistä kärsikööt vanhemmat ihmiset, sitten kun tullaan "lukulasi-ikään". Mutta sopivasti likinäköinen ei välttämättä koskaan edes tarvitse moniteholaseja - lukea kun voi ilman laseja ja kauas katsellaan laseilla!
" koska noissa -1,5d laseissa jotka ovat ilmeisesti yksiteholasit"
Jos lasissa on -1,5 D, on kyseessä AINA yksiteholasi. Kaksi- tai moniteholasissa on kauko-osan vahvuus ja lisäksi "add" eli lähilisä. Kolmiteholasissa voi olla jopa väliosa eli esim. kauko-osa -1,5, keskiosa 0,0 ("add 1,5") ja lukuosa 1,0 ("add 2,5").
"Usein silmälääkärit sanovatkin nuorille potilaille, että likinäkö voi poistua kun ikää tulee lisää."
En yhdy edelliseen väittämään. Iäkkäämmillä ihmisillä kaihen kehittyminen saattaa muuttaa taittovirhettä kaukonäön suuntaan (mutta myös likinäköisempään suuntaan), mutta oikeasti likinäköisille tämä ei tule poistamaan likinäköä kuin poikkeustapauksissa.
**********************************************
Tässä tapauksessa tarkoitin akkommodaatispasmista syntynyttä valelikinäköä (pseudomyopia) jota silmälääkäri (Kaisu Viikari tyyppiset) on diagnosoinnut skiaskopialla, akkommodaation lamauttavilla tipoilla tai muulla tavalla ja antaa potilaalle valelikinäön poistohoito-ohjeet ja määrää vähintään lukulasit potilaalle eli ei tee potilaastaan vielä enemmän likinäköistä sekä silmä- niska- ja päänsärkystä kärsivää potilasta.
***************************************
"Koulunkäyntiä varten sinun olisi hankittava moniteholasit"
En suosittele monitehojen hankkimista. Nuorella ihmisellä akkommodaatio toimii (ja luonto on tämän lahjan antanut silmään). Suosittelen kaukolasien käyttöä kauas katsoessa ja lähityöskentelyssä voi ottaa lasit nenältä. Se on sekunnin temppu eikä näin tarvitse kärsiä monitehojen aiheuttamista vääristymistä (ja kalliista hinnasta) - näistä kärsikööt vanhemmat ihmiset, sitten kun tullaan "lukulasi-ikään". Mutta sopivasti likinäköinen ei välttämättä koskaan edes tarvitse moniteholaseja - lukea kun voi ilman laseja ja kauas katsellaan laseilla!
" koska noissa -1,5d laseissa jotka ovat ilmeisesti yksiteholasit"
Jos lasissa on -1,5 D, on kyseessä AINA yksiteholasi. Kaksi- tai moniteholasissa on kauko-osan vahvuus ja lisäksi "add" eli lähilisä. Kolmiteholasissa voi olla jopa väliosa eli esim. kauko-osa -1,5, keskiosa 0,0 ("add 1,5") ja lukuosa 1,0 ("add 2,
*************************************************
Tuo sinun mainitsemasi akkommodaatioreservi ei minun käsittääkseni ole enää riittävä jos taittovirhe alkaa menemään terveillä silmillä miinuspuolelle eli tarvitaan akkommodaatiolihaksen jännitystä helpottavat luku- ja lähityölasit.
Uskoisin että kaikki lähityötä tekevät henkilöt joiden silmien taittovirhe on lähellä nollaa (emmetropic eye) haluavat niiden pysyvänkin lähellä nollaa ja käyttävän se takia mielellään luku- ja lähityölaseja ennalta ehkäisevästi joutumasta akkommodaatiospasmin takia miinuspuolelle kuten minäkin olisin halunnut.
Opiskelu (likinäköisellä) käy hankalaksi yksitehomiinuslaseilla kun lasit pitää aina ottaa pois kun katselee pulpetille ja laittaa takaisin kun katsoo taululle sen takia monitehot tai kaksitehot (lähilisä 1,25...3D) on kätevät.
Sanoit, että henkilö pystyy käyttämään puolet akkommodaatioreservistään saamatta vaivoja.
Jos ymmärsin oikein niin 7D akkommodaatioreservillä varustettu emmetrooppi henkilö voi käyttää 3D verran akkommodaatiota eli hän ei vielä tarvitsisi lukulaseja.
Linkisstä löytyvästä taulukosta voi todeta että 30v ikäisenä akkommodaatiota on 7D joten yli kolmekymppiset tarvitsevat vähintään lukulasit jos tekevät lähityötä vai olenko väärässä?
http://www.tedmontgomery.com/the_eye/lens.html#top
*** "Tässä tapauksessa tarkoitin akkommodaatispasmista syntynyttä valelikinäköä (pseudomyopia) jota silmälääkäri (Kaisu Viikari tyyppiset) on diagnosoinnut skiaskopialla, akkommodaation lamauttavilla tipoilla tai muulla tavalla..."
Olen jo useamman kerran (sinullekin vastatessani) yrittänyt selittää, että kyllä asiansa osaavat silmälääkärit (ja optikot) osaavat käyttää samoja menetelmiä, vaikka eivät herra Viikarista puhukaan tai hänen kirjaansa ole lukeneet, nämähän ovat asioita, joista puhutaan kaikissa oppikirjoissa, joissa on puhetta taittovirheen määrittämisestä ja silmän toiminnasta...
*** "Uskoisin että kaikki lähityötä tekevät henkilöt joiden silmien taittovirhe on lähellä nollaa (emmetropic eye) haluavat niiden pysyvänkin lähellä nollaa ja käyttävän se takia mielellään luku- ja lähityölaseja ennalta ehkäisevästi..."
Ihmiset, joilla ei ole taittovirhettä eikä näin ollen vaikeuksia nähdä lähelle tai kauas, eivät yleensä hakeudu optikolle ja/tai silmälääkärille! Ja jos hakeutuvat, saa kyllä olla aikamoinen mestari, jotta saisi jonkin vakuuttuneeksi lasien tarpeesta, vaikka ilmankin laseja potilas pärjää mainiosti! Ainakin optikkoja syytettäisiin nopeasti rahanahneudesta... Sitäpaitsi on aika nurinkurista käyttää laseja sillä tarkoituksella, että voisi näin välttyä lasien pitämisen tarpeelta. Aivan kuin joisi viinaa välttyäkseen alkoholismilta...
*** "Sanoit, että henkilö pystyy käyttämään puolet akkommodaatioreservistään saamatta vaivoja.
Jos ymmärsin oikein niin 7D akkommodaatioreservillä varustettu emmetrooppi henkilö voi käyttää 3D verran akkommodaatiota eli hän ei vielä tarvitsisi lukulaseja.
Linkisstä löytyvästä taulukosta voi todeta että 30v ikäisenä akkommodaatiota on 7D joten yli kolmekymppiset tarvitsevat vähintään lukulasit jos tekevät lähityötä vai olenko väärässä?"
Tämä nyrkkisääntö pätee yleensä ihmisiin, jotka jo tarvitsevat lukulaseja. Eli silloin kun lukeminen ei enää suju (ei näe enää tarkasti tai silmät rasittuvat), ei potilaille yleensä tule silmävaivoja pitempään lukiessa silloin, kun lukiessa/lähityössä ei joudu käyttämään enempää kuin puolta akkommodaatioreservistään. Eli siis 30-vuotias ihminen, jolla ei ole vaivoja lukiessaan, ei tarvitse lukulaseja (eikä tällöin akkommodaatioreservin laajuudella ole mitään merkitystä). Mahdollinen lähikorjaus (kaukokorjauksen lisäksi) tuleekin yleensä ajankohtaiseksi 40-50 vuoden iässä riippuen potilaan lähinäkövaatimuksista ja lukutottumuksista.
Olen jo useamman kerran (sinullekin vastatessani) yrittänyt selittää, että kyllä asiansa osaavat silmälääkärit (ja optikot) osaavat käyttää samoja menetelmiä, vaikka eivät herra Viikarista puhukaan tai hänen kirjaansa ole lukeneet, nämähän ovat asioita, joista puhutaan kaikissa oppikirjoissa, joissa on puhetta taittovirheen määrittämisestä ja silmän toiminnasta...
************************************************
Valitettavasti minulla ei ole kuin yhdestä silmälääkäristä kokemuksia ja hän ei määränyt minulle luku-ja lähityölaseja vaikka valitin silmäkivuista ja taittovirhe alkoi jo mennä miinuspuolelle olin silloin 28v vanha ja tein lähityötä ja olisin ehdottomasti tarvinut lähityölasit.
Käyn toisella silmälääkärillä silmänpohjan rutiinitarkastuksessa lähiaikoina, kysyn häneltä tästä valelikinäöstä ja lähilasiasiasta. Odotan mielenkiinnolla mitä hän vastaa ja olisiko hän hoitanut minua siten että olisi määränyt luku- ja lähityölasit jo ensimmäisellä käyntikerralla jolloin valitin silmäkivuista ja minulla todettiin´taittovirhettä miinussuuntaan sekä lievästi kohonneet silmän paineet (21).
Olen edelleen sitä mieltä että silmälääkärini on tehnyt hoitovirheen ja tehnyt minut turhaan valelikinäköiseksi joka on nyt poistunut valelikinäön poistohoidon ansiosta lähes kokonaan.
************************************************
Ihmiset, joilla ei ole taittovirhettä eikä näin ollen vaikeuksia nähdä lähelle tai kauas, eivät yleensä hakeudu optikolle ja/tai silmälääkärille! Ja jos hakeutuvat, saa kyllä olla aikamoinen mestari, jotta saisi jonkin vakuuttuneeksi lasien tarpeesta, vaikka ilmankin laseja potilas pärjää mainiosti! Ainakin optikkoja syytettäisiin nopeasti rahanahneudesta...
*********************************************
Tässä ja muissä keskusteluketjuissa joihin olen osallistunut on alkuperäinen kysyjä likinäköinen tai valelikinäköinen (mahdollisesti akkommodaatiospasmin takia).
On turhaa käydä keskustelua henkilöistä joilla ei ole näköön liittyviä ongelmia.
*********************************************
Sitäpaitsi on aika nurinkurista käyttää laseja sillä tarkoituksella, että voisi näin välttyä lasien pitämisen tarpeelta. Aivan kuin joisi viinaa välttyäkseen alkoholismilta...
***********************************************
Kaisu Viikari sanoi Akuutin kirjoituksessa, että ennältaehkäiseminen (preventiikka) on silmälääkäreille vaikeaa.
Lainaus Akuutin kirjoituksesta:
- Tämä nojaa täysin koululääketieteen fysiologian perustietoihin, mutta kaikki silmälääkärit eivät sovella niitä riittävästi.
Miksi sitten akkomodaatiokramppia ja sen aiheuttamia oireita ei silmälääkäreiden keskuudessa laajemmin oteta huomioon?
- Koko tämä työhän on preventiikan, ennaltaehkäisyn kenttää, ja sehän on lääketieteen vaikein muoto.
- Se, mitä minun ikäpolveni silmälääkärin on vaikea ymmärtää, on se miten nykyään terveyttä silmää leikataan, vaikka kaikkia tarpeettomia kirurgisia toimenpiteitä pitäisi välttää ja asiaa voitaisiin näinkin tavallisin menetelmin paljon auttaa.
Kaisu Viikari on ollut huolissaan silmäkrampeista jo 1970-luvun alussa ja puhunut jo silloin pluslasien käytön puolesta. Moni kollega pisti silloin vastaan. Nyt teorialle aletaan siis saada tieteellistä näyttöä. Miltä se tuntuu?
- Tietysti se on hyvin iloinen asia, mutta ei siltä mitään ihmeitä osaa odottaa, koska minä olen saanut vuosien varrella nähdä, miten vaikeasti tämä asia on läpivietävissä, Viikari huokaa.
***********************************************
Tämä nyrkkisääntö pätee yleensä ihmisiin, jotka jo tarvitsevat lukulaseja. Eli silloin kun lukeminen ei enää suju (ei näe enää tarkasti tai silmät rasittuvat), ei potilaille yleensä tule silmävaivoja pitempään lukiessa silloin, kun lukiessa/lähityössä ei joudu käyttämään enempää kuin puolta akkommodaatioreservistään. Eli siis 30-vuotias ihminen, jolla ei ole vaivoja lukiessaan, ei tarvitse lukulaseja (eikä tällöin akkommodaatioreservin laajuudella ole mitään merkitystä).
*********************************************
Minä puhun henkilöistä joilla on jo ilmaantunut akkommodaatiolihasten kramppia ja ovat joutuneet miinuspuolelle.
Linkistä löytyvää taulukoa voi käyttää hyväksi määritelemään tarviiko lukulaseja vai ei.
Jaana voi määritellä karkeasti oman akkommodaatioreservin (Akkommodaatio Amplitude) katsomalla -1,5D miinuslasit päässä (taittovirhe korjattu emmetrooppiseksi) hyvälaatuista n. 2mm tekstiä (normaali aikakauslehden teksti) ja mitata miltä etäisyydeltä näkee tekstin terävästi ja katsoa taulukosta akkommodaatioreservi. Jos akkommodaatioreservi on alle 6D hänen ei ole terveellistä lukea miinuslasit päässä.
Sain itselleni taulukosta 4,5D akkommodaatiota joten tarvitsen välttämättä lukulasit (taittovirhe lienee -0.5D hajataitto 0,5D)
http://www.tedmontgomery.com/the_eye/lens.html#top
Minulla harmaakaihi leikattu kummastakin silmästä eli silmissäni on tekomykiöt. Ymmärtääkseni tekomykiö on niin jäykkää materiaalia että mukauttajalihas ei kykene muuttamaan linssin polttoväliä niin kuin normaalissa mykiössä ja tämän ansiosta käytän moniteholaseja.
Noh... koin kuitenkin varsin yhtäkkisen kaukonäön heikkenemisen ilman järkevää syytä. Eräänä iltapäivänä huomasin töistä lähtiessäni kaukonäön olevan huono. Silmälääkärikään ei löytänyt mitään syytä tapahtuneeseen (ei jälkikaihia, mykiö oli oikealla paikallaan, ei tulehduksia ja paineet kunnossa). Silmälaseissani kaukovahvuus oli 1.25 ja silmälääkärin testien mukaan tarvittava vahvuus pompsahti 2.5:een. Ja tosiaan heikkeneminen tapahtui varsin nopeasti.
Luin silmälääkärillä käyntini jälkeen tässäkin ketjussa mainitun jutun näennäisestä likinäköisyydestä ja ajattelin et onko mukauttajalihas voinut jotenkin krampata ja nyrjäyttää tekomykiötä niin että sen polttoväli on muuttunut? Työskentelen tietokoneella n. 8h/päivä joten "käytän" lähinäköä paljon. Vai tekeekö mukauttajalihas silmässäni enää mitään koska kaikki optiikka hoidetaan vaan moniteholinssin avulla. Tai yrittääkö mukauttajalihas edes tehdä mitään? Ts. voiko se siten edes krampata?
Lähinnä tässä pälkähti vaan mieleen että jos kyseessä on jotain krampin aiheuttamaa muutosta niin kramppihan saattaa laueta jolloin kaukonäkö palautuisi ennalleen. Harmittaa vaan kun pitäisi ostaa kallis uusi linssi silmälaseihin.
mulla myös näkö huonontunu lyhyessä ajassa ja luin kaisu viikarin haastattelun. ottaako kyseinen tyyppi potilaita vastaan tai tietäiskö joku jonkun muun asiasta tietävän silmälääkärin joka osaisi määrätä korjaavan hoidon?