heipä hei!
Ajattelin pistäytyä kyselemään kuulumisia ja kertomaan niitä..
täällä pöhistään rv 22 ja laskettu aika on 23.4.
Kaikki on mennyt ihanan hyvin.aamupahoinvointi (joka kesti todella pitkälle) on enää muisto vain. vauveli
on kova tömistelemään masussa..liikkeitä olen tuntenut n. kolme viikkoa, kun vauva oikein kovasti tömäyttää,tuntee mieskin liikkeet ihan heikosti. Paino on noussut vajaa 4 kiloa ja masukin on kasvanut (tosin siihen itse tottuu,niin ei sitä meinaa huomata). Uusin juttu,jonka luulen johtuvan raskaudesta,on se,että herään öisin enkä saa unta (saatan valvoa pari tuntia) ja makaamisesta tulee myös paikat kipeäksi,esimerkiksi lonkat "rasittuvat".
Olen myös huomannut (enkä tiedä tietysti voiko raskautta syyttää), että ärsyynnyn miehelleni helposti=/ kun hän ei ole kotona, on ikävä ja soitellaan ja lähetellään hempeilytekstiviestejä..mutta kun hän tulee kotiin,niin anti olla,jos sukat jää väärään paikkaan tai pyyhettä ei muisteta ripustaa kuivumaan suihkun jälkeen;) no ei,en minä nyt mikään hirmuterroristi ole,mutta huomaan,että mieliala vaihtelee paljon,eikä haittaa vaikka saisin olla koko viikon yksin kotona-viihdyn hyvin. Onneksi mies on ymmärtäväinen ja jaksaa minua..tietysti muistan pyydellä anteeksi ja myös hyvitellä ajoittaista huonoa käytöstäni.
Raskaudesta kerroimme läheisille ystävillemme aika varhain, mutta vanhemmille ja sisaruksille vasta rv18 tietämillä..olivatkin ihanan iloisia ja ihmettelivät,kuinka ollaan näin kauan pystytty pitämään tieto itsellä.mutta toisaalta näin ihan hyvä,eivät joudu isovanhemmatkaan niin kauaa odottelemaan,kun tieto tuli niin myöhään=)
Olen aloittanut uudessa työpaikassa raskauden alussa (enkä kertonut silloin pomolle,kun työterveyslääkärikin sanoi,että voin hyvin pitää omana tietonani vielä).. Nyt viikko sitten kerroin pomolle ja oli vähän ihmeissään, miksi en ole kertonut aikaisemmin..mutta en tahtonut kailottaa asiasta ulkopuolisille,olisihan mitä vaan voinut vielä käydä (enkä olisi välttämättä saanut työpaikkaa).
Nyt sain sitten tiedon,että olen saanut opiskelupaikan ammattikorkeakoulussa..lykkään kouluun menoa luultavasti syksyyn 2007. Mutta ihanan helpottavaa,että opiskelupaikka on kuitenkin tiedossa.
Autokoulunkin sain käytyä juuri (olin vähän lykännyt autokouluun menoa,mutta kun muutaman vuoden olin asiaa kypsytellyt,niin rohkaistuin ja menin). On kyllä helpottavaa,että on auto käytössä ja kortti taskussa sitten kun vauvan aika on tulla,helpottuu asiointi ja kaikki..
Nyt saa sitten odotella kevättä hyvillä mielin..taitaa tulla nopeasti,kun aika on hurahtanut niin vauhdilla,eikä meinaa tajuta,että tässähän sitä ollaan ja kohta meitä on kolme.
Mitäs teille muille masun kasvattajille kuuluu?
Ajattelin pistäytyä kyselemään kuulumisia ja kertomaan niitä..
täällä pöhistään rv 22 ja laskettu aika on 23.4.
Kaikki on mennyt ihanan hyvin.aamupahoinvointi (joka kesti todella pitkälle) on enää muisto vain. vauveli
on kova tömistelemään masussa..liikkeitä olen tuntenut n. kolme viikkoa, kun vauva oikein kovasti tömäyttää,tuntee mieskin liikkeet ihan heikosti. Paino on noussut vajaa 4 kiloa ja masukin on kasvanut (tosin siihen itse tottuu,niin ei sitä meinaa huomata). Uusin juttu,jonka luulen johtuvan raskaudesta,on se,että herään öisin enkä saa unta (saatan valvoa pari tuntia) ja makaamisesta tulee myös paikat kipeäksi,esimerkiksi lonkat "rasittuvat".
Olen myös huomannut (enkä tiedä tietysti voiko raskautta syyttää), että ärsyynnyn miehelleni helposti=/ kun hän ei ole kotona, on ikävä ja soitellaan ja lähetellään hempeilytekstiviestejä..mutta kun hän tulee kotiin,niin anti olla,jos sukat jää väärään paikkaan tai pyyhettä ei muisteta ripustaa kuivumaan suihkun jälkeen;) no ei,en minä nyt mikään hirmuterroristi ole,mutta huomaan,että mieliala vaihtelee paljon,eikä haittaa vaikka saisin olla koko viikon yksin kotona-viihdyn hyvin. Onneksi mies on ymmärtäväinen ja jaksaa minua..tietysti muistan pyydellä anteeksi ja myös hyvitellä ajoittaista huonoa käytöstäni.
Raskaudesta kerroimme läheisille ystävillemme aika varhain, mutta vanhemmille ja sisaruksille vasta rv18 tietämillä..olivatkin ihanan iloisia ja ihmettelivät,kuinka ollaan näin kauan pystytty pitämään tieto itsellä.mutta toisaalta näin ihan hyvä,eivät joudu isovanhemmatkaan niin kauaa odottelemaan,kun tieto tuli niin myöhään=)
Olen aloittanut uudessa työpaikassa raskauden alussa (enkä kertonut silloin pomolle,kun työterveyslääkärikin sanoi,että voin hyvin pitää omana tietonani vielä).. Nyt viikko sitten kerroin pomolle ja oli vähän ihmeissään, miksi en ole kertonut aikaisemmin..mutta en tahtonut kailottaa asiasta ulkopuolisille,olisihan mitä vaan voinut vielä käydä (enkä olisi välttämättä saanut työpaikkaa).
Nyt sain sitten tiedon,että olen saanut opiskelupaikan ammattikorkeakoulussa..lykkään kouluun menoa luultavasti syksyyn 2007. Mutta ihanan helpottavaa,että opiskelupaikka on kuitenkin tiedossa.
Autokoulunkin sain käytyä juuri (olin vähän lykännyt autokouluun menoa,mutta kun muutaman vuoden olin asiaa kypsytellyt,niin rohkaistuin ja menin). On kyllä helpottavaa,että on auto käytössä ja kortti taskussa sitten kun vauvan aika on tulla,helpottuu asiointi ja kaikki..
Nyt saa sitten odotella kevättä hyvillä mielin..taitaa tulla nopeasti,kun aika on hurahtanut niin vauhdilla,eikä meinaa tajuta,että tässähän sitä ollaan ja kohta meitä on kolme.
Mitäs teille muille masun kasvattajille kuuluu?
Vastaukset 11
Vanhimmat
miten oot voinut lihota vaan 4 kiloa!? itse olen viikolla 25 ja kiloja tullut jo nut n 10...johtuneeko siitä että olin aika himourheilija mutta nyt urheilu on tosi vähäistä..toisaalta olen kyllä syönytkin tosi paljon! Mulla on sama juttu ton heräilyn kanssa..aika rasittavaa, mutta kai siihenkin pitää vaan tottua! Ja mieliala tosiaan heittelee laidasta laitaan, onneks mies on vielä jonkun aikaa ulkomailla niin se säästyy pahimmilta purkauksilta =) paljon jaksamista sulle ja kaikille muillekkin!
mulla ei ole ruokahalu kyllä kasvanut..mutta tulee syötyä useammin kuin ennen,koska töissä on niin usein taukoja (ja eihän tauolla voi olla syömättä;)
kesällä minä pyöräilin vielä paljon,nykyään käyn vaan lenkillä koiran kanssa. siskokin ihmetteli,miksi paino noussut niin vähän ja rauhoitteli että kyllä mä vielä saavutan sen 20kiloa,joka sillekin tuli raskauden aikana.
Mulla on sellainen tilanne,että mies on nyt talviaikaan viikot opiskelemassa toisella paikkakunnalla ja siis säästyy kyllä paljolta..mutta siksi harmittaakin,että mulla vaihtelee mieliala niin paljon ja kiukuttaa usein kun se tulee kotiin..ollaankin tultu vitsinä siihen tulokseen,että etäsuhde paras suhde. no ei,olen kyllä tosi iloinen,että on hyvä mies (ja ylipäätänsä,että on mies,siis etten ole yksin),joka tukee,eikä pelästy ihan pienestä.
samoin jaksamisia ja joulun odotusta ja niiden kaikkien ihanien jouluherkkujen! joku juuri sanoi,että kun syö suklaata,tulee onnellisia lapsia,siis hyvällä omalla tunnolla jouluna =)
Moi ihmettelin tota, vain 4 kiloa ja vikkoja kuitenkin vasta reilu parikymmentä, itellä viikkoja 22 ja lisä grammaakaan ei ole vielä tullut,ylipainoa ei ole yhtään!Että ei sitä kaikille tule ja monet selviää alle 10kg koko odotusajan!
mä olen kans rv 21 ja la 29.4 kiloja tullu 3 ja hyvin menny tähän saakka. rakenneultrassa käytiin tällä viikolla. en ole kiukkuinen, iho voi hyvin ja hiukset, vatsa on ok. eilen olin hienona pikkujouluissa ja tunsin oloni seksikkääksi kun rinnat saanut lisää...kokoa, ja nätit vaatteet päällä. kävin vain syömässä ja sit kotiin - en viihdy hirveesti missään ko. paikoissa. nyt perhe on etusijalla. ensimmäinen lapsi.
töissä olen jaksanut olla ja oh tietää, mutta jos tiukkaa tekee, en sinnittele, vaan haen sairaslomaa. olen hoitoalalla, mutta opiskelen smalla terveydenhoitajaksi ja aion saattaa opinnot loppuun, mitä nyt keväällä joudun oleen poissa koulusta 2 vkoa (opiskelua tosi harvoin, aikuisopiskelua, HOPS:n mukaan edetään)
muutetaan isompaan kämppään 1.1 ja kaikki on likellä. olen liikkuvaa sorttia, tykkään kävellä paljon, käyn vielä kuntosalilla jne. vauvan kanssa sit kävellään ja ulkoillaan paljon ...hyvää odotusta ja Joulua kaikille!
Saitko tietää vaavin sukupuolen? Meidän synnytyssairaalassa (kätilöopisto) ei kerrota onko tyttö vai poika tulossa,no ei se mua haittaa,vaikkei kyllä olisi haitannut, vaikka olisivat kertoneetkin.
Minulla ei kyllä iho voi hyvin..muutenkin talvella on tosi kuiva,niin nyt tuntuu että on kuin aavikko..sääret ovat kuin suomujen paitossa,eikä rasvaaminen tahdo auttaa. naamakin hilseilee ja harmittaa,kun ei meinaa meikkiä pystyä käyttämään,kun tulee suttuisen näköinen.
Meilläkin on ensimmäinen lapsi tulossa,kaikki on niin uutta ja jännää. minunkin mielestä on mukavan näköistä,kun rinnat ovat vähän suurentuneet (kun olen hoikka,niin olen aina ollut pienirintainen).
Minua harmittaa sikäli,kun muutettiin keväällä ihan upouuteen asuntoon (vuokra) ja se on 55neliön kokoinen,siis yhdistetty iso olohuone ja keittiö makuuhuone.. asunto on ihana ja ihanteellisessa paikassa (hyvät kulkuyhteydet ja molempien vanhemmat ja suku ja ystävät ihan lähellä). nyt kuitenkin tuntuu,että kolmio voisi olla kätevä kun tulee vauva (tottakai pärjätään mainiosti nykyisessäkin). joutuu pohtimaan, missä säilyttää vaunuja ja mihin sijoittaisi vaavin sängyn..
Oletteko muuten hankkineet mitään vakuutusta vauvalle? Meillä ei mitään vakuutusta ole..pitäisikin varmaan kysellä muiltakin täällä,onko mahd. vakuutukset olleet hintansa veroisia.meillä kyllä hyvät kunnalliset palvelutkin..joten täytyy sitä vielä miettiä.
Jaksamisia teille muuttoon ja rauhallista joulun odotusta!
ei siis sukupuolta möläytetty meille, me vaan nähtiin ehkä jotain ultrassa itse, mutta eihän se varmaa ole. vakuutusta ei olla otettu, syntymättömälle lapselle ei taida kun yx vakuutusyhtiö myöntääkin. me etitään omaa kämppää kans, mutta ei ole vielä natsannut, joten vuokralle vielä ja 60 m ja tilava on, tarkoitus asua siinä korkeintaan reilu 1/2 v. ja sit oma saatava....kolmio. tarjottiin kolmiookin, mutta sijainti huono. meikä kun tykkää liikuskella. mistä päin sinä olet? mä savosta. asunto hyvällä sijainnilla, luontoa ja puistoja lähellä mutta keskustaankaan ei kävele kuin 10 - 15 min. ja satama yms. lähellä. vaavin sänky sopinee kyllä makkariin hyvin, tehdään semmoinen nurkkaus kun on tilava....olohuone tosi iso ja kokonainen keittiö...maalla ollaan paljon kesäisin, niin siellä on tilaa puuhata kevätvauvan kanssa.
asustellaan vantaalla junaradan varrella,joten kulkuyhteydet ovat hyvät ja tarvittavat palvelut ovat kaikki puolen kilometrin säteellä,niin eipä tästä tarvitse edes paljoa mihinkään matkustella..paitsi kun tahtoo lähteä vaateostoksille,niin helsinkiin. ihanaa,kun vanhemmat asuvat isossa omakotitalossa ja iso piha,niin kävellään varmaan kesällä sitten joka päivä porukoille pihalle köllimään.
Syntymättömälle lapselle myöntää suurin osa vakuutusyhtiöistä vakuutuksen.
Täälläkin odotellaan huhtikuuta... la 28.4. ja viikkoja nyt siis 21 1. Edellinen neuvola oli kaksi viikkoa sitten ja painoa oli tullut lisää 1,5 kiloa... alkuun menin miinuksen puolella, vaikka en oksennellutkaan. Rakenneultrassa on käyty ja saatiin oikein hieno pippelikuva sieltä mukaan =D eli siis poika on meidän perheeseen tulossa. Ja esikoista odotellaan muuten mekin.
Ja ne mielialan vaihtelut... herkässä on mieli täälläkin. Itku on herkässä ja välillä tulee hermostuttua ihan typeristä asioista.
Pahoinvointia ei alussa ollut, lievää kuvotusta ja yökkimistä vaan. Nyt vähän meinaa iskias oireilla, mutta vointi on muuten oikein hyvä.
Niin ja opiskelija olen... AMK:ssa opiskelen ja ehdin saada perusopinnot käytyä. Jää sitten vaan suuntaavat opinnot myöhemmäksi eli periaatteessa mitään ei jää kesken.
Iloista odotusta!
..yksi huhtikuun odottaja.Laskettu aika olis 19.4, tällä hetkellä viikkoja 22 3.Pahoinvointi juu onneksi ohi ja toukka mukeltaa mahassa hyvinkin runsaasti.Liikeet on tuntuneet jo pitkän aikaa, marraskuun puolesta välistä muistaakseni, ja ulospäin liikkeet näkyneet pari viikkoa.Alussa paino putosi ja nyt sitä on tullu lisää muutama kilo.Maha on tosin kasvanu hyvinkin suureksi jo ja sf-mitta viikolla 21 oli 20cm, että aika suureksi ainakin kohtu kasvanut jo näille viikoille..Saa nähdä joutuuko sitä ultraan katsomaan tuleekohan toukka jo aikaisemmin pihalle.
Itse noin henkisellä puolella olen kanssa huomannu ärsyyntyväni tosi helposti ja olevani hirmuisen mustasukkainen.Onneksi ollaan opeteltu puhumaan asiat niin päästään kriiseistä ohi nopsaan.Välillä tuntuu hankalalta sellainen mies joka soittaa rokkia..keikkoja tulossa varsinkin keväälle tosi paljon ja se hiukan huolestuttaa, että miten paljon sitä sitten joutuu yksin olemaan.Noh, saa nähdä..
Isovanhemmat odottaa jo innoissaan, on meinaan kaikille ihka ensimmäinen lapsenlapsi tulossa.Tuntuu välillä tosi hienolta kerrankin olla vähän spesiaalimmassa asemassa.Suunnittelin tuossa opiskeluakin..jos lukion kävis loppuun silleen hitaasti, mutta varmasti nettilukion avulla.Saa nähdä..
minäkin täällä mietiskelen,että miten keväällä käy,kun mies on jalkapalloilija ja kausi alkaa juuri
vauvan syntymän aikoihin..onneksi pelimatkat on melkein poikkeuksetta sellaisia,ettei yötä ole pois..mutta ei kylläkään treeneistä voi mitään isyyslomaa pitää.
meilläkin on isovanhemmat hirmuisen innoissaan ja kauhistelenkin jo,että millaistakohan anopin hössötys (en tarkoita hössötystä negatiivisena..mutta) tulee olemaan,kun on meidän pikkusesta puolitoistavuotiaasta koirasta niin innoissaan,että ostelee sille lahjoja ja ikävöi ja ajattelee kuulemma lähes päivittäin :)