pelot ja työ

Itse kärsin myös sosiaalisesta pelokkuudesta enkä ainakaan nykyisin menisi mihinkään asiakaspalvelutyöhön. Mutta paljolti asia riippuu siitä kuinka vakavaa sosiaalinen pelokkuutesi on. Toisaalta useimmissa töissä joutuu kuitenkin jonkinlaiseen kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa.

Kyllä sitä pystyy tekemään hyvin. Asiakaspalvelussa on selvät sävelet mitä tehdään ja miksi ja kenelle. Eli siinä ei edusteta eikä saakaan edustaa henkilökohtaisesti itseä vaan laitetaan ne firman asiat sujumaan ja se on se pääasia, miten kenelläkin sitten yksityiskohdat menevätkin.. Se on ihan hauskaakin ja siinä omat asiat unohtuu, pitää ajatella niitä asiakkaita ja niiden asioita. Ja se on yhteistyötä sen asiakkaan asian vuoksi, eikä henkilökohtaisten suhteiden takia vaikkakin niiden kautta. Ja samalla huomaamatta tulee oltua sosiaalisempi kuin arvaisikaan. Varmasti kokeilemisen arvoinen asia.

Olen itse sos.pelokas, mutta olen työskennellyt asiakaspalvelussa ja hyvin meni. Tällä hetkellä olen työtön, mutta opiskelen iltaisin - juuri alalle jossa ollaan pelkästään tekemisissä ihmisten kanssa! Joskus yllätän itsenikin!
Voimia sinulle, usko vaan, niin kyllä sinäkin onnistut. Alussa jännittää kuka vaan, mutta kun työsi opit, et enää jännitä.

Hei, olen yksi sos. tilanteiden pelkääjä. Vähän aikaa sitten aloitin työt asiakaspalvelutyössä. Vielä puoli vuotta sitten en olisi koskaan uskonut pystyväni siihen, mutta työ kiinnosti muuten ja sain siihen kannustusta. Aluksi käytin propralia estääkseni pahimman vapinan ja jännittämisen oireet, mutta nykyään otan sitä vain harvoin, jos alkaa tuntua pahalta. Oireet ovat melkein kadonneet ja mitä kiireisempi päivä, sen parempi, sillä silloin en ehdi jännittää omaa jännittämistäni!:)Aluksi oli vähän hankalaa, täytyy myöntää, että pelkäsin palvella asiakkaita, koska pelkäsin etten osaa vastata kysymyksiin jne ja hankaliakin tilanteita on ollut, mutta kaikesta olen selvinnyt! Olen aina pitänyt sellaisia haasteita pelottavina, mutta yllätyksekseni viime aikoina olen huomannut jopa nauttivani siitä! Kun puen työvaatteet päälle, sen myötä minulle tulee tietty rooli, joka ei ole aivan sama ihminen. Joten jos minä olen tähän pystynyt ja näin hyvin selvinnyt, en epäile yhtään, ettei muutkin sosiaalisesti pelokkaat tähän pystyisi! Vaikein asia on uskaltaa työhön mennä ja alku on aina hankalin.