ELämäni on muuttunut hiekkalaatikon kokoiseksi sairastettuani paniikkia jo monia vuosia. Töissä ja kaupassa voin toki jotenkuten käydä. Mutta siinäpä se sitten onkin. Ei elokuviin, shoppailemaan kauppakeskuksiin jne.
Yksin tätä matkaani teen. Tosin mulla on aina ollut (liiankin) vahva intuitio. Tiedän kuolevani nuorena, joten siihen luottaen uskon, että tämä helvetti ei enää kovinkaan montaa vuotta kestä.
Hyvää ja rauhallista joulua ihan kaikille!
Yksin tätä matkaani teen. Tosin mulla on aina ollut (liiankin) vahva intuitio. Tiedän kuolevani nuorena, joten siihen luottaen uskon, että tämä helvetti ei enää kovinkaan montaa vuotta kestä.
Hyvää ja rauhallista joulua ihan kaikille!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itsellänikin oli aina sellainen tunne etten elä kauan, mutta tässähän sitä ollaan.. ja panikoiminen on rauhoittunut, vaikka elämä sosiaalisesti kapeaa. Hyvää joulua.
Minä olen piiloutunu sinne hiekka laatikon kulmaan, en uskalla enään edes kauppaan mennä... saati porras käytävään sen ku odotan että noutaja hakee pois.
ihan tutulta kuulostaa, olen jo ajatellut että tulen hulluksi!!!!
siis ihan mielettömiä kuolemanpelkotiloja, kauppaan menen vain jos on ihan pakko, mutta koulua en voi ajatellakaan enkä oiken mitään muutakaan. ajattelen koko ajan että kuolen pois eikä kukkan välitä!!!