Omantunnon olemus?

Ihminen on ainoa eläinlaji, joka kykenee erottamaan "hyvän" ja "pahan" luonnostaan. Silti myös erilaisissa kulttuureissa pidetään erilaisia asioita pahana ja hyvänä.
Ihminen osaa myös katua ja tuntea myötätuntoa.
Empatia ja sympatia ovat muulle luomakunnalle tuntemattomia asioita.
Omatunto? Ihminen tietää kasvatuksensa ja kulttuurinsa perusteella tehneensä väärin tai oikein.
Sitä se kai on.

Nimimerkki humanisti tuossa edellä mielestäni aika hyvin tätä asiaa kuvasi.
Itse lisäisin siihen vielä että saamansa kasvatuksen ja muiden
(erityisesti lapsuudessa, mutta sen jälkeenkin) saamiensa vaikutteiden
tuloksena ihmisen omatunto voi kasvaa oikeaan tai väärään suuntaan.
Jumalan tahto on vaikuttaa omaantuntoomme ja oikaista ja eheyttää sitä.

Ihmisen omatunto voi myös olla sairaalloisen yliherkkä jolloin hän kokee
ankaraa syyllisyyttä - ja uskovana Jumalan tuomiota - sellaisistakin
asioista joista Jumalan Sanan ja Pyhän Hengen vaikutuksesta ei olisi tarvetta
kokea niin.
Ja vaikka syyllisyys olisi sinänsä tarpeellista ja oikeaakin, hän ei osaa
siihen ottaa vastaan Jumalan anteeksiantamusta ja vapautusta, vaan jää
taakkansa alle.
Tähän ongelmaan ei voi hakea apua ihmisiltä. Ei auta että yhä uudestaan
ja uudestaan ottaa vastaan anteeksiantamuksen julistuksen saman synnin yli
tai yrittää yhä kiihkeämmin juosta siellä ja täällä ja viimeisen päälle
noudattaa oman kirkkokunnan, herätysliikkeen tai yhteisön tapakulttuuria
ja oikeana pitämiä asioita.
Ainoa vapautus sairaan omantunnon syyllisyyteen ja piinaavaan
huonoudentunteeseen löytyy Jeesuksesta.
Täytyy uskaltautua henkilökohtaisesti Jumalan eteen. Siinä kohdata oma
itsensä ja armo.

Se voi johtaa kipeisiin prosesseihin joissa joutuu jonkin verran arvioimaan
omaa kasvatustaan ja oikeana pitämäänsä hengellistä toimintakulttuuria
uudella tavalla, mutta tämä on sitä henkilökohtaista kilvoitusta ja
oman elämän työstämistä, joka kristitylle kuuluu. Siinä henkilökohtainen
uskonelämä ja suhde Jumalaan tulee sangen todelliseksi.
Ja yllätys yllätys:
Kun suostuu ja uskaltautuu omana itsenään Jumalan eteen mihinkään
muuhun vetoamatta, saa ihmeekseen havaita että se on totta, minua
Jeesus rakastaa.
Hän on synnit sovittanut Golgatan ristin puulla.
Tämä armo ei sitten johda laittomuuteen vaan saa yhä syvemmin
Jumalan tahtoa noudattamaan, vapaasta ja rakastavasta sydämestä,
ei piinaavan syyllisyyden vaan armon tähden. Tulee myös kyky erottaa
oman herätysliikkeen ja/tai omien tarpeiden ja tottumusten ääni
todellisesta Jumalan tahdosta joka puhuu Raamatun ja hyvien saarnojen
kautta.
Ihmisinä tiedostamme että olemme vajavaisia ja erehtyviä, niin puhujat
kuin kuulijat, siksi kukaan ei ole 100% oikeassa kaikessa, ja siksi juuri
meidän täytyy omakohtaisesti Jumalaan luottaa ennen kaikkea, että Hän
saa meitä Raamatusta ruokkia ja Pyhä Henki saarnoista ja seurapuheista
sitä ravintoa meille niin jakaa että se ei tule sielullisena paineena väärien
syyllisyyksien ja itsensä pakenemisen kautta, vaan tulee terveenä ja
kasvattavana sulautuen elämäämme uskossa.
Näin löytyy hengellisyys joka ei ole pakottavaa suorittamista vaan
sisällisesti vapaata halua elää hyvän Jumalan tahdon mukaan
sopusoinnussa sekä itsensä että Jumalan että myös toisten ihmisten
kanssa. Kaikkien ihmisten kanssa ei tosin voi sovussa elää, sillä vaikka
itse tahtoisi on asioita jotka sen estää, mutta kun sydämessä on Jumalan
rauha niin voi niitäkin ihmisiä rakastaa ja heidän puolesta rukoilla,
vaikka ei voi heidän kanssa tässä epätäydellisyyksien maailmassa yhteyttä
ja inhimillistä kanssakäymistä harjoittaa, syystä tai toisesta.
Jumala ne syyt näkee ja tuntee. Rukoilen että Hän sinua lohduttaisi.
Armo kanssasi sinä kärsivä ja taakoitettu joka nyt suret!

Seurakunnan tehtävä on osoittaa Jumalaa ja Jeesusta ja Häneen kiinnittää
ihmisen sydän, että uskova parantuisi niin uskossa kuin sen kautta myös
ihmisenä, elääkseen jo ajassa iankaikkisuuden siunaamaa elämää.

Seurakunnan tehtävä ei ole kiinnittää ihmistä ja hänen hengellistä
elämää kirkkokuntaan, herätysliikkeeseen tai yhteisöön ja sen puhujiin,
vaan - NIMENOMAAN KAIKEN TÄMÄN täytyy palvella Jumalaa, että VAIN JA
YKSIN HÄNESSÄ siunatuiksi tulisimme. Tietä ristin juurelle ja
Jeesuksen armahtavaan rakkauteen voimme silloin toisillemme osoittaa
elämämme kautta niin puhujina kuin kuulijoina.

Kysymyksellä haen yleisempää vastausta juuri tuon T.S:n tapauken tuomana kysymyksenä. Hänen mukaansa omatunto tai Pýhä Henki puhuu konkreettisesti hänelle, puheen, unien ja ilmestysten muodossa. Hänen mukaansa tällainen mahdollistuu vain tietyn x pisteen ylityksen jälkeen.