Olen miettinyt miksi jotkut sairastuvat anoreksiaan.Olen pikkuhiljaa ruvennut tajuamaan miksi minä sairastuin.Kerron sen vaikka tiedän ettei ketään kiinnosta.
Asun mukavan äitin kanssa kahdestaan (tai voisi oikeastaan sanoa että asun yksin).Äiti ei juo yhtään alkoholia,polta,huuda tms.Äiti on yleensä tosi kiva ja ostaa mulle kaikkee mitä haluun.Minulla ei ole sisaruksia ja isä asuu muualla,mutta äiti löysi pari vuotta sitten uuden miehen.Hän käy sen miehen luona tosi usein ja jää sinne yöks. Mä oon melkein aina yksin kotona. Mä en saa tarpeeks huomiota äidiltä ja tuntuu et oon vaan turha.ei äiti välitä musta.Jos kuolisin niin en ainakaan häiritsisi äitiä ja sitä miestä (ketä vihaan yli kaiken). Mä rupesin laihduttaan jotta laihtuisin ja joutuisin sairaalaan.Sitten vasta saattaisin ehkä saada äidiltä huomiota. Mä tapan itteeni pikku hiljaa.mä haluun vaan kuihtuu pois. En uskalla tappaa itseäni tosta noin vaan,toisin kuin kaverini.Kaverini tappoi itsensä kesällä.Voi kunpa mäki uskaltaisin.. Tälläkin hetkellä äitini on siellä miehen luona.Suostun harkitsemaan syömistä vasta kun äitini ja se mies ei ole enää yhdessä.En jaksa tätä enään. en tiedä mitä tehdä. En suostu puhumaan äidin kanssa ja vihaan yli kaiken sitä miestä joka vei multa viimeisenkin ihmisen josta välitin..
Asun mukavan äitin kanssa kahdestaan (tai voisi oikeastaan sanoa että asun yksin).Äiti ei juo yhtään alkoholia,polta,huuda tms.Äiti on yleensä tosi kiva ja ostaa mulle kaikkee mitä haluun.Minulla ei ole sisaruksia ja isä asuu muualla,mutta äiti löysi pari vuotta sitten uuden miehen.Hän käy sen miehen luona tosi usein ja jää sinne yöks. Mä oon melkein aina yksin kotona. Mä en saa tarpeeks huomiota äidiltä ja tuntuu et oon vaan turha.ei äiti välitä musta.Jos kuolisin niin en ainakaan häiritsisi äitiä ja sitä miestä (ketä vihaan yli kaiken). Mä rupesin laihduttaan jotta laihtuisin ja joutuisin sairaalaan.Sitten vasta saattaisin ehkä saada äidiltä huomiota. Mä tapan itteeni pikku hiljaa.mä haluun vaan kuihtuu pois. En uskalla tappaa itseäni tosta noin vaan,toisin kuin kaverini.Kaverini tappoi itsensä kesällä.Voi kunpa mäki uskaltaisin.. Tälläkin hetkellä äitini on siellä miehen luona.Suostun harkitsemaan syömistä vasta kun äitini ja se mies ei ole enää yhdessä.En jaksa tätä enään. en tiedä mitä tehdä. En suostu puhumaan äidin kanssa ja vihaan yli kaiken sitä miestä joka vei multa viimeisenkin ihmisen josta välitin..
Vastaukset 5
Vanhimmat
mutta sä tarvit jo ammattiapua.
tuskin tosta ite selviät.
yritä puhua äitilles jos suinkin mahdollista.
vai ? kuunteleeko hän ?
voimia sulle ja haleja
Mä oon sanonu äidille et en voi sietää sitä miestä jne. mut äiti vaa nauraa..Puhuminen ei auta..mä en tiiä mistä saisin apua..kiitos haleista
Voimia sinulle!
Mitä jos yrittäisit vielä kerran puhua äidillesi. Tai vaikka kirjoittaa kirjeen... Tiedän että saattaa kuulostaa kliseiseltä mutta monesti on helpompi kertoa asioista kirjeessä kuin kasvotusten. En nyt tiedä tarkemmin tilannetta mutta voisiko olla että äitisi nauraa sen tähden ettei halua kohdata asiaa. Kirjettä ei olisi ehkä niin helppo paeta.
Luulen kyllä tietäväni miltä sinusta tuntuu. Itse olen ollut täysin samassa tilanteessa, minkä takia lopulta muutin pois kotoa. :(
sul ei tosiaan mee hyvin..mut mun mielest tollanen huomion haku väkisin on säälittävää!
puhu äidilles,se ei takuulla tiedä noista ajatuksistasi.ei se tiiä et oot yksinäinen.puhu
sille jooko? se on sun omaks parhaakses. tai sit mee kuraattorin tai terkan puheille
Jos oikeasti välität äidistäsi niin suot hänelle tuon onnen. Minä puolestani tekisin mitä vaan mikäli äitini löytäisi miehen. Miltä luulet äidistäsi sitten tuntuvan kun olet "iso" ja seurustelet onnellisesti ja hän on aivan yksin?!? Puhu äidillesi. :)