it-osaajia Intiasta....

192871
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

...tuossa mitään uutta ole. Kyllähän noita halpojen maiden it-työläisiä on tuotu tänne vuosikaudet - myös entisen Itä-blokin maista.

-T

Äänestä

eivät ole todellakaan kummoisia osaajina. Eivätpä suomalaiset asiakkaat arvaakkaan millaisia poropeukaloita tekee heidän softiaan.

Äänestä
  • Riittää niitä poropeukaloita Suomessakin.

    Äänestä

  • IT-Pomo kirjoitti:

    Riittää niitä poropeukaloita Suomessakin.

    Riittää niitä poropeukaloita Suomessakin, niitä IT-pomoja jotka eivät erota Returnia Enteristä (eivät ole koskaan itse tehneet asioita joita johtavat).

    Äänestä

...bullshit walks, that's you!

Äänestä

aamuruuhkan aikaan Espoon-junaan. Tulette hämmästymään, miten Nokian-pysäkeillä jää paljon ulkomaisia pois junasta. Muualta tulleita asiantuntijoita on ollut vaikka kuinka pitkään.

Mikäköhän oli tuon artikkelin tarkoitus? Osoittaa, että Intiasta löytyy suurin piirtein tekniikan tohtoreita tekemään hommia halvalla vaiko kertoa tilanteesta, joka ei ole mitenkään uusi? Tuosta laadusta joku mainitsi. Käsitykseni mukaan työn teettämisessä ulkomailla on ollut laatuongelmia aina. Eikä tässä ole kysymys siitä, että ne tekijät olisivat yhtään huonompia. Näissä softaprojekteissa lähinnä ongelmat johtunevat projektin vaativuudesta. Se laatuongelman syypää voi siis yllättäen löytyä täältä päästä.

Äänestä
  • Taitaa syy olla molemmissa päissä. Suomalaisen insinöörin suoraviivainen ajattelutapa ja intialaisen holistinen ajattelu. Voin kertoa, että yhteisen sävelen löytäminen on välillä uskomattoman vaikeata.

    Äänestä

  • Yamma kirjoitti:

    Taitaa syy olla molemmissa päissä. Suomalaisen insinöörin suoraviivainen ajattelutapa ja intialaisen holistinen ajattelu. Voin kertoa, että yhteisen sävelen löytäminen on välillä uskomattoman vaikeata.

    Itselläni on sen verran kokemusta työskentelyssä Intialaisten kanssa IT-projekteissa, että luulen yhteisen sävelen löytymistä haittaavan jo heidän jokseenkin käsittämätön englannin aksenttinsa. Intialaiset periaatteessa osaavat hyvin englantia ja sähköpotilla asiat yleensä selviää, mutta se aksentti on käytännössä mahdotonta ymmärtää. Tosin verrattuna kiinalaisiin, joita heitäkin paljon täällä on IT-projekteissa, intialaiset kyllä kirjoittavat erinomaista englantia. Kiinalaisilla usein sekä puhe että kirjoitus on vaikeita tulkita. Siitä pisteet intialaisille.

    Äänestä

  • Ulkoistamisen laatuongelmat ovat myös monesti seurausta siitä, että etenkin pienemmissä yrityksissä speksit ja tyylit on "dokumentoitu" suullisesti. Projektit perustuvat miljooniin koodiriveihin huonosti dokumentoitua koodia, johon sitten pitäisi tehdä lisää parin UML-käppyrän pohjalta.

    Tämän jälkeen onkin sitten helppo syyttää niitä intialaisia kun eivät ne osaa mitään.

    Tosiasiassa intialaisten offshore-palvelufirmojen porukka on erittäin pätevää. Toisin kuin Suomessa töihin ei oteta teekkaripoikia vaan tutkinto on ehdoton vaatimus. Kun Microsoftin, SAPin ja Oraclen tapaiset firmat toimivat siellä aktiivisesti yliopistojen kanssa tuloksena on sellaisia ihmemiehiä jotka jo yliopistossa ovat paneutuneet esimerkiksi SAPin arkkitehtuuriin. Niinpä he voivat jo ensimmäisessä työpaikassaan tehdä ns. oikeita hommia ensimmäisestä päivästä lähtien. Myös Rationalin työkalut kuuluvat jo yliopistoissa arkeen.

    Suomalaisten ohjelmistofirmojen heikko kohta on monesti juuri menetelmissä. Kotitarvenörtit ajattelevat että ainoa työkalu mitä oikeasti tarvitaan on GCC. Ehkä yksi syy näihin ulkoistamishankkeisiin onkin siinä, että on helpompaa siirtää projekti sinne missä osataan myös prosessit kuin yrittää samaan aikaan tehdä koodia ja korjata omia prosessejaan.

    Äänestä

  • IT-asiakas kirjoitti:

    Ulkoistamisen laatuongelmat ovat myös monesti seurausta siitä, että etenkin pienemmissä yrityksissä speksit ja tyylit on "dokumentoitu" suullisesti. Projektit perustuvat miljooniin koodiriveihin huonosti dokumentoitua koodia, johon sitten pitäisi tehdä lisää parin UML-käppyrän pohjalta.

    Tämän jälkeen onkin sitten helppo syyttää niitä intialaisia kun eivät ne osaa mitään.

    Tosiasiassa intialaisten offshore-palvelufirmojen porukka on erittäin pätevää. Toisin kuin Suomessa töihin ei oteta teekkaripoikia vaan tutkinto on ehdoton vaatimus. Kun Microsoftin, SAPin ja Oraclen tapaiset firmat toimivat siellä aktiivisesti yliopistojen kanssa tuloksena on sellaisia ihmemiehiä jotka jo yliopistossa ovat paneutuneet esimerkiksi SAPin arkkitehtuuriin. Niinpä he voivat jo ensimmäisessä työpaikassaan tehdä ns. oikeita hommia ensimmäisestä päivästä lähtien. Myös Rationalin työkalut kuuluvat jo yliopistoissa arkeen.

    Suomalaisten ohjelmistofirmojen heikko kohta on monesti juuri menetelmissä. Kotitarvenörtit ajattelevat että ainoa työkalu mitä oikeasti tarvitaan on GCC. Ehkä yksi syy näihin ulkoistamishankkeisiin onkin siinä, että on helpompaa siirtää projekti sinne missä osataan myös prosessit kuin yrittää samaan aikaan tehdä koodia ja korjata omia prosessejaan.

    Toki maa, jonka asukkaista puolet ei osaa edes kirjoittaa tai lukea, tuottaa pätevää ja laadukasta IT-alan työvoimaa ;-) Jep, jep, uskoo ken näkee.

    Äänestä

  • IT-asiakas kirjoitti:

    Ulkoistamisen laatuongelmat ovat myös monesti seurausta siitä, että etenkin pienemmissä yrityksissä speksit ja tyylit on "dokumentoitu" suullisesti. Projektit perustuvat miljooniin koodiriveihin huonosti dokumentoitua koodia, johon sitten pitäisi tehdä lisää parin UML-käppyrän pohjalta.

    Tämän jälkeen onkin sitten helppo syyttää niitä intialaisia kun eivät ne osaa mitään.

    Tosiasiassa intialaisten offshore-palvelufirmojen porukka on erittäin pätevää. Toisin kuin Suomessa töihin ei oteta teekkaripoikia vaan tutkinto on ehdoton vaatimus. Kun Microsoftin, SAPin ja Oraclen tapaiset firmat toimivat siellä aktiivisesti yliopistojen kanssa tuloksena on sellaisia ihmemiehiä jotka jo yliopistossa ovat paneutuneet esimerkiksi SAPin arkkitehtuuriin. Niinpä he voivat jo ensimmäisessä työpaikassaan tehdä ns. oikeita hommia ensimmäisestä päivästä lähtien. Myös Rationalin työkalut kuuluvat jo yliopistoissa arkeen.

    Suomalaisten ohjelmistofirmojen heikko kohta on monesti juuri menetelmissä. Kotitarvenörtit ajattelevat että ainoa työkalu mitä oikeasti tarvitaan on GCC. Ehkä yksi syy näihin ulkoistamishankkeisiin onkin siinä, että on helpompaa siirtää projekti sinne missä osataan myös prosessit kuin yrittää samaan aikaan tehdä koodia ja korjata omia prosessejaan.

    Esitit asian täsmälleen oikein, noin se asia on. Suuresta väkiluvusta seuloutuu enemmän taitavia tyyppejä kuin viidestä miljoonasta eli tarjontaa riittää. Mielestäni kannattaa tuijottaa tiukasti peiliin niiden, jotka ovat mokanneet offshore-projektinsa.

    Äänestä

  • faktat kirjoitti:

    Toki maa, jonka asukkaista puolet ei osaa edes kirjoittaa tai lukea, tuottaa pätevää ja laadukasta IT-alan työvoimaa ;-) Jep, jep, uskoo ken näkee.

    Oletko muuten koskaan käynyt ulkomailla?

    Äänestä

Halpatyövoima tulee kehitysmaista Suomeen jos eivät pääse USAaan.

Ne jotka pääsevät ovat het Amerikassa serkkujensa luona kun vaan saavat H1B-sponsorin, sekunda-aines päätyy Espooseen.

Äänestä

Tulee mieleen ne kiinalaiset kivenhakkaajat, joita käytettiin häikäilemättä hyväksi maksamalla heille orjapalkkaa. Heidän tapauksessahan työnantaja tuomittiin lopulta maksamaan heille puuttuva palkanosa.

IT-alalla tämä näyttää kuitenkin olevan mahdollista munattomien ammattijärjestöjen ja erään viisikirjaimisen N-alkuisen yrityksen ansiosta.

"Prashant ei saa Suomessa rupiakaan parempaa palkkaa kuin Intiassa. Korvaukseksi ruoka- ja matkakustannuksista hän saa päivärahaa.

– Saisin parempaa palkkaa, jos olisin pysyvästi töissä Yhdysvalloissa tai Suomessa. Elinkustannuksiin verrattuna palkkani Intiassa on kuitenkin verrannollinen länsimaihin, Sanchetee laskee."

Äänestä
  • ...sekaisin: kiinalaisten tapauksessa heidän työnantajansa oli tämä mikälieneelouhimo, Prashant on täällä komennuksella omasta firmastaan. Siinä on vissi ero.

    Jos sinä lähdet esim. Jenkkeihin komennukselle, ei palkkasi nouse jenkkitasolle vaan saat edelleen oman firmasi maksaman palkan.

    -T

    Äänestä

  • tumppu1st kirjoitti:

    ...sekaisin: kiinalaisten tapauksessa heidän työnantajansa oli tämä mikälieneelouhimo, Prashant on täällä komennuksella omasta firmastaan. Siinä on vissi ero.

    Jos sinä lähdet esim. Jenkkeihin komennukselle, ei palkkasi nouse jenkkitasolle vaan saat edelleen oman firmasi maksaman palkan.

    -T

    Vaan entäpäs jos palkkauksen kotimaassa (Intia) hoitanut firma on kohdemaassa (Suomessa) sijaitsevan yrityksen sisaryhtiö? Palkataan työvoima Intialaisilla työehdoilla ja tuodaan sitten Suomeen. Kyllä nämä hommat haltsataan yrityksissä. Palkkadumppaus on jo arkipäivää.

    Äänestä

  • tumppu1st kirjoitti:

    ...sekaisin: kiinalaisten tapauksessa heidän työnantajansa oli tämä mikälieneelouhimo, Prashant on täällä komennuksella omasta firmastaan. Siinä on vissi ero.

    Jos sinä lähdet esim. Jenkkeihin komennukselle, ei palkkasi nouse jenkkitasolle vaan saat edelleen oman firmasi maksaman palkan.

    -T

    Käytäntö riippuu varmasti suuresti firmasta ja tehtävistä.

    Parin asiantuntijatehtävissä toimivan puolitutun puheista olen ymmärtänyt, että he ovat saaneet pitkillä ulkomaankomennuksilla huomattavasti enemmän kuin pelkän peruspalkan ja ulkomaanpäivärahan.

    Äänestä

  • opiskelija kirjoitti:

    Vaan entäpäs jos palkkauksen kotimaassa (Intia) hoitanut firma on kohdemaassa (Suomessa) sijaitsevan yrityksen sisaryhtiö? Palkataan työvoima Intialaisilla työehdoilla ja tuodaan sitten Suomeen. Kyllä nämä hommat haltsataan yrityksissä. Palkkadumppaus on jo arkipäivää.

    ...juuri. Oletatko globaalin firman maksavan tasaisesti palkkaa kaikissa kohdemaissaan. Tämä mainitsemasi 'palkkadumppaus' on ollut olemassa nuijasodista lähtien, ei siis mitään uutta.

    -T

    Äänestä

  • entinen it-orja kirjoitti:

    Käytäntö riippuu varmasti suuresti firmasta ja tehtävistä.

    Parin asiantuntijatehtävissä toimivan puolitutun puheista olen ymmärtänyt, että he ovat saaneet pitkillä ulkomaankomennuksilla huomattavasti enemmän kuin pelkän peruspalkan ja ulkomaanpäivärahan.

    ...mikään tietenkään estä maksamasta suurempaa palkkaa, edellisessä firmassani olisin päässyt Keski-Eurooppaan pitkälle komennukselle kohdemaan(paremmalla) palkalla.

    Kuten sanottua, tämä ei kuitenkaan ole automaattisesti tarjolla, eikä varsinkaan käytäntö.

    -T

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Deepak Rak kirjoitti:

http://www.digitoday.fi/showPage.php?page_id=13&news_id=51332

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu