kysymys on kahdesta lapsestani 4v ja 5v jotka asuvat pääsääntöisesti äidillään(erosimme 6kk sitten)nyt olen havainnut että lapset kun tulevat luokseni ovat todella väsyneitä,tyttö kalpea ja silmien alukset mustana,poika vain väsynyt,ei jaksa keskittyä mihinkään kuin hetken.ja huom:asuessamme yhdessä heillä oli niin sanottu rytmi,kaikkine säännöllisyyksineen aamusta iltapalaan ja nukkuma aikaan asti.nyt tiedän varmuudella että niinä viikonloppuina kun ns:äitiviikonloppu äiti vie yhtenä yönä naapuriin lapset yöksi ja toisena yönä lapset keskenään yksin kotona tosin hoitajana 16v hänen edellisestä avoliitosta oleva tytär,äiti palailee sunnuntaina n:klo15.00 pahassa kankkusessa mennen suoraan nukkumaan,tätä hän on jatkanut koko erossa olo ajan ja lapsien kanssa ei lähde touhuamaan tai tekemään mitään ihmeempiä omana vkl,minulla(isä) lapset joka keskiviikko ja joka toinen vkl haen tarhasta ja palautan tarhaan myös vkl jälkeen,ELI MITEN SAAN TÄMÄN NAISEN YMMÄRTÄMÄÄN ETTÄ LAPSET TARVITSEVAT MYÖS HÄNEN AIKAANSA.
neuvot olisi tarpeen
mietityttää
7529
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olen joskus lukenut, että valtaosalla naisista, eron jälkeen tulee aika, jolloin rillutellaan ja hillutaan. Kaipa he siten käsittelevät eroaan?
Jos äiti oli ennen tasapainoinen ja hyvä äiti(oliko?) niin tämä voisi olla "vain" eränjälkeistä masennusta.
Se voi mennä ohi, mutta ehkä ei ole varaa odottaa sen emenvän ohi, koska kyseessä on noinkin pienet lapset ja asiat solmussa.
Sä et voi juurikaan kai muuta tehdä, kuin yrittää jutella äidin ja lasten kanssa. Voisivatko he muuttaa sinun luoksesi, ainakin kunnes äiti pääsee jaloilleen?
Jos eivät, ota yhteyttä vaikka lasten (tarhaan?) neuvolaan, he voisivat yrittää sitä kautta auttaa äitiä?
Suosittelen, että keskustelet kuntasi sosiaalityöntekijöiden kanssa. Ota yhteyttä perusturvakeskukseen ja ilmaise huolesi. Missään nimessä et saa jäädä enää pohtimaan, että joskohan asiat menisivät parempaan suuntaan itsestään. Huoltajuuden hakeminen ilman hyvää näyttöä, kun ei oikein onnistu.
Vaikka kyseessä olisi nyt sitä eron jälkeistä masennusta, niin lapset eivät saa siinä olla kärsijöinä. Sitähän ei varmasti voi tietää, minkä asenteen kunnan viranomaiset ottavat, mutta joka tapauksessa he joutuvat selvittämään olosuhteet, jos heille asetaan epäillys lasten hyvinvoinnista.
Äidillä on oikeus myös käydä kapakoissa,se ei ole vain eronneen isän oikeus.Jos lapsilla on kotona hoitaja tai he ovat jonkun luona joka heistä huolehtii,asia ei kuulu sinulle.
Kovin tarkkaan hänen nurkissaan käyt kyttäämässä kun kellonajankin tiedät tarkalleen koska lasten äiti kotiutuu.
Erosta on vasta puoli vuotta,on selvää että olet vielä liian kiinnostunut exäsi asioista.
Oma exäni ei päästä irti pirullakaan vaikka erosta on jo kaksi vuotta.Joka reissu kytätään missä käyn ja kenen kanssa vaikkei se hänelle tippaakaan kuulu.
Se on helppo sanoa että kyllä minä hyvänä isänä touhuilen lasten kanssa kaikkea kivaa.Helppo se on touhuta joka toinen viikonloppu.
Kun yksin repii perässään kahta pientä lasta suurimman osan kuukaudesta niin ei sitä jatkuvasti jaksa olla mikään superäiti joka häärää ja puuhaa ja touhuaa.
Isät kuvittelee että he on jotain suuria sankareita kun armollisesti ottavat oman lapsensa joka toinen viikonloppu (samalla mielessään kiroten että kukahan sitä huoraa taas panee kun mä olen sille ilmaisena lapsenvahtina).
luuhata ravintoloissa niin viikonloppuina, kun lapset ovat hänellä, paitsi poikkeustapauksissa. Eikö se riitä, että isän viikonloppuina pääsee?Jos on väsynyt lastenhoitoon, haetaan muunlaista apua kuin ravintoloissa rällästäminen.
Mikä ihme ihmisiä vaivaa, kun isä tuomitaan, jos hän rällästäisi pitkin kyliä lasten tapaamisviikonloppuina, mutta äitejä ei?!
Ei sitä joka viikonloppu tarvitse siellä ravintolassa käydä. Tai jos siltä tuntuu, niin antakoon lapset isälle. Jos tämä äiti tosiaan hoidattaa lapsensa muilla joka viikonloppu, niin apua on vailla! Ota vain yhteyttä viranomaisiin, ei kukaan voi olla niin väsynyt, että pitää jatkuvasti juoda...Lasten etu on tärkein. Kannattaa myös ilmoittaa ne paikat, joissa lapset ovat hoidossa.
Se ei tarkoita sitä että asiat oikeasti olis niin.Minun exmieheni on soittanut lastenvalvojaa myöden huoraamis- ja ryyppyreissuistani kunnes lv sanoi hänelle että sinulle EI kuulu miten äiti viikonloppunsa viettää niin kauan kuin lapset on hoidettu.
Minun viikonloppumenoni olivat silloin sellaisia että kävin äitini luona toisessa kaupungissa mutta exähän näki vain sen että asunnossani ei ollut valoja josta teki sitten omat johtopäätöksensä.
Kas kummaa kun kuvitteli että ensimmäisenä eron jälkeen neljän pienen lapsen kanssa olis käynyt ryyppäämiset ja munanvonkausreissut mielessä.
.on, että lapsista näkee ja aistii ovatko asiat kunnossa lähivanhemman luona. Ensin on keskusteltava kotitilanteesta ja olosuhteista siellä lapsen äidin kanssa ja jos korjausta ei näy lasten hyvinvoinnissa - edelleen lapset samassa kunnossa, niin tieto eteenpäin sos.viranomaisille. Vaikka joskus voi tulla "vääriä epäilyjä" niin niidenkin uhalla on toimittava. Puolustuskyvyttömien lasten etu ja hyvinvointi on oltava etusijalla.