Uratko syynä suistumisiin?

vielä hieman pidemmälle.

Mitenkäs sitten kun teiden hoito kertakaikkiaan laiminlyödään? Tarkoitan etenkin juuri näin talviaikaan.
Vaikkei tiessä olisi uria niin silti annetaan jääpolanteiden kasvaa kasvamistaan. Urathan niistäkin syntyy....ja syvät vielä kaiken lisäksi. Sitten tulee kunnon tuisku ja peittää sellaisen uran. Pyörä "haukkaa" siihen ja silmänräpäyksessä sitä huomaakin olevansa matkustajana omassa autossaan.

Mikä mahtaisi olla oikea tilannenopeus kertomassani esimerkkitapauksessa? Kyse ei ole mistään kylätiestä.

Jään mielenkiinnolla odottamaan vastaustasi :)

Sitä tarvittavaa kokemusta ja taitoa ei vaan kaikilla ole ja missäpä muuallakaan voi harjoitella kuin yleisillä teillä. Välillä sitten opetellessa lipsuu, mutta kokemusta tulee, jos henki säilyy.

Urat voivat myös yllättää, kuten kelikin. Tiehän kuluu eniten vilkasliikenteisimmältä osalta ja jos kauempaa on tulossa urautumatonta tietä ja äkkiä onkin tiessä syvät urat, niin siitä se voi lähteä.

Kyllähän tiekin kuuluisi olla turvallisesti liikuttavassa kunnossa, mutta kun urautuminen alkaa syksyllä, niin eihän niitä paikata kuin vasta aikaisintaan seuraavana kesänä (jos paikataan). Nastarenkaat pois vaan, niin säästyy vähäisiä tierahoja järkevämpäänkin käyttöön kuin ainaiseen paikkaukseen. Eikä sitä suolaakaan tarvita teille ollenkaan, hiekkaakin säästeliäästi.

sinivilkku kirjoitti:

vielä hieman pidemmälle.

Mitenkäs sitten kun teiden hoito kertakaikkiaan laiminlyödään? Tarkoitan etenkin juuri näin talviaikaan.
Vaikkei tiessä olisi uria niin silti annetaan jääpolanteiden kasvaa kasvamistaan. Urathan niistäkin syntyy....ja syvät vielä kaiken lisäksi. Sitten tulee kunnon tuisku ja peittää sellaisen uran. Pyörä "haukkaa" siihen ja silmänräpäyksessä sitä huomaakin olevansa matkustajana omassa autossaan.

Mikä mahtaisi olla oikea tilannenopeus kertomassani esimerkkitapauksessa? Kyse ei ole mistään kylätiestä.

Jään mielenkiinnolla odottamaan vastaustasi :)

Lue lisää

Siis jokaisen autoilijan todellakin tulee osata ajaa urissa. Pahempia kuin urat, ovat mielestäni nuo onnettomat paikkaukset jotka heittää. Tai ne päällysteenjättäneet kuopat, joita ei ole ehditty paikata. Tuolloin tie voi olla liian huonossa kunnossa. Mutta ajosuuntaiset urat ei ei, ratin takana vikaa. Oli päällä vaikka puoli metriä lunta.

Kairakettu kirjoitti:

Sitä tarvittavaa kokemusta ja taitoa ei vaan kaikilla ole ja missäpä muuallakaan voi harjoitella kuin yleisillä teillä. Välillä sitten opetellessa lipsuu, mutta kokemusta tulee, jos henki säilyy.

Urat voivat myös yllättää, kuten kelikin. Tiehän kuluu eniten vilkasliikenteisimmältä osalta ja jos kauempaa on tulossa urautumatonta tietä ja äkkiä onkin tiessä syvät urat, niin siitä se voi lähteä.

Kyllähän tiekin kuuluisi olla turvallisesti liikuttavassa kunnossa, mutta kun urautuminen alkaa syksyllä, niin eihän niitä paikata kuin vasta aikaisintaan seuraavana kesänä (jos paikataan). Nastarenkaat pois vaan, niin säästyy vähäisiä tierahoja järkevämpäänkin käyttöön kuin ainaiseen paikkaukseen. Eikä sitä suolaakaan tarvita teille ollenkaan, hiekkaakin säästeliäästi.

Lue lisää

Viskaa suolaa omille rapuillesi, niin näet mitä tapahtuu!

joka kuluttaa kirjoitti:

Viskaa suolaa omille rapuillesi, niin näet mitä tapahtuu!

yhdessä. Samoin rekkojen liian suuret kuormat.

joka kuluttaa kirjoitti:

Viskaa suolaa omille rapuillesi, niin näet mitä tapahtuu!

Näyttää nuo ajourat tulevan suolaamattomille lumen ja jään peittämille teillekin ja keväällä näkee samoilla kohdin asfaltin urautuneen myös. Eikä ne ajourat täsmää raskaan kaluston mittoihinkaan.

Kairakettu kirjoitti:

Näyttää nuo ajourat tulevan suolaamattomille lumen ja jään peittämille teillekin ja keväällä näkee samoilla kohdin asfaltin urautuneen myös. Eikä ne ajourat täsmää raskaan kaluston mittoihinkaan.

Lue lisää

Katsopas joskus paripyörällisen kuorma-auton takana ajaessa, kuinka hyvin sisemmät pyörät sopivat uriin.
Ainakin Treen ja Hkin välisellä moottoritiellä renkaiden ja urien leveys osui aivan nappiin, löytyipä pakoittain oikein paripyörä-uratkin.
Jos ne urat on henkilöauton tekemiä, niin paripyörälliset henkilöautot on lailla kiellettävä.
Tämä ei ole moite raskasta liikennettä kohtaan, vaan moite, huonosti tehtyä tienpohjaa kohtaan.
Uskon suurimman syyn uriin löytyvän tien painumisesta, en kulumisesta.

syy löytyy kirjoitti:

Siis jokaisen autoilijan todellakin tulee osata ajaa urissa. Pahempia kuin urat, ovat mielestäni nuo onnettomat paikkaukset jotka heittää. Tai ne päällysteenjättäneet kuopat, joita ei ole ehditty paikata. Tuolloin tie voi olla liian huonossa kunnossa. Mutta ajosuuntaiset urat ei ei, ratin takana vikaa. Oli päällä vaikka puoli metriä lunta.

Lue lisää

vastannut kysymykseeni :)
Kyllä tässä on urissa ajeltu ja ajellaan edelleen....valitettavasti.
Tarkennanpa asiaa hieman; olet menossa moottoritielle, olet ajanut varovaisesti koko ajan kun keli on kertakaikkiaan ilkeä.

Mikä on mielestäsi sellainen tilannenopeus liittymän kurvissa, juuri ennen kuin kiihdytyskaista aukeaa, että pystyt hallitsemaan kulkuneuvosi kun se kunnolla "haukkaa" kinoksen alla olevaan uranpätkään?

En muuten näin tivaisi asiaa, mutta olen itse sellaisessa paikassa ollut jokusen sekunnin aivan matkustajana, enkä edelleenkään osaa sanoa, mikä olisi ollut oikea tilannenopeus.
En vielä kerro nopeuttani, koska odotan Sinulta kakkitietävää vastausta.

Sinä kun tunnut olevan niin viisas, niin kerrothan sen minulle tyhmälle?

^^^^^^^^^^^^ kirjoitti:

Katsopas joskus paripyörällisen kuorma-auton takana ajaessa, kuinka hyvin sisemmät pyörät sopivat uriin.
Ainakin Treen ja Hkin välisellä moottoritiellä renkaiden ja urien leveys osui aivan nappiin, löytyipä pakoittain oikein paripyörä-uratkin.
Jos ne urat on henkilöauton tekemiä, niin paripyörälliset henkilöautot on lailla kiellettävä.
Tämä ei ole moite raskasta liikennettä kohtaan, vaan moite, huonosti tehtyä tienpohjaa kohtaan.
Uskon suurimman syyn uriin löytyvän tien painumisesta, en kulumisesta.

Lue lisää

Olen minäkin havainnut joskus ikäänkuin paripyörien jättämiä uria asfaltissa, mutta harvemmin. Jos paripyörien sisemmät pyörät sopivat uriin, mutta ulkopuolisien alla ei uria ole, niin vaikea äkkiseltään uskoa niitä kahta uraa aiheutetun neljällä pyörällä, uriahan pitäisi myös olla neljä.

Painumistakin on vähän vaikea uskoa, kun samat urat jatkuvat siltojenkin yli ja betonin painumista pidän epätodennäköisenä.

sinivilkku kirjoitti:

vastannut kysymykseeni :)
Kyllä tässä on urissa ajeltu ja ajellaan edelleen....valitettavasti.
Tarkennanpa asiaa hieman; olet menossa moottoritielle, olet ajanut varovaisesti koko ajan kun keli on kertakaikkiaan ilkeä.

Mikä on mielestäsi sellainen tilannenopeus liittymän kurvissa, juuri ennen kuin kiihdytyskaista aukeaa, että pystyt hallitsemaan kulkuneuvosi kun se kunnolla "haukkaa" kinoksen alla olevaan uranpätkään?

En muuten näin tivaisi asiaa, mutta olen itse sellaisessa paikassa ollut jokusen sekunnin aivan matkustajana, enkä edelleenkään osaa sanoa, mikä olisi ollut oikea tilannenopeus.
En vielä kerro nopeuttani, koska odotan Sinulta kakkitietävää vastausta.

Sinä kun tunnut olevan niin viisas, niin kerrothan sen minulle tyhmälle?

Lue lisää

Riippuu miten tiukasta kaarteesta on kyse. Niitä on varsin erillaisia. Jossakin ajan hyvällä kelilläkin alle 40km/h että jos pahalla kelillä ajaa tuon alle ei siinä ihmeempiä pitäisi käydä. Jos taas on nopeampi kierto jossa kuivalla ajetaan yli 70km/h, niin minä kyllä ajan mutkat niin ettei ole mahdollista tilan pikku luistosta loppua. Sanotaanko 50km/h jos on kinostumaa. Luulisin että lumi pikemminkin tasoittaa kuoppia, jos ei ohan pölylumesta ole kyse.

syy löytyy kirjoitti:

Riippuu miten tiukasta kaarteesta on kyse. Niitä on varsin erillaisia. Jossakin ajan hyvällä kelilläkin alle 40km/h että jos pahalla kelillä ajaa tuon alle ei siinä ihmeempiä pitäisi käydä. Jos taas on nopeampi kierto jossa kuivalla ajetaan yli 70km/h, niin minä kyllä ajan mutkat niin ettei ole mahdollista tilan pikku luistosta loppua. Sanotaanko 50km/h jos on kinostumaa. Luulisin että lumi pikemminkin tasoittaa kuoppia, jos ei ohan pölylumesta ole kyse.

Lue lisää

Kyse on kurvista, minkä hyvällä kelillä ajan n. 70km/h. Silloin kun "aloin" matkustajaksi, oli nopeutta korkeintaan 20km/h.
En ollut varmaan viikkoon ajanut siitä, joten en tiennyt mahdollisista urista mitään ja siksi ajoinkin niin varovasti. Autoni oli silloin Saab 900.
Niin vain olin tosiaan jonkun sekunnin ajan aivan matkustaja. Kuitenkin auto oli minulle tuttu, siinä oli hyvät renkaat alla ja olen harjoitellut jääradalla, mielestäni osaan korjata luiston. Silti menin penkasta penkkaan, että tössähteli vaan.

Jotenkin en osaa syyttää itseäni kamalasti, vaikka herkästi lähden etsimään "syyllistä" itsestäni. Nimittäin perässäni tuli Corolla ja se teki kokolailla samanlaiset piruetit kuin minäkin.

En toki sitä itse siinä huomannut mutta mieheni ajoi edelläni ja hän näki kaiken peileistä.

Tässä syy miksi en ole kovin hanakka syyttämään suorilta ketään. Tajusin silloin, että vaikka olisi kuinka varovainen niin silti voi sattua kaikenlaista.

sinivilkku kirjoitti:

Kyse on kurvista, minkä hyvällä kelillä ajan n. 70km/h. Silloin kun "aloin" matkustajaksi, oli nopeutta korkeintaan 20km/h.
En ollut varmaan viikkoon ajanut siitä, joten en tiennyt mahdollisista urista mitään ja siksi ajoinkin niin varovasti. Autoni oli silloin Saab 900.
Niin vain olin tosiaan jonkun sekunnin ajan aivan matkustaja. Kuitenkin auto oli minulle tuttu, siinä oli hyvät renkaat alla ja olen harjoitellut jääradalla, mielestäni osaan korjata luiston. Silti menin penkasta penkkaan, että tössähteli vaan.

Jotenkin en osaa syyttää itseäni kamalasti, vaikka herkästi lähden etsimään "syyllistä" itsestäni. Nimittäin perässäni tuli Corolla ja se teki kokolailla samanlaiset piruetit kuin minäkin.

En toki sitä itse siinä huomannut mutta mieheni ajoi edelläni ja hän näki kaiken peileistä.

Tässä syy miksi en ole kovin hanakka syyttämään suorilta ketään. Tajusin silloin, että vaikka olisi kuinka varovainen niin silti voi sattua kaikenlaista.

Lue lisää

Hyvä, että ymmärsit silloin tilannenopeuden merkityksen. Kovemmalla vauhdilla olisi käynyt huonommin, nyt selvisit ehjin nahoin (ja pellein?).

sinivilkku kirjoitti:

Kyse on kurvista, minkä hyvällä kelillä ajan n. 70km/h. Silloin kun "aloin" matkustajaksi, oli nopeutta korkeintaan 20km/h.
En ollut varmaan viikkoon ajanut siitä, joten en tiennyt mahdollisista urista mitään ja siksi ajoinkin niin varovasti. Autoni oli silloin Saab 900.
Niin vain olin tosiaan jonkun sekunnin ajan aivan matkustaja. Kuitenkin auto oli minulle tuttu, siinä oli hyvät renkaat alla ja olen harjoitellut jääradalla, mielestäni osaan korjata luiston. Silti menin penkasta penkkaan, että tössähteli vaan.

Jotenkin en osaa syyttää itseäni kamalasti, vaikka herkästi lähden etsimään "syyllistä" itsestäni. Nimittäin perässäni tuli Corolla ja se teki kokolailla samanlaiset piruetit kuin minäkin.

En toki sitä itse siinä huomannut mutta mieheni ajoi edelläni ja hän näki kaiken peileistä.

Tässä syy miksi en ole kovin hanakka syyttämään suorilta ketään. Tajusin silloin, että vaikka olisi kuinka varovainen niin silti voi sattua kaikenlaista.

Lue lisää

Että auto lähtee heittelehtimään pelkistä urista? kävelyvauhdissa? Aika uskomatonta!

syy löytyy kirjoitti:

Että auto lähtee heittelehtimään pelkistä urista? kävelyvauhdissa? Aika uskomatonta!

Minä olen ajanut kuorma-auton hallitsemattomaan sivuluisuun ja nimen omaan urista. Tosin ne olivat polanteeseen "kaivetut" urat. Kortti oli ollut vasta vähän yli vuoden, joten se riitti minulle selityksesi noiden urien lisäksi. Tuoreelle kuljettajalle voi käydä noin ennen kuin sitä kokemusta ehtii karttua. Tie oli suora ja lähtönopeutta n. 40km/h. Lämpötila oli liki nollassa ja satoi niljakasta lunta.

Onneksi ei ollut vastaantulijoita ja tien leveyskin riitti, kun auto jäi ihan poikittain tiehen nähden. Luisuun lähtö oli niin nopea, että en usko, että nyt kokeneempanakaan vastaavassa tilanteessa ehtisin korjata sitä, joten pitää vaan ajaa niin, ettei joudu siihen luisuun. Eli ei aina kannata luottaa siihen, että sitä pitoa on edessä ja alla, jos tien pinta ei ole ihan paljas.

syy löytyy kirjoitti:

Että auto lähtee heittelehtimään pelkistä urista? kävelyvauhdissa? Aika uskomatonta!

Itse olen saanut auton siirtymään sivusuunnassa pari metriä jääpolanteen suosiollisella avustuksella. Vauhtia oli sellainen hölkkävauhti. Tiedän tämän, koska tapahtumahetkellä vaihdoin vaihdetta ykköseltä kakkoselle. Tuntui siltä, kuin auto olisi loikannut sivulle. Onneksi siinä jalkakäytävällä ei juuri silloin ollut ketään. Siinä oli aikaa tutkia tapahtumapaikkaa kun odotin käsien tärinän loppumista ulkona autosta, auton seisoessa jalkakäytävällä hätävilkut päällä. Polanne oli melkein vaaksan korkuinen ja lumisohjon peitossa.

sinivilkku kirjoitti:

vielä hieman pidemmälle.

Mitenkäs sitten kun teiden hoito kertakaikkiaan laiminlyödään? Tarkoitan etenkin juuri näin talviaikaan.
Vaikkei tiessä olisi uria niin silti annetaan jääpolanteiden kasvaa kasvamistaan. Urathan niistäkin syntyy....ja syvät vielä kaiken lisäksi. Sitten tulee kunnon tuisku ja peittää sellaisen uran. Pyörä "haukkaa" siihen ja silmänräpäyksessä sitä huomaakin olevansa matkustajana omassa autossaan.

Mikä mahtaisi olla oikea tilannenopeus kertomassani esimerkkitapauksessa? Kyse ei ole mistään kylätiestä.

Jään mielenkiinnolla odottamaan vastaustasi :)

Lue lisää

Oieka tilannenopeus on sellainen, jolla auto pysyy hallittavissa tiellä. Joskus se voi olla hyvinkin alhainen, mutta aina se löytyy.

Oma kokemus viime talvelta: veden huuhtelema jäinen metsäautotie, nopeus 20 kmh ja hyvin pysyi tiellä.

Ikävä tyyppi kirjoitti:

Itse olen saanut auton siirtymään sivusuunnassa pari metriä jääpolanteen suosiollisella avustuksella. Vauhtia oli sellainen hölkkävauhti. Tiedän tämän, koska tapahtumahetkellä vaihdoin vaihdetta ykköseltä kakkoselle. Tuntui siltä, kuin auto olisi loikannut sivulle. Onneksi siinä jalkakäytävällä ei juuri silloin ollut ketään. Siinä oli aikaa tutkia tapahtumapaikkaa kun odotin käsien tärinän loppumista ulkona autosta, auton seisoessa jalkakäytävällä hätävilkut päällä. Polanne oli melkein vaaksan korkuinen ja lumisohjon peitossa.

Lue lisää

Aika kädettömiä olette kyllä. Käytetään niitä kaasuja ja ratteja oikein!

syy löytyy kirjoitti:

Aika kädettömiä olette kyllä. Käytetään niitä kaasuja ja ratteja oikein!

Kun kerran osasit kertomani perusteella leimata minut muiden mukana kädettömäksi niin kerro, miten toimimalla tuo tilanteeni olisi vältetty.

Ikävä tyyppi kirjoitti:

Kun kerran osasit kertomani perusteella leimata minut muiden mukana kädettömäksi niin kerro, miten toimimalla tuo tilanteeni olisi vältetty.

Mutta jos onnistut ajamaan auton jalkakäytävällem jokin mättää ajamisessasi. Itse olen aina pysynyt kaistalla vaikka ajankin suht reippaasti olosuhteet huomioonottaen ja kitkoilla.

Kai se keula voi pompata sivuun jos suditat kaltevalla tiellä. Tai kaltevissa urissa.

sinivilkku kirjoitti:

Kyse on kurvista, minkä hyvällä kelillä ajan n. 70km/h. Silloin kun "aloin" matkustajaksi, oli nopeutta korkeintaan 20km/h.
En ollut varmaan viikkoon ajanut siitä, joten en tiennyt mahdollisista urista mitään ja siksi ajoinkin niin varovasti. Autoni oli silloin Saab 900.
Niin vain olin tosiaan jonkun sekunnin ajan aivan matkustaja. Kuitenkin auto oli minulle tuttu, siinä oli hyvät renkaat alla ja olen harjoitellut jääradalla, mielestäni osaan korjata luiston. Silti menin penkasta penkkaan, että tössähteli vaan.

Jotenkin en osaa syyttää itseäni kamalasti, vaikka herkästi lähden etsimään "syyllistä" itsestäni. Nimittäin perässäni tuli Corolla ja se teki kokolailla samanlaiset piruetit kuin minäkin.

En toki sitä itse siinä huomannut mutta mieheni ajoi edelläni ja hän näki kaiken peileistä.

Tässä syy miksi en ole kovin hanakka syyttämään suorilta ketään. Tajusin silloin, että vaikka olisi kuinka varovainen niin silti voi sattua kaikenlaista.

Lue lisää

Varovaisuus ja tilanteen taju ovat hyviä selviytymis keinoja liikenteessä,mutta aina ei se varovaisuus riitä vaan on tosiaan hyvä hankkia etukäteen kokemusta auton käyttäytymisestä,sillä silloin kun muututaan matkustajiksi niin mitään ei ole aikaa miettiä jos ei ole ytimissä valmiiksi toiminta ohjeita.

syy löytyy kirjoitti:

Aika kädettömiä olette kyllä. Käytetään niitä kaasuja ja ratteja oikein!

Luiskaa, jäätä jossa uria vauhtia ei juuri nimeksikään, ei vaan ole pitoa hyvistä renkaista huolimatta.Auto on etupainoinen ja vetoinen Minkä verran antaisit kaasua? ja mihinsuuntaan kääntäisit rattia?

sinivilkku kirjoitti:

vielä hieman pidemmälle.

Mitenkäs sitten kun teiden hoito kertakaikkiaan laiminlyödään? Tarkoitan etenkin juuri näin talviaikaan.
Vaikkei tiessä olisi uria niin silti annetaan jääpolanteiden kasvaa kasvamistaan. Urathan niistäkin syntyy....ja syvät vielä kaiken lisäksi. Sitten tulee kunnon tuisku ja peittää sellaisen uran. Pyörä "haukkaa" siihen ja silmänräpäyksessä sitä huomaakin olevansa matkustajana omassa autossaan.

Mikä mahtaisi olla oikea tilannenopeus kertomassani esimerkkitapauksessa? Kyse ei ole mistään kylätiestä.

Jään mielenkiinnolla odottamaan vastaustasi :)

Lue lisää

Siloin kun tiellä ei ole lainkaan turvallista ajaa, ei saa lähteä liikenteeseen.

Jos et pääse työpaikallesi, niin syy voi olla tielaitoksen, mutta jos ajat ojaan, niin silloin syy on yksin sinun.

Tanevaan kirjoitti:

Luiskaa, jäätä jossa uria vauhtia ei juuri nimeksikään, ei vaan ole pitoa hyvistä renkaista huolimatta.Auto on etupainoinen ja vetoinen Minkä verran antaisit kaasua? ja mihinsuuntaan kääntäisit rattia?

Lue lisää

Ei sitä täältä voi sanoa. Tärkeintä on ohjata heti kun jotain tapahtuu ja oikein, eikä sekunnin-kahden päästä.

syy löytyy kirjoitti:

Mutta jos onnistut ajamaan auton jalkakäytävällem jokin mättää ajamisessasi. Itse olen aina pysynyt kaistalla vaikka ajankin suht reippaasti olosuhteet huomioonottaen ja kitkoilla.

Kai se keula voi pompata sivuun jos suditat kaltevalla tiellä. Tai kaltevissa urissa.

Lue lisää

Et sinä tästä kiertelemällä ja kaartelemalla pääse eroon. Vastaa kysymykseen! Vai etkö osaa? Huutelet muiden olevan kädettömiä, mutta itse osaat vielä huonommin. Paitsi että et osaa ajaa, et osaa edes teoriassa sanoa, mikä meni pieleen? Oletpa surkea tapaus.

Saattoihan ne urat olla lähteneet kulumaan jo edellisen talven aikana, mutta nyt kuluneena syksynä ne tulivat selvästi havaittaviksi.

Kuten tuossa toisaalla jo mainitsinkin, niin painumiseen en oikein usko, vaikka sitäkin kyllä tapahtuu ainakin jonkin verran. Täytyypä huomenna katsella hiukan tarkemmin kun n. 1400 km tulee taas tuota maantietä tuijotettua.

Kemi-Tornio moottoritie avattiin v. 2001 syksyllä ja päällyste on uusittu jo ainakin kertaalleen muistaakseni 2003, (tai 2004).

Riippuu varmaan myös autosta ja renkaista. Hki-Tre-väliä olen jonkun kerran ajanut, eikä omassa autossani juurikaan haittaa ne urat, ne paikkaukset ovat mielestäni enemmän haittaavia. Monet ovat valitelleet myös ainakin Hyvinkään eteläpuolella olevista pystyheitoista ("ilmakuopista"), joten ei ne pohjat ole ihan parhaalla tavalla rakennettu.

Niitä paikkauksia oli Suomen teillä myös silloin ennen sitä suurta lamaa 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa. Onko samanlaisia ennusmerkkejä taas näkyvissä kuin silloinkin? Ainakin rahaa tarjotaan pankeista taas samaan malliin...

Ei taitaisi Suomen kansantalous kestää tätä lääkettä

1. Rekkojen painot ovat muualla maailmassa käytännössä (käsittääkseni) samat.

2. Nastat ovat muualla yleensä kielletyt, vedoten juuri teiden kulumiseen.

3. Urautumista läheskään samassa määrin ei näy.

Onko syynä:
1. Rekat?
2. Nastat?
3. Suomen huonosti rakennetut tiet?

...ne rekoista syntyneet urat sitten eivät ole lähelläkään rekkojen raideväliä??????????:0

Etusista jos toinen on urassa, niin toinen on kyllä kaukana poissa sieltä.

Sikstoisekseen kokonaispainolla ei niinkään ole vaikutusta, vaan akselimassalla joka taas ei Suomessa ole sen suurempi kuin muuallakaan.

Urat eivät synny teille rekkojen painosta. Vaikka täydellä kuormalla olevan tukki- tai sorarekan koko paino laitettaisiin vain kahden pyörän varaan, niin saisi olla aika tarkka mittalaite, jolla pystyttäisiin mittaamaan tiessä minkäänlaista painumaa. Etenkään talvella Suomessa, nääs kun jo nyt on tiet melkein kaksi metriä roudassa.
Urat syntyvät siitä, että nastarenkaat kuluttavat asfalttia. Tiestä kuluu se kohta joka on paljaana kun taas lumen tai jään alla oleva asfaltti ei kulu ollenkaan.

nastarenkaista kirjoitti:

Urat eivät synny teille rekkojen painosta. Vaikka täydellä kuormalla olevan tukki- tai sorarekan koko paino laitettaisiin vain kahden pyörän varaan, niin saisi olla aika tarkka mittalaite, jolla pystyttäisiin mittaamaan tiessä minkäänlaista painumaa. Etenkään talvella Suomessa, nääs kun jo nyt on tiet melkein kaksi metriä roudassa.
Urat syntyvät siitä, että nastarenkaat kuluttavat asfalttia. Tiestä kuluu se kohta joka on paljaana kun taas lumen tai jään alla oleva asfaltti ei kulu ollenkaan.

Lue lisää

Eräs tienpätkä päällystettiin uudelleen viime kevätkesästä. Kun olin sillä liikkeellä viime lokakuun alussa heti vesisateen jälkeen, niin tiessä oli selvästi nähtävät, pitkittäiset paripyörärapakot.

Joten

a. Olin rekkavihassani nähnyt harhoja, vaikka lasken rekat normaaleiksi tienkäyttäjiksi, joilla on sama oikeus kulkea tiellä kuin minullakin.

b. Nastarengasautolijat olivat kesän aikana käyneet kuluttamassa kyseiset urat kitkarenkaiden käyttäjien kiusaksi.

c. Päällyste ja tien runko antavat periksi raskaan liikenteen alla. Tämän voi jokainen tarkistaa katsomalla bussipysäkkejä, jotka ovat urilla, vaikka linja-autoissa ei ole koskaan nastoja.

silleen kirjoitti:

Eräs tienpätkä päällystettiin uudelleen viime kevätkesästä. Kun olin sillä liikkeellä viime lokakuun alussa heti vesisateen jälkeen, niin tiessä oli selvästi nähtävät, pitkittäiset paripyörärapakot.

Joten

a. Olin rekkavihassani nähnyt harhoja, vaikka lasken rekat normaaleiksi tienkäyttäjiksi, joilla on sama oikeus kulkea tiellä kuin minullakin.

b. Nastarengasautolijat olivat kesän aikana käyneet kuluttamassa kyseiset urat kitkarenkaiden käyttäjien kiusaksi.

c. Päällyste ja tien runko antavat periksi raskaan liikenteen alla. Tämän voi jokainen tarkistaa katsomalla bussipysäkkejä, jotka ovat urilla, vaikka linja-autoissa ei ole koskaan nastoja.

Lue lisää

Tosiasia on että kaikki liikenne kuluttaa tietä, jopa kitkarenkaat.

Tosiasia on myöskin, että pääasiallinen urien kuluttaja on kuitenkin nastarenkaat, tätä ei pysty millään opilla kyseenalaistamaan.

Miten niin linja-autoissa ei muka ole koskaan nastoja? Aika moni liikennöitsijä käyttää eturenkaina nastallisia gummeja talviaikaan.

silleen kirjoitti:

Eräs tienpätkä päällystettiin uudelleen viime kevätkesästä. Kun olin sillä liikkeellä viime lokakuun alussa heti vesisateen jälkeen, niin tiessä oli selvästi nähtävät, pitkittäiset paripyörärapakot.

Joten

a. Olin rekkavihassani nähnyt harhoja, vaikka lasken rekat normaaleiksi tienkäyttäjiksi, joilla on sama oikeus kulkea tiellä kuin minullakin.

b. Nastarengasautolijat olivat kesän aikana käyneet kuluttamassa kyseiset urat kitkarenkaiden käyttäjien kiusaksi.

c. Päällyste ja tien runko antavat periksi raskaan liikenteen alla. Tämän voi jokainen tarkistaa katsomalla bussipysäkkejä, jotka ovat urilla, vaikka linja-autoissa ei ole koskaan nastoja.

Lue lisää

Jos tie on painunut uralle, se johtuu painavasta ajoneuvosta. Tällaista tapahtuu teillä joissa on heppoinen runko, sivuteillä ja bussipysäkeillä. Ja tällaiset urat ilmestyy usein juuri tehdylle tielle.

Mutta jämäkkään valtatiehen ei tule painaumaa. Valtatiellä karheaksi kuluneet urat ovat nastarenkaiden aikaansaannosta. Nastat ruopii kivipölyä irti, ja aina välillä irtoaa isompaakin kivimateriaa.

muualla maailmassa kirjoitti:

1. Rekkojen painot ovat muualla maailmassa käytännössä (käsittääkseni) samat.

2. Nastat ovat muualla yleensä kielletyt, vedoten juuri teiden kulumiseen.

3. Urautumista läheskään samassa määrin ei näy.

Onko syynä:
1. Rekat?
2. Nastat?
3. Suomen huonosti rakennetut tiet?

Lue lisää

Seuraavan kerran täällä Helsingissä niin kiinnittäkääpä huomio sellaiseen merkilliseen asiaan kuin bussikaistat joita, myös valvotaan sekä kameroin,että muuten,niin ovatkohan bussit ruvenneet käyttämään paripyörissän nastoja kun on n.5cm syvät urat jokaisella bussikaistalla?

silleen kirjoitti:

Eräs tienpätkä päällystettiin uudelleen viime kevätkesästä. Kun olin sillä liikkeellä viime lokakuun alussa heti vesisateen jälkeen, niin tiessä oli selvästi nähtävät, pitkittäiset paripyörärapakot.

Joten

a. Olin rekkavihassani nähnyt harhoja, vaikka lasken rekat normaaleiksi tienkäyttäjiksi, joilla on sama oikeus kulkea tiellä kuin minullakin.

b. Nastarengasautolijat olivat kesän aikana käyneet kuluttamassa kyseiset urat kitkarenkaiden käyttäjien kiusaksi.

c. Päällyste ja tien runko antavat periksi raskaan liikenteen alla. Tämän voi jokainen tarkistaa katsomalla bussipysäkkejä, jotka ovat urilla, vaikka linja-autoissa ei ole koskaan nastoja.

Lue lisää

Katselin kerran Oulun katsastuskonttorin nostureiden pintoja, mihin henkilöautot ajetaan ja ne ajosillat olivat kuluneet eturenkaiden kohdalta syville kuopille. Ennenhän katsastuksessa piti rattia heilutella edestakaisin katsastusmiehen tutkiessa mahdollisia väljyyksiä.

Niin se nasta vaan kuluttaa terästäkin, vaikka liike olisi vähäistäkin, kovametalli on kovaa metallia.

urautuminen kirjoitti:

Jos tie on painunut uralle, se johtuu painavasta ajoneuvosta. Tällaista tapahtuu teillä joissa on heppoinen runko, sivuteillä ja bussipysäkeillä. Ja tällaiset urat ilmestyy usein juuri tehdylle tielle.

Mutta jämäkkään valtatiehen ei tule painaumaa. Valtatiellä karheaksi kuluneet urat ovat nastarenkaiden aikaansaannosta. Nastat ruopii kivipölyä irti, ja aina välillä irtoaa isompaakin kivimateriaa.

Lue lisää

Taas johtuu siitä, kun aina on märkää suolamössöö siinä pinnassa:Tämän voi tarkistaa vaikka tielaitokselta, jos ei muuten usko, ne näitä tutkimuksia tekee ja hakee muka koko ajan ratkaisuja,mutta ja mutta kun se suola vaan on niin halpaa ja helppoa.

silleen kirjoitti:

Eräs tienpätkä päällystettiin uudelleen viime kevätkesästä. Kun olin sillä liikkeellä viime lokakuun alussa heti vesisateen jälkeen, niin tiessä oli selvästi nähtävät, pitkittäiset paripyörärapakot.

Joten

a. Olin rekkavihassani nähnyt harhoja, vaikka lasken rekat normaaleiksi tienkäyttäjiksi, joilla on sama oikeus kulkea tiellä kuin minullakin.

b. Nastarengasautolijat olivat kesän aikana käyneet kuluttamassa kyseiset urat kitkarenkaiden käyttäjien kiusaksi.

c. Päällyste ja tien runko antavat periksi raskaan liikenteen alla. Tämän voi jokainen tarkistaa katsomalla bussipysäkkejä, jotka ovat urilla, vaikka linja-autoissa ei ole koskaan nastoja.

Lue lisää

Jokainen joka vähänkään enemmän on kiertänyt Suomen teitä tietää, että uria on kahdenlaisia. Toiset tulevat nastarenkaista ja toiset tulevat liian suurista akselipainoista. Eikä se, että myös raskaat ajoneuvot tekevät niitä uria, poista sitä tosiasiaa, että nastarenkaatkin niitä tekevät. Se kumpaa enemmän haluaa syyttää riippuu keskustelijan "aatemaailmasta", joskin omat reitikin vaikuttavat siihen.

Raskaitten autojen urat eivät yleensä johdu tien rungon pettämisestä vaan siitä, että asfaltti on pehmeää. Useinhan näkee jopa viistottain meneviä uria, jotka ovat syntyneet, kun raskas auto on ajanut liian aikaisin tuoreen asfaltin päälle.

Oman hankaluutensa on tuonut myös uudet hiljaiset asfalttipinnat. Ne ovat vielä pehmeämpiä kuin tavanomaiset asfaltit, joten vilkkaassa tien kohdassa sellainen on puhki jo parissa talvessa. Silloin asfaltti pitäisi uusia parin kolmen vuoden välein, johon tosin nykyiset nopeat työtavat tuovat helpotusta.

Tanevaan kirjoitti:

Seuraavan kerran täällä Helsingissä niin kiinnittäkääpä huomio sellaiseen merkilliseen asiaan kuin bussikaistat joita, myös valvotaan sekä kameroin,että muuten,niin ovatkohan bussit ruvenneet käyttämään paripyörissän nastoja kun on n.5cm syvät urat jokaisella bussikaistalla?

Lue lisää

Bussipysäkkien painuminen johtuu ihan koko maassa siitä ,että niihin ei tehdä yhtä lujia pohjia kuin ajoradoille. Esim. kun tehdään uusi pysäkki siihen vain kipataan pari kuormaa hiekkaa tasoitetaan ja asfaltti päälle. Elikkä pysäkeillä urat painuu eikä niinkään kulu.

Kallonkutistaja kirjoitti:

Jokainen joka vähänkään enemmän on kiertänyt Suomen teitä tietää, että uria on kahdenlaisia. Toiset tulevat nastarenkaista ja toiset tulevat liian suurista akselipainoista. Eikä se, että myös raskaat ajoneuvot tekevät niitä uria, poista sitä tosiasiaa, että nastarenkaatkin niitä tekevät. Se kumpaa enemmän haluaa syyttää riippuu keskustelijan "aatemaailmasta", joskin omat reitikin vaikuttavat siihen.

Raskaitten autojen urat eivät yleensä johdu tien rungon pettämisestä vaan siitä, että asfaltti on pehmeää. Useinhan näkee jopa viistottain meneviä uria, jotka ovat syntyneet, kun raskas auto on ajanut liian aikaisin tuoreen asfaltin päälle.

Oman hankaluutensa on tuonut myös uudet hiljaiset asfalttipinnat. Ne ovat vielä pehmeämpiä kuin tavanomaiset asfaltit, joten vilkkaassa tien kohdassa sellainen on puhki jo parissa talvessa. Silloin asfaltti pitäisi uusia parin kolmen vuoden välein, johon tosin nykyiset nopeat työtavat tuovat helpotusta.

Lue lisää

Kyllähän joskus tosiaan paripyöräurat meni ainakin Oulusta Kokkolaan (ja takaisin), mutta harvemmin enää nykyään sellaisia näkee.

Raskaiden ajoneuvojen tekemiä uria on ainakin jossain tutkimuksessa selitelty nimenomaan tien rungon pettämisellä ja ylikuormilla. (Ylikuormattu rikkoo tien pohjaa ja takana tuleva toinen raskas ajokki painaa sitten tien urille. Jotenkin noin sitä selostettiin). No, jos tie on kuitenkin kestänyt kesän hyvin ja alkaa urautumaan selvästi syksyllä, niin veikkaisin nastarenkaiden aiheuttamaksi. Paripyöräurilta näyttävät eivät välttämättä ole raskaiden ajoneuvojen aiheuttamia. Osa henkilöautoilijoista voi ajaa eri linjoja kuin muut.

Sitten niillä kapeilla päällystetyillä sivuteillä, missä on alettu ajamaan "sorarallia", niin tiethän menevät ihan ruvelle raskaiden ajoneuvoyhdistelmien vaikutuksesta. Päällyste repeää keskeltä, reunat painuvat ja murenevat ja tie on kohta aivan laineilla.

Kairakettu kirjoitti:

Kyllähän joskus tosiaan paripyöräurat meni ainakin Oulusta Kokkolaan (ja takaisin), mutta harvemmin enää nykyään sellaisia näkee.

Raskaiden ajoneuvojen tekemiä uria on ainakin jossain tutkimuksessa selitelty nimenomaan tien rungon pettämisellä ja ylikuormilla. (Ylikuormattu rikkoo tien pohjaa ja takana tuleva toinen raskas ajokki painaa sitten tien urille. Jotenkin noin sitä selostettiin). No, jos tie on kuitenkin kestänyt kesän hyvin ja alkaa urautumaan selvästi syksyllä, niin veikkaisin nastarenkaiden aiheuttamaksi. Paripyöräurilta näyttävät eivät välttämättä ole raskaiden ajoneuvojen aiheuttamia. Osa henkilöautoilijoista voi ajaa eri linjoja kuin muut.

Sitten niillä kapeilla päällystetyillä sivuteillä, missä on alettu ajamaan "sorarallia", niin tiethän menevät ihan ruvelle raskaiden ajoneuvoyhdistelmien vaikutuksesta. Päällyste repeää keskeltä, reunat painuvat ja murenevat ja tie on kohta aivan laineilla.

Lue lisää

Helpoitenhan nuo erottaa siitä, että kun nastat kuluttavat pintaa, niin sieltä tulee näkyviin vanha asfaltti. Raskaan auton kulutus vain painaa tien pintaa alaspäin kasaan, ja tuskin milloinkaan saisi näkyviin sitä vanhaa asflattia.

silleen kirjoitti:

Eräs tienpätkä päällystettiin uudelleen viime kevätkesästä. Kun olin sillä liikkeellä viime lokakuun alussa heti vesisateen jälkeen, niin tiessä oli selvästi nähtävät, pitkittäiset paripyörärapakot.

Joten

a. Olin rekkavihassani nähnyt harhoja, vaikka lasken rekat normaaleiksi tienkäyttäjiksi, joilla on sama oikeus kulkea tiellä kuin minullakin.

b. Nastarengasautolijat olivat kesän aikana käyneet kuluttamassa kyseiset urat kitkarenkaiden käyttäjien kiusaksi.

c. Päällyste ja tien runko antavat periksi raskaan liikenteen alla. Tämän voi jokainen tarkistaa katsomalla bussipysäkkejä, jotka ovat urilla, vaikka linja-autoissa ei ole koskaan nastoja.

Lue lisää

Kiinnitä kumivasaraan kaksi auton nastaa, toinen nasta kuvaa eturengasta ja toinen takarengasta. Ota sitten n. 10 cm paksu graniittilaatta, jonka koko on 50x100 cm. Leikkaa vaikkapa roiskeläppäkumista kaksi kaistaletta kooltaan 10x100 cm ja liimaa nämä kivilaatan päälle sen pitkille reunoille. Nyt näiden kaistaleiden väliin pitäisi jäädä 30 cm leveä paljas osa, joka kuvaa tien asfalttipintaa, jota pitkin autoilijat ajavat peräkkäin. Kumiliuskat esittävät polkeentunutta ja jäätynyttä lunta.

Jos liikennetiheys on vaikkapa 5000 ajoneuvoa/vrk ja 15" renkaassa on n. 50 nastaa metrillä niin tämän metrin mittaisen paljaan kivipinnan ylittää puoli miljoonaa nastaa vuorokaudessa. Seuraavaksi kuvittelet, minkälaisella voimalla yksi nasta iskeytyy tienpintaan jos auton nopeus on 80 kmh. Nyt vain alat naputtelemaan tätä kivilaattaa äsken kuvittelemallasi iskuvoimalla lyöntitiheyden ollessa 2-3 iskua sekunnissa.

Aloitat Uudenvuoden yönä ja jatkat keskeytyksettä maaliskuun loppuun asti. Sitten aprillipäivänä poistetaan kumikaistaleet kiven päältä ja katsotaan onko syntynyt minkäänlaista kulumajälkeä kivipintaan.

Niin ja tietenkin aina kun ulkona sataa vettä pyydät jonkun kaverisi kaatamaan kastelukannulla vettä kivilaatalle ja jatkamaan siihen asti kun ulkona tienpinnat ovat taas kuivat.

Kairakettu kirjoitti:

Kyllähän joskus tosiaan paripyöräurat meni ainakin Oulusta Kokkolaan (ja takaisin), mutta harvemmin enää nykyään sellaisia näkee.

Raskaiden ajoneuvojen tekemiä uria on ainakin jossain tutkimuksessa selitelty nimenomaan tien rungon pettämisellä ja ylikuormilla. (Ylikuormattu rikkoo tien pohjaa ja takana tuleva toinen raskas ajokki painaa sitten tien urille. Jotenkin noin sitä selostettiin). No, jos tie on kuitenkin kestänyt kesän hyvin ja alkaa urautumaan selvästi syksyllä, niin veikkaisin nastarenkaiden aiheuttamaksi. Paripyöräurilta näyttävät eivät välttämättä ole raskaiden ajoneuvojen aiheuttamia. Osa henkilöautoilijoista voi ajaa eri linjoja kuin muut.

Sitten niillä kapeilla päällystetyillä sivuteillä, missä on alettu ajamaan "sorarallia", niin tiethän menevät ihan ruvelle raskaiden ajoneuvoyhdistelmien vaikutuksesta. Päällyste repeää keskeltä, reunat painuvat ja murenevat ja tie on kohta aivan laineilla.

Lue lisää

asfaltilla liikkuvahan jonkin verran sitä kuluttaa, niin kevyt- kuin raskas kalustokin.

Hämeenlinnan kupeessa on Ruukki ja sieltä lähtee pikkasen monta rekkaa päivittäin. Kyllä se vaan on ihan pakko sanoa, että Ruukin risteyksestä lähtee niin mahtavat urat yli tien, ettei ole tosikaan. Kummasti keinuttaa autoa siinä risteyksen kohdalla :)

Sitten on eräs toinen paikka. Kun alkaa 60km/h jälkeen 80km/h rajoitus niin siinä viime kesänä helteellä meni asfaltti melkein sananmukaisesti rullalle. Eli siinä kun samassa paikassa aina rekat (kuten tietty muutkin autot) lisäävät vauhtia niin siihen kaistalle tuli kunnon kumpareet.

sinivilkku kirjoitti:

asfaltilla liikkuvahan jonkin verran sitä kuluttaa, niin kevyt- kuin raskas kalustokin.

Hämeenlinnan kupeessa on Ruukki ja sieltä lähtee pikkasen monta rekkaa päivittäin. Kyllä se vaan on ihan pakko sanoa, että Ruukin risteyksestä lähtee niin mahtavat urat yli tien, ettei ole tosikaan. Kummasti keinuttaa autoa siinä risteyksen kohdalla :)

Sitten on eräs toinen paikka. Kun alkaa 60km/h jälkeen 80km/h rajoitus niin siinä viime kesänä helteellä meni asfaltti melkein sananmukaisesti rullalle. Eli siinä kun samassa paikassa aina rekat (kuten tietty muutkin autot) lisäävät vauhtia niin siihen kaistalle tuli kunnon kumpareet.

Lue lisää

Toimiskohan se irtohiekka sitten siinä renkaan ja asfaltin välissä hioma-aineena?

"Aina ja kaikkialla luullaan, että yhteiskunta pitää huolen kaikista asioista."

Tätähän se nykyinen liikkennepolitiikka juuri yrittää.

Pannaan suojatietä joka paikkaan, ympyrät risteyksiin, hidasteet tielle, nopeurajoitukset älyttömän alas, seuraavaksi keskikaiteet kaistojen väliin.... eli yrittävät pitää huolta rakennus- ja rajoitusteknisin keinoin, ettei mitään tapahtuisi.

Mutta aina tapahtuu niin kauan, kun ihmiset eivät ota vastuuta tekemisistään....

Tojo-Kölli kirjoitti:

"Aina ja kaikkialla luullaan, että yhteiskunta pitää huolen kaikista asioista."

Tätähän se nykyinen liikkennepolitiikka juuri yrittää.

Pannaan suojatietä joka paikkaan, ympyrät risteyksiin, hidasteet tielle, nopeurajoitukset älyttömän alas, seuraavaksi keskikaiteet kaistojen väliin.... eli yrittävät pitää huolta rakennus- ja rajoitusteknisin keinoin, ettei mitään tapahtuisi.

Mutta aina tapahtuu niin kauan, kun ihmiset eivät ota vastuuta tekemisistään....

Lue lisää

"Tätähän se nykyinen liikkennepolitiikka juuri yrittää."

Mutta onhan elämää liikenteen ulkopuolellakin. Ja siellä on havaittavissa ihan samaa ilmiötä, jopa Suomen ulkopuolellakin. Ei kai Suomen liikennepolitiikka sentään ole mitään ulkopolitiikkaa, ainakaan virallista?

Jo pienet lapsetkin ovat valikoivia oppimisessaan, ja oppivat helpommin huonoille tavoille kuin hyville. Ja niin kauan kuin ihmiset eivät ota vastuuta tekemisistään, niin kauan tarvitaan yhteisesti sovittuja sääntöjä. Joten siitä ei tiedä kunmpi on syy ja kumpi seuraus.

Kaiken kaikkiaan järkevät ihmiset sentään muodostavat enemmistön kaikkialla maailmassa, ja ne rötöstelijät muodostavat vain pienen muutaman prosentin vähemmistön.

Ja jatketaan tuo vielä loppuun saakka, kun äsken jäi kesken:

"Aina ja kaikkialla luullaan, että yhteiskunta pitää huolen kaikista asioista."

...myös niistä asioista, joita yhteiskunta ei ole edes luvannut hoitaa, kuten esim kaasun painamisesta ja ratin kääntämisestä.

Aika paljon näkee kuitenkin kitkarenkaita, kun parkkipaikoilla ympärilleen vilkuilee. Sitä vaan ihmettelen, että miksi niin leveitä?

Minäkin toimin samoin. Lisäksi siinä on vielä se, että esim väistötilanteessa uraan päin pääsee helpostikin, mutta urasta pois päin pääsy voi olla "parin mutkan takana". Siten vastaantulijaakaan ei erityisesti tarvitse väistää, jos vaikka polanneuria onkin vain kolme koko tien leveydellä.

Muistuu tuosta mieleen vanha tarina menneiltä vuosikymmeniltä, jolloin tiet olivat huonompia ja nopeudetkin pienempiä. Kaksi autoa oli tulossa vastakkain, ja polanteessa oli vain kolme liukasta uraa. Alamäkeä tuleva auto oli jäänyt tulemaan uraa pitkin eikä mitenkään kääntynyt pois urasta eikä pitoa ollut edes pysäyttämiseen. Apumies hyppäsi kyydistä pois ja yritti eturengasta potkimalla saada auton pois urasta. Ja nousihan se sitten lopulta ja autot pääsivät sivuuttamaan toisensa.

Yleensä tällaisten jälkeen on aina vaadittu suureen ääneen nopeuksien rajoittamista jotta tällaisilta hirveiltä onnettomuuksilta vältyttäisiin,Mutta taas voin viisaana sanoa,ettei rajoituksilla ole hevonV'''' virkaa eikä vaikutusta näihin.