Aloitin juuri työt, ja vein lapseni ensimmäistä kertaa hoitoon (nyt 4-vuotias).
Olisin vienyt hänet päiväkotiin, mutta paikkoja ei ollut vapaana, joten vein perhepäivähoitajalle.
Olen alkanut vähän epäillä perhepäivähoitajan pätevyyttä.
-Ensinnäkin kiinnitti huomiota siihen että lapset eivät kuulemma saa juoda maitoa ruokailulla, vaan kulauksen vain sen jälkeen.
-Toiseksi kun lapset ovat päiväunilla, ne saavat nukkua niin pitkään kuin haluavat, vaikka 2-3:kin tuntia, joten illalla ei saa nukutuksi(päiväkodissahan herätetään usein jo ½tunnin unien jälkeen, vai?)
-Entä saako lapsia määrätä nurkkaan rangaistukseksi?
Lapseni kertoi, että muut lapset ovat melkein koko ajan nurkassa, mutta oma lapseni on ollut vain kerran, siitä syystä, että kun oltiin menossa päiväunille, ei ollut saanut itse riisuttua ilmain apua paitaansa pois. Mielestäni se oli todella kohtuutonta, rangaista nelivuotiasta siitä kun ei onnistu saamaan tiukkaa paitaa ilman apua pois!
Kun lapseni on aika pelokas, niin pelkään ettei uskalla mennä muihinkaan hoitopaikkoihin kun olettaa että muissakin tarvitsee pelätä.(lähes joka aamu tulee itku kun tuonnekkin itäisi mennä)
Mitä mieltä olette?
Haluaisin kuulla mielipiteitänne, ja millaisia kokemuksia itsellänne on?
Olisin vienyt hänet päiväkotiin, mutta paikkoja ei ollut vapaana, joten vein perhepäivähoitajalle.
Olen alkanut vähän epäillä perhepäivähoitajan pätevyyttä.
-Ensinnäkin kiinnitti huomiota siihen että lapset eivät kuulemma saa juoda maitoa ruokailulla, vaan kulauksen vain sen jälkeen.
-Toiseksi kun lapset ovat päiväunilla, ne saavat nukkua niin pitkään kuin haluavat, vaikka 2-3:kin tuntia, joten illalla ei saa nukutuksi(päiväkodissahan herätetään usein jo ½tunnin unien jälkeen, vai?)
-Entä saako lapsia määrätä nurkkaan rangaistukseksi?
Lapseni kertoi, että muut lapset ovat melkein koko ajan nurkassa, mutta oma lapseni on ollut vain kerran, siitä syystä, että kun oltiin menossa päiväunille, ei ollut saanut itse riisuttua ilmain apua paitaansa pois. Mielestäni se oli todella kohtuutonta, rangaista nelivuotiasta siitä kun ei onnistu saamaan tiukkaa paitaa ilman apua pois!
Kun lapseni on aika pelokas, niin pelkään ettei uskalla mennä muihinkaan hoitopaikkoihin kun olettaa että muissakin tarvitsee pelätä.(lähes joka aamu tulee itku kun tuonnekkin itäisi mennä)
Mitä mieltä olette?
Haluaisin kuulla mielipiteitänne, ja millaisia kokemuksia itsellänne on?
Vastaukset 24
Vanhimmat
älä anna sen hoitajan kohdella lastas noin! tottakai sulla pitää olla ja on oikeus päättää, kuinka SUN lasta hoidetaan. mun naapuri on perhepäivähoitaja ja oon nähny sen tavan hoitaa lapsia, IKINÄ en veis lastani sille hoitoon. sano ihan totta sille hoitajalle tai jolleki, jos et hyväksy kaikkea, sen hoitajan puuhista.
ihan hullua, ettei muka maitoakaa sais juoda ruokailun yhteydes!! =D sairasta suorastaan..
mut ei päiväkodissakaan anneta maitoa litkiä koko ruokailun aikaa. Lapset kun jois sitä vaan eikä söis ollenkaan. Ja alkuperäiselle: Mihin perustat tietosi? Oletko hoitajan kanssa jutellut? Nelivuotias saattaa jutella ihan mitä vaan. Tosin voi tietysti huono hoitajakin olla osunut teille. Sitä kokemusta on vaan turha yleistää.
sä siis uskot neljävuotiasta, saako se päättää muutkin asiat teillä, häh!
Eikä päiväkodissa herätetä ketään puolentunnin kuluttua, sekin on kukkua.
Maito annetaan ruuan jälkeen, ettei ne pumppais pelkästään sitä.
Sulla on oikeus olla siellä mukana tutustumassa toimintaan.
Noin nokkela äiti kyllä haistaa jos on jotain vialla.
Kysy siltä pojaltasi näin perjantaina: mitä söitte tällä viikolla ruuaksi, nakkeja ja muusiako? niin se vastaa joo-o kirkkain silmin.
Tai söittekö puuroa jokapäivä ruuaksi, se vastaa että joo-o.
Pikkukundit vastaa just tasan niinkuin sinä sen asian esität.
miten "saako se päättää muutkin asiat teillä, häh", liittyy alkuperäiseen kirjoitukseen?
Kyllä 4-vuotias osaa jo kertoa päivän tapahtumista ihan itsekin.
Itsellä ei tulisi mieleenkään kysyä omalta pojaltani, että olitko tänään hoidossa nurkassa, saitko selkääsi jne. Ja kyllä ninun 3 vuotiaani vastaa nakki ja muusi -kyselyyn(jos ei ollut) että EIIIII, kun soppaa (jos oli ollut soppaa).
On se kumma, kun aina täällä riittää näitä kirjoittajien mollaajia, joka ainoassa viestiketjussa.
Kyllä minusta äidillä on oikeus olla huolissaan lapsensa hoidosta (oli siihen sitten syytä tai ei). Kukas sitä lasta puolustaa jollei omat vanhemmat? Ihminen kun ei aina toimi oikein, ei hoitaja, eikä aina edes äiti.
että "meidän JaniridgePetteri on tottunut siihen että..." syödään vaan hampurilaisia ja pizzoja ja JaniridgePetteri saa tehdä tasan mitä se itse haluaa.
Näitäkin on nähty! Usko huviksesi.
Yksi kerran oksensi, kun piti syödä marjoja. Kun isi tuli hakemaan ja kerroin, ettei ole syönyt mitään, niin: voivoi, mennään mäkkiin, se kun on vaan tottunut mäkin ruokiin, ei osaa näitä teidän ruokia ollenkaan....ja seuraavana päivänä sama juttu.
" ei mun tartte, et sä mua määrää2 sen kyllä jo nelivuotiaat osaa ja ne osaa kyllä huiputtaa jos mutsi uskoo mitä vaan.
hoitajia täällä, mutta kyllä hoitajilla olisi sanomista vanhemmistakin. Voisi jopa kirjoittaa kirjan kaikista hassuista jutuista mitä vanhemmat tekee. Minulla oli kerran lapsi joka söi huonosti. Kerroin isälle että taas tuli syötyä aika vähän. Tähän isä vastasi "että onhan meillä kotona chipsejä ja raksuja, niistä hän kyllä tykkää"! Meinasin pyörtyä siihen paikan päälle.
Minulla oli hoidossa lapsi, jonka vanhempi oli erittäin tarkka siitä, että hänen lapsilleen ei tarjota pullaa tai karkkia. Näitä tarjoiluja ei ollut kuin synttäreillä ja vanhempien tuomina. Kyseinen vanhempi piti tapaa tosi pahana. Mutta vanhemman hakiessa lapsi aina kysyi, onko sinulla mukana pullaa tai karkkia; ja olihan tällä vanhemmalla. Hän ei vain huomannut, että minä huomasin, kuinka hän tarjosi näitä lapsilleen.
Minullakin oli tyttö jolle ei saannut antaa mehua karkkia eikä mitään makeata, mutta kun isä tai äiti haki, niin usein oli jotain namia kassissa. Jos ei ollut niin tyttö narisi että haluan jätskiä, haluan namia!
sinun pitää kysyä hoitajalta näistä asioista ja kertoa oma mielipiteesi. Jos hoitaja ei ymmärrä sinua, niin sitten seuraavaksi juttelet perhepäivähoidon johtajan kanssa.
Voit kertoa hoitajalle, ettet halua, että lapsesi nukkuu yli tunnin jne. Omaa aktiivisuutta tarvitset asian selvittämiseen. Kysy/kommentoi heti jos joku asia mieltäsi vaivaa. Älä missään nimessä ole hiljaa!
Joten en usko että kannattaa kaikkea uskoa mitä puhuu,omiakin on(meillä).Kyllä päiväkodissa nukutaan 2h:n päikkärit.Perhepäivähoitajaksi käydään 2v koulutus,on oltava tutkinto todistus ennen ku voit alkaa hoitajaksi.Lapsesi vaan etsii syitä ettei tarvitsisi mennä hoitoon koska ollut liiankin pitkään kotona äidin/isän kanssa,nuorempana sopeutuu nopeammin.
Kannattaa pistää lapsen höpinöiksi tuollaiset, sillä eihän kukaan hoitaja myönnä mitään jos siltä kysyy. Aivan sama juttu päiväkodeissa, kun yhdeltä kysyy jostain asiasta , tämä vastaa kuin mustalainen, ei hän ollut silloin paikalla vaan xx oli, mutta se ei nyt ole täällä, aina tuo sama tarina, oppisivat edes valehtelemaan kunnolla mutta eivät edes sitä opi.
Kun hoitajista on pulaa, otetaan hommiin luotettavan oloisia henkilöitä yleensä määräaikaiseksi myös kouluttamattomia. Tuo kahden vuoden koulutuskin on puppua, toki niin pitkiäkin on, mutta jopa viiden kuukauden mittaisia työvoimakoulutuksiakin on. Koulutushan ei kuitenkaan takaa mitään, aika pitkälle on kyse henkilön ominaisuuksista työhön. Meillä on ollut mahtava (kouluttamaton) hoitaja, eikä ole tuollaisia juttuja ollut mitään. Päinvastoin, lapsi on onnellisena mennyt ja onnellisena poishaettu. Laitoimme valinnan perusteissa edelle muita asioita, kuten hoitajan persoona, hoitopaikan sijainti, yms... Lähes naapurista kunta osoitti hoitopaikan, mutta sinne ei tullut mieleenkään viedä, sen verran on tullut kyseiseen henkilöön tutustuttua. Yksityisissä on enemmän valinnanvaraa, ja uskon, että lapsemme sai oikeanlaisen hoitopaikan, sen verran on kivuttomasti mennyt.
Tarkentaisin viestiäsi oman kokemukseni pohjalta... Meidän päiväkodissa (jossa siis olen töissä) lapsien ei tarvitse nukkua 2 tuntia päikkäreitä. Meiltä löytyy jonkin verran myös niitä lapsia, joiden vanhemmat ovat toivoneet tiettyä aikaa, jonka lapsi saa päiväunia nukkua (esim. korkeintaan tunnin tai vain puoli tuntia). Isompien ei tarvitse nukkua enää ollenkaan, kunhan kuitenkin huilaavat tietyn ajan sängyissä (esim. sadun lukemisen ajan). Tämä käytäntö tietenkin riippuu päiväkodeista, mutta näin meillä.
päiväkodissa hoitajien oli kiellettyä sanoa noin, että ei ollut paikalla vaan xx. Ja sanooha se jo järkiki (tai pitäis), ettei hyvässä työyhteisössä noin sanota! Se on työkaverin syyllistämistä! Selkään puukotusta! Pitää tietenkin osata asiat sanoa suoraan, eikä kiemurrella!
ilman koulutusta
Ainakin meidän kunnassa. Naapurikunnassa täytyy sitoutua oppisopimukseen. Koulutettuja kun ei ole tarpeeksi, tai eivät halua sitä työtä tehdä. Vakituisesta sopimuksesta heidän on kuitenkin turha haaveilla.
pystyy hoitamaan ilman koulutusta. Maalaisjärkeä siinä tarvitaan että pitää lapsista.Ei se koulutus sanoo mitään onko hoitaja hyvä tai ei.
perhepäivähoitajan sijaisena, määräaikaisilla sopimuksilla aina. Kysyttiin vaan, jatkanko.
Siotten kouluttauduin muihin hommiin,hauskaa se kuitenkin oli, ne kakarat oli ihania!
on joskus totta. Kun työvuoroja sovitetaan kaikkien ryhmien kesken, niin että tarpeeksi henkilökuntaa on aina paikalla, niin aina ei voi oman ryhmän hoitaja olla kaikkea näkemässä ja selittämässä. Tehkää adressi ja vaatikaa lisää henkilökuntaa, mutta älkää viekö tämän hetkisten vähien hoitajien työmotivaatiota ainaisella haukkumisella.
Valitettavasti niin perhepäivähoitajissa kuin päiväkodeissakin ja heidän käytännöissään on paljon eroja, hyvässä ja pahassa.
Oletko keskustellut jo ennen hoidon alkua hoitoon liittyvistä asioista? Nyt viimeistään suosittelen keskusteluja hoitajan kanssa, ja siten yrittää selvittää hänen tapojaan. Ehkä yhdessä keskustelemalla pystytte sopimaan yhteisistä pelisäännöistä.
Kun lapsi minulle kertoo, mitä hoidossa on tapahtunut, niin kyllä siihen luotan.
Kun hän esimerkiksi kertoo, mitä on ollut ruokana, ja tykkäsikö vai ei, niin hoitotäti on kyllä kertonut maittoiko ruoka vai ei ja ruokalistasta näen että kyllä oli sitä ruokaa mitä kerrottiinkin.
Ja kyllä muitakin asioita on kertonut, mistä hoitotätikin on maininnut.
Ei hän päästään tuollaista keksisi.
Kyllä nelivuotiaaseen mielestäni voi luottaa.
oli 4-vuotiaana melkoinen satusetä. Päiväkodissa oli joka päivä ruoaksi puuroa ja näkkileipää, toinen mummuista potki häntä ja toinen nipisteli. Lisäksi olimme muuttamassa talveksi etelään, tai ainakin näin lapseni kertoi päiväkodissa... Mikään näistä ei kyllä pitänyt paikkansa! Lapsi ei tahallaan valehdellut, vaan mielikuvitus lenteli mihin sattui. Kyllä kehottaisin tietyllä varauksella suhtautumaan tämän ikäisen juttuihin. Toki siellä on osa varmasti tottakin, mutta ei välttämättä kaikki.
Mitä jos juttelisit hoitajan kanssa, ennenkuin alat muodostella itsellesi kauhukuvia lapsen hoitopaikasta? Pelkosi voi olla ihan aiheeton ja jos aihetta huoleen on, voi keskustelu hoitajan kanssa auttaa.
Poika kertoi kotona, mitä täti sanoi muka milloinkin, ihmettelin kyllä miksi lapsia pelotellaan peikoilla metsäretkillä yms. Lopulta selvisi, että poika oli itse puhunut peikoista, ja jotenkin peilasi juttunsa tarhan tädin kautta. Tuo ikä oli juuri se pahin, lapsi ei oikein erottanut satuilua todesta, ja osasi aivan kirkkain silmin kertoa tarinoitaan. Asiat vain meni sekaisin, milloin myrkytettiin ja milloin kuristettiin tms. Kun asiaa selvitettiin, selvisi myös, että lapsi ei edes tiennyt, mitä hänen juttunsa oikeasti tarkoittaa.
Monet jutut oli lapsen mielessä saaneet oman käsityksen. Esimerkiksi selkäsauna (meillä ei käytössä) oli lapsen mielestä sitä, että ollaan saunan lauteilla selällään, tai selkä osuu saunan seinään. Siltikin kertoi, että sai mummolassa selkäsaunan, ja silloin vähän itketti.
asiat kannattaa kuitenkin selvittää, koska lapsikin kärsii, jos hoitosuhteeseen liittyy epäilyjä. Lapsi vaistoaa, jos vanhemmat eivät mielellään vie lasta hoitajalle. Tämä tietysti pitää hoitaa niin, että lapi ei ole itse kuulemassa, pidetään aikuisten asiat aikuisten asioina.
Olen pph... ja mottoni on, hoidan hoitolapsia kuin omiani... eli samat säännöt ja vaatimukset, ikä pitää huomioida kaikessa ja lapsen kehitysvaihe kaikenkaikkiaan... joskus tulee vaadittua enemmin toisinaan vähemmin, mutta kun hoitaa kaiken aikaa itse hoitolapsia, joskus ottaa kevyemmin, ja antaa vapaalle leikille tilaa, vaikkakin on tiettyjä askartelu ym. hetkiä... rangaistuksia en käytä kun ääritilanteissa, toisin sanoen yritän pienellekin asian selittää ennemmin kuin laitan johonkin nurkkaan(en ole koskaan käyttänyt) joskus vilkkaan lapsen otan esim. keittiöön hetkeksi huilamaan, jos ihan ööveriksi menee...
Joidenkin lasten kanssa on erittäin hankalaa, silloin pitää vanhempien kanssa sopia sääntöjä, sama koskee päiväunia, vanhempien toiveita kuunnellen, heillähän pääkasvatusvastuu on, ainakin hoitajina toivomme niin. Ja niitä kuunnellen, mukaellen... Itselläni on 17v lastenhoito kokemus takana, lapsiin- ja nuoriin suuntautunut lähihoitajakoulutus, pph kursseja, sekä 3 omaa lasta. Olen samaa mieltä että pph:lla saisi olla ammattipätevyyttä enemmin. Ketä tahansa ei saisi ottaa pph:si, mutta niinhän kunnat tekee, kun hoitajapula kova.