EU:n laajeneminen kova haaste maataloudelle
Maidontuotanto vaarassa.
Maidontuotannon tulevaisuus on vaarassa, kun virolaismeijeri suunnittelee maitotaloustuotteiden viennin aloittamista Suomeen.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ennusteen mukaan maatilojen määrä vähenee lähivuosina yhtä voimakkaasti kuin tähänkin asti. Tutkimuskeskus arvioi, että neljännes maatiloista lopettaa vuoteen 2010 mennessä.
Suomen EU-jäsenyyden myötä maatalouden rakennekehitys sai uutta vauhtia. Vuonna 1995 maassamme oli hieman yli 100 000 maatilaa, mutta viime vuonna enää hieman yli 70 000 tilaa.
Lähivuosien rakennekehitystä edistää Euroopan unionin laajeneminen. Tänä vuonna EU saa jäsenikseen useita vahvoja maatalousmaita, jotka pystyvät tuottamaan elintarvikkeita huomattavasti halvemmalla kuin vanhat EU-maat.
Suomalaisten maatilojen ongelmana on pitkään ollut pieni yksikkökoko ja korkeat tuotantokustannukset. Vaikka tilakoko on viime vuosina nopeasti noussut, kotieläintilat ovat karjamäärältään aivan liian pieniä.
Tanskassa ja Keski-Euroopan maissa maito- tai lihatilojen karjamäärä on 3-4-kertainen Suomeen verrattuna. Maidon ja lihan tuotantokustannukset ovat Tanskassa, Hollannissa tai Saksassa selvästi alhaisemmat kuin Suomessa. Uusien EU:n jäsenmaiden tilakoko ei ole suuri, mutta niiden kilpailuvalttina ovat alhaiset tuotantokustannukset.
Uhkana on, että Suomeenkin alkaa virrata halpoja elintarvikkeita varsinkin Baltian maista, Puolasta ja Unkarista. Viron suurin meijeri on jo tiettävästi solminut sopimuksen jogurttien ja vanukkaiden tuonnista Suomeen toukokuun alusta alkaen.
Tuonti heikentää kotimaiden maataloustuotannon kilpailukykyä. Maamme elintarviketeollisuus joutuu miettimään raaka-ainehankintansa uudelleen, kun tarjolle tulee entistä halvempia kotieläin- ja peltoviljelyn tuotteita.
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja valoi perjantaina Etelä-Saimaan haastattelussa uskoa maanviljelijöihin. Hänen mielestään suomalainen talonpoika pärjää tulevaisuudessakin, mikäli tuotannon laatutasosta pidetään huolta.
Hän asettaa toivonsa myös suomalaiseen kuluttajaan. Kotimaisten elintarvikkeiden arvostus on edelleen hyvin korkealla. Keski-Euroopassa riehuneet eläinsairaudet ovat tehneet kuluttajat varovaisiksi.
Toisaalta muissa maissa käytetään tuhoeläinten ja kasvitautien torjunta-aineita paljon enemmän kuin Suomessa. Normaalin peltoviljelyn tuotteet on meillä yhtä puhtaita kuin Keski-Euroopan luomutuotteet.
Itsetyytyväisyyteen ei voi kuitenkaan tuudittautua. Laatuun kannattaa aina panostaa, mutta se on yksi peruste kuluttajan ostokäyttäytymisessä. Huokea hinta vetää valitettavasti usein pitemmän korren.
Maidontuotanto vaarassa.
Maidontuotannon tulevaisuus on vaarassa, kun virolaismeijeri suunnittelee maitotaloustuotteiden viennin aloittamista Suomeen.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ennusteen mukaan maatilojen määrä vähenee lähivuosina yhtä voimakkaasti kuin tähänkin asti. Tutkimuskeskus arvioi, että neljännes maatiloista lopettaa vuoteen 2010 mennessä.
Suomen EU-jäsenyyden myötä maatalouden rakennekehitys sai uutta vauhtia. Vuonna 1995 maassamme oli hieman yli 100 000 maatilaa, mutta viime vuonna enää hieman yli 70 000 tilaa.
Lähivuosien rakennekehitystä edistää Euroopan unionin laajeneminen. Tänä vuonna EU saa jäsenikseen useita vahvoja maatalousmaita, jotka pystyvät tuottamaan elintarvikkeita huomattavasti halvemmalla kuin vanhat EU-maat.
Suomalaisten maatilojen ongelmana on pitkään ollut pieni yksikkökoko ja korkeat tuotantokustannukset. Vaikka tilakoko on viime vuosina nopeasti noussut, kotieläintilat ovat karjamäärältään aivan liian pieniä.
Tanskassa ja Keski-Euroopan maissa maito- tai lihatilojen karjamäärä on 3-4-kertainen Suomeen verrattuna. Maidon ja lihan tuotantokustannukset ovat Tanskassa, Hollannissa tai Saksassa selvästi alhaisemmat kuin Suomessa. Uusien EU:n jäsenmaiden tilakoko ei ole suuri, mutta niiden kilpailuvalttina ovat alhaiset tuotantokustannukset.
Uhkana on, että Suomeenkin alkaa virrata halpoja elintarvikkeita varsinkin Baltian maista, Puolasta ja Unkarista. Viron suurin meijeri on jo tiettävästi solminut sopimuksen jogurttien ja vanukkaiden tuonnista Suomeen toukokuun alusta alkaen.
Tuonti heikentää kotimaiden maataloustuotannon kilpailukykyä. Maamme elintarviketeollisuus joutuu miettimään raaka-ainehankintansa uudelleen, kun tarjolle tulee entistä halvempia kotieläin- ja peltoviljelyn tuotteita.
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja valoi perjantaina Etelä-Saimaan haastattelussa uskoa maanviljelijöihin. Hänen mielestään suomalainen talonpoika pärjää tulevaisuudessakin, mikäli tuotannon laatutasosta pidetään huolta.
Hän asettaa toivonsa myös suomalaiseen kuluttajaan. Kotimaisten elintarvikkeiden arvostus on edelleen hyvin korkealla. Keski-Euroopassa riehuneet eläinsairaudet ovat tehneet kuluttajat varovaisiksi.
Toisaalta muissa maissa käytetään tuhoeläinten ja kasvitautien torjunta-aineita paljon enemmän kuin Suomessa. Normaalin peltoviljelyn tuotteet on meillä yhtä puhtaita kuin Keski-Euroopan luomutuotteet.
Itsetyytyväisyyteen ei voi kuitenkaan tuudittautua. Laatuun kannattaa aina panostaa, mutta se on yksi peruste kuluttajan ostokäyttäytymisessä. Huokea hinta vetää valitettavasti usein pitemmän korren.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Valitettavasti Suomessa autot on niin halpoja, ettei niitä kannata täällä tuottaa.
Uhkana on että Kiinasta alettaisiin tuomaan Suomeen vieläkin halvempia autoja. Tätä autoliitto vastustaa kiivaasti. Onneksi kuluttajat ovat sen verran järkeviä, että pitäytyvät kalliissa autoissa, sillä halvoissa autoissa on huono laatu.
Suomessa on päästy normaalin auton hinnassa Keski-Euroopan luksusautohintaluokkaan, joten kuluttajat ovat tyytyväisiä.
Uhkana on, että Suomeenkin alkaa virrata halpoja autoja varsinkin Baltian maista, Puolasta ja Unkarista. Viron suurin autotehdas on jo tiettävästi solminut sopimuksen autojen tuonnista Suomeen toukokuun alusta alkaen.
Tuonti heikentää kotimaan autotuotannon kilpailukykyä. Maamme autoteollisuus joutuu miettimään raaka-ainehankintansa uudelleen, kun tarjolle tulee entistä halvempia autoja.
Halpa auto = huono laatu.
Halpa ruoka = hyvä laatu.
Tämähän on yrittäjäystävämme logiikkaa, jonka mukaan kotimaisen autonvalmistuksen pitää loppua, ellei se pysty vastaamaan virolaiseen tai kiinalaiseen kilpailuun.
Kuinka paljon Suomen autoteollisuus työllistää? Pysy realiteeteissä.
Viron maakohtainen maitokiintiö on pieni. Ei edes riitä oman maan kulutukseen.Maito myydään liikemiesten perustamista navetoista, koska Suomesta saa paremman hinnan.Ainakin toistaiseksi. Palkkojen noustessa tasoituu tämäkin.