Vedenvaihtotahdista

eli akvaarion koosta. Isoihin vähäkalasiin altaisiin ei tartte niin tiuhaan edes vaihtaa ja tietenkin kalatkin paljon ratkaisee, osa sotkee enemmän. Itse en ole mitään testejä tehnyt ikinä ja vettä vaihdan noin kerran viikossa, en niin päivän päälle, mutta voihan ne testit auttaa alussa jos ei ole kokemusta. Ei ne kalatkaan niin steriilejä oloja tarvitse kuin jotkut antaa ymmärtää, en mittaile sisäilmaakaan enkä yhtenään siivoa.

On syytä olla varma ettei akvaariossa ole yli kansoitusta mikä myöskin nostaa NO3 arvoa.

Myös nitriitti arvo nousee akvarion veden vanhetessa ja sitäkin pitää ainakin alussa tarkkailla että pääsee kupletin juonesta kiinni.

Kerta viikossa/puolet akvan vedestä, on nyrkki sääntö. Jos kalasto on vähäistä ja kasvillisuus hyvässä kunnossa eikä ruokinnassakaan tule ylilyöntejä pysynevät nitriitti ja nitraatti tasotkin aisoissa jopa kaksikin viikkoa joissakin akvarioissa. Itse vaihdan kahdesti vettä, sopivaksi katsomani määrän, akvaarioihini, se on mun rutiini. Ruokin neljä kertaa viikossa ja pidän kaksi - kolme paasto päivää kaloilla.
Turha sitä on joka kerta kalliita testejä tehdä vain tarpeen mukaan, muutama kerta mitattuna määrittelee sen veden vaihto välin siihen omaan akvaarioon.

Nitriitin esiintyminen jo valmiiksi kypsässä akvaariossa kertoo siitä, että akvaarion bakteeritoiminta ja typpikierto on häiriintynyt. Syynä voi olla esimerkiksi lääkekuuri tai jokin radikaali hoitovirhe. Mikäli nitriittiä esiintyy kypsässä akvaariossa, tee ensiapuna runsaita vedenvaihtoja kunnes nitriitti on saatu poistettua vedestä ja mahdollisesti evakuoi kalat toiseen toimivaan akvaarioon. Tämän jälkeen selvitä itsellesi syy, miksi nitriittipiikki ylipäätään pääsi iskemään, jotta jatkossa pystyisit välttämään sen.

Nitraatti on typpikierron lopputuote. Kohtuullisina pitoisuuksina nitraatti ei ole vaarallista kaloille ja se on jopa tarpeellista kasvien kasvulle. Vähäkalaisessa reheväkasvuisessa kasvialtaassa nitraatista voi tulla pulaakin. Sopiva nitraattipitoisuus on 5 - 15 mg/l. Nykysuositusten mukaisilla vedenvaihdoilla nitraattipitoisuus pysyy yleensä rajojen sisällä. Tätäkin arvoa kannattaa kuitenkin silloin tällöin mittailla ja seurata. Jos arvo tuppaa toistuvasti nousemaan yli suositusten, on hyvä tarkistaa vedenvaihtojen määrä ja tiheys sekä altaan kuormitus eli kalaston ja ruokinnan määrä. Hyvin suurina pitoisuuksina nitraattikin on haitallista, varsinkin vielä kasvaville kalanpoikasille. Se on typenkierron lopputuote ja siten haitallista vasta suhteellisen korkeina pitoisuuksina eli jossain 30-200 mg/l.