on nykyään niin huonoa, etten uskonut silmiäni, että ne harakanvarpaat voi olla opettajan kynästä lähtöisin! Eikö enää ole mitään vaatimustasoa, vai onko opettajista niin pulaa, että kuka tahansa kelpaa? Ei ihme, etteivät lapset osaa enää kirjoittaakaan.
Opettajien käsiala
Miten on mahdollista?
61322
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
sinäkin suohirviöltä.
Käsialahan on luontainen ominaisuus, joka esim. muovikalvolla liukuu huonommaksi.
Ja millä perusteella väität opettajien käsialan olevan huonoa? Itse en ole vielä törmännyt yhteekään tapaukseen, jossa en ole saanut selvää open käsialasta...ja jos on johonkin tullut epäselvää tekstiä, niin opettaja kyllä aina mielellään kertoo kysyttäessä, että mitä siinä lukee...Opettajat voivat myös nykyään useimmiten kirjoittaa kalvonsa ja muut paperit tietokoneella, jos heillä sattuu olemaan huonomman puoleinen käsiala. Opettajan käsialalla ei siis käytännössä ole mitään merkitystä, tärkeintä os, että opettaja on ammattitaitoinen.
Siis olisihan aivan älytöntä jos opettajienkin pitäisi olla jotain yli-ihmisiä, mielestäni se, että opettajalla on huono käsiala, kertoo vain siitä, että hän on ihminen siinä missä me muutkin!
Jokaiselle on meistä heikkoutemme, ei kukaan ole täydellinen työssään, en minä ainakaan!
Jos opettajalla on huono käsiala, pyytäkää ihmeessä opettajaa suomentamaan kirjoittamaansa :)
Käsialan perusteellahan ne opet valitaankin :D
Mutta milläs opetat lapsille jollet edes itse osaa kirjoittaa siististi. Tai sitten ei auta valittaa, kun lapset selittelevät epäselvää kirjoitustaan sillä, että onpa vaan luontaisesti tällainen käsiala meikäläiseltä. Mistä opittu selittely => opelta. Höpöp höpö, harjoitus tekee mestarin.
Mistä näitä viestejä oikein tulee? Ylemmässä mietitään sitä, voiko opettaja käydä baarissa. Nyt Vanhempi1 kertoo, kuinka opettaja on pilannut lapsen käsialan ja antanut lapselle atribuution, jolla voi selvitä koko elämästä tekemättä mitään.
Ihmisiltä on kyllä hävinnyt kokonaan käsitys siitä, mitä on kasvattaminen. Opettajat eivät minun lapsia kasvata. Minä teen sen yhteistyössä puolisoni kanssa. Tiedän, emme ole ainoa tekijä, joka vaikuttavat lapsemme kehitykseen. Meillä kuitenkin on päävastuu kasvatusasioista. Ei opettajilla, lääkäreillä, televisiolla, kavereilla tai netillä.
Koulu tekee paljon työtä lapsien ja nuorten eteen nykypäivänä. Siitä kiitos opettajille ja koulun muulle henkilökunnalle.