Olemme valitsemassa ikkunoita ja loppusuoralla samanhintasina olisi puu-alumiini ikkunat joko tuplaselektiivit ilman välikaasua tai välikaasulla ja yksinkertaisella selektiivikalvolla.
Kumpaa suosittelisit vai pitäisikö ottaa molemmat (hieman kalliimpi tietty)? Tai kannattaisiko karsia vielä lisääkin näistä ominaisuuksista?
Kumpaa suosittelisit vai pitäisikö ottaa molemmat (hieman kalliimpi tietty)? Tai kannattaisiko karsia vielä lisääkin näistä ominaisuuksista?
Vastaukset 10
Vanhimmat
MERKITYSTÄ vaihtoehdoilla ei ole!!!
Minä valitsin suuriin ikkunoihin parhaat mitä kohtuullisella lisähinnalla sai. Tämä sen vuoksi ettei lasi tunnu niin kylmältä pakkasella. Hinnat noilla laseilla nousevat hieman kun eristävyys paranee. Säästyy siinä lämmityksessä joitakin euroja mutten ole laskenut takaisinmaksuaikaa.
Tällä ratkaisulla saat parhaan kompromissin valonläpäisevyyden ja lämmöneristyksen kannalta, ja se ikkunan pintalämpötilajuttukin (ks. tuo edellinen) on hoidossa.
Lämpöarvoksi tulee valmistajasta riippuen 1.0 - 1.2, energialuokituseksi A - D, (siis argonilla, kryptonilla hiukan parempi).
Tuplaselektiivissä menetetään jo niin paljon valon määrää, että ikkunan energialuokitus on huonompi tupla- kuin yhdellä selektiivillä.
Ja pitäisikö huomauttaa, että ikkunavalinnassa on tärkeämpiäkin seikkoja kuin tämä...
Ole kiltti ja kerro mitä ne muut tärkeät valintakriteerit ovat? Itsekin tässä harkitaan ikkunanostoa... tai siis ikkunoiden
Periaatteessa ikkunassa on puuta, alumiinia ja lasia (sekä sitten heloitus). Kaikissa näissä on laatu- valmistus- ja vahvuuseroja, jotka vaikuttavat ikkunan kestoikään ja käyttöominaisuuksien kunnossa pysymiseen.
Sitten tulevat lämpöarvot, äänieristysarvot yms. mittaustulokset, uusimpana tuo energialuokitus.
Tuossa tuo lyhyesti, laajempi menisi jo mainostamiseksi. Kysy myyjiltä lisää ja pyydä esittely, se on meidän työtämme.
Jos kyseessä on sama luokkitus kuin mistä on juttua motivan sivuilla ei noilla vaihtoehdoilla pääse vielä A-luokkaan. Tavanomaisista ikkunoista parhaiten eristävät sijoittuvat B ja C luokkiin.
Ikkunoissa parempien lasiratkaisujen hintaero tavalliseen verrattuna on niin pieni, että siinä kohtaa ei kanata nuukaila.
Lämmitysenergian säästön lisäksi paremmat lasit vähentävät ikkunavetoa olennaisesti. Ei ole järkeä säästää laseissa ja sitten tuskailla kylmien ikkunanvierustojen kanssa. No, se onko U-arvo 1 vai 1,1 voi olla jo pilkunviilausta, mutta miksi ei kannattaisi ottaa samoin tein parasta mahdollista, kun lisähinta tosiaan on pieni?
Rosteriset välilistat johtavat ikävästi kylmää ja sikäli TPS-listat olisivat paremmat. En kuitenkaan tiedä niiden kestävyydestä pitemmän päälle, liekö jollakin parempaa tietoa?
Mielestäni energialuokitus on susi, koska siinä lasketaan pieni auringonenergianläpäisy miinukseksi. Lämmitysenergiamielessä näin onkin, mutta jos kesäajan kuumuutta lähdetään ratkomaan sitten koneellisella jäähdytyksellä eikä lasivalinnoilla, ajaudutaankin ojasta allikkoon.
P.S. En ole myyjä - nämä ovat omia havaintojani, mittaustulosten kertomaa ja muiden kokemuksista kuultua.
P.S.2. Ikkunanvalmistajille voisi heittää haasteen: kiinnittäkää jatkossa huomiota karmirakenteeseen. Jotain eristystä pitäisi massiivipuun väliin saada - nyt karmi alkaa olla heikoin lenkki. Saksalaisilta tämä jo onnistuu, kai siis suomalaisiltakin?
Tiheäsyinen pohjoisen mänty lienee paras ratkaisu karmeissa, mitä Suomessa tällä hetkellä valmistetaan. Ja muistuttaisin että Suomessa on pienempiä ikkunatehtaita jotka eivät kilpaile niinkään hinnoilla vaan laadulla. Kannattaa ottaa selvää.
Jep. Kuusamosta löytyivät käytännölliset ikkunat, ja kuulemma ainoat laatuaan suomessa. En nyt viitsi tehtaan nimeä mainostaa, kyl se sieltä löytyy.
että valitessasi parhaan lämpöarvon, tulee mahdollisesti vastaan yksi lisäominaisuus. Nimittäin syysaamuisin, kun lämmityskausi ei ole kunnolla alkanut, voi huurtua ulkolasin ulkopinta. Ulkona oleva ilmankosteus tiivistyy kylmimpään pintaan. Ulko-ja sisälämpötilojen ero on syksyllä pieni ja ikkuna niin hyvä, ettei sisällä oleva lämpö lämmitä ulkolasia. Tämä juttu esiintyy tosin vain muutamina aamuina syksyssä, ja haihtuu pois kun päivä valkenee. Sama ilmiö mikä esim auton laseissa. Saikohan tuosta sepustuksesta mitään tolkkua?