Palstahan on pelkkiä äidinkorvikkeita vonkaavia pentuja täynnä. Vetoomukset ja tarinat navan alta. Olen ymmärtänyt, että palstoja on jaettu jokaiselle ikäryhmälle omansa. Niillekin ikäryhmille, joilta ei suvunjatko ole vielä poissa mielestä, kuin korkeintaan jäihin pudotessa. Eivätkö oikeat 45 :t ehdi vielä kirjoitella tänne ?
Missä täältä on kaikki 45+ :t ?
45+
91407
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kyllähän ne oikeetkin täällä kirjoitaa viellä :)
...siis ihmetellyt samaa.Tässä tuntee itsensä me-
tusalemiksi.
tässä itsekkin ihmettelee välillä mikä mättää :)
että kaikki asiat on jo puhuttu?
Me on tehty niinkuin nuoriso usein kehoittaa.
Eli "Mitä sä täällä netissä pyörit, hanki elämä."
Abdullah halua terve nainen tai mies. Vastaa net.
Vanha yli 30 OK.
Onhan se elämäkin tullut hankittua.
Ikää 47, työvuosia 28. Lapsia 2 kappaletta,
poika 18, tyttö 23. Tyttärenpoika 1 v.
Avioliittovuosia 25. Oma talo itse rakennettu ja nyt menee loma tyttären perheen rakennuksella, loma kun on...
Nyt tuntuu jo vähän tyhjältäkin, nuorempi polvi kun tekeekin itse omat ratkaisunsa, eikä kuuntele "vanhan viisaan" neuvoja pätkääkään. Tyhmyydetkin täytyy näemmä joka sukupolven tehdä aivan itse. Täsmälleen samaa elämää, mitä itse on elänyt ja jolta olisi halunnut jälkipolvea jo säästää... Tämä on sellainen asia, josta kuulisin mielellään kokemuksia muiltakin.
Toinen asia on se elämä, josta nykyinen nuoriso ei näemmä tiedä mitään (vaikka mekin ollaan niin nuoria): 6-päiväinen koulu- ja työviikko, kaivovesi, ulkovessa, ulkosauna, "jätehuolto" omalla tontilla, rottasodat, puulämmitys ja polttopuun teko kesällä, suuret lapsilaumat (kyllä meitä olikin) joilla aika kului päivät pitkin kylää neliskassa, konkkasilla, urheilussa jne. (ellei ollut kotona juuri työtä), maalla seipäillä kuivattavat heinät ja heinätyö, heinärengit (monesti alkoholisteja, jotka saivat rahaa vain työtä tekemällä, selvinä kausina), aikuisten viinakortit ja harvinainen alkoholinkäyttö (humalainen oli tapaus meille kakaroille). Monet tabut ja rajoitteet, sosiaalinen kontrolli, mutta ehkä vastuutakin lähimmäisestä. Kaipaatteko koskaan tuota elämää ? Olsiko se nykyistä parempi vaihtoehto ?
mutta yritäs puhua menneistä ajoista lapsille! Mulla on lapset 15,17 ja 20-vuotiaat. Ne sanoo vaan, että se oli silloin kauan sitten. Välillä kuuntelevat ihan miellään kun kerron puuseereissuista pimeän aikaan ym. mukavaa.
Olen ollut leskenä kymmenen vuotta ja välillä kyllä kaipaan aikaa kun oli enemmän ihmisiä ympärillä. Meilläkin oli ennen paljon lapsia myös naapureissa, eikä koskan tarvinnut kysyä: äiti, mitä mä tekisin.
Mutta nyt on nyt, eikä sille voi mitään.
Huh-huh, taas on rakentamista takana ja ehtii vilkaista tännekin.
"Nyt on nyt eikä sille mitään voi". Niinhän se on, ei pieni ihmisjoukko kelloa, tai kalenteria taaksepäin voi vääntää. Mutta: olisiko se nykyistä parempi vaihtoehto ? Taikka inhimillisempi ? Tämä nykyinen malli, jossa haetaan kaikki elämä rahalla, ei oikein maistu miltään. Yhtään vastoinkäymistä, taikka ongelmaa ei osata selvittää ilman rahalla maksetun ammattiauttajan, taikka muun asiantuntijan apua.
Nuorilla varsinkin on uusavuttomuutta ja heikkoa psyykkistä sekä fyysistä kuntoa. Vaivannäköä kartetaan viimeiseen asti. Perunankeittoonkin tarvitaan opas. Vanhempien elämä taas on paljolti rahalla haettavan mielihyvän metsästystä. Kummallakaan ei enää ole selvää, mikä on oikeaa ja mikä väärää. Vastuuta tekemisistä, tai tekemättä jättämisistä ei tunneta, ellei sitä kurssilla konsultti opeta.
Media on laajentanut maailmaa, mutta oma elämä ja sen hallinta on kapeutunut. Oma osaamattomuus ja osaamisen kapeus vie luottamuksen omiin resursseihin ja samalla myös vähentää mahdollisuuksia kokea onnistumisen elämyksiä. Uunituore tieto kertoo, että uusista palvelukseen astuvista ikäluokista suuri osa ei osaa edes hiihtää. Omaa kieltään sekin kertoo, eikä ole kyllä vika koulussa ja opettajissa.